Urbaanilegendat
^heh, minullakin kuului aikoinaan rapinaa yucca-palmusta...Onneksi sieltä ei mitään kuitenkaan ryöminyt ulos...
Muistattehan sen tositarinan, joka tapahtui äitini lapsuuden naapureiden sukulaisille: Perhe sai postissa Amerikasta paketin, jonka sisältä löytyi paketillinen jauhoja. Elettiin niukkuuden aikaa, joten perhe oli kiitollinen Ameriikan tädin ruoka-avusta, ja keittelikin puurot kiitollisen hartauden vallitessa. Puuron erikoinen maku pistettiin kaukaisen maan ruokakulttuurin piikkiin...Kunnes posti toi kirjeen lakimieheltä, joka kertoi tädin kuolleen ja viimeisenä toiveenaan tahtonut, että tuhkansa ripotellaan rakaan synnyinmaan multiin...
Muistattehan sen tositarinan, joka tapahtui äitini lapsuuden naapureiden sukulaisille: Perhe sai postissa Amerikasta paketin, jonka sisältä löytyi paketillinen jauhoja. Elettiin niukkuuden aikaa, joten perhe oli kiitollinen Ameriikan tädin ruoka-avusta, ja keittelikin puurot kiitollisen hartauden vallitessa. Puuron erikoinen maku pistettiin kaukaisen maan ruokakulttuurin piikkiin...Kunnes posti toi kirjeen lakimieheltä, joka kertoi tädin kuolleen ja viimeisenä toiveenaan tahtonut, että tuhkansa ripotellaan rakaan synnyinmaan multiin...
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
-
Tampereen Tyttö
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5424
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
^>lopulta täti sitten kuitenkin päätyi synnyinmaansa maaperään.
Etelänmatkan jälkeen matkailijalle ilmestyi outo, kasvava patti...Lääkäri puhkaisi patin...Sieltä ryömi esiin pieniä hämähäkin poikasia...
Ot, eräässä kontissa tuli lämpimistä maista tosiaankin hämähäkki Suomeen. Erään tukun varastolla oli oikein lemmikkinä, mutta kuoli (oliko liian kylmä).
Etelänmatkan jälkeen matkailijalle ilmestyi outo, kasvava patti...Lääkäri puhkaisi patin...Sieltä ryömi esiin pieniä hämähäkin poikasia...
Ot, eräässä kontissa tuli lämpimistä maista tosiaankin hämähäkki Suomeen. Erään tukun varastolla oli oikein lemmikkinä, mutta kuoli (oliko liian kylmä).
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
- VoDKa
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4926
- Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 4:17 am
- Paikkakunta: Better place.
Tämähän on ihan legendaarinen, taisi CSI:ssakin joskus olla:
Tämä mies lähtee sukeltelemaan läheiselle järvelle, etsiäkseen pohjaan jääneitä koruja ja muuta mielenkiintoista. Ihan on oikeat sukelluskamppeet päällä ja kaikkea, oikein ammattimaiselta vaikuttaa.
Samaan aikaan läheisessä metsikössä riehuu erittän kova metsäpalo ja palomiehet, joiden vesivarastot eivät yksinkertaisesti riitä, joutuvat iskemään erittäin ison ja voimakkaan putken järveen ja imemään lisävettä sitä kautta.
Järvestä vettä saadaankin tarpeeksi ja palo hallintaan ja lopulta sammumaan. Hämmästys on kuitenkin seuraavana päivänä suuri, kun huomataan sukeltajanpukuun pukeutunut kuollut mies korkealla erään puun oksistosta roikkumassa...
En tiedä onko tuo käytännössä mahdollista ja ainoa, miten voisin kuvitella sen toimivan, olisi että kopterit hakisivat vettä tuolta järvestä ja pudottaisivat lastinsa sitten. Silloin kai tuo ruumis puussa ei olisi niin älyttömän epäuskottavaa, kun ei varmaan semmosia niin suurisuuttimisia vesiputkia taida palomiehillä olla, että ruumiskin niitä pitkin kulkisi.
Tämä mies lähtee sukeltelemaan läheiselle järvelle, etsiäkseen pohjaan jääneitä koruja ja muuta mielenkiintoista. Ihan on oikeat sukelluskamppeet päällä ja kaikkea, oikein ammattimaiselta vaikuttaa.
Samaan aikaan läheisessä metsikössä riehuu erittän kova metsäpalo ja palomiehet, joiden vesivarastot eivät yksinkertaisesti riitä, joutuvat iskemään erittäin ison ja voimakkaan putken järveen ja imemään lisävettä sitä kautta.
Järvestä vettä saadaankin tarpeeksi ja palo hallintaan ja lopulta sammumaan. Hämmästys on kuitenkin seuraavana päivänä suuri, kun huomataan sukeltajanpukuun pukeutunut kuollut mies korkealla erään puun oksistosta roikkumassa...
En tiedä onko tuo käytännössä mahdollista ja ainoa, miten voisin kuvitella sen toimivan, olisi että kopterit hakisivat vettä tuolta järvestä ja pudottaisivat lastinsa sitten. Silloin kai tuo ruumis puussa ei olisi niin älyttömän epäuskottavaa, kun ei varmaan semmosia niin suurisuuttimisia vesiputkia taida palomiehillä olla, että ruumiskin niitä pitkin kulkisi.
One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.
Juu CSI:ssa oli juurikin tuo helikopterin myötävaikutuksella puuhun päätynyt sukeltaja. Tosin Gil Grissomin terävääkin terävmmät aivot todistivat että näin ei ollut käynyt, mutta teoriaa siinä esitettiin.
Sitten tietysti on tämä aina yhtä vanha ja tylsä juttu siitä, kuinka jokaisella ala-asteen opettajalla (varsinkin miehillä) on X määrä varoituksia, koska hän on nostanut riveleistä jonkun oppilaan seinälle/kaapin päälle/ihan mitä vaan. Useimmiten tämä on toki tapahtunut kertojan ystävän isoveljelle joskus ammoisina aikoina.
Sitten tietysti on tämä aina yhtä vanha ja tylsä juttu siitä, kuinka jokaisella ala-asteen opettajalla (varsinkin miehillä) on X määrä varoituksia, koska hän on nostanut riveleistä jonkun oppilaan seinälle/kaapin päälle/ihan mitä vaan. Useimmiten tämä on toki tapahtunut kertojan ystävän isoveljelle joskus ammoisina aikoina.
-
DonHessu
- Rico Tubbs
- Viestit: 1204
- Liittynyt: Pe Touko 18, 2007 11:43 pm
- Paikkakunta: City 17, Eastern Europe.
Heh, noin tosiaan puhuttiin ala-asteellaMichaelm kirjoitti:Juu CSI:ssa oli juurikin tuo helikopterin myötävaikutuksella puuhun päätynyt sukeltaja. Tosin Gil Grissomin terävääkin terävmmät aivot todistivat että näin ei ollut käynyt, mutta teoriaa siinä esitettiin.
Sitten tietysti on tämä aina yhtä vanha ja tylsä juttu siitä, kuinka jokaisella ala-asteen opettajalla (varsinkin miehillä) on X määrä varoituksia, koska hän on nostanut riveleistä jonkun oppilaan seinälle/kaapin päälle/ihan mitä vaan. Useimmiten tämä on toki tapahtunut kertojan ystävän isoveljelle joskus ammoisina aikoina.
What you do... Makes you who you are.
-
Tiina
- Sherlock Holmes
- Viestit: 7233
- Liittynyt: Ti Touko 01, 2007 6:48 pm
- Paikkakunta: Suomessa ollaan.
Ei mikään urbaanilegenda, mutta hieman arveluttava....
Kaksi miestä lähti ystävänsä mökille ja matkalla sinne sattui orava jäämään heidän autonsa alle.
Miehet nostivat oravan takakonttiin ja käydessään matkalla r-kioskilla ostivat barbien, jolla bikinit.
Miehet pukivat oravalle biksut ja kävivät salaa uintireissulla viemässä oravan kaverinsa katiskaan.
Kaverin ilme oli kuulemma olut näkemisen arvoinen, kun hän kävi katiskansa kokemassa.
(Mielestäni jutussa on arveluttavaa se, että barbien biksut on niin pienet... tai sitten orava oli keskenkasvuinen)
Kaksi miestä lähti ystävänsä mökille ja matkalla sinne sattui orava jäämään heidän autonsa alle.
Miehet nostivat oravan takakonttiin ja käydessään matkalla r-kioskilla ostivat barbien, jolla bikinit.
Miehet pukivat oravalle biksut ja kävivät salaa uintireissulla viemässä oravan kaverinsa katiskaan.
Kaverin ilme oli kuulemma olut näkemisen arvoinen, kun hän kävi katiskansa kokemassa.
(Mielestäni jutussa on arveluttavaa se, että barbien biksut on niin pienet... tai sitten orava oli keskenkasvuinen)
Minun tätini kertoi semmosen jutun että kun täti oli ollut joskus kauan sitten italiassa töissä, niin paikalliset olivat laittaneet kissan pyykkilinkoon. Kissa oli kuulemma venynyt yli metrin mittaiseksi. Voi olla että täti huijaa..Lizzie B. kirjoitti:Mainittiinko jo "kissa mikroaaltouunissa"?
Mamma pesi kissan ja laittoi sen mikroon kuivumaan --> kissa kuoli --> juttu oikeuteen --> järkyttävät korvaukset --> varoitustekstit jenkkimikroihin.
Australialaiskontaktini tietävät kertoa, etteivät ne kaikista suurimmat ja karvaisimmat taida itseasiassa olla edes myrkyllisiä. Eli aika kesy tarina, vaikka totta olisikinSinnalii kirjoitti: Samoin, joskus kahdeksankymmenluvun alkupuolella, hyvin monella oli siskontytön poikaystävän kaveri äiti, jonka Yucca-palmusta oli alkanut kuulua rapinaa ja eräänä päivänä runko halkesi ja sieltä ryömi kymmenittäin isoja, isoja myrkkyhämiksiä.
Olin tätini kanssa autoreissulla Espanjassa ja Portugalissa ihan maaseutukierroksella. Täti otti sieltä mukaan auton takakonttiin aloekasvin, terveen yksilön. Jemmattiin se ja kotona istutettiin isoon kukkapurkkiin. No siellä mullassa tosiaan asui iso hämis, aika kauan. Se näkyi aina välillä mullan päällä ja kaivautui jonnekin piiloon. Minulla itsellä on tarantella-lintuhämiksiä. Tämä Portugalin vieras ei ollut aivan yhtä iso kuin tarantella. Ei sitä mitenkään ruokittu tms.
Nothing is quite what it seems
Tää oli kammottava juttu. Muuttikohan se kukkapenkkin asumaan, kun ruukku kävi pieneksi? Oletko tarkistanut onko siellä myyränkolon näköisiä rakennelmia?Maybrick kirjoitti:Olin tätini kanssa autoreissulla Espanjassa ja Portugalissa ihan maaseutukierroksella. Täti otti sieltä mukaan auton takakonttiin aloekasvin, terveen yksilön. Jemmattiin se ja kotona istutettiin isoon kukkapurkkiin. No siellä mullassa tosiaan asui iso hämis, aika kauan. Se näkyi aina välillä mullan päällä ja kaivautui jonnekin piiloon. Minulla itsellä on tarantella-lintuhämiksiä. Tämä Portugalin vieras ei ollut aivan yhtä iso kuin tarantella. Ei sitä mitenkään ruokittu tms.
Kun etsii toisen parasta, löytää omansa.
- Platon -
- Platon -
Itse olen käynyt tuossa kummitusjunassa ja sinne ei kukaan voi kadotaHBIC kirjoitti: Se aina ihmetyttää, miten tarmokkaasti ihmiset uskovat urbaanilegendoihin ja pitävät niitä totena. Tuota Pariisin Disneylandissa napattua suomalaislasta on kuullut monelta, kuten myös vieraassa autossa pieraisua. Saa vihat niskoilleen, jos kyseenalaistaa tapahtumien todenperäisyyden.
Onko tässä kyseessä se kummitustalo, jossa istutaan sellasissa tuoleissa yksin? Koin moisen n. 7-vuotiaana, ja olen edelleen sitä mieltä etten missään nimessä menisi uudestaanTintti kirjoitti:Itse olen käynyt tuossa kummitusjunassa ja sinne ei kukaan voi kadotaHBIC kirjoitti: Se aina ihmetyttää, miten tarmokkaasti ihmiset uskovat urbaanilegendoihin ja pitävät niitä totena. Tuota Pariisin Disneylandissa napattua suomalaislasta on kuullut monelta, kuten myös vieraassa autossa pieraisua. Saa vihat niskoilleen, jos kyseenalaistaa tapahtumien todenperäisyyden.On meinaan vähän "laadukkaampi" kuin Särkkiksessä/Lintsillä, mutta valitettavasti kaikki on pleksien takana.
Urbaanilegendoissa varmaan kiehtoo se, että ne on aina tapahtuneet "melkein mulle", jollekin tädin lapsen koulukaverille. Sitten, kun juttu kerrotaan eteenpäin, lyhennetään tuo suhde asiaan kätevämmäksi, jotta juttu kuulostaa uskottavammalta. Tädin lapsen koulukaverin äidistä tulee "yksi tuttu", jne. Lisäksi nuo jutut kuuluvat aina siihen uskomatonta mutta totta -lokerikkoon - kukaan ei voi todistaa, etteikö niin voisi käydä (paitsi tietty loistava Myytinmurtajat, joka kyllä keskittyy noihin tieteellisempiin urbaanilegendoihin), joten kaikki tavallaan uskovat niihin. Nuo eläimiin ja ihmisiin liittyvät heitteillejätöt ja muut ovat varmaan kaikista kamalimpia, mutta niitä on myös kaikista vaikeinta todistaa vääriksi. Miten niin kukaan ei voi jättää lastaan syöttötuoliin viikoksi hoitajaa odottamaan, jos Vantaallakin juuri löydettiin parivuotias harhailemasta yksin teiden varsilta yöpuvussa?
Ja sitten ovat tietysti erikseen ne urbaanit, jotka perustuvat esimerkiksi elokuvaan. Näistä nyt ensimmäisenä tulee mieleen Kultasormi, jossa pahis tappaa viattomia sivullisia kultamaalilla, jolloin keho "tukehtuu". Kyllä sitä tuli pienempänä monen kanssa ihmeteltyä, miten elokuvantekijät voivat niin hölmön jutun keksiä. Ja sitten Myytinmurtajien kautta ilmenee, että se ilmeisesti onkin jotenkin mahdollista?
tää toinen mies on sitten kai mun miehen enoTiina kirjoitti:Ei mikään urbaanilegenda, mutta hieman arveluttava....![]()
Kaksi miestä lähti ystävänsä mökille ja matkalla sinne sattui orava jäämään heidän autonsa alle.
Miehet nostivat oravan takakonttiin ja käydessään matkalla r-kioskilla ostivat barbien, jolla bikinit.
Miehet pukivat oravalle biksut ja kävivät salaa uintireissulla viemässä oravan kaverinsa katiskaan.
Kaverin ilme oli kuulemma olut näkemisen arvoinen, kun hän kävi katiskansa kokemassa.
(Mielestäni jutussa on arveluttavaa se, että barbien biksut on niin pienet... tai sitten orava oli keskenkasvuinen)
Mun lapsuudessa kiersi Särkänniemen huvipuistosta parikin legendaa. Kummitusjunassa oli kai jonkun pitkähiuksisen tytön letti tarttunut katosta laskeutuvaan hämikseen, ja koko päänahka oli repeytynyt irti. Hurrikaanista taas oli kuulemma pudonnut mies ja loukannut itsensä pahoin. 
Helvetti on toiset ihmiset. (Jean-Paul Sartre)