Kuolleen miehen sanomiseen vetoaminen on minun mielestäni lähtökohtaisesti hyvin ongelmallista, sellaiselle ei vain ole kovin paljon todistusvoimaa. Olipa sitten kuulijana vaikka Kiinan keisari.
Se että Paloaro on sanonut jollekin menevänsä tapaamaan Assmania ei vielä anna juuri mitään lisäarvoa asialle.
Jos Assmann todellakin halusi tuoda julki "tarinansa" jotta kansa saa lukea mikä on totuus, niin minkä ihmeen takia hän tekisi sen tavalla, joka jättää lievästi sanottuna hirveästi jossiteltavaa? Assmannilla olisi mielestäni ollut motiivi toimia ihan toisin, niin, että tulee täysin selväksi että tapaaminen ja haastattelu ovat todellisia.
Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Herr Assmannista...
varmaankin ihan tuttua asiaa, mutta liitän tekstin kuitenkin tänne kun kerta kohdalle osui:
Supon mukaan mies oli patologinen valehtelija
Bodom-murhiin kytketyn Assmannin syyllisyydestä ei löydy näyttöjä
Turun Sanomat 3.10.2004 03:00
KGB:n merkki varjostaa rikoskomisario Matti Paloaron ja professori Jorma Palon mukaan Hans Assmannin elämää ja vaiheita Suomessa 1950-60-luvuilla.
Suojelupoliisin arkistoon taltioidussa asiakirjamapissa on tietoja saksalaissyntyisestä Hans Assmannista, joka kohukirjassa liitetään useisiin 1950-luvulla Suomessa mystisiksi jääneisiin murhiin. Kytköksiin ei löydy näyttöjä, vaikka monia viitteitä löytyykin. Epäilyksen varjo jää silti olemaan monien sattumien ja yhteensopivuuksien takia. Supon kansiossa omituinen Assmann luokitellaan liukkaaksi tyypiksi ja patologiseksi valehtelijaksi.
Assmannin tunnustus kuolinvuoteellaan Ruotsissa 1998 Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n agentin toimistaan ei sinänsä ole erikoista. Suomessa paljastui 1950-ja 1960-luvuilla lukuisia vakoilutapauksia, joissa oli toimittu eri puolilla maata peiteammattien turvin ja urkittu tietoja teistä, silloista ja muista mahdollisille sotatoimille tärkeistä yksityiskohdista. Paljastuneiden määrä kertoi, että Suomessa operoi sadoittain KGB:n asiamiehiä ja heidän tiedottajiaan, joista suuri osa ei ole edes paljastunut.
Neurologian professori Jorma Palon ja rikoskomisario Matti Paloaron kirjassa ”Luottamus tai kuolema” Assmann niputetaan paitsi Bodomin kolmoismurhaan 1960, Kyllikki Saaren surmaan Isojoella 1953, Heinäveden Tulilahden kaksoismurhaan 1959 sekä Turun Sirkka-Liisa Waljuksen murhaan 1963. Myös Ruotsin selvittämättömät naismurhat 1950/60-lukujen taitteesta mainitaan.
Assmann kytketään väitettyyn, ratkaisevaan vilppiin Urho Kekkosen voittaessa presidentinvaalit 1956. Mies olisi toimittanut väärennetyn äänestyslipun ministeri Penna Tervolle, jonka ääni ratkaisi. Vain muutama viikko myöhemmin Tervo kuoli omituisesti virka-autonsa kolarissa Järvenpäässä, mutta kaikki tapausta koskevat asiakirjat ovat kadonneet.
- Tämä on Suomen historian mystisimpiä arvoituksia ja se vaatii lisäpenkomista. Sitä voi verrata Kekkosen sairaskertomusten häviämiseen sairaaloiden arkistoista, Paloaro kommentoi.
Salamurhateoria ja -uhka vilahtaa kirjassa useasti. KGB oli erikoistunut lavastettuihin murhiin, jotka näyttivät luonnollisilta. Näistä kerrotaan muun muassa David Brooken kirjassa The Storm Petrels ja KGB:n arkistoloikkarin Vasili Mitrokhinin paljastusmammutissa. Tervon tapauksessa on yleisesti tiedetty, että Neuvostoliitto painosti voimakkaasti Kekkosen puolesta.
Asiakirjojen kohtalo mystinen
Assmann tunnusti ampuneensa keskitysleirivartijana satoja juutalaisia, joten hän olisi paatuneena tyyppinä sopinut operoimaan jutussa, joskin KGB:llä oli aivan nykypäiviin saakka tapaturmiksi naamioituja likvidointeja varten oma osastonsa. Assman oli värvätty agentiksi ollessaan sotavankina Neuvostoliitossa.
Tietojen kaivaminen on Paloaron mukaan ollut vaikeata, sillä Assmannia koskevat useat kansiot tai raportit ovat kadonneet sellaisiltakin viranomaisilta, joilla ne pitäisi olla, kuten puolustusvoimista ja sosiaalirekistereistä. Paloaron mukaan ulkomaisen järjestön salaiset agentit tai sen hämäryyksiin vihkiytyneet kotimaiset asiamiehet ovat järjestelmällisesti putsanneet kaikki todisteet, jotta tapahtumiin ei löydettäisi totuutta.
Supossa oleva Assmannin kansio on edelleen luokiteltu salaiseksi. Supon arkistoista vastaava strategisen linjan johtaja Matti Simola kertoi, että 60 vuoden salassapito koskee koko Supon henkilöarkistoa, sillä vain Valpon vuoteen 1948 ulottuvat asiakirjat taltioitiin kansallisarkistoon. Supon 25 vuotta vanhempaan materiaaliin on myönnetty vain muutama tutkijalupa.
Simolalla on Assmannista sama mielikuva kuin eräällä Supon päälliköllä, joka vuosi sitten tutustui saksalaista koskeviin asiakirjoihin. Tämän lausunnon mukaan Assmannin mapissa ei ole mitään erikoista, ei merkittävää eikä häntä luokiteltu ammattivakoojaksi. Hänet katsottiin ”luistaviin henkilöihin” ja arvioitiin taitavaksi patologiseksi valehtelijaksi. Assmannin kansiossa on normaaleja ulkomaalaisen maahantuloon liittyviä asiakirjoja, asumis- ja työpapereita ja kansalaiseksi ottamiseen 1959 liittyviä mainintoja.
Kulki maata kirkkomaalarina
Assmann-kirjan mukaan Kyllikki Saaren kuolema oli vahinko, kun Assmannin kanssa maastovakoilua Pohjanmaalla tehnyt agentti törmäsi naiseen miesten autolla ja paljastumista välttääkseen nämä lavastivat törmäyksen rikokseksi. Assman kyläili noihin aikoihin alueella. Kun Turun Rauhankadulla tapettiin 1963 Sirkka-Liisa Valjus, Assmann oli edellisenä iltana nähty Valjuksen kanssa ravintolassa, vaikka hänelle järjestyi erikoisesti alibi Pohjanmaalta.
Kirjassa ei selkeästi kerrota, mikä olisi ollut Assmannin motiivi Bodomin ja Tulilahden surmajutuissa. Sellaiseksi hahmottuvat kirkkomaalarin peitetyön ohessa tehdyt vakoilupuuhat ja Assmannin pitkäaikainen amfetamiinin käyttö, joka aiheutti harhoja sekä sekavuus-ja raivotiloja.
Assmann ja hänen kumppaninsa liikkuivat Tulilahden aikaan Itä-Suomessa. Assmann asui1960 lähellä Bodomia ja murhia seuraavana päivänä hän ilmestyi Helsingissä Kirurgiseen sairaalaan. Neljä lääkäriä totesi hänet tekosairaaksi, mutta vasta monien yritysten jälkeen ja myöhemmin he saivat poliisin kuulustelemaan miestä. Alibin Assmannille antoi nainen, jonka todistusta on epäilty, mutta aivan hiljan hän ilmaantui julkisuuteen ja vakuutti Assmannin olleen luonaan Bodomin murhayönä. Lääkäreille epäilyt tiesivät jatkossa omituisia sattumuksia.
Assmannia epäiltiin paljosta, mutta vaimon hakkaamisesta saamansa kahden ja puolen vuoden kuritushuonetuomiosta huolimatta hän saattoi merkillisesti liikkua vapaana Pohjoismaissa, kuin korkeiden voimien suojeluksessa. Assmannin osuutta puitiin kaksi vuosikymmentä useissa lehdissä, mutta poliisin mukaan hän oli syytön.
Suomessa tuomittiin 1945-1972 maanpetoksesta 125 ihmistä, pääosa itäiseen tai eteläiseen Suomeen kohdistuneesta rajavakoilusta.
Kenttävakoilu väheni 1970-luvulle tultaessa, koska kartoitukset oli jo tehty ja urkinta kohdistui siitä lähtien enemmän yrityksiin, virastoihin ja järjestöihin. Paloaron mukaan tarinat vaikuttavat mielikuvituksellisilta, mutta ne teki kuoleman partaalla ollut mies. Jotakin ne ovat jo tuottaneet. Niinpä mm eräs nainen Pohjanmaalla on tunnistanut Assmannin ja tämän toverin, jotka Kyllikin katoamisen aikaan tulivat lapio kourassaan metsästä katoamispaikan läheisyydessä.
varmaankin ihan tuttua asiaa, mutta liitän tekstin kuitenkin tänne kun kerta kohdalle osui:
Supon mukaan mies oli patologinen valehtelija
Bodom-murhiin kytketyn Assmannin syyllisyydestä ei löydy näyttöjä
Turun Sanomat 3.10.2004 03:00
KGB:n merkki varjostaa rikoskomisario Matti Paloaron ja professori Jorma Palon mukaan Hans Assmannin elämää ja vaiheita Suomessa 1950-60-luvuilla.
Suojelupoliisin arkistoon taltioidussa asiakirjamapissa on tietoja saksalaissyntyisestä Hans Assmannista, joka kohukirjassa liitetään useisiin 1950-luvulla Suomessa mystisiksi jääneisiin murhiin. Kytköksiin ei löydy näyttöjä, vaikka monia viitteitä löytyykin. Epäilyksen varjo jää silti olemaan monien sattumien ja yhteensopivuuksien takia. Supon kansiossa omituinen Assmann luokitellaan liukkaaksi tyypiksi ja patologiseksi valehtelijaksi.
Assmannin tunnustus kuolinvuoteellaan Ruotsissa 1998 Neuvostoliiton salaisen poliisin KGB:n agentin toimistaan ei sinänsä ole erikoista. Suomessa paljastui 1950-ja 1960-luvuilla lukuisia vakoilutapauksia, joissa oli toimittu eri puolilla maata peiteammattien turvin ja urkittu tietoja teistä, silloista ja muista mahdollisille sotatoimille tärkeistä yksityiskohdista. Paljastuneiden määrä kertoi, että Suomessa operoi sadoittain KGB:n asiamiehiä ja heidän tiedottajiaan, joista suuri osa ei ole edes paljastunut.
Neurologian professori Jorma Palon ja rikoskomisario Matti Paloaron kirjassa ”Luottamus tai kuolema” Assmann niputetaan paitsi Bodomin kolmoismurhaan 1960, Kyllikki Saaren surmaan Isojoella 1953, Heinäveden Tulilahden kaksoismurhaan 1959 sekä Turun Sirkka-Liisa Waljuksen murhaan 1963. Myös Ruotsin selvittämättömät naismurhat 1950/60-lukujen taitteesta mainitaan.
Assmann kytketään väitettyyn, ratkaisevaan vilppiin Urho Kekkosen voittaessa presidentinvaalit 1956. Mies olisi toimittanut väärennetyn äänestyslipun ministeri Penna Tervolle, jonka ääni ratkaisi. Vain muutama viikko myöhemmin Tervo kuoli omituisesti virka-autonsa kolarissa Järvenpäässä, mutta kaikki tapausta koskevat asiakirjat ovat kadonneet.
- Tämä on Suomen historian mystisimpiä arvoituksia ja se vaatii lisäpenkomista. Sitä voi verrata Kekkosen sairaskertomusten häviämiseen sairaaloiden arkistoista, Paloaro kommentoi.
Salamurhateoria ja -uhka vilahtaa kirjassa useasti. KGB oli erikoistunut lavastettuihin murhiin, jotka näyttivät luonnollisilta. Näistä kerrotaan muun muassa David Brooken kirjassa The Storm Petrels ja KGB:n arkistoloikkarin Vasili Mitrokhinin paljastusmammutissa. Tervon tapauksessa on yleisesti tiedetty, että Neuvostoliitto painosti voimakkaasti Kekkosen puolesta.
Asiakirjojen kohtalo mystinen
Assmann tunnusti ampuneensa keskitysleirivartijana satoja juutalaisia, joten hän olisi paatuneena tyyppinä sopinut operoimaan jutussa, joskin KGB:llä oli aivan nykypäiviin saakka tapaturmiksi naamioituja likvidointeja varten oma osastonsa. Assman oli värvätty agentiksi ollessaan sotavankina Neuvostoliitossa.
Tietojen kaivaminen on Paloaron mukaan ollut vaikeata, sillä Assmannia koskevat useat kansiot tai raportit ovat kadonneet sellaisiltakin viranomaisilta, joilla ne pitäisi olla, kuten puolustusvoimista ja sosiaalirekistereistä. Paloaron mukaan ulkomaisen järjestön salaiset agentit tai sen hämäryyksiin vihkiytyneet kotimaiset asiamiehet ovat järjestelmällisesti putsanneet kaikki todisteet, jotta tapahtumiin ei löydettäisi totuutta.
Supossa oleva Assmannin kansio on edelleen luokiteltu salaiseksi. Supon arkistoista vastaava strategisen linjan johtaja Matti Simola kertoi, että 60 vuoden salassapito koskee koko Supon henkilöarkistoa, sillä vain Valpon vuoteen 1948 ulottuvat asiakirjat taltioitiin kansallisarkistoon. Supon 25 vuotta vanhempaan materiaaliin on myönnetty vain muutama tutkijalupa.
Simolalla on Assmannista sama mielikuva kuin eräällä Supon päälliköllä, joka vuosi sitten tutustui saksalaista koskeviin asiakirjoihin. Tämän lausunnon mukaan Assmannin mapissa ei ole mitään erikoista, ei merkittävää eikä häntä luokiteltu ammattivakoojaksi. Hänet katsottiin ”luistaviin henkilöihin” ja arvioitiin taitavaksi patologiseksi valehtelijaksi. Assmannin kansiossa on normaaleja ulkomaalaisen maahantuloon liittyviä asiakirjoja, asumis- ja työpapereita ja kansalaiseksi ottamiseen 1959 liittyviä mainintoja.
Kulki maata kirkkomaalarina
Assmann-kirjan mukaan Kyllikki Saaren kuolema oli vahinko, kun Assmannin kanssa maastovakoilua Pohjanmaalla tehnyt agentti törmäsi naiseen miesten autolla ja paljastumista välttääkseen nämä lavastivat törmäyksen rikokseksi. Assman kyläili noihin aikoihin alueella. Kun Turun Rauhankadulla tapettiin 1963 Sirkka-Liisa Valjus, Assmann oli edellisenä iltana nähty Valjuksen kanssa ravintolassa, vaikka hänelle järjestyi erikoisesti alibi Pohjanmaalta.
Kirjassa ei selkeästi kerrota, mikä olisi ollut Assmannin motiivi Bodomin ja Tulilahden surmajutuissa. Sellaiseksi hahmottuvat kirkkomaalarin peitetyön ohessa tehdyt vakoilupuuhat ja Assmannin pitkäaikainen amfetamiinin käyttö, joka aiheutti harhoja sekä sekavuus-ja raivotiloja.
Assmann ja hänen kumppaninsa liikkuivat Tulilahden aikaan Itä-Suomessa. Assmann asui1960 lähellä Bodomia ja murhia seuraavana päivänä hän ilmestyi Helsingissä Kirurgiseen sairaalaan. Neljä lääkäriä totesi hänet tekosairaaksi, mutta vasta monien yritysten jälkeen ja myöhemmin he saivat poliisin kuulustelemaan miestä. Alibin Assmannille antoi nainen, jonka todistusta on epäilty, mutta aivan hiljan hän ilmaantui julkisuuteen ja vakuutti Assmannin olleen luonaan Bodomin murhayönä. Lääkäreille epäilyt tiesivät jatkossa omituisia sattumuksia.
Assmannia epäiltiin paljosta, mutta vaimon hakkaamisesta saamansa kahden ja puolen vuoden kuritushuonetuomiosta huolimatta hän saattoi merkillisesti liikkua vapaana Pohjoismaissa, kuin korkeiden voimien suojeluksessa. Assmannin osuutta puitiin kaksi vuosikymmentä useissa lehdissä, mutta poliisin mukaan hän oli syytön.
Suomessa tuomittiin 1945-1972 maanpetoksesta 125 ihmistä, pääosa itäiseen tai eteläiseen Suomeen kohdistuneesta rajavakoilusta.
Kenttävakoilu väheni 1970-luvulle tultaessa, koska kartoitukset oli jo tehty ja urkinta kohdistui siitä lähtien enemmän yrityksiin, virastoihin ja järjestöihin. Paloaron mukaan tarinat vaikuttavat mielikuvituksellisilta, mutta ne teki kuoleman partaalla ollut mies. Jotakin ne ovat jo tuottaneet. Niinpä mm eräs nainen Pohjanmaalla on tunnistanut Assmannin ja tämän toverin, jotka Kyllikin katoamisen aikaan tulivat lapio kourassaan metsästä katoamispaikan läheisyydessä.
En ole asiantuntija, mutta olen silti puolesta tai vastaan, tai sitten en.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Minusta motiiveja on kaksi: perusteellinen raivostuminen tai sabotaasi-terrorismi. Suurimmassa osassa henkirikoksista tekijällä on jotain rötöksiä taustalla. Tappaminenkin vaatii paatumista ja se ettei jää kiinni ja osaa peittää jälkensä, taitoa. Ja vaikka olisi ollut kuinka raivostunut, Bodom- tapauksessa on pitänyt olla nopea.
Jos pitäisi käyttää sanaa, "uskoa jonkun syyllisyyteen", panisin latini likoon Assmannin tai vastaavaan puolesta. Sabotaasilta tämä enemmän näyttää. Vanhalta tappajalta tämä olisi onnistunut ja tuossa Utan jutussa on paljon painavaa asiaa.
Jos pitäisi käyttää sanaa, "uskoa jonkun syyllisyyteen", panisin latini likoon Assmannin tai vastaavaan puolesta. Sabotaasilta tämä enemmän näyttää. Vanhalta tappajalta tämä olisi onnistunut ja tuossa Utan jutussa on paljon painavaa asiaa.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
^ Kyllikki Saari keskusteluun kirjoittaneena ja aineistoon hyvin perehtyneenä tämä lainaamani kohta oli koko kys, kirjoituksen paras anti. Olihan se ojankaivaja ja hänen lankomiehensä avustajana aikoinaan vahvimmin epäiltynä Kyllikin surmaan. Lapiot sen totuuden todistavat! 
" Kenttävakoilu väheni 1970-luvulle tultaessa, koska kartoitukset oli jo tehty ja urkinta kohdistui siitä lähtien enemmän yrityksiin, virastoihin ja järjestöihin. Paloaron mukaan tarinat vaikuttavat mielikuvituksellisilta, mutta ne teki kuoleman partaalla ollut mies. Jotakin ne ovat jo tuottaneet. Niinpä mm eräs nainen Pohjanmaalla on tunnistanut Assmannin ja tämän toverin, jotka Kyllikin katoamisen aikaan tulivat lapio kourassaan metsästä katoamispaikan läheisyydessä."
" Kenttävakoilu väheni 1970-luvulle tultaessa, koska kartoitukset oli jo tehty ja urkinta kohdistui siitä lähtien enemmän yrityksiin, virastoihin ja järjestöihin. Paloaron mukaan tarinat vaikuttavat mielikuvituksellisilta, mutta ne teki kuoleman partaalla ollut mies. Jotakin ne ovat jo tuottaneet. Niinpä mm eräs nainen Pohjanmaalla on tunnistanut Assmannin ja tämän toverin, jotka Kyllikin katoamisen aikaan tulivat lapio kourassaan metsästä katoamispaikan läheisyydessä."
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
ViestiKirjoittaja Krieg » Pe Loka 16, 2009 3:32 pm
Toimittaja Magnus Hertzberg:
Vaikka korkein poliisijohto vuonna 1963 myönsi Uudelle Suomelle, että Assmann-haara oli ratkaiseva Bodom-tutkimuksissa, ei haaraa ole tutkittu. Tiedot Assmannista päätyivät mappiin Ö. Selitystä tälle ei ole annettu.
Asko Vuorjoki kävi vuonna 1971 poliisipäällikkö Fjalar Jarvan mökillä. Vuorjoelle kävi selväksi, että kyseessä oli ulkoinen painostus.
Entinen Uuden Suomen toimittaja Asko Vuorjoki:
Joo, se oli ihan ex tempore; siinä oli mukana Uuden Suomen edesmennyt artikkelitoimittaja Matti Karjalainen ja MTK:n tiedotusmies Antti Markkanen, ja tapahtui siis Hirsalan ulkosaaristossa. Kävimme Jarvan huvilalla tervehtimässä häntä, kollegat tunsi hänet hyvin, ja keskustelun yhteydessä tuli esille tietysti Bodomjärven juttu ja siinä yhteydessä Jarva sitten totesi yks'kantaan, että mehän tiedämme ja muistamme, minkälaisia ne ajat oli silloin. Mutta hän ei halunnut siihen sitten lähemmin paneutua.
Tuosta toisesta ketjusta lainaamastani viestin tekstistä tuli mieleen epäilys, että eikös se sodan jälkeen kuulunut ihan asiaan, että kaikki ns. arkaluontoiset ja/tai salaiset tiedot eivät enää saaneetkaan löytyä mistään. Ne piti tuhota tai siirtää jonnekin tuntemattomaan paikkaan? Ja sinne Hirsalan suuntaan (joka sijaitsee siellä entisellä Porkkalan alueella) oli myös Assmannilla käsittääkseni jonkinmoinen yhteys sen ystävättärensä kautta. Eli saattoihan se agenttihomma alun perin tai osin liittyä myös siihen takaisin luovutettuun Porkkalaan ja varuskunta-alue Upinniemeen.
Toimittaja Magnus Hertzberg:
Vaikka korkein poliisijohto vuonna 1963 myönsi Uudelle Suomelle, että Assmann-haara oli ratkaiseva Bodom-tutkimuksissa, ei haaraa ole tutkittu. Tiedot Assmannista päätyivät mappiin Ö. Selitystä tälle ei ole annettu.
Asko Vuorjoki kävi vuonna 1971 poliisipäällikkö Fjalar Jarvan mökillä. Vuorjoelle kävi selväksi, että kyseessä oli ulkoinen painostus.
Entinen Uuden Suomen toimittaja Asko Vuorjoki:
Joo, se oli ihan ex tempore; siinä oli mukana Uuden Suomen edesmennyt artikkelitoimittaja Matti Karjalainen ja MTK:n tiedotusmies Antti Markkanen, ja tapahtui siis Hirsalan ulkosaaristossa. Kävimme Jarvan huvilalla tervehtimässä häntä, kollegat tunsi hänet hyvin, ja keskustelun yhteydessä tuli esille tietysti Bodomjärven juttu ja siinä yhteydessä Jarva sitten totesi yks'kantaan, että mehän tiedämme ja muistamme, minkälaisia ne ajat oli silloin. Mutta hän ei halunnut siihen sitten lähemmin paneutua.
Tuosta toisesta ketjusta lainaamastani viestin tekstistä tuli mieleen epäilys, että eikös se sodan jälkeen kuulunut ihan asiaan, että kaikki ns. arkaluontoiset ja/tai salaiset tiedot eivät enää saaneetkaan löytyä mistään. Ne piti tuhota tai siirtää jonnekin tuntemattomaan paikkaan? Ja sinne Hirsalan suuntaan (joka sijaitsee siellä entisellä Porkkalan alueella) oli myös Assmannilla käsittääkseni jonkinmoinen yhteys sen ystävättärensä kautta. Eli saattoihan se agenttihomma alun perin tai osin liittyä myös siihen takaisin luovutettuun Porkkalaan ja varuskunta-alue Upinniemeen.
En ole asiantuntija, mutta olen silti puolesta tai vastaan, tai sitten en.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Mutta onhan tässä vieläkin tämä "Tiitisen lista". Niin ainahan näitä on ollut!
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
No niinpä on (netistä just vähän luin Rusin tapauksesta) ja on ollut... mutta jospa se onkin tarkoitettu meille ihan hyväksi vaan, ettei tiedetä eikä ymmärretä kaikkia salaisuuksia (?). Vaikka kyllä se tässä Assmannin tapauksessa olisi mielenkiintoista tietää sellaisen ns. "salaisen kansion" sisällöstä edes jotain.
En ole asiantuntija, mutta olen silti puolesta tai vastaan, tai sitten en.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Hans Assmann ei liity Bodomin surmiin millään tavalla.
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Mistäs näin varma arvio?awa kirjoitti:Hans Assmann ei liity Bodomin surmiin millään tavalla.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Ei ole löytynyt pienintäkään syytä mikä sitoisi Assmanin tekijäksi näihin surmiin. Eli on syytä pitää nämä vakooja/agentti tarinat ja nämä kolmois-surmat eri lokeroissaan. Jää nähtäväksi mitä tuo Tiitisen listaksi nimetty paperi pitää sisällään, julkiseksi se tulee kuitenkin suurelle yleiölle vasta vuonna 2050. Mutta sen voin jo nyt sanoa, että tuskin sieltä löytyy mitään näihin Bodomin-surmiin liityyvää tietoa.awa kirjoitti:Hans Assmann ei liity Bodomin surmiin millään tavalla.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Eipä siitä ollut kysekään, vaan vaietuista ja kielletyistä yleisistä asioista.Mutta sen voin jo nyt sanoa, että tuskin sieltä löytyy mitään näihin Bodomin-surmiin liityyvää tietoa.
Jorma Palolla oli paljon henkilökohtaista kokemusta ja selvä logiikka suhteessa agentti-teoriaan.
Kyse oli sattumanvaraisesti valitusta kohteesta. Turha hokea välttämättä A: nimissä.
Bodomin suhteen on hyvä esittää kysymyksiä, on eri asia onko vastauksia. Mitään ei ole todistettu. Vierastan kuitenkin itsepäistä yhden totuuden mallia ja kulkemista silmälappujen kanssa muita näkökohtia huomioimatta.
Minusta yksi oleellinen kysymys "Nils Holgerssonin " suhteen, että minne tämä hanhi olisi ne tavarat vienyt ( tiedän: Misrillä on täydellinen vastaus tähänkin !)
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
^ Mun on pakko kysyä, että mitä ne Palon loogiset perustelut faktat oikein ovat? Riittääkö se Assmanin sotavankeudesta lähettämä postikortti osoittamaan jota Palo heilutteli jossain tv-ohjelmassa, että Assmann olisi ollut joku neukku-vakooja? Ne muut perustelut joita hän on kirjoituksissaan esittänyt ovat kovin köykäistä tarinaa.
Ja kuten jo aiemmin totesin, niin on hyvä pitää nämä valkoilujutut ja Bodomin-murhat erillään toisistaan. Ja jokaisella valtiolla on omat vaietut ja kielletyt salaisuutensa ja omat suponsa, jos niistä lähtökodista aletaan hakea motiivia ja tekijää näille murhateoilla, niin se on loputon suo.
Sitten sinä vierastat, mutta siitä huolimatta tuon oman näkökantani esiin, sille en voi mitään jos joku ei hyväksy näkemyksiäni, mutta tärkeintä minulle on se, että itse olen rehellinen itselleni näkemyksieni kanssa.
Misrille kyllä riittää tämä syyttäjän näkemys, että tavarat on voitu hävittää järveen tai kaivettu maahan. Vaikka maastoetsintää suoritettiin laajalla alueella, aukkoja voi silti jäädä. Vesietsintä rajoittui lähinnä niemien rantavesiin.
Ja kuten jo aiemmin totesin, niin on hyvä pitää nämä valkoilujutut ja Bodomin-murhat erillään toisistaan. Ja jokaisella valtiolla on omat vaietut ja kielletyt salaisuutensa ja omat suponsa, jos niistä lähtökodista aletaan hakea motiivia ja tekijää näille murhateoilla, niin se on loputon suo.
Sitten sinä vierastat, mutta siitä huolimatta tuon oman näkökantani esiin, sille en voi mitään jos joku ei hyväksy näkemyksiäni, mutta tärkeintä minulle on se, että itse olen rehellinen itselleni näkemyksieni kanssa.
Misrille kyllä riittää tämä syyttäjän näkemys, että tavarat on voitu hävittää järveen tai kaivettu maahan. Vaikka maastoetsintää suoritettiin laajalla alueella, aukkoja voi silti jäädä. Vesietsintä rajoittui lähinnä niemien rantavesiin.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Miksi ylipäätään kätkeä tässä tapauksessa tavarat, ei mitään motiivia, ne olisi voinut heittää johonkin pöpelikköön, no sense at all. Kiinnijäämisen riski olisi ollut tässä tapauksessa suuri. Maasto haravoitiin erittäin tarkkaan, kaikki olisi löytynyt.Misrille kyllä riittää tämä syyttäjän näkemys, että tavarat on voitu hävittää järveen tai kaivettu maahan. Vaikka maastoetsintää suoritettiin laajalla alueella, aukkoja voi silti jäädä. Vesietsintä rajoittui lähinnä niemien rantavesiin.
Tässä tapauksessa selityksesi vuotaa kuin seula - valitettavasti.
Re: Hans Assmann - Bodomin tekijä, vai myytti?
Vaikka kotiinsa!ANDYROM kirjoitti: Minusta yksi oleellinen kysymys "Nils Holgerssonin " suhteen, että minne tämä hanhi olisi ne tavarat vienyt ....