Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Misri]

Haloo, awa ja Misri! Kontion lausunto ei ole murskannut mitään. Asiantuntijat ovat ohittaneet sen epäloogisena ja yksioikoisena. Olette kai huomanneet, että esim. "puolustuksen asiantuntija" Öhman on maininnut lyöntivälineeksi mm. astalon. Hän on esittänyt myös tarkan vammaluettelon. Kontion tilastoharhautuksella alkanut lausunto ei ole vakuuttanut ketään. Ei myöskään käräjäoikeutta. Jos asia olisi niin kuin awa esittää, olisi käräjäoikeuden tuomio mennyt kevyesti nurin ylemmässä oikeusasteessa, johon olisi varmasti valitettu. Mutta asia ei ole niin. Tuomio on nähty oikeaksi, ja hammaslääkäri-leukakirurgi Kontion näkemys on arvioitu lähinnä epäpäteväksi, eikä se ole vakuuttanut muita tahoja. Se on ohitettu hienovaraisesti kaikessa hiljaisuudessa. Tällaiseen arvioon on päädytty, eikä mikään taho ole valittanut ylempään oikeusasteeseen. Valitukseen ei ole ollut perusteita.

^ Taas tuli kerran todistettua, se keskustelussa jo lentäväksi lauseeksi muodostunut lausahdus, "että aina jossain se jokin Xerxesin mentävä aukko." Ei ole jäänyt huomaamatta se kenen asianedustajana täällä kirjoittelet. Alkaa jo mennä älyttömyyksiin nämä vääntämiset näistä asiantuntija lausunnoista, joista etsit niitä aukkoja ja muokkaat niistä niistä näkemystäsi tukevaa totuuttasi. Myöskin tämä sinun Leukakirurgi Kontion lääketietellisen - erikoispätevyytensä herjaaminen, hipoo jo hyväksyttäviä rajoja. Kontio oli se tästä lääkäriryhmästä jolla oli erikoispätevyys tämän kaltaisten vammojen arviointiin kuin mitä oli NGllä oli aikoinaan todettu. Hän oli myös ainoa tästä ryhmästä joka itse tutki NGn vammat henkilökohtaisesti.

Eilen juuri keskusteltiin siitä, miten vammamekanismien määrittelyssä voidaan käyttää myöskin jakoa tylpät ja terävät vammat. "Öhman on todennut, että NGn vammat ovat tuotettu tylpällä astalolla esim nyrkiniskuin tai potkuin. Kontio on todennut, että NGn vammat on tuotettu tylpällä esineellä, kuten nyrkiniskuin tai jalan potkuin. Hirvensalo on todennut, ettei NGn vammoja ole tuotettu millään terävällä eikä raskaalla astalolla, koska kudosvauriot ovat jääneet vähäisiksi. Eikä kallonmurtumia todettu."

Eli kaikki nämä NGn vammat tutkineet lääkärit ovat olleet yhtä mieltä siitä, että NGn vammat ovat tuotettu matalaenrgistä voimaa käyttäen ja vammat ovat olleet tyypilliset pahoinpitelyvammat. He ovat omissa lausunnoissaan kaikki viitaaneet tehtyyn Suomalaistutkimukseen, jossa todetaan, että puhtaissa pahoinpitelyvammoissa, mahdollisuudet saada jonkinasteinen aivovamma on 1-2%-luokkaa. Vammamekanismien arvioiminen kuuluu niin aivovammakirugin kuin tapaturmakirurgiassa toimivien lääkäreiden työnkuvaan, ja se on yksi aivovammajen arviointiin kuuluva peruste. Eli kudosvaurioden laajuudesta ja syvyydestä ja erilaisista luiden murtumatyypeistä voidaan päätellä vammojen syntytapaa ja arvioida niiden vakavuusasteita.

[Xerxes]

MISRI:

"....... Alkaa jo mennä älyttömyyksiin nämä vääntämiset näistä asiantuntija lausunnoista, joista etsit niitä aukkoja ja muokkaat niistä niistä näkemystäsi tukevaa totuuttasi. Myöskin tämä sinun Leukakirurgi Kontion lääketietellisen - erikoispätevyytensä herjaaminen, hipoo jo hyväksyttäviä rajoja. Kontio oli se tästä lääkäriryhmästä jolla oli erikoispätevyys tämän kaltaisten vammojen arviointiin kuin mitä oli NGllä oli aikoinaan todettu. Hän oli myös ainoa tästä ryhmästä joka itse tutki NGn vammat henkilökohtaisesti.

Eli kaikki nämä NGn vammat tutkineet lääkärit ovat olleet yhtä mieltä siitä, että NGn vammat ovat tuotettu matalaenrgistä voimaa käyttäen ja vammat ovat olleet tyypilliset pahoinpitelyvammat.

He ovat omissa lausunnoissaan kaikki viitaaneet tehtyyn Suomalaistutkimukseen, jossa todetaan, että puhtaissa pahoinpitelyvammoissa, mahdollisuudet saada jonkinasteinen aivovamma on 1-2%-luokkaa. . (Vain Kontio on viitannut siihen.)[/quote]
---------------------------------------------------

MITÄ ASIAKIRJAT KERTOVAT:

ETP:ssä Hirvensalo: " ..... Näitä vammoja nähdään erityisesti nyrkiniskujen ja potkujen aiheuttamina. Vasemman posken ja vasemman ohimoalueen ruhjeet, yläleuan seinämän ja poskiluun murtumat ovat samoin TYYPILLISIÄ TYLPÄN ESINEEN, NYRKIN TAI POTKUN AIHEUTTAMIA. ... " (KOMMENTTI: Hirvensalo mainitsee myös tylpän esineen mahdollisena lyöntivälineenä. Kontiosta poiketen hän ei hairahdu tilastoharhautukseen. Se on selvää, että pahoinpitelyvammoista on kysymys.)

ETP:ssä Öhman: "... on ilmeistä, että potilas on saanut TYLPÄN ULKOISEN VÄKIVALLAN seurauksena useampia murtumia mm . poskiluuhun, poskionteloon, sekä ohimoluuhun. ..... ". (KOMMENTTI: Myös Öhman puhuu "tylpästä ulkoisesta väkivallasta". Sehän voi olla esim. kivi tai halko tai mikä tahansa tylppä esine. Myöskään Öhman ei sorru Kontion tavoin tilastoharhautukseen.)

ETP:ssä Kontio: "... Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, KOHDISTUNEET ISKUT TAI TÖYTÄISYT KASVOJEN ALUEELLE OVAT OLLEET TYLPÄN ESINEEN AIHEUTTAMIA. ... " (KOMMENTTI: Siis tylpän esineen aiheuttamia. Kontio mainitsee esimerkkinä potkun, nyrkiniskun, ja putoamisen, mutta ei sulje muutakaan tylppää esinettä pois. Tilastoesimerkki on niin hajanainen ja epälooginen, että se ei todista mitään. Se vaikuttaa lähinnä harhautukselta. Lisäksi Kontio toteaa, että vammat ovat syntyneet matalaenergisen vammamekanismin perusteella ja tällöin tajuttomuus ja liikuntakyvyn menetys ovat hyvin epätodennäköisiä. Esim Öhman on aivan eri mieltä, hän myöntää tajuttomuuden ja liikuntakytvyn menetyksen mahdolliseksi.)

Hirvensalo Käräjäoikeuden tuomion mukaan: "VAMMAT OVAT OLLEET MATALAENERGISEN VOIMAN KUTEN NYRKIN ISKUN AIHEUTTAMIA, JA ISKUJA ON OLLUT VÄHINTÄÄN KAKSI. (KOMMENTTI: Hirvensalo on sitä mieltä, että vammat ovat matalaenergisen voiman aiheuttamia, mutta ei täysin pois sulje "vakavan aivovamman syntymisen mahdollisuutta". Hirvensalo ei myöskään sulje pois muun kuin nyrkiniskun käyttöä. Ilmaus "kuten nyrkiniskun" sisältää muitakin vaihtoehtoja. Hirvensalo ei myöskään käytä tilastoharhautusta Kontion tapaan.)

Öhman Käräjäoikeuden tuomion mukaan: "Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä, mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla." (KOMMENTTI: Öhman pitää mahdollisena, että potilas on iskut saatuaan ollut tajuton ja liikuntakyvytön ja saanut aivovamman. Hänkään ei käytä tilastovertausta kuten Kontio. Kontion esitys menee kelvottomaksi tuon kelvottoman tilastoharhautuksen myötä.)

(KOMMENTTI: Todetaan tähän vielä, että myös matalaenerginen isku voi tappaa. Vain Kontio käyttää tilastovertausta. Kukaan ei sulje pois "astalon" käyttöä. "Tylppä ulkoinen väkivalta" voi tarkoittaa myös "astaloa", sehän lienee selvä kaikille lukijoille.)

[Misri]

^ Niin NGn vammat oli tuotettu tylppää väkivaltaa käyttäen yhtäkään terävän väkivallan puukoiskua, ei hänessä todettu.. nyrkki on tylppä astalo ja jalanpotku on tylppää väkivaltaa. NGn vammatutkimuksessa vammat määriteltiin matalenergisiksi pahoinpitelyvammoiksi. Joilla vammoilla ei näiden asiantutijalääkäreiden näkemyksien mukaan aiheudu, keskivaikeaa aivoruhjetasoista aivovammaa.

Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.

- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.

Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.

Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa.

Uhrien omaisten asianajaja Heikki Lampela halusi tietää, pystyikö Gustafsson vielä vammojensa syntymisen jälkeen teltalla lyömään takaisin. "Kyllä", Öhman katsoi.

Syyttäjä Tom Ifström tiedusteli Öhmanilta voisiko muistinmenetystä teeskennellä, johon Öhman totesi lyhyesti, että "voi".

[ANDYROM]

Niin NGn vammat oli tuotettu tylppää väkivaltaa käyttäen yhtäkään terävän väkivallan puukoiskua, ei hänessä todettu

Tämä ei pitänyt paikkaansa. Vaikka en nyt ETP:tä juuri tukikaan, niin muistan selvästi tämän terävän haavan todistetun olleen.Tuskin Ilmo Hassisen päässä tämä asia on voinut muuttua muuksi ( tummennettu kohta lainauksen lopussa).

Lainaus lehtiartikkelista 2005
Nils Gustafssonin tajunnan tila oli alentunut, mutta mitään hengenvaaraa hänellä ei ollut, kertoi ensihoitoa antanut lääkäri. - Puheesta ei saanut selvää, emeritusprofessori Ilmo Hassinen kertoi. Syyttäjät ovat väittäneet, että Gustafsson teeskenteli vammojaan ja suuntasi epäilyt pois itsestään. Tätä selvitetään oikeudessa silloisia ja nykyisiä lääkäreitä kuulemalla.
Emeritusprofessori Ilmo Hassinen oli vuonna 1960 23-vuotias amanuenssi ja lääketieteen opiskelija Töölön sairaalassa. Hänen vuoronsa oli juuri loppumassa, kun Nils Gustafsson tuotiin sairaalaan.
- Annoin hänelle ensihoidon. - Hänen kasvoissaan oli haavoja, päässä ruhje, silmät olivat muurautuneet umpeen. Hänellä oli leukamurtuma. Elävin mielikuva liittyy posken läpäisseeseen haavaan. Se jäi mieleen, koska mietin miten haavan saa ommeltua niin ettei siitä jää arpea.

[awa]

- Annoin hänelle ensihoidon. - Hänen kasvoissaan oli haavoja, päässä ruhje, silmät olivat muurautuneet umpeen.

Päässä ruhje - eli mustelman tai hiertymän kaltainen pehmytkudosvaurio. Ei siis haava lainkaan - mielenkiintoista.

[Misri]

^ Andyrom, jos oikein aletaan hiuksia halkomaan, niin leukaan osuneen iskun seurauksena leukaluut ala ja yläleuka ovat pamahtaneet yhteen ja tämä leukaan osunut isku on aiheuttanut poskihampaan kruunumurtuman. Ja kun leuat ovat pamahtaneet yhteen on tämä hampaan murtuneen kruunun särmä ( terävähän sellainen särmä tietenkin on) on puhkaissut poskeen läpireiän. Jos saa iskun leukaan harvoin murtuma tulee iskupaikalle vaan se iskun voima hakee leukaluusta sen heikoimman kohdan jossa syväjuuriset poskihampaan juuret heikentävät leukaluuta. Yleensä löytyy vielä epäsuorana murtumana, toinen murtumakohta leukaluusta ylempää, eli kondyylin nivelpään alueelta, koska kondyyli on leukaluun heikoin kohta. NGllä oli juuri tämä tyypillinen leukaluun kaksoimurtuma.

Ruhje on kyllä yleensä mustelma, jossa on hematomaa. Hassinen kaiketi tarkoitti korvan yläpuolella olevaa ruhjehaavaa, joka haava oli ns. siisti, ei suuria repaleita eikä haavaa ympäröiviä kudovaurioita. Haava hoidettiin ompelein, ei tarvittu kirurgisia toimenpiteitä, haitta tilapäinen. Samoin toimittiin posken läpireijän kanssa. Amuenssi Hassinen tikkasi haavan siististi kiinni. Ei kirurgisia toimenpiteitä esteettisistä syistä. Ei kosmeettista haittaa.

Tämä ruhjehaava korvan yläpuolella on sinänsä mielenkiintoinen. Sama murhaaja joka on raivoisasti huomamattavaa voimaa käyttäen ruhjonut kivellä muiden uhrien kallot ja leukaluut ja muut kasvojen aluiden ruhjoumat. Olisi hellästi kopauttanut kivellä vain haavan NGn päänahan ihoon. Ruhjottu Seppo oli varmistettu vielä terävällä vammalla eli puukolla. NG ei edes saanut maistaa yhtäkään puukonpistoa.

[ANDYROM]

Hassinen kaiketi tarkoitti korvan yläpuolella olevaa ruhjehaavaa, joka haava oli ns. siisti, ei suuria repaleita eikä haavaa

No mitä nyt uskoa NG:lle ensihoitoa antanutta henkilöä vai näitä "ilmeisesti"-juttuja. Kyllä tuossa selvästi puhutaan posken läpäisseestä haavasta.

Mutta en käy vääntämään asiaa. Jos 2014 keskusteluasiantuntijat haluavat selittää noita muuksi, niin ei kai sille mitään mahda. Sepittäkää satuja mielenne mukaan. Osaltani tämä puuduttava vammakeskustelu loppuu tähän.

Onkohan niin, että tämä on joku reviirijuttu ja viimeisen sanan paikka. Ilmeisesti M haluaa sanoa viimeisen sanan hamaan maailman tappiin saakka. Huhuh!

[Misri]

^ Selvennyksen vuoksi, NGllä oli siis kaksi ruhjehaavaa, vasemman posken läpireikä jonka murtunut hampaan kruunu oli puhkaissut. Toinen ruhjehaava oli vasemmalla puolella päässä korvan yläpuolella. Haava oli pääkallon ihossa. Molemmat haavat amuenssi Hassinen tikkasi kiinni. Jos NGtä olisi lyöty päähän samalla astalolla kuin muita uhreja, päähän olisi tullut vähintään sisäänpainauma-murtuma ja pahimmassa tapauksessa aivokudokseen ulottuva avokallon murtuma. Tämä herättää suuren kysymysmerkin?

[Misri]

^ Katson tarpeelliseksi laittaa näkyville, nämä Töölön sairaalan NGtä koskevat hoitotiedot. Koska joku veti niistä herneet nenäänsä. Mielestäni kys. kirjoittajan olisi pitänyt itse olla infomatiivinen ja tuoda tämä kys. lainaus omaan viestiinsä. Silloin olisi vältytty tältä aiheettomalta (M) harmitukselta.

9.1 TÖÖLÖN SAIRAALAN HOITOTIEDOT VUODELTA 1960

Töölön sairaalan asiakirjojen mukaan Nils Gustafsson on tuotu poliklinikalle 5.6.1960 kello 14.00. Tulovaiheessa Gustafssonista on merkitty: ”unelias, reagoi jonkin verran puhutteluun, vastaa sanoin joista ei saa selvää jne”. Pulssi on suuri tasainen, säännöllinen 55 kertaa minuutissa, verenpaine 140/80. Hoitoasiakirjoissa ei ole merkintää, että potilaan mahdollista humalatilaa olisi tutkittu. (Liitteet 12 ja 14).

Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”.

Todistaja Ilmo Hassinen (kuulusteltu 26.5.2004), kertoo toimineensa kesäkuussa 1960 amanuenssina Töölön sairaalan kirurgisella osastolla. Hassinen kertoo hoitaneensa 5.6.1960 ensiapuklinikalle tuotua mieshenkilöä. Ko. mieshenkilö oli vastannut Hassisen hänelle esittämiin kysymyksiin örähtämällä. Hassinen kertoo muistaneensa, että miehellä oli poskessa syvä haava. Haava oli noin kolme neljä senttiä pitkä ja se oli niin syvä että miehen hampaat näkyivät haavassa. Hassinen kertoo noin puolessa tunnissa ommelleensa haavoja miehen poskesta ja päästä, ja muistelee henkilöllä olleen myös murtumia leuassa. Viitaten alkuperäiseen sairaskertomukseen Hassinen toteaa Gustafssonin lepopulssin ja verenpaineen olleen normaali. Hassinen kertoo poliisin yrittäneen hoitotoimien aikana puhuttaa miestä, mutta tämä oli vastannut joko heikolla murahduksella tai sitten ei ollenkaan. ( lainaus etp-johdanto)

[Xerxes]

^ Selvennyksen vuoksi, NGllä oli siis kaksi ruhjehaavaa, vasemman posken läpireikä jonka murtunut hampaan kruunu oli puhkaissut. Toinen ruhjehaava oli vasemmalla puolella päässä korvan yläpuolella. Haava oli pääkallon ihossa. Molemmat haavat amuenssi Hassinen tikkasi kiinni. Jos NGtä olisi lyöty päähän samalla astalolla kuin muita uhreja, päähän olisi tullut vähintään sisäänpainauma-murtuma ja pahimmassa tapauksessa aivokudokseen ulottuva avokallon murtuma. Tämä herättää suuren kysymysmerkin?

Ruhjehaavoja oli ainakin 3. Alaleuassa, poskessa ja ohimon takana. Sitä ei kukaan tiedä lyötiinko samalla astalolla kuin muita. Vaikka isku olisi melko voimakas ei pääkallon luu aina murru. Usein syntyy vain ruhjehaava. Kaikki annetut iskut eivät ole olleet yhtä voimakkaita. On mahdollista, että Bodomilla on syntynyt myös teräase vammoja.
---------------------------------------------------------

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) ..... ..... .....

2) ..... ..... .....

3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi.

[Xerxes]

Tenovuo käräjäoikeudessa:
========================================

Misri esittää vähän väliä perättömiä lausuntoja. Viime kirjoituksissaan esim. että tällä potilaalla oli vain 2 ruhjehaavaa. Se on perätön tieto. Ainakin alaleuassa, poskessa, päässä ohimon takana = jo 3. Toinen, että Kontion tilastovertaukseen olisivat liittyneet muutkin lääkäriasiantuntijat. Perätöntä. Vain Kontio esitti noin epäselvän, hajanaisen ja harhaanjohtavan "muka tilastotiedon". Olisi epäviisasta kannattaa noin epätarkkaa ja harhaanjohtavaa "tilastotietoa". Ei ole saanut kannatusta. Siihen muut tässä suhteessa viisaammat lääkärit eivät ole yhtyneet.

Aivovammaliiton sivuilta ilmenee, että siellä arvostetaan suuresti nykyajan aivovammojen asiantuntijaa Olli Tenovuota. Hän on antanut arvionsa Käräjäoikeuden tuomiossa. Tässä muutamia poimintoja:

" ..... käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan. ..... "

" ..... Aivovamman syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan sillä, että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita luunmurtumia. Kun voimat ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on odotettavissa. .... "

" ..... Muistiaukon olemassaoloa ei voida arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii muihin perusteisiin. ...."

"..... mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen. Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä. ..... "

-------------------------------------------------

Kumpaa nyt uskoa awaa / Misriä vai Tenovuota ? Kummalla puolella on parempi asiantuntemus ja uskottavuus? Kas siinä vasta kysymys !?
Alla Tenovuon lausunto käräjäoikeudelle.

[Misri]

^xerxes, lahjakkaasti olit taas sekoittanut nämä NGllä todetut pehmytkudosvammat. Laitetaan nyt kokonaisuudessaan esiin Kontion lausunto josta ilmenee myös hänen NGlle 2004 tekemänsä ulkotarkastus. Sekä oikeuslääkärin lausunto samaisesta NGn vammojen ulkotarkastuksesta. Tässä tarkastuksessa heillä oli käytettävissään vanhat vammatiedot ja vanhat valokuvat. Sekä nämä uudeyt kuvantamistutkimuksen kuvat ja lausunto niistä.

Tähän Hassisen asiaan, niin lausunnossaan hän puhuu kasvojen vasemmanpuolella olleesta posken ruhjehaavasta, ja vasemmalla puolella päätä olleesta ruhjehaavasta.

Mitä tulee noihin viestisi alaosassa oleviin lappuihin, niin kysäisenpä tietämättömänä onko ne jotain äänestys lappuja?

9.3 NILS GUSTAFSSONIIN KOHDISTETUT LÄÄKETIETEELLISET TUTKIMUKSET VUONNA 2004

Omalla suostumuksella Nils Gustafssonille suoritettiin 6.4.2004 Töölön sairaalassa röntgen-, tietokonekerros- ja magneettikuvaus, sekä leukakirurgian erikoislääkärin ja oikeuslääkärin tutkimukset vammojen todentamiseksi sekä niiden vakavuuden arvioimiseksi.

Leukakirurgi erikoilääkärin lausunto;

" Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa."

Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä: vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella. Edelleen vasemman kyynärvarren yläkolmanneksessa, takapuolella huonosti erottuva arpi voi sopia sijainnin perusteella sellaisen haavan jälkitilaksi, joka on nähtävissä kesäkuussa 1960 sairaalassa otetussa yhdessä valokuvassa.

2) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.

3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi. [Liite 18].

Vanhojen vammojen selvittämiseksi pyydettiin Nils Gustafssonia koskevia potilastietoja Puolarmetsän sairaalasta, jossa Nils Gustafssonia oli hoidettu vuosina 1987 vasempaan poskipäähän tulleen haavan vuoksi ja vuonna 1988 päälaelle tulleen haavan takia. Lisäksi on pyydetty Nils Gustafssonia koskevat hoitotiedot työterveydenhuollosta (Kielotien lääkärikeskus Mehiläinen, Vantaa). Asiakirjat sisältävät Nils Gustafssonin omia selvityksiä hänen terveydentilastaan. (Liitteet 20 ja 21).

[Xerxes]

^xerxes, lahjakkaasti olit taas sekoittanut nämä NGllä todetut pehmytkudosvammat. Laitetaan nyt kokonaisuudessaan esiin Kontion lausunto josta ilmenee myös hänen NGlle 2004 tekemänsä ulkotarkastus. Sekä oikeuslääkärin lausunto samaisesta NGn vammojen ulkotarkastuksesta. Tässä tarkastuksessa heillä oli käytettävissään vanhat vammatiedot ja vanhat valokuvat. Sekä nämä uudeyt kuvantamistutkimuksen kuvat ja lausunto niistä.

Tähän Hassisen asiaan, niin lausunnossaan hän puhuu kasvojen vasemmanpuolella olleesta posken ruhjehaavasta, ja vasemmalla puolella päätä olleesta ruhjehaavasta.

Mitä tulee noihin viestisi alaosassa oleviin lappuihin, niin kysäisenpä tietämättömänä onko ne jotain äänestys lappuja?

9.3 NILS GUSTAFSSONIIN KOHDISTETUT LÄÄKETIETEELLISET TUTKIMUKSET VUONNA 2004

Omalla suostumuksella Nils Gustafssonille suoritettiin 6.4.2004 Töölön sairaalassa röntgen-, tietokonekerros- ja magneettikuvaus, sekä leukakirurgian erikoislääkärin ja oikeuslääkärin tutkimukset vammojen todentamiseksi sekä niiden vakavuuden arvioimiseksi.

Leukakirurgi erikoilääkärin lausunto;

" Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa."

Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).

Oikeuslääkäri Philippe Lunetta toteaa 6.4.2004 Nils Gustafssonille suorittamansa oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen osalta seuraavaa:

1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä: vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella. Edelleen vasemman kyynärvarren yläkolmanneksessa, takapuolella huonosti erottuva arpi voi sopia sijainnin perusteella sellaisen haavan jälkitilaksi, joka on nähtävissä kesäkuussa 1960 sairaalassa otetussa yhdessä valokuvassa.

2) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisemmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.

3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi. [Liite 18].

Vanhojen vammojen selvittämiseksi pyydettiin Nils Gustafssonia koskevia potilastietoja Puolarmetsän sairaalasta, jossa Nils Gustafssonia oli hoidettu vuosina 1987 vasempaan poskipäähän tulleen haavan vuoksi ja vuonna 1988 päälaelle tulleen haavan takia. Lisäksi on pyydetty Nils Gustafssonia koskevat hoitotiedot työterveydenhuollosta (Kielotien lääkärikeskus Mehiläinen, Vantaa). Asiakirjat sisältävät Nils Gustafssonin omia selvityksiä hänen terveydentilastaan. (Liitteet 20 ja 21).

-------------------------------------------------------------------------

Kommentteja Misrin kirjoitukseen:

Katkelma Juha Öhmanin lausunnosta, joka on käräjäoikeuden tuomiossa, "Öhmanin laatima vammaluettelo":

......... Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat (1) ohimon päälaen seudussa (2) poskessa ja (3) leuassa .....

* Öhman on pitänyt huolen, että tämä lausunto pitää varmasti paikkansa. Huomasiko Misri, että tässä luettelossa on jo kolme ruhjehaavaa. Lunetta on havainnut lisäksi ruhjehaavojen jälkitiloja enemmänkin.

* Hassinen puhuu muistinvaraisesti 45 vuotta tapauksen jälkeen. Öhman on kirjoittanut luettelonsa perehdyttyään asiakirjoihin. Huomasiko Misri tämän eron?

* Alla olevassa kuvassa on Öhmanin lausunto kokonaisuudessaan copy-paste lainauksena Käräjäoikeuden tuomiosta. Jos Misri kokee nämä äänestyslipuiksi, niin olkoon, ne osoittavat, että Misri ei puhu totta, vaan "narraa" noin kauniisti sanottuna. Miksi?

Lunetta: " 3)Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan: vasemmalla päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi."

* Misri on sekoittanut "lainausten mereen" onneksi myös Lunettan lausunnosta kohdan 3). Siis 3 arpea päälaen takaraivon seudulla, joista 2 sopii terävän väkivallan aiheuttamaksi.

* Tekstistä ilmenee, että on yritetty selvittää, ovatko nämä tulleet tunnetuissa olosuhteissa. Mistään sairaalalähteistä ei ole löytynyt näistä mainintaa. On erinomaisen hyvin mahdollista, että nämä ovat syntyneet nimenomaan Bodomilla, vaikka sitä ei voida todistaa enää 44 vuotta tapauksen jälkeen tehdyn tutkimuksen perusteella. Huomaako Misri, että NG:n päässä on ollut myös terävän väkivallan merkkejä, vaikka niitä ei voi 44 vuotta tapauksen jälkeen enää todistaa Bodomilla syntyneiksi, mutta ei voida osoittaa muuallakaan syntyneiksi. Kontio toteaa ruhjeista: "Lisäksi potilaalla oli ruhjeita". Hän ei maininnut määrää. Lunetta oli huomannut ruhjehaavojen jälkitiloja myös käsissä ja jaloissa. Siis ruhjehaavojakin varmasti enemmän kuin kaksi. Huomasiko Misri tämän?

* Kontion "tilastolainauksesta" muutama sana. Siinä on esitetty hajanaisia lukuja sieltä sun täältä epäjohdonmukaisesti. Jokainen tilastoihminen näkee, että tuo on sekavaa hajanaista luetteloa, eikä todista juuri mitään. Kukaan muu lääkäri ei ole yhtynyt tähän "muka tilastoharhautukseen" jo oman etunsa vuoksi. Huomaako Misri, että jokainen viisas lukija huomaa tämän Kontion "tilastoperustelun" harhautukseksi, jolla ei ole paljon arvoa.Muut lääkärit ja käräjäoikeus ovat ohittaneet nämä "tilastotiedot" "hienovaraisessa hiljaisuudessa".

[Misri]

^ Mistähän tässä oikein TAAS jankataan ? NGn vanhat vammat tutkitTiin uudessa vammatutkimuksessa. ja hänelle tehtiin vuonna 2004 TT- ja mangettikuvaukset joiden vanhojen tietojen ja valokuvien ja näiden uusien kuvausten perusteella tehtiin lääketieteellinen ja oikeuslääketieteellinen ulkotarkastus. Siinä tarkastuksessa tutkittiin mitkä ulkoiset vammat sopivat Bodomilla syntyneiksi ja mitkä taas ei, tai ovat syntyneet jossain muussa tapaturmassa. Ja luonnollisesti ihmisestä löytyy myös jälkiä, arpia joille ei kyetä määrittämään syntyaikaa. Eli on tarpeetonta spekuloida sellaisilla arvilla joille ei kyetä määritämään syntyaikaa. Arvet ovat voineet syntyä tapahtumista ennen Bodomia tai sen jälkeen. NG oli tapellut kuukautta ennen Bodomin-surmia ja Bodomin jälkeen syksyllä oli ollut nyrkkitappelussa, eli mahdollisuuksia on lukuisia missä ja miten näitä arpia on voinut pääkoppaan tulla.

Ensihoidon suorittanut Hassinen kertoo lausunnossaan, että hän ompeli posken ja päänalueen ruhjeet. Eli vasemmalla poskeen oli tullut ruhjehaava joka hoidettiin ompelein, ja vasemmalle korvan yläpuolella oleva ruhjehaava hoidettiin ompelein. Nämä on mainittu siinä lausunnossa. Leuan ruhjehaavasta hän ei mainitse mitään.

Kontio on antanut kaikkein täsmällisemmän lausunnon NGn poskenhaavasta. Eli poskeen oli tullut tarkasti katsottunut kaksi erillistä ruhjehaavaa, ruhjehaava lähti huulikulmasta eli suun sivusta välissä on ollut ehyt ihokaistele, Ja toinen ruhjehaava jatkuu posken iholla. Tämän huulikulman ja posken ruhjehaavan muotoa voi katsoa vanhoista kuvista, se muoto näkyy ainakin siitä kuvasta, kun NG nousee autosta. Kannattaa katsoa se kuva mikä on suurennettu kasvoista.

[Xerxes]

^ Mistähän tässä oikein TAAS jankataan ?

..... Kontio on antanut kaikkein täsmällisemmän lausunnon NGn poskenhaavasta. Eli poskeen oli tullut tarkasti katsottunut kaksi erillistä ruhjehaavaa, ruhjehaava lähti huulikulmasta eli suun sivusta välissä on ollut ehyt ihokaistele, Ja toinen ruhjehaava jatkuu posken iholla. Tämän huulikulman ja posken ruhjehaavan muotoa voi katsoa vanhoista kuvista, se muoto näkyy ainakin siitä kuvasta, kun NG nousee autosta. Kannattaa katsoa se kuva mikä on suurennettu kasvoista.

----------------------------------------------------

ETP. Hirvensalon asiantuntijalausunnosta: " ... sekä ruhjehaavat (1)vasemmassa poskessa, (2)leuassa ja (3)päänalueella ohimon seudussa ... "

ETP. Kontion asiantuntijalausunnosta: " ... Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, (1)toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja (2)toinen vasemman posken iholle. ... "

..... KONTIO ON OHITTANUT KOKONAAN JA JÄTTÄNYT HUOMIOTTA OHIMON TAAKSE SYNTYNEEN SUUREN RUHJEHAAVAN. .....

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO. Öhmanin asiantuntijalausunnosta: ".. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat (1)ohimon-päälaen seudussa, (2)poskessa ja (3)leuassa .."

Jokohan Misri on huomannut ja myöntää, että ruhjehaavoja on ollut vähintään kolme. Saas nähdä mitä Misri vastaa! Lunetta on havainnut niitä enemmänkin. Tuo on kumma juttu, että Kontio on "taitavasti" unohtanut mainita mitään ohimon takana olleesta suuresta ruhjehaavasta. Olisikohan ollut pelkkä vahinko? Tuo ohimon ruhjehaava on aivan ilmeisesti ollut vaarallisin vamma, kun ajatellaan mahdollista aivovammaa.

Jos Misri on rehellinen, hän voisi vastata vaikka näin: "Näyttää tosiaan siltä, että Kontio on joko tahallaan tai vahingossa jättänyt kokonaan mainitsematta suuren ohimon takana olleen ruhjehaavan. Syytä Kontion tällaiseen menettelyyn voi vain arvailla - vahinko vai tahallinen teko?"