Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
Xerxes kirjoitti: Hänet mm. toimitettiin pian sairaalan tulon jälkeen Hammasklinikalle. Ei tiedä "awa" eikä meistä kukaan tarkkaan mitä täsmällisiä toimenpiteitä potilaalle tehtiin.
Niin - aluksi tavalliselle tupakinsavuiselle vuodeosastolle ja sitten hammaslääkäriin. Kerro Xerxes missä kohdassa on se vaikeasti loukkaantunut potilas?
Xerxes kirjoitti: Mutta hoitoa on annettu. Sairaalassa tarkkailun alla olokin on jo hoitoa, ja siihen kuuluu automaattisesti hoitoa. "awa" ilmoittautuu asiantuntijaksi, mutta hänen tekstinsä paljastaa, että jo yleissivistyksessä on valtavia aukkoja, tai hän puhuu potaskaa aivan tahallaan.
Minun tekstit osoittavat sen, että noilla Gustafssonilla todetuilla vammoilla ihminen on toimintakykyinen. Ainakin nykyihminen - ja en usko Gustafssonin siitä paljoakaan poikkeavan. Minun asiantuntemus riittää siihen, toisin taitaa olla Xerxesin kohdalla.
Onnetonta, jos täytyy menkä henkilökohtaisuuksiin. Kyllä minun mielestäni sekä awa että misri ovat oikein asiallisia ja esitutkinnan tuntevia kommentoijia.
Toki saa vääntää ja liioitella ihan kuinka paljon tahansa. Ainoatakaan ihmistä, joka tietää hammaslääketieteestä ja tapaturmapoliklinikan arjesta ei saa vakuuttumaan Gustafssonin vammojen vakavuudesta. Ja toki seuraavaksi joku keksii vääntää mitä vakavalla tarkoitetaan.
Oli ihan harkittua jäädä ulisemaan sinne teltan päälle. Näin tuli mielikuva uhriudesta joka oli tarkoituskin. Hullu oli muttei tyhmä.
awa kirjoitti: .....
Minun tekstit osoittavat sen, että noilla Gustafssonilla todetuilla vammoilla ihminen on toimintakykyinen. Ainakin nykyihminen - ja en usko Gustafssonin siitä paljoakaan poikkeavan. Minun asiantuntemus riittää siihen, toisin taitaa olla Xerxesin kohdalla. ....
Minun asiantuntemukseni taas osoittaa, että awan yleissivistys on melko alhainen. Se ilmenee mm. tuosta yllä olevasta tekstistä.
Gustafsson oli kyllä ensin tavanomaisessa osastossa, mutta huomattiin, että hän ei kuulu sinne. Jo 2 vuorokautta sairaalaan tulosta, eli tiistaina 7.6.1960 hänet siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan. Oireet alkoivat aivan ilmeisesti viitata aivovammaan. awan esittämistä mielipiteistä voi päätellä, että hän ei ole mikään spesialisti lääketieteen alalla, eikä totuus näytä sitovan hänen ajatuksen juoksuaan millään tavalla.
Nimimerkki Bou näyttää olevan sitä mieltä, että keskustelija voi aivan vapaasti esittää täyttä potaskaa ja se on hyväksyttävää. Eihän se niin ole. Kyllä totuudellakin on joku arvo, ja se arvo on suuri.
Laitetaan vielä "syyttäjän todistajiin" kuuluneen lääkärin Öhmanin laatima vammaluettelo. Voivatko awa, Mirsi tai Bou väittää tosissaan, että se ei pidä paikkaansa? Vastatkaapa tähän?
-------------------------------------------------------------------------
"Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut
1. Murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2. ja nivelnastan kohdalla,
3. vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa
4. sekä poskikaaressa,
5. minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut
6. sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma.
7. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8. poskessa,
9. ja leuassa,
10. sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa
Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, mutta myös tylpällä astalolla, tai potkaisemalla."
Bou kirjoitti:Onnetonta, jos täytyy menkä henkilökohtaisuuksiin. Kyllä minun mielestäni sekä awa että misri ovat oikein asiallisia ja esitutkinnan tuntevia kommentoijia.
Hyvä. Awa, Tuominen ja Misri ovat myös minun suosikkejani.
Tosin heidän pilipalipalapeli-teoriasta puuttuu reunojen lisäksi sisus.
Bou kirjoitti:Toki saa vääntää ja liioitella ihan kuinka paljon tahansa. Ainoatakaan ihmistä, joka tietää hammaslääketieteestä ja tapaturmapoliklinikan arjesta ei saa vakuuttumaan Gustafssonin vammojen vakavuudesta. Ja toki seuraavaksi joku keksii vääntää mitä vakavalla tarkoitetaan.
Tekeekö se NG:stä murhaajan vaikka olisi ollut täysin toimintakykyinen?
Bou kirjoitti:Oli ihan harkittua jäädä ulisemaan sinne teltan päälle. Näin tuli mielikuva uhriudesta joka oli tarkoituskin. Hullu oli muttei tyhmä.
Kova jätkä tuo Nisse. Oscarin arvoinen suoritus kaiken kaikkiaan. Täysi sosiopaatti. Joku ei kuitenkaan täsmää?
Prosentit Gustafssonin syyllisyyden puolesta alle 15 %.
"Thru the darkness of Future Past,
the magician longs to see,
one chants out between two worlds:
Fire - walk with me."
^^ Tuota olen Xerxesiltä kysynyt, että mikä tekee näistä NGllä todetuista vammoista vakavat ? Tämänkaltaiset leukaluun kaksoismurtuma, ei vaaranna elin eikä vitaalitoimintoja. Ainoastaan siinä tapauksessa jos henkilö on pitkään tajuton niin tälläisella leukaluumurtuman saanella henkilöllä helposti kieli valuu nieluun ja tukkii hengityksen.
NGllä tätäkään vaaraa ei ollut, vaikka aikalaisdiagnoosiksi oli kirjattu aivoruhjetasoinen keskivaikea aivomma jonka määrityksen täyttymisen yksi edellytys on tämä yli puolen tunnin tajuttomuus. NG hengitti omin avuin, reagoi puheeseen syke ja verenpaine olivat normaalit. Ensihoitojen jälkeen hänet siirrettiin tavalliselle vuodeosastolle. Mitään aivovammapotilaalle kuuluvaa teho-hoitoa hän ei saanut, eikä häntä sellaisena edes aikoinaan hoidettu.
Hirvensalo totesi omassa lausunnossaan, "että jos tajunnataso on ollut vielä klo. 14.00 sairaalassa alentunut, se edellyttää syvää tajuttomuutta tapahtuma-aikaan." NGhän joutui makailemaan tapahtumapailla pitkään klo. 14.00 vasta hänet on kirjattu sairaalan tietoihin.
Hirvensalo totesi, " että näin pitkä tajunnantason alenema edellyttäisi merkittävää aivovammaa, mutta mitkään NGlle tehdyt tutkimukset eivät sitä osoittaneet. Hän toteaa, että jos hänen tajunntasonsa oli alentunut surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."
Tämän Lausunnon merkityksen ymmärtää, kun tietää mitä tapahtuu sen jälkeen kun ihminen on saanut primaarin aivovamman. Aivovamma on peruttamaton tapahtuma jos sen on saanut sille ei voi mitään, siksi onkin hyvin tärkeää, että vamman saanut hehkilö saa nopeasti apua elintoimintojensa turvaamiseksi, silloin vältytään aivojen hapenpuutteesta johtuvilta lisävaurioilta jotka pahentavat aivovammaa. Jos ajatellaan, että NG joutui olemaan kahdeksan tuntia ilman mitään apuja ja sairaalassakaan hän ei saanut/tarvinnut mitään tehohoitoa, niin jossainhan sellaisen kuitenkin olisi pitänyt näkyä. Verenpaine on ensimmäinen joka yrittää kombensoida kun aivot joutuvat aivojen hapenpuutteesta johtuvaan häiriötilaan, NGllä oli sekin normaali kuten Hirvensalo oikeudessa totesi.
" Primaarivaurio on korjaantumaton. Sekundaarivaurioita esiintyy jopa noin 90 %:lla sairaalassa hoidetuista aivovammapotilaista, ja TT-seurannoissakin niitä todetaan noin puolella potilaista Sairaalaan tullessa lieviksi arvioiduissa vammoissakin (GCS-pisteet 15) on neurokirurgisia toimenpiteitä vaativien sekundaarivaurioiden todennäköisyys noin 3 %."
Misri kirjoitti:^^ Tuota olen Xerxesiltä kysynyt, että mikä tekee näistä NGllä todetuista vammoista vakavat ? Tämänkaltaiset leukaluun kaksoismurtuma, ei vaaranna elin eikä vitaalitoimintoja.
Leukaluun kaksoismurtuma on vain yksi osa vammoista. Oli paljon muutakin. Mm. suuri ruhjehaava korvan yläpuolella ohimon takana. Se on osunut arkaan paikkaan, ja siihen kohtaan osuma jopa nyrkkeilyhanskalla saattaa aiheuttaa tajuttomuuden. Se ei mitenkään voi olla seuraus nyrkiniskusta vaan väline vaikuttaa olleen kovapintainen ja ilmeisesti myös painava. Aivovamman syntymisen kannalta se lienee vaarallisin vamma. Misrin kannattaa edelleen lukea Öhmanin vammaluetteloa, jotta hän lopultakin huomaisi esim. ne monet muut luunmurtumat, eikä ainoastaan leukaluun kaksoismurtumaa.
Ainoastaan siinä tapauksessa jos henkilö on pitkään tajuton niin tälläisella leukaluumurtuman saanella henkilöllä helposti kieli valuu nieluun ja tukkii hengityksen.
NGllä tätäkään vaaraa ei ollut, vaikka aikalaisdiagnoosiksi oli kirjattu aivoruhjetasoinen keskivaikea aivomma jonka määrityksen täyttymisen yksi edellytys on tämä yli puolen tunnin tajuttomuus.
Diagnoosi on pelkkä "aivoruhje". Itse epäilen, että se on vastaavan tasoinen "diffuusi aivovamma", joiden hoito lienee hyvin samanlainen. Kukaan ei ole ollut kellon kanssa mittaamassa tajuttomuuden pituutta, mutta myöhemmin todettujen oireiden perusteella on päätelty, että potilas on ollut aluksi tajuton. Yli puolen tunnin tajuttomuus on hyvin mahdollinen ja jopa todennäköinen. On mm. silminnäkijähavaintoja aamulta. Tajuttomuus ei sekään ole välttämättömyys aivovamman syntymiselle, vastoin Misrin kirjoitusta.
NG hengitti omin avuin, reagoi puheeseen syke ja verenpaine olivat normaalit. Ensihoitojen jälkeen hänet siirrettiin tavalliselle vuodeosastolle. Mitään aivovammapotilaalle kuuluvaa teho-hoitoa hän ei saanut, eikä häntä sellaisena edes aikoinaan hoidettu.
Nuo havainnot ovat noin 8 tuntia pahoinpitelyn jälkeen, tehty sairaalassa. Syke ja verenpaine lienevät liian alhaiset, ei aivan normaalit. Jo tiistaina 7.kesäkuuta potilas siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan nimen omaan aivovammaepäilyjen takia, ja varmaan sai siellä asiaankuuluvaa erikoishoitoa. Misrillä tai muilla kirjoittelijoilla ei ole tiedossa mitä hoitoja potilas sai, mutta varmaan sai asiaan kuuluvaa hoitoa Neurologisessa Klinikassa. Siellä oli Suomen paras mahdollinen asiantuntemus tällaisten vammojen hoidossa. Kumma, että awa ja Misri korostavat, että potilas ei saanut mitään hoitoa. Sehän on tietysti valetta. Kyllä varsinkin alan huippusairaalassa annetaan potilaalle "huippuhoitoa", vaikka Misrille ja awalle siitä ei ole raportoitu.
Hirvensalo totesi omassa lausunnossaan, "että jos tajunnataso on ollut vielä klo. 14.00 sairaalassa alentunut, se edellyttää syvää tajuttomuutta tapahtuma-aikaan." NGhän joutui makailemaan tapahtumapailla pitkään klo. 14.00 vasta hänet on kirjattu sairaalan tietoihin.
Hirvensalo totesi, " että näin pitkä tajunnantason alenema edellyttäisi merkittävää aivovammaa, mutta mitkään NGlle tehdyt tutkimukset eivät sitä osoittaneet. Hän toteaa, että jos hänen tajunntasonsa oli alentunut surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."
Mutta oikeudessa Hirvensalo joutui ottamaan takaisin, sillä hän sanoi: "Vakavan aivovamman mahdollisuutta ei voida missään tapauksessa täysin pois sulkea." Myös Öhman on todennut oikeudessa: "On mahdollista, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton ja saanut aivovamman ..." . Röntgenkuva ei yleensäkään löydä aivovammaa, vaikka sellainen olisikin. Lisäksi Hirvensalo oli todennut: "... että jos tajunnataso on ollut vielä klo. 14.00 sairaalassa alentunut, se edellyttää syvää tajuttomuutta tapahtuma-aikaan". Ja vastaanottanut lääkäri on nimenomaan todennut noin klo 14, että "potilaan tajunnan taso oli alentunut" ja todisti näin myös oikeudessa. Tämähän on totta, vai mitä.
Tämän Lausunnon merkityksen ymmärtää, kun tietää mitä tapahtuu sen jälkeen kun ihminen on saanut primaarin aivovamman. Aivovamma on peruttamaton tapahtuma jos sen on saanut sille ei voi mitään, siksi onkin hyvin tärkeää, että vamman saanut hehkilö saa nopeasti apua elintoimintojensa turvaamiseksi,
Tuo on puppua ja väärää yleistämistä. Vielä nykyaikanakaan kaikkia aivovammoja ei nähdä millään kuvauksilla, ja usein aivovamman saanut paranee täysin terveeksi, eikä mitään jälkiä löydy. Sitten on tietysti vakavampia aivovammoja, joista selvä jälki jää aivoihin, mutta jopa havaittu aivoruhje voi kadota kuvauksilta näkymättömiin ajan kanssa. Tästä on tutkimustulos. Vamman saanut ei välttämättä tarvitse välitöntä apua "elintoimintojensa turvaamiseksi", kuten Misri esittää, vaan joskus lepo ja aika riittävät potilaan paranemiseksi terveeksi jälleen.
silloin vältytään aivojen hapenpuutteesta johtuvilta lisävaurioilta jotka pahentavat aivovammaa. Jos ajatellaan, että NG joutui olemaan kahdeksan tuntia ilman mitään apuja ja sairaalassakaan hän ei saanut/tarvinnut mitään tehohoitoa, niin jossainhan sellaisen kuitenkin olisi pitänyt näkyä. Verenpaine on ensimmäinen joka yrittää kombensoida kun aivot joutuvat aivojen hapenpuutteesta johtuvaan häiriötilaan, NGllä oli sekin normaali kuten Hirvensalo oikeudessa totesi.
" Primaarivaurio on korjaantumaton. Sekundaarivaurioita esiintyy jopa noin 90 %:lla sairaalassa hoidetuista aivovammapotilaista, ja TT-seurannoissakin niitä todetaan noin puolella potilaista Sairaalaan tullessa lieviksi arvioiduissa vammoissakin (GCS-pisteet 15) on neurokirurgisia toimenpiteitä vaativien sekundaarivaurioiden todennäköisyys noin 3 %."
Myös tämä on väärää yleistämistä. Kuka huomasi tuon 3 prosenttia. Se jo kertoo, että tässä koetetaan johtaa harhaan. Luotettava tieto on, että "... keskivaikean aivovamman saaneista potilaista noin puolet toipuu oireettomiksi ... ". Tarkista vaikkapa aivovammaliiton sivuilta. Todetaan vielä, että tajuttomuuden puuttuminen ei suinkaan aina todista, että aivovammaa ei ole syntynyt. Aivovamma on voinut syntyä vaikka ei ole tajuttomuutta. Misri esittää virheellisiä tietoja. Todetaan vielä, että ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että tämä potilas ei olisi ollut lainkaan tajuton. Päivastoin myöhempien havaintojen perusteella tajuttomuus on todennäköinen. Sen kestoa ei tunneta, koska kukaan ei ole ollut kellottamassa paikan päällä.
Xerxes kirjoitti:
Jo tiistaina 7.kesäkuuta potilas siirrettiin Neurologiseen Klinikkaan nimen omaan aivovammaepäilyjen takia, ja varmaan sai siellä asiaankuuluvaa erikoishoitoa.
Misrillä tai muilla kirjoittelijoilla ei ole tiedossa mitä hoitoja potilas sai, mutta varmaan sai asiaan kuuluvaa hoitoa Neurologisessa Klinikassa. Siellä oli Suomen paras mahdollinen asiantuntemus tällaisten vammojen hoidossa. Kumma, että awa ja Misri korostavat, että potilas ei saanut mitään hoitoa. Sehän on tietysti valetta. Kyllä varsinkin alan huippusairaalassa annetaan potilaalle "huippuhoitoa", vaikka Misrille ja awalle siitä ei ole raportoitu.
Kerro vain yksinkertaisesti mitä hoitoa annettiin? Ei tuo samaa toistamasi liirumlaarum muutu miksikään vaikka kirjainkokoa suurentaa, samaa asiantuntematonta höpötystä, vain hieman suuremmassa paketissa.
Faktat pöytään. Aivovammaan ei saanut mitään hoitoa ja toipui siitä erinomaisesti. Ainoa oire taisi olla muistamattomuus ja sitä "aivovammaa" yrittivät hoitaa. Luonnollisesti - koska se olisi ollut hyvin tärkeää poliisille murhaajan selvittämiseksi, että Gustafsson olisi voinut kertoa mitä tapahtui, mutta ei muistanut, ei sitten yhtään mitään.
^ Eikö sitä kutsuta korvamadoksi, kun sama biisi jää päähän soimaan uudelleen ja uudelleen... ? Ensiksi minä lähettäisin Xerxesin anatomian kurssille, jossa hän pääsisi perehtymään ihmisen kallon luihin. Ja tarkemmin siihen erikoiseen härpäkkeeseen leukaluun kondyylin nivelpäähän ja siihen missä asustaa ja miten se siellä nivelkuopassaan liukuu kun suu on auki ja kun suu on kiinni. Jospa hän siten vihdoinkin ymmärtäisi sen Öhmanin lausunnossa olevan, "korvantakana murtuman" ja miten se murtuma on sinne korvantaakse voinut tulla. Hirvensalo ja Kontio sen ovat jo luumiehinä tarkentaneet, mutta se ei näköjään Xerxesille kelpaa.
Juu - anatomian tuntemus ei olisi pahaksi Xerxesille. Tosin vammoista tarkemmin tietämätön maalliko yleensä tukeutuu iltapäivälehtiin ja tässä tapauksessa erityisesti oikeudessa annettuihin asiantuntijalausuntoihin, joita Xerxes maallikona ei valitettavasti ymmärrä lainkaan.
Xerxes kirjoitti:Minun asiantuntemukseni taas osoittaa, että awan yleissivistys on melko alhainen.
Niin - vammojen ymmärtämiseen ei tarvita yleissivistystä, vaan pikemminkin päin vastoin, täsmällistä lääketieteellistä tietoa vammoista tarvitaan. Väitän Xerxes että , omalla maallikko -yleisivistykselläsi et pääse lääketieteellisissä keskusteluissa vamma-asioissa kovinkaan pitälle.
Joskus sekoittuu asiantuntemus ja elämänkokemus - ELÄMÄNKOKEMUS VOI KERTOA SENKIN - KUKA VALEHTELEE Kuuntele linkki - voit arvioida elämänkokemuksesi http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
Jokaiselle täysijärkiselle on selvää, että NG on saattanut monestakin syystä olla toimintakyvytön, mutta se ei ole mitenkään varmaa. Todennäköisyyksistä voidaan sitten jauhaa loputtomiin.
^ Matlock, tuo monestakin syystä ei kyllä selitä yhtään mitään. Ymmärrät varmaan järkevänä kirjoittajana sen, että mahdollista voi olla mikä tahansa. Mutta NGn vammatutkimus osoitti kaikilla lääketieteen todennäköisyyksillä katsottuna sen, että nyt yksikään palanen ei todentanut sitä aivovamman olemassaoloa, joka olisi aiheuttanut tajuttomuuden ja täydellisen toimintakyvyn menetyksen.
Misri kirjoitti:^ Matlock, tuo monestakin syystä ei kyllä selitä yhtään mitään. Ymmärrät varmaan järkevänä kirjoittajana sen, että mahdollista voi olla mikä tahansa. Mutta NGn vammatutkimus osoitti kaikilla lääketieteen todennäköisyyksillä katsottuna sen, että nyt yksikään palanen ei todentanut sitä aivovamman olemassaoloa, joka olisi aiheuttanut tajuttomuuden ja täydellisen toimintakyvyn menetyksen.
* Syyttäjän todistaja ortopedi Hirvensalo on siis todennut oikeudessa, että vakavan aivovamman mahdollisuutta ei voida täysin sulkea pois. Kyllä hän on asiantuntija, joskaan ei aivan paras aivovammojen asiantuntija, mutta varmaan voittaa awan ja Mirin.
* Syyttäjän todistaja neurokirurgi Öhman on todennut oikeudessa, että on mahdollista, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton ja hän on saanut aivovamman.
* Huom! Misri ja awa! Nämä syyttäjän todistajat ovat kanssanne eri mieltä.
* Lähinnä puolustuksen todistajana ollut neurologi, aivovammoihin työssän erikoistunut ja perehtynyt Tenovuo on todennut lausunnossaan, että potilaan saamat luunmurtumat ja muut vammat antavat olettaa, että aivovamma on todennäköinen. Hänen arvionsa mukaan vamma on ollut keskivaikea.
* Potilasta on hoitanut ja oireita tarkkaillut, sekä diagnoosin "aivoruhje" on kirjoittanut tunnettu ja arvostettu neurokirurgi Niilo Karikoski. Myös hän on asiantuntijana varmasti Misriä ja awaa etevämpi. Hänen arvionsa ja diagnoosisnsa on siis "aivoruhje". Siis hoitava lääkäri on todennut aivovamman ja kirjoittanut diagnoosin. Myös hän on asiantuntijana aivan kuin eri planeetalta kuin awa ja Misri.
* Tuossa erikoissairaalassa on siis todettu aivovamma, ja se on kirjoitettu diagnoosiin. Diagnoosi on voimassa.
* Oikeus on pitänyt hyvin todennäköisenä, että potilaalla on aivovamma, ja on ollut suunnilleen samaa mieltä kuin Tenovuo. Käräjäoikeuden tuomio on päättänyt arvioksi: Syytön, eikä suinkaan vain sillä perusteella, että ei ole riittäviä todisteita. Se ilmenee oikeuden päätöksestä. awa ja Misri: Tehän pidätte syyllisenä henkilöä, jonka oikeus on todennut syyttömäksi! Edes syyttäjä ei katsonut valitusta aiheelliseksi.
^ Ensiksi muistuttaisin Xerxesiä taas siitä tärkeästä asiasta, ettei Tuomiossa vaikka se onkin aina ollut sinun suosikki lainauskohde, ei ole kaikkea mitä nämä asiantuntija-lääkärit ovat oikeudessa sanoneet. En voi olla huomaamatta juuri siitä syystä miksi se on suosikkisi, enkä ole juurikaan nähnyt, että sinä lainaisit niitä virallisia lausuntoja tänne, mitä on etp:ssa. Eli nämä lainauksesi palvelevat etuasi, vain siitä syystä koska niistä saa helposti väärän typistetyn kuvan näistä, asiantuntijoiden todistajalausunnoista.
Öhman on todennut oikeudessa myös seuraavaa:
-Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.
- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.
Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.
- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi. Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu.
- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi. Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin.
Hirvensalo on oikeudessa todennut myös seuraavaa:
Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.
- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.
Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.
Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.
- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa (PEG) ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.
Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä. Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.
Eli, Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta sairaalassa, Gustafssonin muistamattomuus oudoksutti myös lääkäreitä, etenkin Öhmania sillä hänen tietämyksensä mukaan vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.
Xerxes, mitä tulee tuohon "vääristelyyn", niin valitettavasti joudun toteamaan kysymyksellä, mikä on sellaisen ihmisen motiivi ja mitkä on ne hänen moraaliarvot joka toistuvasti täällä vääristelee tosiasioita lääkäreiden asiantuntijalausunnoista ?
Kuten olen todennut täällä jo monesti, niin ne aikalaislääkärit olivat sen aikaisen aivovammatietämyksensä osaajia. Lääketiede ja tietämys aivoista ja niiden vammoista on nykyisin toistaluokkaa, mitä se vielä oli vuonna -60. Uudet tarkat kuvantamis menetlmät ovat tuoneet mukanaan sen, että aivovammadiagnoosit ovat tarkentuneet. Aikoinaan NGn aivovammadiagnoosi perustui ainoastaan yhteen vallitsevaan oireeseen eli siihe nykylääkäreiden kyseenalaistamaan muistamatomuuteen. Sitä aivovammaa aikoinaan kovasti eri tutkimuksilla etsittiin, mutta mitään viitteitä siitä ei saatu.
Käräjäoikeuden päätöstä saneli enemmän lain kirjain, kuin NGn todelliset vammat.
Misri kirjoitti:^ Ensiksi muistuttaisin Xerxesiä taas siitä tärkeästä asiasta, ettei Tuomiossa vaikka se onkin aina ollut sinun suosikki lainauskohde, ei ole kaikkea mitä nämä asiantuntija-lääkärit ovat oikeudessa sanoneet. En voi olla huomaamatta juuri siitä syystä miksi se on suosikkisi, enkä ole juurikaan nähnyt, että sinä lainaisit niitä virallisia lausuntoja tänne, mitä on etp:ssa. Eli nämä lainauksesi palvelevat etuasi, vain siitä syystä koska niistä saa helposti väärän typistetyn kuvan näistä, asiantuntijoiden todistajalausunnoista.
Öhman on todennut oikeudessa myös seuraavaa:
-Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.
- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi.
Gustafssonin puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi hiillosti Öhmania ja tivasi oliko se kuitenkin mahdollista, että Gustafssonilla oli aivovamma, että hän oli vammojen perusteella tajuton ja liikuntakyvytön.
- Se oli mahdollista, muttei todennäköistä, Öhman totesi. Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu.
- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi. Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin.
Hirvensalo on oikeudessa todennut myös seuraavaa:
Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.
- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.
Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.
Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.
- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa (PEG) ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.
Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä. Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu.
Eli, Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta sairaalassa, Gustafssonin muistamattomuus oudoksutti myös lääkäreitä, etenkin Öhmania sillä hänen tietämyksensä mukaan vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.
Xerxes, mitä tulee tuohon "vääristelyyn", niin valitettavasti joudun toteamaan kysymyksellä, mikä on sellaisen ihmisen motiivi ja mitkä on ne hänen moraaliarvot joka toistuvasti täällä vääristelee tosiasioita lääkäreiden asiantuntijalausunnoista ?
Kuten olen todennut täällä jo monesti, niin ne aikalaislääkärit olivat sen aikaisen aivovammatietämyksensä osaajia. Lääketiede ja tietämys aivoista ja niiden vammoista on nykyisin toistaluokkaa, mitä se vielä oli vuonna -60. Uudet tarkat kuvantamis menetlmät ovat tuoneet mukanaan sen, että aivovammadiagnoosit ovat tarkentuneet. Aikoinaan NGn aivovammadiagnoosi perustui ainoastaan yhteen vallitsevaan oireeseen eli siihe nykylääkäreiden kyseenalaistamaan muistamatomuuteen. Sitä aivovammaa aikoinaan kovasti eri tutkimuksilla etsittiin, mutta mitään viitteitä siitä ei saatu.
Käräjäoikeuden päätöstä saneli enemmän lain kirjain, kuin NGn todelliset vammat.
Huomaan, että Misri esittää aivan sekavia ajatuksia. Hänen tekstinsä on täynnä vääriä olettamuksia ja johtopäätöksiä. Lainaan lyhyen pätkän Misrin tekstiä sellaisenaan ja kommentoin siinä esiintyviä virheitä:
MISRI: Eli, Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta sairaalassa,
KOMMENTTI: Perätöntä tietoa! Ei Gustafsson ole tiettävästi ollut sairaalassa neljää päivää tajuttomana. Kukaan normaalijärkinen ihminen ei ole niin edes väittänyt, että tämä potilas olisi ollut sairaalassa neljä päivää tajuttomana. Sairaalaan tuotaessa potilas oli ollut vastaanottavan lääkärin mukaan "alentuneessa tajunnan tilassa". Se ei tarkoita tajuttomuutta. Näin todisti tuo kyseinen lääkäri oikeudessa. Sen sijaan muistiaukko on ollut kolmen - neljän päivän aikana täysin mahdollinen, jopa todennäköinen, vaikka sitä ei voida todistaa muodollisesti oikeaksi, mutta ei voida todistaa myöskään, että muistiaukkoa ei ollut. Kun tiistaina 2 päivää sairaalaan tulon jälkeen, potilaan vanhemmat tulivat tapaamaan potilasta, oli tilaisuudessa lääkäri valvomassa. Kun potilas yritti keskustella vanhempiensa kanssa, hän menetti tajuntansa, ja tilaisuus täytyi keskeyttää. Seuraavana päivänä, eli keskiviikkona 3 päivää sairaalaan tulosta, potilaan äiti sai jälleen luvan keskustella potilaan kanssa lääkärin valvonnassa. Tällöin potilas luuli äitiään ensin poliisiksi. Lääkäri vakuutti potilaalle, että se ei ole poliisi, vaan potilaan äiti. Tällöin potilas tunsi äitinsä. Syntyi jonkin verran keskustelua. Tuon alan huippusairaalan lääkärit estivät aluksi poliiseilta potilaan kuulustelun, koska lääkärien mielestä potilaan kunto ei sitä sallinut. Nuo tapahtumat kuvaavat hyvin oireita, joita voi olla aivovamman saaneella.
MISRI: Gustafssonin muistamattomuus oudoksutti myös lääkäreitä, etenkin Öhmania sillä hänen tietämyksensä mukaan vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.
KOMMENTTI: Misri käyttää harkitusti harhaanjohtavaa ilmaisua "oudoksutti myös lääkäreitä". Ei suinkaan oudoksuttanut kaikkia lääkäreitä. Esim Tenovuon mukaan tuollainen 3-4 päivän muistiaukko sopii hyvin yhteen muiden oireiden kanssa. (Huom! muistiaukko on aivan eri asia kuin tajuttomuus). Tenovuon mukaan myöskään mikään ei viittaa teeskentelyyn. Tenovuo näyttää olleen käräjäoikeudenkin mukaan tässä lääkärijoukossa paras aivovammojen asiantuntija, kuten hän onkin. Käräjäoikeus aivan oikein painotti Tenovuon arvioita tuomiossaan. On yleisesti tiedossa, että aivovamman aiheuttanutta iskua ennen olevan muistiaukon osalta muistia palautuu vähitellen, kun taas vamman aiheuttaneesta iskusta eteenpäin muistiaukko on "totaali". Juuri näin näyttää tapahtuneen. Potilaan kotiutuksen yhteydessä on tehty merkintä, "muistiaukko on edelleen totaali". Se tarkoittaa sitä vammauttavan iskun jälkeen olevaa muistiaukon osaa. Ensimmäisen poliisikuulustelun jälkeen poliisi tiedotti, että potilas ei valitettavasti muistanut mitään illan tapahtumista. Myöhemmin potilas on muistanut illan edeltäviä tapahtumia, mutta ei ole muistanut iskujen jälkeisiä tapahtumia lainkaan. Näin se teorian mukaan meneekin. Nyt awa ja Misri tulkitsevat niin, että eri aikoina potilas on kertonut uusista muistikuvista, joita ei ole aikaisemmin muistanut. He tulkitsevat tällaisen muistamisen keksityksi eli tahalliseksi sepittelyksi. Aivovammoissa tällainen on tavallista. Huomaan myös, että "muistiaukko" menee jatkuvasti ja edelleen sekä awan että Misrin ymmärryksen yli kuten "täi ihmisen päässä" Tämä havainto ei viittaa siihen, että kumpikaan olisi esim. alan asiantuntija, vaan paremminkin siihen, että tällaiset ilmiöt menevät jatkuvasti heillä "yli hilseen", auttamattomasti, eikä heitä voida edes auttaa ymmärtämään näin monimutkaisia asioita". Asiallinen keskustelu on mahdotonta heidän kanssaan, koska ymmärrys ei yllä niin vaikeisiin asioihin kuin muistiaukko. Esim. Misri näyttää uskovan, että joku taho tai henkilö uskoisi "neljän päivän tajuttomuuteen sairaalassa". Ei kukaan järkevä ihminen niin ole väittänyt, eikä kukaan järkevä ihminen sellaiseen ole uskonut. Eli Misri esittää "täyttä puppua" kirjoituksissaan.
^ Aina on jossain jokin Xerxesin mentävä aukko. Tämä lentäväksi muodostunut lause täällä vammakeskustelussa pitänee paikkansa. NG on kuulusteluissa kertonut, että hän heräsi sairaalassa torstaina muistamattomana ja hänelle oli kuulemma kerrottu sairaalassa, että hän oli ollut tajuton torstaihin saakka. No sellaista muistamatonta ja pökkyräistä NG on siellä sairaalassa itse esittänyt sen 4-5 päivää.
" Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan (29.3.2004, s. 11). Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen” (26.4.2004, s. 4) ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton (25.5.2004, s. 7). Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele (25.5.2004, s. 7)."
Ensiksi minä lähettäisin Xerxesin anatomian kurssille, jossa hän pääsisi perehtymään ihmisen kallon luihin. Ja tarkemmin siihen erikoiseen härpäkkeeseen leukaluun kondyylin nivelpäähän ja siihen missä asustaa ja miten se siellä nivelkuopassaan liukuu kun suu on auki ja kun suu on kiinni. Jospa hän siten vihdoinkin ymmärtäisi sen Öhmanin lausunnossa olevan, "korvantakana murtuman" ja miten se murtuma on sinne korvantaakse voinut tulla. Hirvensalo ja Kontio sen ovat jo luumiehinä tarkentaneet, mutta se ei näköjään Xerxesille kelpaa. 