Enriqueta Martí i Ripollés (Sant Feliu de Llobregat 1868 – Barcelona 12.maaliskuuta 1913) oli espanjalainen lapsentappaja, kidnappaaja ja parittaja.
Varhaiset vaiheet
Ollessaan nuori nainen, Enriqueta muutti kotikaupungistaan Sant Feliu de Llobregatesta Barcelonaan jossa hän työskenteli lastenhoitajana ja palvelijattarena mutta päätyi pian prostituution maailmaan, bordelleihin, paikkoihin kuten Barcelonan satama ja Portal de Santa Madrona. 1895 hän meni naimisiin Joan Pujaló nimisen maalarin kanssa mutta liitto epäonnistui. Miehen mukaan eron aiheutti Enriquetan suhteet muihin miehiin ja hänen outo arvaamaton luonteensa. Liiton aikanakin hän jatkoi vierailuja prostituution maailmaan ja kyseenalaisten ihmisten pariin. Pari erosi ja sopi ainakin kuusi kertaa. Enriquetan jäädessä kiinni 1912 pari oli ollut erillään viisi vuotta eikä heillä ollut lapsia.
Enriqueta eli kaksoiselämää, päivisin hän pukeutui rätteihin ja kiersi kerjäämässä avustuksia köyhimmillä alueilla joissa hän valitsi kaikkein surkeimman oloisia lapsia. Ottaen lapsia kädestä hän käyttäytyi kuin he olisivat hänen omiaan. Myöhemmin hän tappoi tai paritti heitä. Hänellä ei oikeasti ollut tarvetta kerjätä kahden työnsä ansiosta. Iltaisin hän pukeutui upeisiin vaatteisiin, hattuihin ja peruukkeihin ja oallistui rikkaiden barcelonalaisten illanviettoihin. On mahdollista että näissä tapahtumissa hän tarjosi lapsia "käyttöön".
Vuonna 1909 hänet pidätettiin asunnoltaan Minerva Streetiltä, syytettynä bordellin pyörittämisestä jossa kaupattiin seksiä lasten kanssa jotka olivat iältään 3-14. Samalla pidätettiin eräs varakkaan perheen mies. Thanks to her contacts with high Barcelona society that were contracting her services as procurer of children, Enriqueta was never tried and the matter of the brothel was lost in the judicial and bureaucratic system. (aivot ei suostu suomentamaan järkevästi)
Samaan aikaan kun hän myi lapsia, hän harjoitteli myös noita(?)tohtorointia. Ainekset joita hän käytti rohtoihinsa olivat peräisin murhattujen (vauvasta yhdeksän vuotiaaseen) lasten jäännöksistä. Hän käytti lapsista kaiken minkä pystyi, rasvan, veren, hiukset ja luun (jonka hän yleensä jauhoi jauheeksi). Tästä syystä hänellä ei ollut vaikeuksia kätkeä ruumiita. Enriqueta tarjosi salvoja, hauteita, juomia ynnä muuta esimerkiksi tuberkuloosin hoitoon joka oli pelätty sairaus siihen aikaan. Varakkaat ihmiset maksoivat maltaita ihmelääkkeistä.
Hänet pidätettiin viimein kodistaan El Ravalista, Ponent Streetiltä (tänäpäivänä Joaquim Costa Street). Enemmän todisteita löytyi vanhasta asunnosta Barcelonasta jossa hän oli asunut aiemmin.
Asiantuntijat onnistuivat erottelemaan kahdentoista eri lapsen jäännökset siitä vähästä todistusaineistosta jota oli jäljellä. Epäillään että hän on murhannut lapsia paljon enemmän ja onkin ehkä espanjan tappavin tappaja. (taptaptappaja, anteeks saman sanan toisto)
Ponent street
Helmikuun 10. 1912 Enriqueta sieppasi viimeisien uhrinsa Teresita Guitart Congostin. Kaksi viikkoa kaupunkilaiset etsivät häntä ja kansan mielipide viranomaisia kohtaan oli selvä koska he olivat olleet laiskoja etsimään kadonneita lapsia. Hän joka tulisi pääsemään Enriquetan jäljille tulisis olemaan hänen epäilevä naapurinsa Claudia Elias. Helmikuun 17. Elias näki tytön naapurinsa ikkunassa katselemassa talon sisäpihalle. Asunto oli numero 29, Ponent Street.
Elias ei ollut koskaan ennen nähnyt tätä tyttöä. Pikkuinen leikki toisen lapsen kanssa ja nähdessään naapurinsa ikkunassa Elias kysyi onko tyttö hänen. Naapuri oli Enriqueta joka mitään sanomatta sulki heti ikkunansa. Hämmentyneenä Elias kommentoi kadulla olevalle henkilölle että uskoi tytön olevan Teresita Guitart Congost. Hän kertoi myös miehelle Enriquetan viettävän outoa elämää. Mies kertoi kuulemastaan kunnan asiamiehelle Jose Asensille joka puolestaan otti yhteyttä Ribot osaston päällikköön.
27.helmikuuta tekosyyn varjolla (kanat väärässä paikassa?) Ribot ja pari muuta agenttia menivät etsimään Enriquetaa. He löysivät hänet Ferlandina Streetin lähistöltä ja kertoivat epäilyksistään. He saattoivat yllättyneen mutta ei vastahakoisen Enriquetan asunnolleen.
Poliisien päästyä paikalle he löysivät kaksi tyttöä asunnosta. Toinen tytöistä oli Teresita Guitart Congost ja toinen nimeltään Angelita. Kuulustelun jälkeen Teresita pääsi kotiinsa. Hän kertoi että Enriqueta oli ottanut häntä kädestä kiinni ja luvannut karkkeja. Kun Teresita tajusi olevansa liian kaukana kotoa, Enriqueta peitti hänen kasvonsa mustalla kankaalla ja pakotti tytön asuntoonsa.
Päästyään asuntoon Enriqueta leikkasi Teresitan hiukset ja alkoi kutsua häntä Felicidadiksi. Sitten hän kertoi tytölle ettei tytöllä ollut enää vanhempia ja hänen olisi kutsuttava Enriquetaa äitipuolekseen. hän ruokki tyttöä perunoilla ja vanhalla leivällä. Tyttö ei saanut mennä ikkunoihin tai parvekkeelle eikä myöskään asunnon moniin huoneisiin.
Teresita kertoi myös että Enriquetalla oli tapana jättää tytöt yksin ja eräänä päivänä tytöt uskaltautuivat tutkimaan asunnon huoneita joihin menemisen Enriqueta oli kieltänyt. Tutkimusretkellään he löysivät säkin täynnä verisiä vaatteita sekä verisen veitsen. Teresita ei poistunut asunnosta kertaakaan vankina olonsa aikana.
Angelitan kertomus oli pelottava, ennen Teresitan saapumista asuntoon oli asunnossa elänyt 5-vuotias poika nimeltä Pepito. Angelita kertoi nähneensä salaa kurkkiessaan kun Enriqueta tappoi pojan keittiöveitsellä. Enriqueta ei tajunnut tytön nähneen murhaa ja Angelita juoksi sänkyynsä ja teeskenteli nukkuvansa. Angelitan alkuperää oli vaikea selvittää Enriquetan lausuntojen vuoksi. Tyttö ei tiennyt sukunimeään ja Enriqueta väitti tytön isän olevan nimeltään Juan.
Enriqueta väitti Angelitan olevan hänen oma tyttärensä, liitosta nyt jo vieraantuneen Juan Pujalón kanssa. Mies kuitenkin ilmestyi ennen oikeudenkäyntiä ja kertoi etteivät he olleet asuneet yhdessä vuosiin eikä heillä ollut lapsia. Lopulta Enriqueta myönsi vieneensä tytön vastasyntyneenä kälyltään jolle hän oli väittänyt vauvan kuolleen synnytyksessä.
Enriqueta Martí Ripollés pidätettiin ja passitettiin "Reina Amalia" vankilaan.
Kun asunto tutkittiin toisen kerran, etsivät löysivät säkin verisiä vaatteita sekä verisen veitsen. He löysivät myös toisen säkin täynnä likaisia vaatteita sekä ainakin 30 pientä ihmisenluuta. Luut olivat altistuneet tulelle. He löysivät myös upeasta aulasta (hallista?) hienoja tyttöjen ja poikien vaatteita. Tämä aula ei sopinut muuhun asuntoon joka oli köyhän näköinen ja haisi pahalta. Toisesta lukitusta huoneesta he löysivät kauheudet joita Enriqueta olis piilotellut. Huoneessa oli 50 kannua, purkkia ja vatia täynnä ihmisten jäännöksiä. Rasvaa, hyytymätöntä verta, lasten hiuksia, käsien luita, jauhettuja luita ja purkkeja valmiina myyntiin.
Etsivät kävivät myös kahdessa muussa asunnossa joissa Enriqueta oli asunut. Molemmista asunnoista (toinen oli pieni talo) löytyi valeseiniä ja kattojen välistä ihmisjäänteitä. Toisen talon puutarhasta he löysivät kolmivuotiaan lapsen kallon sekä luita jotka kuuluivat 3, 6 ja 8-vuotiaille lapsille. Joissain luissa oli riekaleita vaatteista joita lapsilla oli ollut yllään.
Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi Enriquetan perheen muita asuntoja joista he löysivät ihmisjäänteitä (lasten) esim. vaaseista ja purkeista. Talo kuului Enriquetan perheelle.
Ponentin asunnosta he löysivät reseptejä, laatikon kirjeitä jotka oli kirjoitettu koodikielellä ja lista erittäin arvovaltaisista ihmisistä Barcelonassa. Lista oli hyvin kiistanalainen koska huhuttiin sen olevan lista Enriquetan asiakkaista. Uskottiin että listan ihmiset olivat tukeneet prostituutiota ja ostaneet lasten jäänteistä tehtyjä rohtoja Enriquetalta. Pliisit yrittivät estää listan vuotamisen mutta huhu kiersi että listalla oli lääkäreitä, poliitikkoja, liikemiehiä ja pankkiireja. Poliisit pelkäsivät mellakkaa joten he julkaisivat lehtijuttuja joissa kerrottiin listalla olevan ihmisiä joilta Enriqueta oli käynyt kerjäämässä.
Enriqueta odotti tuomiotaan "Reina Amaliassa". Hän yritti itsemurhaa viiltämällä ranteensa auki puuveitsellä. Kansalaiset suuttuivat koska he halusivat Enriquetan oikeuden eteen ja teloitettavaksi. Enriquetaa ei jätetty enää yksin.
Enriquetaa ei koskaan tuomittu. Hän kuoli vankilassa oltuaan vangittuna vuoden ja 3 kuukautta. Vankitoveri tappoi hänet by lynching her on one of the prison patios(?) Ennenaikaisen kuoleman vuoksi poliisit eivät saaneet paljastettua kaikkia hänen salaisuuksiaan. Kidnappaaja ja murhaaja kuoli 12.toukokuuta 1013 aikaisin aamulla muka pitkällisen sairauden seurauksena, totuus kuitenkin oli että hänet hakattiin kuoliaaksi. Hänet haudattiin salaa yhteishautaan Cementerio del Sudoestesiin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Enriqueta_Mart%C3%AD
Kiitos ja kumarrus, huh.
Näitä on haastavaa ja mielenkiintoista suomentaa. Olis älytön määrä juttuja joita sormet syyhyää suomentamaan mutta pikkuhiljaa hyvä tulee.