Hypnoosi

[Sariola]

Lauerma esittelee vain omia arvioitaan, miten hänen mielestään on epätodennäköistä, että koehenkilö voisi muistaa tapahtumia siltä ajalta, jolloin hänellä on ollut mahdollinen muistikatko.

Huom! Epätodennäköistä. Ei mahdotonta. Tenovuo on parempi aivojen toimintojen tuntija ja hänen mielestään tuollainen muistikatko on täysin mahdollinen. Varmaa tietoa kumpikaan asiantuntija ei esitä siitä, kumpi perussyy on ollut muistikatkoon. Myös psyykinen syy on täysin mahdollinen myös Lauerman mukaan, vaikka se onkin harvinaisempi.

Herrat puhuvat mahdollisuuksista, ei ehdottomista faktatiedoista. Niiden perusteella ei pitäisi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä siitä, missä määrin hypnotisoitu puhuu totta, tai esittää "valemuistoja". Mielikuvitus voi siis keksiä myös valemuistoja. Näyttää siltä, että molemmat asiantuntijat ovat kyllä sitä mieltä, että itse hypnotisointitapahtuma on ollut onnistunut. Samaa mieltä on ollut hypnoosin suorittaja Stenbäck ja varmistuksena mukana ollut lääkäri ja 2 poliisin edustajaa. Hypnoositiedot sinänsä ovat mm. näiden valemuistojen takia epäluotettavia, eikä siinä saatuja tietoja voi pitää luotettavina. Siksi kumpikaan osapuoli ei oikeudessa yrittänytkään käyttää hypnoositietoja apuna. On siis mahdollisuus, että hypnoosissa kerrotut tiedot eivät ole luotettavia, siksi niitä ei voi käyttää.

Mutta ei suinkaan Laerma ole kiistattomasti todistanut oikeudessa, että hypnotisoitu NG ei voinut muistaa mitään muistikatkon ajalta. Hän ei edes sanonut niin tarkkaan ottaen. Ei siis pidä tehdä liian jyrkkiä johtopäätöksiä Lauerman esittämien mielipiteiden perusteella. Ei hän itsekään tee niin jyrkkiä johtopäätöksiä. Hän esittää vain todennäköisyyksiä. Ei hän kiellä myöskään sitä mahdollisuutta, että NG todella muistaa hypnoosissa muistikatkon aikaisia tapahtumia. Lukekaapa tarkkaan!

[skoone]

Suomenkielen, ja muidenkin vanhojen kielten taitajana ja ammattilaisena lienet tiedät, että puhuttaessa erisnimestä, joksi täällä kai nikit rinnastetaan, Loka taipuu Lokan, ei Loan.

Jos sallit, niin korjaan vähän tekstiäsi:
"Suomenkielen" kirjoitetaan erikseen: siis "suomen kielen"
"lienet tiedät" on aika paha virhe, tarkoittanet muotoa "tiennet", ja tuota loka-sanan monikon nominatiivia en vaan voinut olla käyttämättä

On todella huvittavaa tuo väitteesi, että minun ei pidä kirjoittaa tänne, kun minulla ei ole "mitään sanottavaa tai uutta tuotavaa listalle". - Oletkohan
sinä kuullut - ja ovatko ystäväsi kuulleet - koskaan sanaa "itsekritiikki"? Vaikuttaa siltä, että vaikka sana olisikin tuttu, niin sen soveltaminen käytäntöön ei oikein onnistu?

[Loka]

Suomenkielen, ja muidenkin vanhojen kielten taitajana ja ammattilaisena lienet tiedät, että puhuttaessa erisnimestä, joksi täällä kai nikit rinnastetaan, Loka taipuu Lokan, ei Loan.

Jos sallit, niin korjaan vähän tekstiäsi:
"Suomenkielen" kirjoitetaan erikseen: siis "suomen kielen"
"lienet tiedät" on aika paha virhe, tarkoittanet muotoa "tiennet", ja tuota loka-sanan monikon nominatiivia en vaan voinut olla käyttämättä

On todella huvittavaa tuo väitteesi, että minun ei pidä kirjoittaa tänne, kun minulla ei ole "mitään sanottavaa tai uutta tuotavaa listalle". - Oletkohan
sinä kuullut - ja ovatko ystäväsi kuulleet - koskaan sanaa "itsekritiikki"? Vaikuttaa siltä, että vaikka sana olisikin tuttu, niin sen soveltaminen käytäntöön ei oikein onnistu?

Skoone, tiesin että sinuun voi luottaa. Muistelinkin, että sun ammattitaito on kielellisissä taidoissa. No, jokatapauksessa tarkoitus ei ollut loukata eikä saada sinua hermostumaan.

[skoone]

[quote="LokaSkoone, tiesin että sinuun voi luottaa. Muistelinkin, että sun ammattitaito on kielellisissä taidoissa. No, jokatapauksessa tarkoitus ei ollut loukata eikä saada sinua hermostumaan. [/quote]

Niin, mun yksi ammattialani on kielitiede, mutta on muitakin ammattialoja...

Ja miksi hermostuisin?

[Hessu52]

Jos noissa hynoositilaisuuksissa on ollut mukana väkeä, kuin karjamarkkinoilla, niin niiden onnistumisiin ei suko Stenbäckikään enää tänäpäivänä, jolloin hynoosista on enemmän tietoa kuin silloin.

Hypnotisoitavan on oltava rauhallinen, eikä mitään häiriötekijöitä saa olla, että tutkittavan saa rauhalliseen hypnoosiin.

Siltikään kaikki mitä hypnotusoitu on sanonut, eivät välttämättä pidä paikkaansa, sillä hän ei kerro mitään sellaista, jola voisi olla hänelle itselleen haittaa.

Hypnotisoitu voi myöskin valehdella, sillä siihen ei ole mittään estettä.

Hypnoosihan ei ole mikään henkimaailmallinen tila, vaan unen ja valveillaolon välimuoto, jossa tutkittava pystyy keskittymään asioihin tarkemmin ja perusteellisemmin, sillä juuri kaikenlaiset häiriötekijät puuttuvat.

Hypnoosilla ei pysty esimerkiksi saada toista lopettamaan tupakanpolttoa, ellei ihmisellä itsellään ole siihen halua.

Sama koskee alkoholin, tai huumeidenkäyttöä.

[awa]

^^ Juuri noin Hessu.

Hypnoosi on terapeuttinen hoitokeino jossa ihmiselle yritetään mm. luoda uusia mielikuvia. Tämä onnistuu vain silloin, kun hynotisoitava niin itse haluaa.

Rikoksien tutkinnassa hypnoosi on riskialtista pelehdintää.

Rikostutkinnassa tapahtuukin enemmän kuin suuri munaus jos hypnoosia käytetään rikoksen tekijälle kuvitellen tätä uhriksi tai silminnäkijäksi.

Hypnoositerapia auttaa tällöin rikoksen tekijää muodostamaan itselleen toisen todellisuuden - ehkä juuri sen mihin itsekin haluisi uskoa.

Toivon vilpittömästi, että Bodom tutkinnassa ei ole tehty tätä munausta.

Toivottavasti Gustafsson on päässyt hypnoosin syövereihin niin syvälle, että oikeasti muisti murhaajan ja tapahtumat hyökkäyksen alkaessa.

[Sariola]

Tuo hypnoosikoe, kuten sitä tuolloin kutsuttiin, järjestettiin mahdollisimman huolellisesti. Paikalla tosiaan oli professori Stenbäckin lisäksi varmistava lääkäri ja poliisin edustajina kaksi henkilöä, KRP:n apulaispäällikkö Arvi Vainio ja tutkimuksia kentällä johtanut komisario.

Koe näyttää onnistuneen hyvin. Koehenkilö oli vaipunut sopivaan hypnoosiin mm. Jermon kirjan mukaan. Ilmeisesti kaikki olivat vakuuttuneita, että hypnoositapahtuma oli onnistunut teknisesti hyvin. On vaikea uskoa, että 18-vuotias hypnoosia tuntematon nuorukainen olisi tuossa tilanteessa kyennyt jymäyttämään kaikkia läsnäolleita mennen tullen. Ei siltä vaikuta. Mielestäni sitä voidaan pitää jopa varmana.

[awa]

Tuo hypnoosikoe, kuten sitä tuolloin kutsuttiin, järjestettiin mahdollisimman huolellisesti. Paikalla tosiaan oli professori Stenbäckin lisäksi varmistava lääkäri ja poliisin edustajina kaksi henkilöä, KRP:n apulaispäällikkö Arvi Vainio ja tutkimuksia kentällä johtanut komisario.

Sariola - minkäs alan professori se tuo Stenbäck oli - 60 ?

Huolellisestihan tuo koe sitten oli valmisteltu, jos paikalla ihan professorikin oli.

Hypnoositieteen professori ??

Olisiko kuitenkin kannattanut turvautua Oliver Hawkin ammattitaitoon

Kevennystä - mutta sitä hypnoosia ja -60 lukua aidoimmillaan

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4 ... t=10&a=203

[Sariola]

Sariola - minkäs alan professori se tuo Stenbäck oli - 60 ?

Huolellisestihan tuo koe sitten oli valmisteltu, jos paikalla ihan professorikin oli.

Hypnoositieteen professori ??

Olisiko kuitenkin kannattanut turvautua Oliver Hawkin ammattitaitoon

Kevennystä - mutta sitä hypnoosia ja -60 lukua aidoimmillaan
--------------------------------------

Asser Stenbäck oli mm.
* Lääketieteen ja kirurgian tohtori v. 1954
* Psykiatrian erikoislääkäri ja teologi
* Psykiatrian professori
* Hesperian sairaalan johtava ylilääkäri 1957 - 1965
* Ennen lääkärinuraa hän toimi mm. pappina - hän oli papin poika

Hän oli siis erittäin ansioitunut ja arvostettu henkilö tuohon aikaan.

Tuohon vielä tarkennusta:

*Stenbäck toimi psykiatrian dosenttina Helsingin Yliopistossa 1957-67 ja psykiatrian apulaisprofessorina 1967-76

[awa]

Niin - ei tainnut olla professori -60 . Joten paikalla ei ollut professori Stenbäck.

Hypnoosiin Stenbäck oli tutustunut parilla kurssilla Saksassa.

Sinänsä arvostettu lääkäri - mutta aikalailla ensiaskeleita hypnoosin saralla taisi hänkin tuolloin -60 ottaa. Hypnoositietämytä lääketieteen apukeinona oli tuolloin tutkittu Suomessa niin minimaalisesti, että vähäisilläkin tiedoilla hän oli varmasti tuon Gustafssonin hypnoosipuhuttelun suorittajaksi pätevin Suomessa.

Noista päivistä on hypnoositietämys kuten lääketiedekin edennyt huikeita askeleita ja mielestäni nyt arvioiden -60 luvun hypnoosit ovat lähellä puoskarointia. Kaikki kunnia ja arvonanto kuitenkin professori Stenbäckille.

[kukkuu]

^^ Juuri noin Hessu.

Hypnoosi on terapeuttinen hoitokeino jossa ihmiselle yritetään mm. luoda uusia mielikuvia. Tämä onnistuu vain silloin, kun hynotisoitava niin itse haluaa.

Rikoksien tutkinnassa hypnoosi on riskialtista pelehdintää.

Rikostutkinnassa tapahtuukin enemmän kuin suuri munaus jos hypnoosia käytetään rikoksen tekijälle kuvitellen tätä uhriksi tai silminnäkijäksi.

Hypnoositerapia auttaa tällöin rikoksen tekijää muodostamaan itselleen toisen todellisuuden - ehkä juuri sen mihin itsekin haluisi uskoa.

Toivon vilpittömästi, että Bodom tutkinnassa ei ole tehty tätä munausta.

Toivottavasti Gustafsson on päässyt hypnoosin syövereihin niin syvälle, että oikeasti muisti murhaajan ja tapahtumat hyökkäyksen alkaessa.

"Syntyy muistoja ja valemuistoja



Hypnoosilla voidaan parantaa muistisuorituksia, esimerkiksi houkutella esiin menneitä tapahtumia. Vaarana ovat kuitenkin hyvin todentuntuiset valemuistot.



Ihmisen muisti ei toimi videonauhurin tapaan. Muistikuvat eivät ole muuttumattomia tallenteita. Meillä on luontainen taipumus paikata muistin aukkoja ja huomaamattamme sekoittaa joukkoon toiveita ja myöhempiä havaintoja.



Hypnoosi voimistaa muistikuvien värittymistä. Lopulta ihminen itsekään ei tiedä, mikä on totta, vaan uskoo valemuistoihinsa.



Tämä hankaloittaa hypnoosin hyödyntämistä rikostutkinnassa, jossa kaivattaisiin yksityiskohtaisia silminnäkijähavaintoja. Todistajanlausunnoilla tehdyissä kokeissa asiantuntijat eivät ole kyenneet erottamaan, mikä lausunnoissa on totta, mikä tahallista valehtelua, muistiaukkojen täytettä tai hypnoosissa syntyneitä valemuistoja.



Poliisi hyödyntää johtolankoina



Valheellisten muistikuvien takia poliisi käyttää hypnoosia lähinnä esitutkinnassa, puolueettomiksi arvioitujen todistajien ollessa siihen halukkaita. Esimerkiksi murhaajan jäljille voidaan päästä, jos satunnainen silminnäkijä pystyy palauttamaan mieleensä ohi ajaneen auton rekisterinumeron. Hypnoosissa syntyneet muistikuvat eivät kuitenkaan kelpaa itsenäisiksi todisteiksi vaan ainoastaan johtolangoiksi riippumattomien todisteiden hankkimiseen.



Asianosaiselta, esimerkiksi epäillyltä, hypnoosissa saadut lausunnot ovat erityisen alttiita valemuistoille. Ne eivät kelpaa todisteeksi syyttömyydestä tai syyllisyydestä. Joskus sitkeät valemuistot saattavat suuresti haitata paitsi tapahtumien oikeudellista selvittelyä myös epäillyn myöhempää sopeutumista yhteiskuntaan.



Hannu Lauerma on psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja psykoterapeutti, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Hän työskentelee Vankimielisairaalan ylilääkärinä, dosenttina Turun yliopistossa ja sivutoimisena yksityislääkärinä. Hän on Tieteellinen hypnoosi ry:n varapuheenjohtaja."

(http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=315&vl=1990)

[skoone]

Niin - ei tainnut olla professori -60 . Joten paikalla ei ollut professori Stenbäck.

.

Professori-tittelin saa silloin kun valitaan professorin virkaan. Professorilla ei ole enempää opintoja kuin esimerkiksi dosentilla. - Ja ainakaan Ruotsissa humanistisissa aineissa ei professorinvirkaan nimitetyn/valitun henkilön tarvitse olla edes tohtori! Mutta dosentiksi päästäkseen on pitänyt tehdä ja julkaista väitöskirjansa jälkeen yhtä paljon tutkimusta ja julkaisuja mitä väitöskirjatyössäänkin oli. Eli ts. kaikki proffat eivät ole edes tohtoreita.

Eli awalle tiedoksi, ei tutkijan titteli aina kerro ko. henkilön ammattitaidosta kaikkea

[awa]

Niin - ei tainnut olla professori -60 . Joten paikalla ei ollut professori Stenbäck.

.

Professori-tittelin saa silloin kun valitaan professorin virkaan.

Eli awalle tiedoksi, ei tutkijan titteli aina kerro ko. henkilön ammattitaidosta kaikkea

Kiitos Skoone kun valaiset tietämättömiä - mutta minä en ole koskaan väittänyt Stenbäckin olleen professori tuolloin -60.

Mutta tässä yhteydessä jotkut vain niin pontevasti käyttävät virheellisesti tuota professori titteliä - ikäänkuin se olisi jokin tae osaamisesta tai ammattitaidosta.

Mutta kuten Skoone niin terävästi osoitit - ettei se titteli aina kerro ko. henkilön ammattitaidosta kaikkea.

[skoone]

Niin - ei tainnut olla professori -60 . Joten paikalla ei ollut professori Stenbäck.

.

Professori-tittelin saa silloin kun valitaan professorin virkaan.

Eli awalle tiedoksi, ei tutkijan titteli aina kerro ko. henkilön ammattitaidosta kaikkea

Kiitos Skoone kun valaiset tietämättömiä - mutta minä en ole koskaan väittänyt Stenbäckin olleen professori tuolloin -60.

Mutta tässä yhteydessä jotkut vain niin pontevasti käyttävät virheellisesti tuota professori titteliä - ikäänkuin se olisi jokin tae osaamisesta tai ammattitaidosta.

Mutta kuten Skoone niin terävästi osoitit - ettei se titteli aina kerro ko. henkilön ammattitaidosta kaikkea.

Niinpä, olin lukevinani sinun jostain viestistäsi sellaista, että olit sitä mieltä, että kun Stenbäck ei ollut professori vielä vuonna 1960, niin hän ei olisi ollut tarpeeksi pätevä silloin

Ja tuon titteliasian voi tietysti kääntää toisinkin päin, että esim. maisterin ammattitaito voisi olla parempi kuin mitä oppiarvo edellyttäisi

[awa]

^^Niin - olit lukevinasi mutta niin ei ole mihinkään kirjoitettu.