Tapaus Vatchayeera Ruotsi

[Wincentius]

Oikeudenkäynti syytettyä vastaan päättyi (tai keskeytyi) viime perjantaina Piittimen käräjäoikeudessa. Vielä perjantaina oikeus ei kuitenkaan kyennyt ilmoittamaan, vapautetaanko syytetty vai jatkuuko tutkintavankeus, vaikka sen mielestä todisteet syytetyn syyllisyydestä ovat painavia.

Eilen maanantaina oikeus pui asiaa uudestaan ja päätyi siihen, että syytetylle tehdään laaja mielentilatutkimus. Sen tuloksesta riippuu, minkä tuomion syytetty saa.

Tutkimus kestänee neljä viikkoa.

Enligt tingsrättens bedömning har övertygande bevisning förebringats om att den tilltalade begått åtalad gärning. Tingsrätten har konstaterat att det är behövligt med en rättspsykiatrisk utredning för att bedöma valet av påföljd och beslutet att den tilltalade ska genomgå rättspsykiatrisk undersökning för att klarlägga att om han begått gärningen under påverkan av en psykisk störning och om det därför finns hinder mot att döma honom till fängelse samt om det finns förutsättningar att lämna över honom till rättspsykiatrisk vård med särskild utskrivningsprövning. Tingsrätten har också beslutat att den tilltalade också fortsättnings ska vara häktad.

Det begärda utlåtandet ska avges inom fyra veckor från det att beslutet om undersökning kommit in till undersökningsenheten. När utlåtandet inkommit till tingsrätten kommer målet att sättas ut till fortsatt huvudförhandling.

Lähde

Oikeudenkäynti ei teknisesti ole päättynyt mielentilantutkinnan ajaksi. Jos sen aikana puolustus esittää uusia varteenotettavia todisteita tai todistajia, täytyy koko oikeudenkäynti aloittaa uudella miehityksellä alusta, sillä nykyinen oikeus on jo ilmoittanut kantansa syytetyn syyllisyydestä (kesken oikeudenkäynnin) ja olisi näin ollen jäävi uusia todisteita esitettäessä.

Oikeus ei ole ottanut kantaa syytetyn mielentilaan, vaan perustaa kantansa alkuperäisiin teknisiin seikkoihin. Se katsoo, ettei kukaan toinen ole avannut auton tavaratilaa ja aiheuttanut sieltä löydetyt verijäljet. Samoin on epätodennäköistä, että kukaan toinen olisi vienyt syytetyn asuntoon sieltä löydetyt teippirullat.

Lähde

[Wincentius]

Luulajan käräjäoikeus ilmoitti hetki sitten, että Kristoffer Johansson (22) tuomitaan Vatchareeya Bangsuan'in paloittelumurhasta 14 vuodeksi vankeuteen.

I dag sätter Luleå Tingsrätt punkt för fallet när de dömer en 22-årig bekant till Vatchareeya, Kristoffer Johansson, till 14 års fängelse för det brutala styckmordet.

Trots att polisen aldrig kunnat hitta något mordvapen eller med säkerhet lyckats slå fast var Vatchareeya mördades och var hon styckades anser tingsrätten att det är bevisat bortom allt rimligt tvivel att det är 22-åringen som är skyldig till mordet.

Vaikka murha-asetta tai -paikkaa ei ole kyetty löytämään, katsoo oikeus, että on osoitettu ilman kohtuullista epäilyä Johansson'in murhanneen Bangsuan'in.

Johansson'ille aikaisemmin tehty laaja mielentilatutkimus osoitti, ettei syytetty kärsi (vakavasta) mielentilahäiriöstä, joten hänet voitiin tuomita normaaliin vankeusrangaistukseen.

Lähde ja lähde

[PaxCow]

Mielenkiintoinen tapaus. Olikin unohtunut seurata tätä...

Ei mulle tähän mitään lisättävää ole, mutta laitetaanpa tähän nyt uhrin ja tuomitun kuvat näkyville:

[Kaizer Sose]

Vaikka tämän osion on lukenut ajatuksella niin ei millään silti saa tolkkua että mikä oli ton jäppisen motivaatio surmata tuo nainen. Voisiko joku paremmin perehtynyt kertoa jos on jotain jossain spekuleerattu että mitä oikein on tapahtunut ja miksi.

[Wincentius]

Eipä tässä(kään) tapauksessa ole juuri mitään tolkkua löydettävissä. Johansson'han on koko oikeudenkäynnin ajan kiistänyt osallisuutensa Bangsuan'in surmaan, joten sitä kautta ei ole mitään kerrottavaa.

Vajaat satasivuisesta tuomiosta käy ilmi, että edes oikeus ei ole löytänyt motiivia tapahtuneelle. Ote päätöksestä:

Ett försök att komma fram till ett motiv skulle bara resultera i ett antal
spekulationer utan någon större säkerhetsgrad. Något har dock otvivelaktigt hänt,
som hos Kristoffer Johansson väckt stark aggressivitet gentemot Vatchareeya
Bangsuan. Det finns dock inte anledning räkna med att det förekommit
omständigheter, som gör att gärningen kan bedömas ha varit mindre grov.

Motiivin etsiminen aiheuttaisi oikeuden mielestä vain sen, että tulokseksi saataisiin joukko löyhiä spekulaatiota. Oikeus toteaa kuitenkin, että epäilemättä jokin on aiheuttanut sen, että Johansson oli silmittömästi vihastunut uhrille.

Aikaisemmin tuomiossa esitettiin, että osapuolet seurustelivat noin kolme kuukautta keväällä 2010. Bangsuan otti Johansson'iin uudelleen yhteyttä pari vuotta myöhemmin, jolloin Johansson yritti iskeä Bangsuan'in, sillä hän oli yhä edelleen rakastunut naiseen (aivan kuten kaikkiin muihinkin entisiin tyttöystäviinsä omien sanojensa mukaan). Bangsuan ei ollut kiinnostunut, sillä hän oli aloittanut samoihin aikoihin uuden suhteen karateopettajansa kanssa, mikä jatkui aina uhrin kuolemaan asti.

Oikeus ei siis lähde spekuloimaan sillä, olisiko torjutuksi tuleminen ja mustasukkaisuus uhrin uudesta parisuhteesta ollut syynä surmaan ja paloitteluun, mutta paremman puutteessa se saanee kelvata. Toki muitakin spekulaatioita on esitetty, ja myös muita tekijöitä. Toiset ovat mm. vuorenvarmoja siitä, että Johansson on syytön, ja murhaaja onkin Bangsuan'in uusi poikaystävä.

Johansson'in oli todettu (jo yläasteella) kärsivän sekä ADD:sta (Attention Deficit Disorder, eräänlainen light ADHD) että Aspergerin syndroomasta.

Johansson on myös ilmoittanut haluavansa vaihtaa asianajajaa, ja hän haluaa uudeksi asianajajaksi Sture Bergwallin puolustusasianajajan, Thomas Olsson'in. Edellinen asianajaja Bo Forssberg ilmoitti jo eilen, että he tulevat valittamaan tuomiosta hovioikeuteen.

Lähde

[Wincentius]

Eilisessä Veckans brott-ohjelmassa käsiteltiin tapausta peräti 20 minuutin ajan. Siitä saa hyvän katsauksen tapahtuneeseen. Jakso sisälsi myös oppitunnin rikollisille siitä, miten omia jälkiä voisi peitellä tai vaikeuttaa tutkintaa, jos nyt sattuisi rikosten poluille sortumaan. Tämä on yleisestikin näiden rikosohjelmien "ongelma".

Katsottavissa netistä ennakkotietojen mukaan vain Ruotsissa (Kan endast ses i Sverige), mutta näkynee SVT24-kanavan kautta myös Suomessa (lör 15 feb 22.15), siis la 15.2 klo 23.15 Suomen aikaa. SVT World esittää ko. jakson tänään kello 16 Suomen aikaan.

Lähde

Osapuolilla on tänään keskiyöhön asti aikaa valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Vielä ei valituksia ole jätetty.

Kristoffer Johansson'in uusi puolutusasianajaja Thomas Olsson ei suostu kommentoimaan asiaa muutoin kuin, että mitään päätöstä ei olla vielä tehty tai mitään papereita ei olla lähetetty.

– Inga beslut är tagna, inga papper är inskickade, säger han snabbt när frågan om överklagan kommer på tal.

Lähde

[Wincentius]

Kaikki osapuolet ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Uhrin perheen asianajaja Elisabeth Massi Fritz vaatii Kristoffer Johansson'in tuomittavaksi elinkautiseen ja KJ:n maksettavaksi määrätyn vahingonkorvauksen nousevan 150 000 kruunuun per vanhempi.

Kamarisyyttäjä Anna Bergström vaatii 18 vuoden vankeusrangaistusta.

Puolutusasianajaja Thomas Olsson kertoo, että hänen asiakkaansa pitää itseään syyttömänä ja vaati päästä vapaaksi.

Johanssons advokat Thomas Olsson säger till Norrländska Socialdemokraten att hans klient yrkar på att bli frikänd.
– Hans ståndpunkt är glasklar: han anser sig vara oskyldig och därför bestämd över att detta måste överklagas, säger Olsson till tidningen.

Lähde

[Wincentius]

Kaikki osapuolet ovat valittaneet käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.

Hovioikeuden käsittely alkoi 21.3. ja päättyi eilen 2.4.2014. Rintamalinjat eivät ole muuttuneet oikeuskäsittelyn aikana. Puolustus esittää, että surman takana olisikin ollut uhrin viimeisin poikaystävä, syyttäjän perustelut ovat pysyneet samoina.

Puolustus vaatii syytetyn täydellistä vapauttamista, syyttäjä käräjäoikeuden tuomion koventamista (18 vuoden vankeustuomio, mutta ei elinkautista). Uhrin vanhempien oikeusavustaja Elisabeth Massi-Fritz sen sijaan vaatii syytetylle elinkautista.

Hovioikeus päätti, että Kristoffer Johansson pidetään edelleen vangittuna tuomion julistamiseen asti todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Kamarisyyttäjä Anna Bergström'in mielestä hovioikeuden päätös Johansson'in vangitsemisesta antaa suuntaa tulevalle hovioikeuden päätökselle, joka julkistetaan 16.4.2014.

Lähde, lähde, lähde ja lähde

[Wincentius]

Hovioikeus antoi tänään tuomionsa, jossa Kristoffer Johansson'in käräjäoikeudessa murhasta saamaa 14 vuoden vankeustuomiota lyhennettiin.

Johansson tuomittiin taposta 10 vuodeksi vankeuteen.

Hovioikeus toteaa, että syytetyn syyllisyydestä ei ole epäselvyyksiä. Epäselvää on sen sijaan tapahtumien kulku. Johansson on myös omalaatuinen persoonallisuus, mikä on voinut vaikuttaa siten, että hän on ollut teon aikaan suuren mielenliikutuksen vallassa, mikä on tuomiota lieventävä tekijä.

Hovrätten lägger i domen vikt vid 22-åringens ”säregna personlighet”.

”Det kan inte uteslutas att hans säregna personlighet inverkat så att han handlat i mycket stor affekt, vilket är förmildrande”, skriver man i domen.

Syyttäjä ei ole hovioikeuden mielestä kyennyt esittämään tapahtuneesta sellaista vakuuttavaa kuvausta, jonka mukaisesti syytetty voitaisiin tuomita murhasta.

Syyttäjä Ulrika Schönbeck on erittäin yllättynyt hovioikeuden päätöksestä. Hän ei tässä vaiheessa sulje pois sitä mahdollisuutta, että syyttäjälaitos hakisi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Lähde

[Morfiina]

Hovioikeus antoi tänään tuomionsa, jossa Kristoffer Johansson'in käräjäoikeudessa murhasta saamaa 14 vuoden vankeustuomiota lyhennettiin.

Johansson tuomittiin taposta 10 vuodeksi vankeuteen.

Että paloittelusurmakin voi olla tappo. Mielenkiintoista.

[Tuomion Pasuuna]

Ensinnäkin tuo on ruotsissa jossa tapon ja murhan välinen ero ei välttämättä ole sama kuin Suomessa. Lisäksi muutenkin ei ole mitenkään itsestään selvää että ruumiin kohtelun pitäisi edes vaikuttaa tuomion ankaruuteen kovin paljon.

[Wincentius]

Juuri tätä samaa asiaa myös syyttäjä Ulrika Schönbeck ihmetteli; siis sitä eikö ruumiin paloittelu aina ole paloittelumurhan eikä paloittelutapon merkki?

Ruotsin rikosoikeudellinen lainsäädäntö (BrB, Brottsbalken) ei toisaalta tunne nimikettä paloittelumurha (yhtä vähän kuin termiä pedofilia), joten itse paloittelusta tulevalla lisärangaistuksella (nimikkeellä hautarauhan rikkominen) ei siis ole merkitystä, annetaanko varsinainen langetettava päätuomio murhasta vai taposta.

Sain käsiini hovioikeuden tuomion, jossa siis tuomioistuin perusteli päätöstään. Murhan puolesta puhui se, että Johansson oli iskenyt uhria lukuisasti sekä rintaan että selkään uhrin joko maatessa tai istuessa. Ainakin maatessaan uhri on ollut kykynemätön suojautumaan iskuilta. Uhrin kuolemana jälkeen Johansson on käsitellyt ruumista halventavasti ja lisäksi piiloittanut ruumiin ja sen osia. Johansson'in osoittama häikäilemättömyys puoltaa tuomion langettamista murhasta.

Nu angivna förhållanden talar starkt för att gärningen ska bedömas som mord.

Toisaalta, hovioikeus toteaa, ettei ole tarkemmin kyetty selvittämään, mikä aiheutti sen, että Johansson uhrin surmasi. Ei ole poissuljettua ottaen huomioon puukoniskujen määrän ja Johansson'in omalaatuisen luonteen, että Johansson surmasi uhrin äkkipikaistuksissaan tunnekuohun vallassa. Sellainen tila on rangaistusta alentava seikka.

Genom utredningen har det överhuvudtaget inte framkommit någon omständighet som
närmare kan förklara vad som föranlett Kristoffer Johanssons handlande. I brist på
annan utredning, mot bakgrund av det stora antal hugg som utdelats och då hans
säregna personlighet kan inverkat på hans handlande är det inte uteslutet att Kristoffer
Johansson handlat i mycket stark affekt. Ett sådant förhållande är förmildrande ur
straffvärdesynpunkt.

Oikeuslääkärin lausunnonkaan perusteella ei kyetty päättelemään, joutuiko uhri kokemaan pitkän kuolinkamppailun, siis kokemaan suuria kärsimyksiä ja kuolemanpelkoa ennen kuolemaansa. Murhapaikkaa tai -asetta ei ole kyetty vahvistamaan. Myöskään Kristoffer Johansson'in vaikenemista ei voida käyttää tätä vastaan koventavana todisteena. Esitutkinnan puutteet pitää katsoa Johansson'in eduksi. Näin ollen hovioikeus yhteenvedettynä toteaa, että teko tuomitaan tappona.

Enligt rättsläkaren kan det visserligen ha varit fråga om ett
utdraget dödsförlopp vilket kan ha orsakat Vatchareeya Bangsuan svårt lidande och
dödsångest, men att så skulle vara fallet är inte klarlagt. Inte heller har, som tidigare
angetts, brottsplats eller vapen kunnat utredas. Kristoffer Johanssons förtigande i dessa
delar kan inte användas mot honom. Bristerna i utredningen bör föranleda en för
Kristoffer Johansson förmånligare bedömning. Vid en sammantagen bedömning finner
hovrätten därför att gärningen ska bedömas som dråp.

Kristoffer Johansson'ia ei erikseen edes tuomittu hautarauhan rikkomisesta (ruumiin paloittelusta), sillä hovioikeus katsoi, että paloittelu oli olennainen osa ja suora seuraus taposta.

Annat är inte visat i målet än att hanteringen av Vatchareeya Bangsuans kropp varit så
nära förbundet med dråpet att det får anses ingå som ett led i den gärningen. Kristoffer
Johansson ska därför inte dömas även för brott mot griftefriden.

---

Ruotsissa (BrB 3. luku 1 §) kuolemaan johtaneissa henkirikoksissa on pääsääntönä (huvudstadgande) se, että kaikki tapaukset käsitellään murhina (mord), joista seurauksena on korkeimmillaan 14 vuoden vankeusrangaistus. Jos osoittautuu, että on olemassa lieventäviä olosuhteita tai seikkoja (esim. teko tehty äkkipikaistuksissaan, i hastigt mod), voidaan syytetty tuomita taposta (dråp), josta seurauksena on korkeimmillaan 10 vuoden vankeusrangaistus (BrB 3. luku 2 §).

Henkirikoksen tahallisuus (uppsåt) jaetaan kolmeen eri asteeseen; direkt uppsåt, indirekt uppsåt ja eventuellt uppsåt. Ensin mainitussa (tarkoitustahallisuus) tekijän tarkoituksena on ollut nimenomaan uhrin saaminen hengiltä. Toiseksi mainitussa (varmuustahallisuus) uhrin kuoleminen on seurausta siitä, että tekijän tavoite on varsinaisesti jokin muu, esim. pankkiryöstö, jonka yhteydessä sivullinen saa surmansa. Viimeksi mainitussa tapauksessa (ehdollinen tahallisuus) tekijä ei välitä, saako joku surmansa rikoksen yhteydessä vai ei, mutta on tietoinen siitä, että näin voisi käydä, ja siitä huolimatta tekisi vastaavan rikoksen uudelleen, ts. välinpitämättömyys teon todennäköisestä seurauksesta. Kaksi viimeksi mainittua muodostavat lisäksi oman ryhmänsä, välinpitämättömyystahallisuus, likgiltighetsuppsåt.

Jos henkirikos (sekä tappo että murha) katsotaan tapahtuneen erityisen tuomittavissa olosuhteissa, voidaan siitä määrätä tuomio törkeänä (grov).

Lisäksi voidaan tuomita huolimattomuudesta kuolematuottamukseen (vållande till annans död) esim. liikenneonnettomuuksien yhteydessä.

Suomen surmaa vastaava nimike puuttuu täysin Ruotsin rikoslaista.

Lähde, lähde, lähde ja lähde