HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[Köökisykolooki]

[quote="ruffe"]Turha jeesustella. A-studion dokkarissa aikoinaan Annelihan...

No niin, olenpa tipahtanut tämän ajan puhumis- ja kirjoitustyylistä. Raaka peli siis puolin ja toisin. Parempi jättää ajatukset omikseen.

[Saag@]

Mä kuuntelin eilen häkenauhan ensimmäistä kertaa ja pariin kertaan. Olen lukenut siitä useita eri litterointeja, mutta niiden lukemisesta on vähintään vuosi ja nyt kuuntelin nauhan ilman niitä kahteen kertaan, jonka jälkeen kerran ZEM:in litteroinnin kanssa ja kerran anneliauer.comista löytyvällä litteroinnilla. Multa jäi suurin osa noita Jukan sanomisia pelkäksi mölinäksi ja moni kolahdus, astalon isku ja muutkin olivat sen verran epäselviä, että en niitä olisi löytänyt välttämättä parilla kuuntelulla ilman litterointeja. Noista molemmista litteroinneista jäi myös sellainen vaikutelma, että paljon on etsitty ja tulkittu asioita, joita ei oikeasti edes ole todellisuudessa tapahtunut.

Selkeää tapahtumakuvausta tuosta nauhasta ei saanut, enkä sen perusteella ihan faktana pystyisi sanomaan hupparin paikalla olosta mitään muuta kuin että en minäkään niitä taistelun ääniä kuullut. Mutta pari huomiota, mitä nousi esiin kuunnellessa ja joita kehittelin seuraavana yönä ollessani yksin kahden 7- ja 9-vuotiaan lapsen kanssa mielikuvaharjoitteita tehden.

- Isoin lapsista pyörii selvästi mukana tapahtumassa jotenkin. Hän ei ole oman huoneen uumenissa, kun Anneli pyytää häntä puhelimeen, vaan on Annelin äänensävystä päätellen jossain lähellä ja katsekontaktissa äitiinsä.

- Lapsen hätä on todella aidon kuuloista. En usko, että siellä on mitään repliikkejä suunniteltu etukäteen.

- Ei tullut mitenkään sellaista fiilistä, että tuossa sekasorrossa olisi voinut olla taustanauhaa, jota soitetaan. Lapsen puheet ja käyttäytyminen ei tue sitä.

- Äidin käyttäytyminen puhelimessa on periaatteessa ainakin osittain aidon kuuloista. Osittain ei.

- Äidin käyttäytyminen tilanteessa on täysin luonnotonta ja sotii kovasti Annelin kertomaa tarinaa vastaan. Jokainen lapsiperheen äiti tai isä voi varmasti miettiä omalta kohdaltaan, mitä tekisi omien lastensa suhteen, jos talossa heiluisi tuntematon mies veitsen kanssa tappamassa puolisoa. Pari omaa ajatusta:

1. Lapset ULOS TÄÄLTÄ! Jos itse näkisin vanhimman lapsen, niin ensimmäinen kommentti olisi joko: "Hae pienemmät ja pakene naapuriin!" tai "mene vessaan ja laita ovi lukkoon, älä avaa kenellekään!"

2. Jos nyt jostain syystä näin en olisi kuitenkaan tehnyt, niin siinä vaiheessa, kun lapsi lähtee takkahuonetta kohti, niin en todellakaan vain katsoisi vierestä tai kysyisi "onko se vielä siellä?", vaan keskeyttäisin lapsen sinne päin menemisen välittömästi keinolla millä hyvänsä. Esim. pudottamalla puhelimen ja hakemalla itse lapsen turvaan luokseni, jos pelkkä sana ei tehoa.

3. Lapsi kirkuu hysteerisesti nähdessään isänsä.
a) Miten ihmeessä äiti päästi lapsen katsomaan kuoliaaksi hakattua isää?! (ellei tarvitakseen jotain "vastauksia" lapselta, kuten vaikkapa vahvistuksen siitä, että joku ulkopuolinen on lähtenyt huoneesta)
b) Miten ihmeessä äiti päästi lapsen oletetun huppumiehen näköetäisyydelle?! (ellei tiennyt, ettei huppumies ole siellä)
c) Miten ihmeessä äiti toteaa tyynesti puhelimessa "Älä itke siellä hei", eikä siinäkään vaiheessa hae lasta syliin? Kuka äiti voi jättää toimimatta kuullessaan lapsen hädän noin vahvana?

Voidaan toki spekuloida shokkitilalla ja paniikilla, miksi äiti ei toimi järkevästi, mutta mä väitän (omakohtaisestakin kokemuksesta), että äidinvaisto ei paniikista tai shokista tee muuta kuin vahvistu. Se on meihin sisäänkirjoitettu koodi, että aikuiset suojelevat pentujaan vaikka oman hengen uhalla. Jos paikalla olisi ollut huppumies, niin Annelin käytös sotisi tuota koodia vastaan tosi rajusti. Varsinkin kun Anneli itsekin sanoo suhtautuvansa asioihin tyynesti ja rauhallisesti.

Voidaan myös ajatella, että tärkein asia oli saada soitettua hätäpuhelu ensin, jonka vuoksi Anneli ei "ehtinyt" hoitamaan lapsia turvaan. Mutta: Annelilla oli niin iso tarve lähteä liikkeelle kesken hätäpuhelun, että apuun piti kutsua vanhin lapsista. Siltikään tuo liikkeellelähtö ei millään tavalla koskenut lasten turvallisuuden varmistamista, vaan pikemminkin huppumiehen houkuttelua lapsia lähemmäs ja epämääräistä haahuilua.

Jotain mätää Ulvilassa on.

[mikaelk]

^^
Tervetuloa mukaan keskusteluun saaga!
Siinäpä sulla hyviä pointteja, joiden perusteella syytetty on todennäköisempi murhaaja kuin mystinen huppumies. Molemmissa litteroinneissa on virheitä (ZEM ja anneliauer.com), useemman kerran kun kuuntelee saa aika selvän kuvan tapahtuneesta.

Mitäs olet mieltä, voitko 100%varmana laittaa mitn huppumiehen suuhun?

[Caldera]

^^ No sanotaan että Anneli olisi sitten lähtenyt esim. herättelemään lapsia eikä olisi soittanut kovalla äänellä apua. Jukka kuoli kaksi ja puoli minuuttia puhelun alusta laskettuna. Kaksi ja puoli minuuttia ei ole mitään kun aletaan herättelemään ja hätistämään neljää alle kymmenvuotiasta lasta joulukuiseen yöhön. Ja Jukka oli todennäköisesti kyvytön auttamaan Annelia jo pitkälti ennen kuolemaansa, joten Annelin armonaika jää aika lyhyeksi. Kun tässä nyt lähdetään siitä että huppumies oli tietysti amerikkalaisista sarjoista tuttu hullu massamurhaaja joka kaivaa vauvatkin sängyistään tapettavaksi, niin tässä skenaariossa huppumies olisi saanut mainiosti Jukan toimintakyvyttömäksi ennenkuin kööri olisi ollut pihalla. Ja sitten vaan kaikessa rauhassa Annelin ja lasten kimppuun. Poliisia ei olisi koskaan tullut. Huppumiehellä olisi ollut aikaa koko yö.

[mikaelk]

^^ No sanotaan että Anneli olisi sitten lähtenyt esim. herättelemään lapsia eikä olisi soittanut kovalla äänellä apua. Jukka kuoli kaksi ja puoli minuuttia puhelun alusta laskettuna. Kaksi ja puoli minuuttia ei ole mitään kun aletaan herättelemään ja hätistämään neljää alle kymmenvuotiasta lasta joulukuiseen yöhön. Ja Jukka oli todennäköisesti kyvytön auttamaan Annelia jo pitkälti ennen kuolemaansa, joten Annelin armonaika jää aika lyhyeksi.

Nyt veit sanat suusta, Annelin armonaika on lyhyt = murhatuomio lie napsahtaa..
Niin, jukka kuoli 2,5 min kun puhelu alkoi, mitä vammoja (ja monta (kymmentä?) min ennen ekat vammat lie syntyivätkään?

[Caldera]

c) Miten ihmeessä äiti toteaa tyynesti puhelimessa "Älä itke siellä hei"

Tyynesti? Siis Annelihan meinaa purskahtaa itkuun siinä kohtaa. Hän yrittää auttaa miestään, puhua häkeen, lapsi on pahassa paikassa... Kyllähän siitä nyyhkäisyistä kuuluu se sävy että nyt tää on liian paljon yhdellä kertaa hanskattavaksi. Mutta pakko koota itsensä kun häke vaatii huomiota. Muutenkin kummastuttaa ihmisten prioriteetit. Tottakai lasta pitää lohduttaa ja on kamalaa ettei siihen voi ryhtyä, mutta se tehdään sen jälkeen kun on pelastettu lapsen isän henki. Sikäli mikäli se enää onnistuu, tässä tapauksessa ei valitettavasti onnistunut.

[Saag@]

Myönnetään, että pallottelin tuota ajatusta itsekin miettien, jos omista lapsistani toinen olisi suljetun oven takana hiljaa "turvassa" ja toinen palloilisi mukana tilanteessa. Voi olla, että en ottaisi sitä riskiä, että toisin lapsia pois huoneestaan.

Mutta tuo ei vielä selitä sitä, miksi äiti ei suojellut vanhinta lastaan.

Nyt luin muutaman viimeisen sivun teidän muiden mielipiteitä. Itselleni myös aika vahvasti hyppäsi esiin nauhasta se hetki, kun äänet voimistuvat ja Annelin on pakko päästä puhelimesta pois.

Mikaelk: En jaksa tänä yönä itseäni enää järkyttää sillä kuuntelulla. Täytyy joku toinen ilta taas... Edellisillä kuunteluilla en löytänyt ääniä, jotka olisi tullut jonkun muun kuin perheenjäsenen suusta. Mutta toisaalta en niin kovin tarkasti niitä etsinytkään, pikemminkin aistin tunnelmaa kuin yritin tehdä omaa litterointia.

[Saag@]

c) Miten ihmeessä äiti toteaa tyynesti puhelimessa "Älä itke siellä hei"

Tyynesti? Siis Annelihan meinaa purskahtaa itkuun siinä kohtaa. Hän yrittää auttaa miestään, puhua häkeen, lapsi on pahassa paikassa... Kyllähän siitä nyyhkäisyistä kuuluu se sävy että nyt tää on liian paljon yhdellä kertaa hanskattavaksi. Mutta pakko koota itsensä kun häke vaatii huomiota. Muutenkin kummastuttaa ihmisten prioriteetit. Tottakai lasta pitää lohduttaa ja on kamalaa ettei siihen voi ryhtyä, mutta se tehdään sen jälkeen kun on pelastettu lapsen isän henki. Sikäli mikäli se enää onnistuu, tässä tapauksessa ei valitettavasti onnistunut.

Todella tyynesti lapsen rääkäisyyn verrattuna. Imo.

Toiseksi, häkeen oli jo soitettu, poliisit olivat matkalla, kuten virkailija oli jo useaan kertaan sanonut. Ei mitään syytä, miksi ei voisi puhelimesta olla 5 sekuntia poissa, hakea lasta syliin ja jatkaa sitten. Kun lapsen isän pelastamiseksi äiti ei tuossa tilanteessa enää pystynyt mitään tekemään.

[Caldera]

Itselleni myös aika vahvasti hyppäsi esiin nauhasta se hetki, kun äänet voimistuvat ja Annelin on pakko päästä puhelimesta pois.

Annelin pakko päästä puhelimesta on sitä kun Jukka rupeaa huutamaan häntä apuun. Mä olen vissiin ainoa joka kuulee tuon kohdan niin että Jukka huutaa irronneen hammassillan aiheuttamalla epäselvällä ääntämisellä ja epätoivoisella sävyllä "No tule Annu vähän tänne apuun". Ja heti kun hän on tämän sanonut Anneli lähtee. Esim. Naakan mielestä tuo ei voi olla noin koska sanojen muotoilu on liian kevyt tilanteeseen nähden, mutta mielestäni äänensävy kertoo kaiken tarpeellisen. Ja mun mielestä tuo lause on looginen myös siksi että Jukan ensimmäiset sanat Annelille ovat Tuu jooo!! Hän siis odottaa Annelin tulevan puhelimesta apuun niin pian kuin mahdollista, mutta Annelia ei vaan kuulu (Jukka ei tiedä että häke on nakittanut Annelin puhelimeen). Sitten kun huppumies lähtee hakemaan parempaa asetta ja Jukka kykenee paremmin huutamaan, hän huutaa melkein loukkaantuneeseen sävyyn että no tule nyt hyvä ihminen vähän tänne apuun... Ja toisaalta. Jos minä kuulin sen noin niin miksei myös Anneli. Ja saman tien Anneli tekee päätöksen että nyt menen vaikka häke olisi kuinka vannottanut että älä mene mihinkään.

[Saag@]

^^ No sanotaan että Anneli olisi sitten lähtenyt esim. herättelemään lapsia eikä olisi soittanut kovalla äänellä apua. Jukka kuoli kaksi ja puoli minuuttia puhelun alusta laskettuna. Kaksi ja puoli minuuttia ei ole mitään kun aletaan herättelemään ja hätistämään neljää alle kymmenvuotiasta lasta joulukuiseen yöhön. Ja Jukka oli todennäköisesti kyvytön auttamaan Annelia jo pitkälti ennen kuolemaansa, joten Annelin armonaika jää aika lyhyeksi. Kun tässä nyt lähdetään siitä että huppumies oli tietysti amerikkalaisista sarjoista tuttu hullu massamurhaaja joka kaivaa vauvatkin sängyistään tapettavaksi, niin tässä skenaariossa huppumies olisi saanut mainiosti Jukan toimintakyvyttömäksi ennenkuin kööri olisi ollut pihalla. Ja sitten vaan kaikessa rauhassa Annelin ja lasten kimppuun. Poliisia ei olisi koskaan tullut. Huppumiehellä olisi ollut aikaa koko yö.

Juu, tuo kova äänikin vielä, mikä jäi häiritsemään. Oletetaan että kyseessä siis on täysin yllättävä hyökkäys, huppumies, jonka motiivista Annelilla ei voi olla tietoa. Itse mutuilin asian jotenkin näin, että jos soitan apua kovaan ääneen, niin aivan varmasti ärsytän huppumiehen kimppuuni (ja isoimman lapsen kimppuun), jotta hän saisi tuon soiton estettyä ja jatkettua rauhassa perheen tappamista. Eli jos päätyisin soittamaan, niin tekisin sen hiljaisella äänellä, keittiön saarekkeen taakse piiloutuneena - toivoen, ettei huppumies kuule. Ja tyttäreni olisi koko sen ajan aivan kiinni minussa, eikä haahuilisi vapaana asunnossa, jos en häntä olisi siihen mennessä saanut ulos talosta tai muuten vain piiloutumaan.

Aivan kuin Anneli olisi alusta asti tiennyt, että Huppumies ei vahingoita häntä tai lasta. Vaikka oli jo vahingoittanutkin. Huppumiehenä taas miettisin, että voiko Annelia yleensäkään jättää eloon, kun on nähnyt minut ihan lähietäisyydeltä.

Ja edelleen, ymmärrän toisaalta, että nuoremmat saivat jäädä huoneeseensa, mutta vanhimman lapsen suojaaminen ei olisi vienyt Annelilta montaa sekuntia ja sen olisi voinut hoitaa vaikka kesken puhelun. Jostain syystä se jäi kuitenkin tekemättä, vaikka muita asioita ehti kyllä hoitamaan puhelun aikana...

[Caldera]

Toiseksi, häkeen oli jo soitettu, poliisit olivat matkalla, kuten virkailija oli jo useaan kertaan sanonut. Ei mitään syytä, miksi ei voisi puhelimesta olla 5 sekuntia poissa, hakea lasta syliin ja jatkaa sitten. Kun lapsen isän pelastamiseksi äiti ei tuossa tilanteessa enää pystynyt mitään tekemään.

Joo, näinhän sen voi tietysti ajatella kun tietää lopputuloksen mutta mistä Anneli tietää mitä häkestä on odotettavissa. Sieltähän on vannotettu että älä mene mihinkään. Ja muutenkaan en jaksa lakata ihmettelemästä sitä miten ihmiset kuvittelee että on vain yksi mahdollinen tapa reagoida äärimmäisessä stressitilanteessa ja se on just se minkä he kotisohvansa turvasta käsin kyhäilevät.

[Caldera]

Annelihan oli häkeen soittaessaan ihan hysteerinen. Juuri saanut puukosta rintaansa. Sitten häkepäivystäjä palauttaa sen takaisin "todellisuuteen" sanomalla sille kuin tuhmalle lapselle että rauuuhotu, ja sitten Anneli koettaa rauhoittua. Voi kun Valkama olisi raahannut Annelin käytöksestä todistamaan jonkun ihan muun kuin 72-vuotiaan eläkeläisen, joka on koko työuransa ajan toiminut mielenterveysjärjestön toimarina. Jos siellä olisi ollut vaikka joku oikeasti kriminaalipsykologian tai traumaterapian asiantuntija, veikkaan ettei ihan näin paljon tarvis jauhaa näitä "minä ainakin olisin Annelina" -juttuja.

[Saag@]

Joo, näinhän sen voi tietysti ajatella kun tietää lopputuloksen mutta mistä Anneli tietää mitä häkestä on odotettavissa. Sieltähän on vannotettu että älä mene mihinkään. Ja muutenkaan en jaksa lakata ihmettelemästä sitä miten ihmiset kuvittelee että on vain yksi mahdollinen tapa reagoida äärimmäisessä stressitilanteessa ja se on just se minkä he kotisohvansa turvasta käsin kyhäilevät.

Mä en taas voi lakata ihmettelemästä, miten kukaan äiti voi toimia noin silloin, kun oma lapsi on vaarassa. On ihan sama, olenko kotisohvalla ja olenko ikinä ollut tuollaisessa tai vastaavassa tilanteessa. Tiedän kuitenkin, miten äidin ajatus toimii silloin, kun lapsi on vaarassa. Millään muulla asialla ei ole mitään väliä kuin sillä, että saa lapsen pelastettua. Jos äiti ei ajattele/toimi noin, niin minun mielestäni asiassa on jotain mätää.

Toiseksi, lapsen luokse hakeminen olisi vienyt aikaa muutaman sekuntin häkepuhelusta, siinä vaiheessa, kun poliisi oli jo tulossa. Jotenkin vain tuo ei vaikuta aidolta reaktiolta, vaikka tuon suhteen voin toki olla väärässäkin. Ylemmästä en usko olevani.

[mikaelk]

Toiseksi, häkeen oli jo soitettu, poliisit olivat matkalla, kuten virkailija oli jo useaan kertaan sanonut. Ei mitään syytä, miksi ei voisi puhelimesta olla 5 sekuntia poissa, hakea lasta syliin ja jatkaa sitten. Kun lapsen isän pelastamiseksi äiti ei tuossa tilanteessa enää pystynyt mitään tekemään.

Joo, näinhän sen voi tietysti ajatella kun tietää lopputuloksen mutta mistä Anneli tietää mitä häkestä on odotettavissa. Sieltähän on vannotettu että älä mene mihinkään. Ja muutenkaan en jaksa lakata ihmettelemästä sitä miten ihmiset kuvittelee että on vain yksi mahdollinen tapa reagoida äärimmäisessä stressitilanteessa ja se on just se minkä he kotisohvansa turvasta käsin kyhäilevät.

Kyhäile sä sohvallasi hittolaine kuin kyhäilet.. Mutta:
Mä ihmettelen kui immeiset (jotkut) tietää ja syytetty tiesi, mitä hupparin taholta on odotettavissa? Veikkaan ja luulen, että moni muukin funtsaa, et kuis se anneli uskaltaa lähtee soittaa häkee kun oletettu 'huppari siel mäiskii miestä'? Nii-i..

BTW, missäkohdin häke vannottaa annelia poistumasta, vastaa Caldera? --> Nii-i, ei missään.. Hmm..

[sisotalo]

Anneli sai puhelimen Amandalta ajassa 02.40. Juuri samalla hetkellä murhaaja hyppäsi ulos takkahuoneen rikotusta ovesta ja sen Amandakin näki, kuten hän on kaikissa todistuksissaan sanonut. Tästä alkoivat Annelin viimeiset toivon sekunnit, voisiko poliisi ehtiä, tuleeko ambulanssi antamaan ensiapua.

Amanda seisoi olohuoneessa 30 sek. ja lähti siten takkahuoneeseen päin. Murhaajan hän oli jo nähnyt lähtevän, mutta isänsä hän näki 03.14 ja päästi huudon. Anneli oli puheissa hätäkeskuksen kanssa, joka sillä hetkellä oli hänen elämänsä tärkein asia. Silti hän ehti lohduttamaan Amandaa sanomalla "Älä itke". Puhelinta hän ei voinut mitenkään jättää kun siellä oleva ihminen piti vakuuttaa että oli hengenhätä ja antaa murhaajan tuntomerkit.

Missä se sun mies nyt on, kysyttiin hätäkeskuksesta. Kauhukseen Anneli huomasi, että Jukan ääntä ei enää kuulunut. Hän varmisti vielä tilanteen kysymällä Amandalta, onko se vielä siellä. Joo se lähti jo, vastaa Amanda.