Sana sikainfluenssa koostuu kolmesta sanasta:
Sika, Sika (Sus scrofa domestica) on euraasialaisperäinen, villisiasta kesytetty sorkkaeläin, jota käytetään yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoon. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä,[1] erityisesti minipossuja.
Sika on hyvin sosiaalinen eläin ja se viihtyy laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi t. porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Porsaat voidaan vieroittaa emästään eli emakosta 21 päivän ikäisenä mikäli siihen on tarvetta, kuitenkin mieluiten vasta 28 päivän ikäisenä.
In etuliite muuttaa sanan flunssa:
sikainfluenssa:
Vuoden 2009 pandemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vuoden 2009 sikainfluenssapandemia
Keväällä 2009 Meksikon terveysviranomaiset raportoivat sikainfluenssaviruksen muuntuneen siten, että se kykeni leviämään myös siasta ihmiseen ja ihmisestä ihmiseen. Virus oli alatyyppiä H1N1.
Taudin oireet olivat yleensä tyypillisen influenssan oireita.[8] Yleensä tauti oli vaarallinen tyypilliseen influenssan riskiryhmään kuuluville, joiden vastustuskyky oli muun sairauden takia heikentynyt. Tauti kuitenkin tappoi teollisuusmaissakin muuten täysin terveitäkin.[9]
Yleisesti käytettiin epätäsmällistä ”sikainfluenssa”-nimitystä; virus sisältää sian, linnun ja ihmisen influenssavirusgeenejä.[10]
Tauti levisi 2009 melko pian Meksikosta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Euroopassa sitä havaittiin ensimmäisen kerran Espanjassa. Toukokuun alussa tauti saapui myös Suomeen.
osittain sukua espanjan taudille:
Espanjantauti: vanha tappaja herätettiin henkiin
Jarmo Raivio SK
28.10.2005 07:30
11 min
(13)
Luettu (744)
Geeniteknologiaa ja 87 vuotta kuolleena ollut pulska inuiitti. Molempia tarvittiin, kun tutkijat herättivät miljoonia tappaneen espanjantaudin henkiin. Nyt siitä etsitään apua lintuinfluenssan torjuntaan.
Espanjantauti tuli Brevigin inuiittikylään marraskuussa 1918, ehkä koiravaljakolla liikkuneen postimiehen mukana. Influenssa levisi nopeasti majasta toiseen, kun sairastuneet yrittivät hakea apua naapureiltaan.
Viisi päivää myöhemmin epidemia oli ohi. Hyisen Beringinsalmen rannalle rakennetun kylän 80 asukkaasta kahdeksan oli jäänyt henkiin.
Ruumiit haudattiin jäiseen tundraan raavittuun joukkohautaan, joka merkittiin kahdella valkoisella ristillä. Työ oli raskasta, mutta kaivajat näkivät vaivaa: kuoppa kaivettiin kuuden jalan syvyyteen. Niin syvällä maa ei ehdi sulaa Alaskan lyhyen kesän aikana.
Se oli olennaista, kun tutkijat ryhtyivät selvittämään, mikä teki espanjantaudista niin paljon muita influenssoja tehokkaamman tappajan.
Tutkittavaa hyisestä haudasta
Kesällä 1997 sanfranciscolainen lääkäri Johan Hultin katseli sivusta, kun työmiehet kaivoivat auki Brevigin inuiittihautaa. Kun työ oli tehty, Hultin laskeutui haudan pohjalle ja irrotti huolellisesti näytepalat neljästä syksyllä 1918 kuolleesta.
Yksi ruumiista oli Lucyksi ristitty pulska inuiittinainen.
