Mitä kengät kertovat?

[Matlock]

Minusta nuo "ihmisäänet" ovat selvä todiste ulkopuolisen paikalla olosta.Naurettavaa väittää Gustafssonin pitäneen monologia ja uhrit tuskin enää mitään ääntelivät.

[Wagner]

Teltan mallia tai tyyppiä ei sellaisesta "sekamellakasta" kyllä varmaankaan pysty mitenkään päättelemään.

<blabla>Tämä Wagnerin kertoma, on ilm. jostain aikalaislehdestä. Virallisissa lausunnoissaan lintupojat eivät ole puhuneet harjateltasta.</blabla>

ETP: Heikki Salosen kuulustelusta

MT: Millainen sää oli silloin ?
HS: No sellainen kun se on auringonnousun aikaan
..
HS: Sellainen harjateltta...

[Misri]

Teltan mallia tai tyyppiä ei sellaisesta "sekamellakasta" kyllä varmaankaan pysty mitenkään päättelemään.

<blabla>Tämä Wagnerin kertoma, on ilm. jostain aikalaislehdestä. Virallisissa lausunnoissaan lintupojat eivät ole puhuneet harjateltasta.</blabla>

ETP: Heikki Salosen kuulustelusta

MT: Millainen sää oli silloin ?
HS: No sellainen kun se on auringonnousun aikaan
..
HS: Sellainen harjateltta...

Kuitenkin vuoden 1960 kuulustelukertomuksissaan, Salonen ja Haapalainen kuvaavat nähneensä kasassa olevan teltan. Tuo lainuksesi on kaiketi uudesta kuulemisesta. Eli Salosella on ollut jo kuulemaansa muistitietoa harjateltasta. Sikäli tästä asiasta on turha vääntää, kyllä se teltta on ollut klo. kuuden-aikaan kasassa. Kun huomio kaikki murhaajan tekemät toimet, niin sen murhaajan olisi pitänyt jäädä sinne surmapaikalle oleilemaan pidemmäksi aikaa. Ehkä niin kävikin ?

[Xerxes]

^ Misri on sanonut ja sanoo, edelleen sen mikä on verijälkitukimuksessa todettua. ..... ..... Heikki Salonen on todennut kuulemisessaan, että jos teltan päällä olisi silloin ollut alaston nainen he olisivat sen varmasti nähneet. Eli verijälkitutkimus ja Salosen näkemys tukevat toisiaan.

Salosen näkemys oli se, että teltan päällä makoilija samoin kuin rantaan piiloutuja olivat miehiä. Sama näkemys oli Haapalaisella. Nämä näkemykset kumoavat täysin syyttäjän teorian siitä, että lintupoikien näkemä henkilö, joka makoili teltan päällä, olisi ollut Björklund. Se oli syyttäjän "hassu" väite. Syyttäjä sentään ymmärsi sen, että Boisman se ei voinut olla, koska B:n jalat olivat äärimmäisenä oikealla, röykkiön takana, ja näköesteiden takana.

Misrin mukaan verijälkitutkimus ja Salosen näkemys tukevat toisiaan. Se kyllä saattaa pitää paikkansa, mutta siinä tapauksessa myös verijälkitutkimus osoitti, että teltan päällä nähty makoilija ei suinkaan ollut Björklund vaan mieshenkilö. Eli myös verijälkitutkimus osoitti syyttäjän teorian mahdottomaksi. Niin se taitaa ollakin. Verijälkitutkimus alkoi kääntyä puolustuksen eduksi - se sama havainto voidaan tehdä muistakin yksityiskohdista.

Kyllä käräjäoikeus on perehtynyt näihin yksityiskohtiin, eikä ole ihme, jos se hylkäsi syyttäjän teorian, ja piti todennäköisenä, että makoilija oli Gustafsson ja rantaan kätkeytyi tuntematon mies. Tämä on paljon viisaampi ajatus. Tosin voidaan esittää vielä kolmas teoria, jossa nämä molemmat lintupoikien näkemät miehet olisivat olleet telttailuseurueeseen kuulumattomia. Kuulivathan lintupojat sieltä ihmisääniä. Kukapa se yksinään keskustelee?!

[Wagner]

Heikki Salonen on kertonut tehneensä havaintonsa noin 20 metrin päästä teltasta.
Muussa yhteydessä hän epäsuorasti tuo esiin sen, että olisivat nähneet teltan päällä
maanneen kasvot: ETP: MT:olisiko hän voinut nähdä teidät ? HS: Kyllä olisi.

Jos tipupoikien tulosuunta oli heidän kertomansa, mainitut väittet eivät voi pitää paikkaansa eikä teltan päällä ollut olisi voinut heitä havaita, elleivät olisi hänen kasvojaan nähneet. Maaston muoto olisi estänyt teltan tai sen päällä maanneen havaitsemisen 20 metrin päästä.

[Misri]

Heikki Salonen on kertonut tehneensä havaintonsa noin 20 metrin päästä teltasta.
Muussa yhteydessä hän epäsuorasti tuo esiin sen, että olisivat nähneet teltan päällä
maanneen kasvot: ETP: MT:olisiko hän voinut nähdä teidät ? HS: Kyllä olisi.

Jos tipupoikien tulosuunta oli heidän kertomansa, mainitut väittet eivät voi pitää paikkaansa eikä teltan päällä ollut olisi voinut heitä havaita, elleivät olisi hänen kasvojaan nähneet. Maaston muoto olisi estänyt teltan tai sen päällä maanneen havaitsemisen 20 metrin päästä.

Olen kyllä samaa mieltä Salosen ns. "epäsuoran" näkemyksen kanssa, että heidän olisi pitänyt kaiken mukaan täytynyt nähdä myös, se makailijan kasvot. NGn vuotoveriläikkä sijoittuu nelos-sivun kakkos-osiosiossa Sepon vartalon päälle. Silloin sen makailijan ylävartalo olisi ollut korkeamalla lintupoikien katselusuunnasta katsottuna, kuin jalat. Wagnerilla näyttää olevan nuo kumpareet ja muodot hyvin hallinnassa. Mutta, en minä ole lintupoikien katselusuunnasta katsottuna, sellaisia havaintoja estäviä huippuvuoria siellä nähnyt.

[Xerxes]

ETP:n mukaan lintupojat tulivat Murhaniemen itärannalla olevaa pikkupolkua pitkin ja nousivat sieltä 20-25 m ennen telttaa niemen keskiharjanteella olevalle polulle. Mahdollisesti he etenivät sitten vielä sitä keskipolkua pitkin kohti telttaa. Salonen oli ollut siellä niemessä poliisien kanssa ja esiintyi eräässä valokuvassa paikassa, jossa hän ilmeisesti kuvasi paikkaa, josta oli tehnyt havaintonsa. Siinä hän ilmeisesti mallasi havaintopaikkaa. Valokuvan perusteella on vaikea esittää takkaa arviota, mutta arvioin siitä valokuvasta, että etäisyys telttaan oli yli 10 m, mutta alle 20 m. Ehkä noin 15 m. Tietysti jää epävarmaksi osoittiko Salonen sitä oikeaa paikkaa! Käräjäoikeuden tekstissä kyllä mainitaan etäisyydeksi 10 m.

Molemmat pojat sanoivat kyllä teltan päällä makoilijaa kuin myös rantaan piiloon mennyttä miestä nimenomaan mieheksi. Syyttäjä esitti, että teltan päällä makoilija, jonka lintupojat näkivät, olisi ollut Björklund. Se ei mennyt läpi käräjäoikeudessa, vaikka on mennyt läpi Misrin harkinnassa.

[Wagner]

ETP:
Todistaja Heikki Salonen (13.6.1960 kuulustelu) kertoo olleensa tapahtuma-aikaan 16-vuotias ja lähteneensä yhdessä Kalevi Haapalaisen kanssa 5.6.1960 kello 5.30 kävelemään Bodominjärven etelärantaa, tarkoituksenaan rengastaa lintuja. Lähestyessään tapahtumapaikan niemekettä vähän ennen kello 6:tta Salonen oli kuullut ääntä, minkä hän arveli ihmisääneksi. He olivat saapuneet niemekkeeseen ja nähneet noin 20-25 metrin päässä kaksi puunrunkoja vasten nojallaan olevaa moottoripyörää ja niiden välittömässä läheisyydessä kasassa olevan teltan. Salonen kertoi nähneensä kasassa olevan teltan päällä makaavan miehen, jolla oli ollut päällään tummat housut, mutta muuta miehestä ei ollut näkynyt.
...
Uudelleen kuultuna (14.8.2003) Salonen kertoo, että hän oli ollut noin 20 metrin päässä teltasta, Haapalainen muutaman metrin edempänä.

Siinä tutkinnassa Salosen kertomaa.
Katselmuksessa teltta ei ollut oikeassa paikassa.
Sen pituinen se voisi Salosen kertomuksen loppuun sopia.

[Misri]

^ Siinäpä se lintupojat eivät nähneet, kuin jalat ja vähän housuja, pilottavan telttakankaan alta. Jos NG olisi ollut siinä sijainnissaan silloin siten, kuin oli löydettäessä, niin lintupojilla ei olisi ollut mitään estettä miksi, eivät olisi voineent nähdä myös NGn kasvoja, koska hän oli käyttänyt Sepon keskivartaloa ns. "tyynynään."

Tuo on ymmärrettävää, että lintupoiken tekemä havainto etäisyys telttaan on ollut arvio ja arviot aina heittelehtivat. Eihän pojilla mitään mittakeppiä tietääkseni mukanaan ollut.

[Xerxes]

^ Siinäpä se lintupojat eivät nähneet, kuin jalat ja vähän housuja, pilottavan telttakankaan alta. Jos NG olisi ollut siinä sijainnissaan silloin siten, kuin oli löydettäessä, niin lintupojilla ei olisi ollut mitään estettä miksi, eivät olisi voineent nähdä myös NGn kasvoja, koska hän oli käyttänyt Sepon keskivartaloa ns. "tyynynään."

Tuo on ymmärrettävää, että lintupoiken tekemä havainto etäisyys telttaan on ollut arvio ja arviot aina heittelehtivat. Eihän pojilla mitään mittakeppiä tietääkseni mukanaan ollut.

Pojat ovat kertoneet, että tuo makoilija makasi suunnilleen kohtisuorassa heidän katselusuuntaansa nähden. Näkyvissä jalat vyötäröä myöten ja pääpuoli näköesteen takana. Siis koivun, moottoripyörän ja pyykkinarun takana, ei suinkaan teltan alla. Tämä jo määrittää, että jalat olivat vasemmalle ja pääpuoli oikealle sinne näkösuojan taakse. Lavastustilaisuudessa teltta oli asetettu sinne koivun taakse ja Salonen oli mennyt sinne havaintopaikkaansa. Siitä tilanteesta oli valokuva joskus esillä. Kyllä koivu ja moottoripyörä ovat riittävän korkeita esteitä peittämään näkökenttää (Misri). Tuo makoilijan asento ei suinkaan ollut sama kuin myöhemmin päivällä oli G:n asema. Tämän makoilijan jalat olivat enemmän länteen päin, kuin myöhemmin G:n jalat, jotka olivat lähes polun suuntaan, eli polun suunnan ja lännen välille. Asia oli näin, mikäli lintupoikia ja käräjäoikeutta uskotaan.

Salonen on kyllä kertonut kuulustelussa v.2003, että tarkkailuetäisyys oli 20 m mutta myöhemmin lavastustilaisuudessa hän on ollut lähempänä ja käräjäoikeus on arvioinut etäisyyden 10 metriksi. Se voi olla hieman liian pieni. Kuvan perusteella minä arvioin 15 m.

Lintupoikien näkökulmasta teltasta näkyi vain länsipää, siis polun päällä oleva osa. Itäpää jäi näköesteiden taakse. Koivu, moottoripyörä, pyykkinaru. Minun käsittääkseni ja esillä olleen kuvan mukaan pojat tarkkailivat telttaa ollessaan sillä keskipolulla, eli sillä pääpolulla joka kulkee niemen korkeimmalla kohdalla. Tämä tarkkailuetäisyys tosiaan lähdeteksteissä heittää, riippuu siitä mistä lukee.

[kulkijatar]

Niin, mitä ne kengät tai kenkä kertovat/kertoo ? Mun mielestä ne jorpakkoon heitetyt kengät ei välttämättä kerro mistään lavastuksesta, kenkien mukaanoton syy saattaa olla jotain aivan häthätää keksittyä.

Teltan void-jälkeen sopiva NG:n kenkä kertoo sen, että se kenkä on ollu siinä kankaalla kun Mäen päästä on roiskunu veritahrat, kun ne roiskeet on täysin yhteneväiset. Mutta onko kengässä ehdottomasti ollut jalka ja onko se ollu NG:n jalka vai jonkun toisen - Ulkopuolinen murhaaja on ehkä tietosesti halunnu lavastaa NG:n murhaajaksi ja laittanu NG:n kengät jalkaansa, se on ihan realistinen vaihtoehto.
Moni muukin juttu joka on olevinaan NG:n suorittamaa lavastusta voi olla murhaajan tekemää lavastusta jotta NG vaikuttais murhaajalta. Myös se että NG:llä on vain vammoja ja hänet on jätetty henkiin voi olla murhaajan määrätietonen tarkotus jotta NG vaikuttais murhaajalta.

NG:n oletetaan ehtineen ja kykeneen tehdä todella paljon murhien jälkeen. Mutta on myös mahdollista että murhaaja on suunnitellu kaiken etukäteen - miten murha tehdään ja miten se lavastetaan henkiinjääneen tekemäksi.
Kun murhaaja on suunnitellu, hänellä on ollu ehkä tuntikausia aikaa funtsia - olematta shokissa, peloissaan, vammautuneena, ja ehkä pakoreitti ja vaihtoehtosia suunnitelmia.
Luultavasti myös aikomus tulla tappamaan NG loppuun asti jos NG näkee hänen kasvonsa ( ja hypnoosin perusteella NG näki ), murhan ois voinu tehdä niin että kun NG sitten makaa siinä maassa niin kalauttaa sitä kivellä päähän.

[Misri]

^ Siinäpä se lintupojat eivät nähneet, kuin jalat ja vähän housuja, pilottavan telttakankaan alta. Jos NG olisi ollut siinä sijainnissaan silloin siten, kuin oli löydettäessä, niin lintupojilla ei olisi ollut mitään estettä miksi, eivät olisi voineent nähdä myös NGn kasvoja, koska hän oli käyttänyt Sepon keskivartaloa ns. "tyynynään."

Tuo on ymmärrettävää, että lintupoiken tekemä havainto etäisyys telttaan on ollut arvio ja arviot aina heittelehtivat. Eihän pojilla mitään mittakeppiä tietääkseni mukanaan ollut.

Pojat ovat kertoneet, että tuo makoilija makasi suunnilleen kohtisuorassa heidän katselusuuntaansa nähden. Näkyvissä jalat vyötäröä myöten ja pääpuoli näköesteen takana. Siis koivun, moottoripyörän ja pyykkinarun takana, ei suinkaan teltan alla. Tämä jo määrittää, että jalat olivat vasemmalle ja pääpuoli oikealle sinne näkösuojan taakse. Lavastustilaisuudessa teltta oli asetettu sinne koivun taakse ja Salonen oli mennyt sinne havaintopaikkaansa. Siitä tilanteesta oli valokuva joskus esillä. Kyllä koivu ja moottoripyörä ovat riittävän korkeita esteitä peittämään näkökenttää (Misri). Tuo makoilijan asento ei suinkaan ollut sama kuin myöhemmin päivällä oli G:n asema. Tämän makoilijan jalat olivat enemmän länteen päin, kuin myöhemmin G:n jalat, jotka olivat lähes polun suuntaan, eli polun suunnan ja lännen välille. Asia oli näin, mikäli lintupoikia ja käräjäoikeutta uskotaan.

Salonen on kyllä kertonut kuulustelussa v.2003, että tarkkailuetäisyys oli 20 m mutta myöhemmin lavastustilaisuudessa hän on ollut lähempänä ja käräjäoikeus on arvioinut etäisyyden 10 metriksi. Se voi olla hieman liian pieni. Kuvan perusteella minä arvioin 15 m.

Lintupoikien näkökulmasta teltasta näkyi vain länsipää, siis polun päällä oleva osa. Itäpää jäi näköesteiden taakse. Koivu, moottoripyörä, pyykkinaru. Minun käsittääkseni ja esillä olleen kuvan mukaan pojat tarkkailivat telttaa ollessaan sillä keskipolulla, eli sillä pääpolulla joka kulkee niemen korkeimmalla kohdalla. Tämä tarkkailuetäisyys tosiaan lähdeteksteissä heittää, riippuu siitä mistä lukee.

Tuo näkemisen tarkka arviointi, on suhteellista. Salonen on vuoden 1960, kuulustelukertomuksessaan, todennut, "että oli nähnyt teltan päällä makaavan miehen, jolla oli tummat housut, muuta hän ei ollut miehestä nähnyt." Haapalainen oli nähnyt makailijan "vyötäröstä alaspäin ja havainnut tällä olleen tummat housut." Eli näistä havainnoista voi päätellä, että teltan kankaan alta oli pilkottanut housunlahjetta ja jalat. Pojan mielsivät kys. jalkahavainnon perusteella, että siellä makailee joku mies. He eivät tietenkään kyenneet sitä sanomaan, oliko se makailija teltan päällä, vaiko teltan kattokankaan alla. Mutta me tiedämme uhrikuvan perusteella, että sen makoilijan olisi täytynyt maata siten, että pääpuoli oli Sepon päällä. Silloin lintupoikien olisi täytynyt nähdä myöskin makailijan ylävartalon. Eivät voineet nähdä, koska tämän makailijan ylävartalo oli teltan kattokankaan peitossa. Eli telttanäkymiä on muutettu vielä lintupoikien poistumisen jälkeen. Xerxes, tuo suunta jonne yrität hivuttaa NG päätä, siellä ei ole todettu NGn vuotoverijälkiä. Ja käräjäoikeus on päätynyt arviossaan siihen, ETTÄ NGllä oli sellainen aivovamma, ettei hän kyennyt liikkumaan minnekään. Eli tästäkin päätellen, tiedämme tarkkaan NGn sijainnin teltan päällä. Joten jos lintupoikien näkemä jalkamies olisi ollut NG, niin pojat olisivat nähneet katselusuunnastaan esteettä koko miehen myöskin sen puuttuvan ylävartalon.

[kulkijatar]

Niin - mutta kuka se sitten oli jos ei NG ? Kello oli havaintohetkellä n.06, eli kirkas kesäaamu, eikä teltta ilmeisestikään sijainnu missään isojen puiden varjossa jossa kaikki näyttää tummalta, täten esim tummentaen Irmelin vihreät housut.
Lintupoikien havaintona oli mustat housut. Jos Irmelillä ei ollu selkeesti vaaleenvihreet housut niin ne on voinu olla retkeilyyn paremmin sopivat army- tai khaki-vihreät, mutta yleensä 10, jopa 15 metrin päästä ihminen erottaa selkeesti värit >< musta. Värilliset vaatteet, joko tummemmat, murretun tummat, kirkkaat tai vähän vaaleemmat kykenee niinkin läheltä erottamaan mustista väreistä.
Kaikissa aikalaishaastatteluissa ja kai myöhemminkin bongarit mainitsi aina nämä mustat housut.

Irmelillä ei ollu ilmeisesti päällään mustia housuja - yleensäki 60-luvun alussa kesäisin naiset käytti vähemmän aivan mustia housuja kuin nykyisin, kesähousujen tuli olla vaaleet, tai keskisävyset, esim vihreet, kastanjanruskeet, siniset.
Värit erottaa aina mustasta joka ei oo oikeestaan väri lainkaan, se on musta.

Mahdollisesti myös miehen jalat, siis 180-senttisen Gustafssonin, on 10-15 metrin päästä 5-10 sekunnin tarkkailun aikana jääny mieleen selkeesti isompina ku Irmelin jalat.

Mustavalkosista valokuvista ei oikein voi tehdä selkeetä johtopäätöstä siitä kuinka tummat Irmelin housut oli - mustavalkonen kuva muuttaa monet heleätkin värit tummiksi jos ne on keskisävysiä, esim kirkkaanpunaset hiukset näyttää mustavalkosessa kuvassa tummilta, sama myös jos housut on sammaleenvihreät, niin mustavalkosessa kuvassa ne on tummanharmaat, ehkä mustat, jos kuvan materiaali ei oo ihan taidekuvan tasoa vaan tällanen rikoskuva. Uhrikuvan pitäis olla värillinen jotta siitä näkyis Irmelin housujen väri, ja jos ne on ollu vihreet, niin aamun kirkkaudessa niinkin läheltä katsottuna se vihreys ois jääny mieleen jolloin bongarit ois sanonu että siellä makas joku jolla oli vihreet housut.

[Nätti_Jussi]

Misrin mielestä vägivaltainen aggressio-eregtio aiheutti Bodomin surmat.

[Xerxes]

..... ..... Tuo näkemisen tarkka arviointi, on suhteellista. Salonen on vuoden 1960, kuulustelukertomuksessaan, todennut, "että oli nähnyt teltan päällä makaavan miehen, jolla oli tummat housut, muuta hän ei ollut miehestä nähnyt." Haapalainen oli nähnyt makailijan "vyötäröstä alaspäin ja havainnut tällä olleen tummat housut." Eli näistä havainnoista voi päätellä, että teltan kankaan alta oli pilkottanut housunlahjetta ja jalat. Pojan mielsivät kys. jalkahavainnon perusteella, että siellä makailee joku mies. He eivät tietenkään kyenneet sitä sanomaan, oliko se makailija teltan päällä, vaiko teltan kattokankaan alla. Mutta me tiedämme uhrikuvan perusteella, että sen makoilijan olisi täytynyt maata siten, että pääpuoli oli Sepon päällä. Silloin lintupoikien olisi täytynyt nähdä myöskin makailijan ylävartalon. Eivät voineet nähdä, koska tämän makailijan ylävartalo oli teltan kattokankaan peitossa. Eli telttanäkymiä on muutettu vielä lintupoikien poistumisen jälkeen. Xerxes, tuo suunta jonne yrität hivuttaa NG päätä, siellä ei ole todettu NGn vuotoverijälkiä. Ja käräjäoikeus on päätynyt arviossaan siihen, ETTÄ NGllä oli sellainen aivovamma, ettei hän kyennyt liikkumaan minnekään. Eli tästäkin päätellen, tiedämme tarkkaan NGn sijainnin teltan päällä. Joten jos lintupoikien näkemä jalkamies olisi ollut NG, niin pojat olisivat nähneet katselusuunnastaan esteettä koko miehen myöskin sen puuttuvan ylävartalon.

Asetelma teltalla on ollut erilainen kuin uhrikuvassa. Siihen ei voi verrata. Makoilijan näkymätön osa ei suinkaan ollut teltan peitossa vaan näköesteen takana. Se tarkoittaa, että makoilijan jalat olivat lähes suoraan vasemmalle poikien näkökulmasta, kuten pojat ovat todenneet. Haapalainen sanoo selvästi, että vyötäröstä alaspäin oli näkyvissä. Pääpuoli oli näköesteen takana. Se on hyvin merkittävä asia, että pojat ovat molemmat kuvanneet jalkoja miehen jaloiksi ja tämän housuja tummiksi. Tässä kuvassa on hahmoteltu poikien näkökulmaa.