Sodan aikana teloitetut lapset

[Dermott]

Tänään oli lehdessä mielenkiintoinen juttu Lapset sodassa 1918 kirjan ilmestymisen tiimoilta. Tässä teksti Maikkarin sivuilla:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artik ... ia/3095286

Osa jutusta:

"Seinäjoki keväällä 1918: vankijoukko etenee kohti teloituspaikkaa. Vankeja saattamassa ollut mies huomaa joukossa nuoren pojan. Mies ei tahdo uskoa, että poikakin teloitettaisiin.

Pian kajahtaa yhteislaukaus, poika huojuu ja lopulta kaatuu. Kaatuessaan hän huutaa: äiti.

Tuskallinen näky jää vaivaamaan miestä. Kun hän oli myöhemmin Suomenlinnan vankileirin vartijana, mies kertoo tapauksesta vangille, jonka kanssa on ystävystynyt. Tämä punavanki on Yrjö Kallinen, josta tulisi 1940-luvulla Suomen puolustusministeri.

Valkoisen vartijan kertomus kuvaa sitä vihan täyttämää ilmapiiriä, joka oli tuolloin vallalla Suomessa. Se ei säästänyt edes 14-vuotiasta poikaa Seinäjoella.

– Rankaisutoimet ulottuivat kehen tahansa. Iällä ei ollut väliä, vaan teoilla. Lapsia syytettiin usein vanhempiensa ja sisarustensa teoista, sanoo tietokirjailija, valtiotieteen maisteri Tuulikki Pekkalainen.

Aina lapsista ei välttämättä tiedetty mitään, mutta ajateltiin, että sellainen poika millainen isä. Tai sitten ounasteltiin, että lapsesta ainakin tulisi samanlainen.

Tuulikki Pekkalaiselta on ilmestynyt teos Lapset sodassa 1918 (Tammi). Kirjassa hän on selvittänyt punaisten, valkoisten ja osapuoleltaan tuntemattomaksi jääneiden lasten kohtaloa sisällissodassa.

Kenttäoikeudet teloittivat lapsia

Sisällissodan aikana surmattiin lähes 80 enintään 15-vuotiasta lasta. Heistä kolme neljästä oli punaisia. Heidät tapettiin joukkoteloituksissa, kostoksi tai sitten niin sanottujen kenttäoikeuksien päätöksellä.

Kenttäoikeuksilla ei nimestään huolimatta ollut laillista pohjaa toiminnalleen. Pekkalainen muistuttaa, että virallisesti näitä instituutioita ei edes ollut olemassa, koska ylipäällikkö oli kieltänyt niiden toiminnan kiertokirjeessä jo helmikuussa 1918.

Kuitenkin kenttäoikeudet jatkoivat toimintaansa, ja vielä vankileireilläkin teloitettiin 20 lasta, eniten Lahdessa.

– Esimerkiksi Tampereen leirillä ammuttiin toukokuussa 1918 yhdeksänvuotias poika tämän kurkisteltua ovesta. Surmatyön lisäksi hämmästyttää merkintä, että hän oli punaiseksi luokiteltu punakaartin sotilas.

Teloitettuja voi Pekkalaisen mukaan itse asiassa olla enemmänkin, koska joidenkin leirien kuolinsyytilastot ovat puutteellisia.

Santahaminan leiriltä lähetettiin lapsia siveysosastolle

Tutkiessaan lasten kohtaloita Tuulikki Pekkalainen törmäsi asiaan, josta ei ole tähän mennessä puhuttu. Santahaminan vankileiriltä lähetettiin jopa alle kouluikäisiä lapsia Helsingin poliisikamarin siveysosastolle ilman vankeina olleita äitejään.
– Oliko tarkoitus kasvattaa näitä lapsia vai esimerkiksi lähettää heitä edelleen jonnekin, Pekkalainen sanoo.
Hän on löytänyt asiakirjat 18 lapsen lähettämisestä leiriltä ja myös dokumentit siitä, että siveysosasto on ottanut heidät vastaan. Nuorin osastolle saapunut lapsi oli 4-vuotias.
Pekkalainen toivoo yhteydenottoja ihmisiltä, jotka tietävät jotain tästä asiasta ja näistä lapsista.
Tutkijaa jäi vaivaamaan myös nelivuotiaan pikkupojan arvoitus. Huittisista kotoisin ollut Johan Erkki Kallio (nimi voi olla myös Erkki Johan) vangittiin Toijalassa 9. toukokuuta 1918. Vankilistoissa ei ollut samannimistä huoltajaa.
Vankiluettelotietojen mukaan poika luovutettiin 9. toukokuuta sotilaille. Mitä pojalle myöhemmin tapahtui, ei ole tiedossa."

Erittäin mielenkiintoinen vaikkakin ahdistava aihe. Kirja täytyy hankkia.

Kiinnostavin asia tässä jutussa oli kuitenkin tuo Santahaminan vankileirin osuus. Toivottavasti nämä mysteerit vielä selviäisivät. Miksi nuo 18 lasta lähetettiin siveysosastolle? Tästä tietenkin herää kaikenlaisia kammottavia vaihtoehtoja mieleen...

[Täysi Purenta]

Siveysosasto taisi vastata adoptioista noihin aikoihin. suurin osa uutta kotia etsivistä lapsista ja pienokaisista tuli kuitenkin juuri siveyspoliisin asiakaskunnasta eli oli langenneiden naisten tai kodittomien jälkikasvua. Sosiaalihuolto kehittyi vasta myöhemmin.
14-vuotias tuntuu meistä hirvittävän nuorelta mutta tuohon aikaan sen ikäinen saattoi olla jo perheessä täyttä syytinkiä tekevä työmies. Ei sillä että puolustelisin tuon ikäisen teloittamista millään tavoin. totuus kuitenkin on, että punaisten puolella taisteli niin naisia kuin lapsiakin.

[Dermott]

Löysinkin tällaisen pätkän netistä: "Helsingin poliisiin perustettiin siveysosasto 1900-luvun vaihteessa huolehtimaan erityisesti irtolaisista."

Tässä tarinassa paras selitys olisi tietenkin se, että nämä lapset olivat orpoja ja he pääsivät leirin huonoista oloista pois ja adoptoitiin. Jotenkin tuosta tekstistä sai vaan kammottavan kuvan, että äidit jäivät leirille: "...Helsingin poliisikamarin siveysosastolle ilman vankeina olleita äitejään." Toivottavasti tuon jutun ja kirjan avulla saataisiin kohtaloihin selvyys.

[Scruffy]

Vuoden 1918 sodassa nuorin kaatunut oli 9-vuotias

Keskiviikko 12.3.2014 klo 07.24

Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota kosketti syvästi myös lapsia. Sodan aikana kuoli eri tavoin yli 300 lasta, ja lisäksi taudit ja aliravitsemus tappoivat yli sata lasta punavankien leireillä.

Seinäjoki keväällä 1918: vankijoukko etenee kohti teloituspaikkaa. Vankeja saattamassa ollut mies huomaa joukossa nuoren pojan. Mies ei tahdo uskoa, että poikakin teloitettaisiin.

Pian kajahtaa yhteislaukaus, poika huojuu ja lopulta kaatuu. Kaatuessaan hän huutaa: äiti.

Tuskallinen näky jää vaivaamaan miestä. Kun hän oli myöhemmin Suomenlinnan vankileirin vartijana, mies kertoo tapauksesta vangille, jonka kanssa on ystävystynyt. Tämä punavanki on Yrjö Kallinen, josta tulisi 1940-luvulla Suomen puolustusministeri.

Valkoisen vartijan kertomus kuvaa sitä vihan täyttämää ilmapiiriä, joka oli tuolloin vallalla Suomessa. Se ei säästänyt edes 14-vuotiasta poikaa Seinäjoella.

- Rankaisutoimet ulottuivat kehen tahansa. Iällä ei ollut väliä, vaan teoilla. Lapsia syytettiin usein vanhempiensa ja sisarustensa teoista, sanoo tietokirjailija, valtiotieteen maisteri Tuulikki Pekkalainen.

Aina lapsista ei välttämättä tiedetty mitään, mutta ajateltiin, että sellainen poika millainen isä. Tai sitten ounasteltiin, että lapsesta ainakin tulisi samanlainen.

Tuulikki Pekkalaiselta on ilmestynyt teos Lapset sodassa 1918 (Tammi). Kirjassa hän on selvittänyt punaisten, valkoisten ja osapuoleltaan tuntemattomaksi jääneiden lasten kohtaloa sisällissodassa.

Lapsisotilaita kaatui

Sodan osapuolilla oli myös lapsisotilaita. Punaisten puolella heitä kaatui yli 60 ja valkoisten puolella 20. Lisäksi muita, punaisiin tai valkoisiin kuulumattomia lapsia kaatui vajaat 20.

Nuorin punakaartin sotilaaksi merkitty oli yhdeksänvuotias torpparin poika Toivo Peltonen Kokemäeltä. Peltonen kaatui Karkussa huhtikuussa 1918. Valkoisella puolella nuorin oli 11-vuotias lyseolainen Aatto Olavi Kaarlonpoika Penttilä Antreasta. Asetta kantanut koululainen kaatui Pirkkalan Epilässä maaliskuussa 1918.

Ikä ei suojellut varsinkaan hävinneen puolen lapsia. Voittajat teloittivat lähes 60 punaista lasta. Lisäksi noin 1 500 joutui kurjiin oloihin vankileireille, joissa osa virui kuukausia ennen kuin heidän tapauksensa käsiteltiin valtiorikosoikeuksissa.

Valtiorikosoikeuksiin päätyi kaikkiaan yli tuhat alaikäistä lasta.

Kenttäoikeudet teloittivat lapsia

Sisällissodan aikana surmattiin lähes 80 enintään 15-vuotiasta lasta. Heistä kolme neljästä oli punaisia. Heidät tapettiin joukkoteloituksissa, kostoksi tai sitten niin sanottujen kenttäoikeuksien päätöksellä.

Kenttäoikeuksilla ei nimestään huolimatta ollut laillista pohjaa toiminnalleen. Pekkalainen muistuttaa, että virallisesti näitä instituutioita ei edes ollut olemassa, koska ylipäällikkö oli kieltänyt niiden toiminnan kiertokirjeessä jo helmikuussa 1918.

Kuitenkin kenttäoikeudet jatkoivat toimintaansa, ja vielä vankileireilläkin teloitettiin 20 lasta, eniten Lahdessa.

- Esimerkiksi Tampereen leirillä ammuttiin toukokuussa 1918 yhdeksänvuotias poika tämän kurkisteltua ovesta. Surmatyön lisäksi hämmästyttää merkintä, että hän oli punaiseksi luokiteltu punakaartin sotilas.

Teloitettuja voi Pekkalaisen mukaan itse asiassa olla enemmänkin, koska joidenkin leirien kuolinsyytilastot ovat puutteellisia.

Lapsia joutui vankileireille

Eri vankileireille joutui Pekkalaisen mukaan kaikkiaan lähes 1 500 lasta. Eniten heitä oli Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Lahdessa ja Viipurissa.

Punaiset lapset joutuivat virumaan aikuisten lailla vankileirien kurjissa oloissa ilman mitään etuoikeuksia tai helpotuksia.

Sotavankilaitos oli tosin vaatinut ensin alle 15-vuotiaiden ja lopulta 15-vuotiaidenkin vapauttamista vankileireiltä odottamaan asiansa käsittelyä valtiorikosoikeuksissa. Näin tapahtui kuitenkin vain harvoin.

- Olen ihmetellyt, miksi lapsia ei kuulusteltu ensimmäisinä ja päästetty tämän jälkeen vapaaksi. Sen sijaan useimpien kohdalla oikeuskäsittely siirtyi jopa kuukausien päähän.

Olojen muututtua yhä katastrofaalisemmiksi vankileireillä kuoli tauteihin ja aliravitsemukseen yli 100 lasta.

Valtiorikosoikeuksiin joutui yli tuhat alaikäistä, joista nuorimmat olivat 13-14-vuotiaita.

- Nuorimmista muutamat saivat vankeustuomion ja jotkut ehdollisen tuomion, osa vapautettiin syytteistä.

Yhtään lasta ei tuomittu kuolemaan. Lapsia syytettiin pääasiassa avunannosta valtiopetokseen.
STT

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014031 ... 1_uu.shtml

Eipä ollut järin vanha tuo valkoistenkaan puolella kaatunut. Kyllähän suojeluskuntaan aika nuorena pääsi liittymään mutta en nyt olisi uskonut että ihan yksitoistavuotiasta olisi tosi toimiin pistetty. Punaisella puolella taisi etenkin perääntymisvaiheessa kelvata jokainen joka pystyi tuliasetta kantamaan. Niin naiset kuin lapset. Naistaistelijoista legendaarisimpia varmaan Tampereen raatihuoneen puolustajat.

[tunppi]

Jos tuohon aikaan lapsia on kuulusteltu, niin voisin kuvitella hyvin usein tilanteen olleen se, että lapselta on kysytty vanhempien "väristä", ja lapsi ei ole joko tiennyt, tai ei ole halunnut kertoa. Tämä on myöhemmin tulkittu salailuksi tai vihollisen suojelemiseksi tms. Moni lapsi on siis saattanut joutua teloitettavaksi osallistumatta itse taisteluihin mitenkään, ainoastaan aatteensa (tai vanhempien aatteen) takia..

Pahaa tekee ajatella että tästä ei ole vielä edes sataa vuotta, kun "oikeuslaitos" on ollut näin alkeellinen. Eihän se hyvä ole vieläkään mutta ei täällä enää sentään lapsia teloiteta, eikä muitakaan.

[Scruffy]

Jos tuohon aikaan lapsia on kuulusteltu, niin voisin kuvitella hyvin usein tilanteen olleen se, että lapselta on kysytty vanhempien "väristä", ja lapsi ei ole joko tiennyt, tai ei ole halunnut kertoa. Tämä on myöhemmin tulkittu salailuksi tai vihollisen suojelemiseksi tms. Moni lapsi on siis saattanut joutua teloitettavaksi osallistumatta itse taisteluihin mitenkään, ainoastaan aatteensa (tai vanhempien aatteen) takia..

Pahaa tekee ajatella että tästä ei ole vielä edes sataa vuotta, kun "oikeuslaitos" on ollut näin alkeellinen. Eihän se hyvä ole vieläkään mutta ei täällä enää sentään lapsia teloiteta, eikä muitakaan.

Nämä "kenttäoikeudet" lakkasivat toimimasta vasta kun asiaan kiinnitettiin kansainvälisesti huomiota silloin aikoinaan. Eli joku kukkahattutäti jossain ruotsissa tai englannissa kai sitten pelasti sen että moni paikallinen "moniosaaja" sai pitää henkensä. Hankalaahan se olisi ollut töitä tehdä missään jos vain pari pehtooria olisi jätetty henkiin Tampereelta etelään.

Mutta sellaista sattuu. Mannerheimin lastensuojeluliittokin sai näin alkunsa. "Pillupoliisit" olivat sitten erikseen.

[Metal]

Suomessa on vankat perinteet kansainvälisen oikeuden polkemiselle. Monet perustavanlaatuiset asiat ovat muuttuneet vasta, kun EIT tai joku muu taho on niistä ärähtänyt. Viime aikoina olen perehtynyt lasten"suojeluun", joka vaikuttaa enemmänkin mielivallan käytöltä ja jonkinasteiselta internoinnilta kuin suojelulta. Olenkin aiemmin sanonut, että tässä maassa ei valtiovallalla ole mikään ongelma murhata omia kansalaisiaan, jos tarve tulee eteen. Voisin kuvitella, että esim. pienessäkin poikkeustilassa ensisijaiset hallintakeinot perustuvat rajoituksiin, valvontaan ja väkivaltaan.

[Atlanta]

Täytyypä' saada tuo kirja. Historia on yksi intohimoni.
Kyllähän aika ja ajatusmaailma on jonkin verran muuttunut noista ajoista.
Silloin muka kauhisteltiin, kuinka naisetkin sotivat. Toki sotivat;henki kyseessä.

Tänä päivänä on naisarmeijoita, esim. Israelissa. Ja suomalaiset naisetkin voivat käydä armeijan.

Mutta silloin teloituksen syyt olivat olemattomat. Veljessotaa tai kapinaa tai vapaussotaa, kuten haluatte kuvataan myös kirjassa Tie Tampereelle. Kirjoittanut Heikki Ylikangas.

[Dermott]

Tässä vielä Yleltä aiheesta:

http://yle.fi/uutiset/suomessa_ei_kaihd ... an/7130301

Otteita tekstistä:

"– Mieleen on jäänyt merkintä kuoliaaksi kuristetusta vauvasta. Ei ole tietoa, miksi hänelle kävi niin, Pekkalainen kertoo."

"– Lasten saamat syytteet ja heistä annetut lausunnot olivat osittain jopa murhanhimoisia. Suojeluskuntien esikuntien lausunnoissa esiintyy selviä viittauksia, että lapsi pitäisi tappaa. Ei sitä aivan suoraan sanottu, vaan ne tulivat vinoina ilmauksina. Se oli varsinainen taidelaji, miten ilmaistaan, että vangista halutaan päästä eroon, Pekkalainen sanoo."

Vaikea on näitä käsittää.

[tohis]

Tässä vielä Yleltä aiheesta:

http://yle.fi/uutiset/suomessa_ei_kaihd ... an/7130301

Otteita tekstistä:

"– Mieleen on jäänyt merkintä kuoliaaksi kuristetusta vauvasta. Ei ole tietoa, miksi hänelle kävi niin, Pekkalainen kertoo."

"– Lasten saamat syytteet ja heistä annetut lausunnot olivat osittain jopa murhanhimoisia. Suojeluskuntien esikuntien lausunnoissa esiintyy selviä viittauksia, että lapsi pitäisi tappaa. Ei sitä aivan suoraan sanottu, vaan ne tulivat vinoina ilmauksina. Se oli varsinainen taidelaji, miten ilmaistaan, että vangista halutaan päästä eroon, Pekkalainen sanoo."

Vaikea on näitä käsittää.

Nykyaikana toki on vaikea käsittää, mutta kun pistää asiat oikeaan kontekstiin ja miettii sitä aikaa. Milläs parhaiten estetään uusien lahtarien tai uusien punikkien maailmaan tulo? Estämällä niitä syntymästä lisää. Ja miten se sitten onnistuu?

Käsittäminen ei taida olla hankalaa sen jälkeen kun osaa vastata noihin kysymyksiin.

[Paa]

Jos tuohon aikaan lapsia on kuulusteltu, niin voisin kuvitella hyvin usein tilanteen olleen se, että lapselta on kysytty vanhempien "väristä", ja lapsi ei ole joko tiennyt, tai ei ole halunnut kertoa. Tämä on myöhemmin tulkittu salailuksi tai vihollisen suojelemiseksi tms. Moni lapsi on siis saattanut joutua teloitettavaksi osallistumatta itse taisteluihin mitenkään, ainoastaan aatteensa (tai vanhempien aatteen) takia..

Pahaa tekee ajatella että tästä ei ole vielä edes sataa vuotta, kun "oikeuslaitos" on ollut näin alkeellinen. Eihän se hyvä ole vieläkään mutta ei täällä enää sentään lapsia teloiteta, eikä muitakaan.

Nämä "kenttäoikeudet" lakkasivat toimimasta vasta kun asiaan kiinnitettiin kansainvälisesti huomiota silloin aikoinaan. Eli joku kukkahattutäti jossain ruotsissa tai englannissa kai sitten pelasti sen että moni paikallinen "moniosaaja" sai pitää henkensä. Hankalaahan se olisi ollut töitä tehdä missään jos vain pari pehtooria olisi jätetty henkiin Tampereelta etelään.

Mutta sellaista sattuu. Mannerheimin lastensuojeluliittokin sai näin alkunsa. "Pillupoliisit" olivat sitten erikseen.

Siis mitkä?

[seppoilmari]

OT
Vajaa 100 vuotta myöhemmin taitaa suhde ennenaikaiseen kuolleisuuteen (valk./pun.) olla sama kuin 1918, onko mikään oikeesti edes muuttunut?

[Dermott]

Kyllä pienten lasten teloittaminen on minun hankala käsittää vaikka kuinka ajattelisi sitä aikaa, sotaa... Ei sitä kaikki pysty käsittämään.

[Marko M]

On hölmöä tai sitten tahallista sumuttamista vatvoa lähes sadan vuoden takaisia vääryyksiä ja vaieta nykyajan ongelmista ja uhkista.

[Tuomion Pasuuna]

No ainakaan Suomessa ei taideta nykyaikana tuomita lapsia kovin paljon kuolemaan.

Tuo on historiallista tutkimusta, eikä sillä ole mitään tekemistä nykyajan ongelmien kanssa. Yhtä hyvin voisi kritisoida antiikin Kreikan orjista kertovan kirjan julkaisemista sillä että kun ei samalla puututa nykyajan onglemiin.