MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[Kuolemannaakka]

Taas kerran Nicht vetää terävän yhteenvedon. Ensin totuus:
Oikeussalissa on syksyllä 17 vuotias todistaja, joka näki kaksi kertaa vanhempansa takkahuoneessa pelkäämässä murhaajan tunkeutumista talon. Siten hän näkee puhelimassa olleessaan keittiön ovella murhaajan hyppäävän ulos. Lopuksi hän menee vielä lähelle takkahuoneen aukkoa ja näkee kuolleen isän, siis aivan turvallisesti kun hän on nähnyt murhaajan poistuvan.

Vaasan hovioikeus vapauttaisi Annelin heti kun Amanda vain kertoisi tämän totuuden ja saisi asianajajaltaan tarvittavan tuen. Mutta Porissa hän vaikeni.

Kehottaisin kuitenkin varautumaan pettymykseen, kertoi Amanda mitä hyvänsä.

Minusta hänen kannattaa pysyä alkuperäisessä kertomuksessaan, koska kertomuksen muuttaminen tässä vaiheessa ei kyllä uskottavuutta lisää. On ihan helppo keksiä moniakin erilaisia kertomuksia, eikä ne siitä todemmaksi muutu. Amandan kertomusta ei voi millään tavalla todistaa todeksi. Ainoastaan se voidaan todistaa, mitä tapahtuu ja sanotaan häke-puhelun aikana.

Mutta mikä ettei, kertokoon pois tämän tarinan, jos se Auer sen avulla vapautetaan. Ei kuitenkaan pitäisi vapauttaa, koska mitään ei ole todistettu.


p.s. Kuinka kauan mielestäsi huppumies viivytteli sisääntulossa, kun lapsi ehtii KAKSIkin kertaa käymään meteliä ihmettelemässä? Tähän iskee syyttäjä kiinni ihan varmasti, kun muutenkin jo ihmetellään, miksi sisälläolijat vaan odottelee huppumiehen tuloa. Ja sekin auttaisi asiaa, mikäli Auer edes muistaisi tytön jossain vaiheessa paikalla käyneen. Ei taida muistaa. Niin tämmöisen kertomuksen varaanko vapauttava tuomio pohjautuisi? Kertomukseen, jota ei voi todistaa ja jota edes syytetty itse ei vahvista? Tottakai Auerinkin kannattaisi nyt sitten sanoa, että juu, kyllä se tyttö siinä ravasi kaksi kertaa minuutin aikana. Mutta ei olisi varmaan uskottavaa enää tässä vaiheessa.

Eli pääpointtini on: en väitä, etteikö tuo kertomasi tarina voisi olla totta. Mutta väitän, ettei sitä voi mitenkään todeksi todistaa, ja näin ollen se ei mitenkään mielestäni voi olla tuomion peruste, jos tätä juttua järjellä tai lain mukaisesti ratkaistaan. Valitettavasti.

[kaljaloota]

Kuinka moni äippä uskaltaisi laittaa oman lapsensa vaaralle alttiiksi?
Lähettää nyt 9 vuotiaan katsomaan iskää tappavaa hupparia, että joko se lähti?
Siitähän saisi syytteen lapsen heitteillejätöstä ja saisi lastensuojeluviranomaiset kimppuun, nykyisin varsinkin, kun huostaanotot on yhteiskunnassamme suuressa huomiossa.
Tuossa repliikissä "joko se lähti" on toinenkin pointti, se totuus jääköön myöhemmäksi.

[Nicht schuldig]

"Vaikka Auer olisi KÄSKENYT lastaan menemään katsomaan huppumiestä, niin eihän tämä mistään MURHASTA mitään todista Nyt pitäisi päästä näistä "oikean käytöksen" melodramaattisista tulkinnoista faktoihin ja miettiä mikä asia todistaa mitäkin. Käytös voi olla kummallista tai vaikka moitittavaa, mutta eihän se todista, että Auer olisi murhannut Jukan."

Siinä tapauksessa minä kyllä näkisin sekä Auerin käytöksen osalta, että myös lapsen käytöksen osalta jotain hyvin kummallista, ja vielä enemmän siinä tapauksessa, että molemmat suostuisivat tähän.

"Tässä on nyt ihan samanlaista ajattelua kuin siinä, että jos Auer on lyönyt lastaan muovilautasella päähän, se todistaa hänen olevan lastenraiskaaja. Ei nämä asiat todista toisistaan mitenkään."

Eiköhän jokainen vanhempi, joskus vähän "mäiskäise", jos ihan rehellisiä ollaan. Mutta vaikuttaa siltä, että monet eivät ole ihan rehellisiä.

"Ja on ihan "elokuvamaista" oletusta jotenkin ajatella, että nainen, joka murhaa miehensä, ei välitä, vaikka hänen lapsensa säikähtää asiaa puolikuoliaaksi. Siis että jos olet miehesi murhaaja, niin tottamooses haluat myös lapsillesi kaikkea pahaa ja ehdointahdoin lähetät heitä isänsä runneltua ruumista ja olematonta huppumiestä katsomaan."

Tiedän, että Santamaan kirjoitus vaikutti ensin oudolta, mutta jos sitä ajattelee siitä maailmasta käsin, että voiko tuomari, joka on hyvä, tuomita toisen ihmisen, joka on myös hyvä? Eikä vain pahan pidä saada palkkansa.

Santamaa sanoi paljon muutakin tästä pahasta ihmisestä. Hän sanoi, että paha ihminen ei pyytänyt apua. Hän sanoi, että paha ihminen ei ymmärtänyt hakea apua. Hän sanoi, että paha ihminen ei ota apua vastaan, vaikka sitä hänelle tarjotaan, vielä pahempaa on tulossa, paha ihminen kieltää avun toiseltakin, Auerhan katkaisi lasten terapian hyvin nopeasti.

"Ei ole mitään logiikkaa siinä, että Auer tieten tahtoen sallisi lapsen mennä katsomaan huoneeseen, missä EI OLE huppumiestä, vaikka koko stoori pohjautuu siihen, että se huppumies on siellä."

Sanotaan asia sitten toisin päin. On siis loogista, että Auer antaa lapsen mennä katsomaan huoneeseen, koska tietää, että huppumies on siellä? Tätäkö tarkoitat?

"Jos paikalla ei ole huppumiestä, niin erityisesti silloinhan lavastava Anneli ei lasta sinne päästä, koska se pilaa koko stoorin. Sillloinhan hän ei oikeasti ole peloissaan eikä paniikissa ja pystyy tällaisia asioita miettimään."

Siinä tapauksessa Anneli ei voisi päästää lasta sinne ollenkaan. Kun kuulustelija kysyisi lapselta kävitkö huoneessa? Lapsi vastaisi: äiti kielsi. Miltäs tämä vaikuttaisi?

"Anneli oli puhelimessa, shokissa, stressissä, ei huomannut lapsen liikkumista olohuoneeseen. Ei pystynyt repeämään joka paikkaan ei pystynyt keskittymään moneen asiaan. Lapsi meni katsomaan. Miten tämä tekee auerin syylliseksi murhaan??"

Auer voi olla kuinka shokissa tahansa, mutta ei niin shokissa, ettei hän olisi tajunnut, että mihin se lapsi katosi.
Voi olla, ettei hän mennytkään mihinkään. Ajattele niitä ääniä siellä hätäkeskuspuhelutallenteella, kuvittele lasta, joka kuulee ne vielä selvemmin, ajattele kulkisiko hän kohti näitä ääniä, laita silmät kiinni ja ajattele sitä hetkeä, jolloin lapsi tekisi päätöksen mennä katsomaan......

[zem]

Käsitykseni mukaan tuomio käräjillä 2013 ei johtunut niinkään puolustuksen virheistä
kuin tuomareiden Santamaa ja Juntikka "mutkat suoriksi" -menettelystä.

Tytön todistus on kuului 2013 syyttäjän painopistealueisiin, ja kieltämättä syyttäjät
ovat tehneet tarkkaa työtä - niin kuin pitääkin. Hieman ihmetyttää, miksi "puolustajat" näillä palstoilla nyt katsovat, että tytön kertomuksia ei yksityiskohtaisesti kannata lukea - vaikka
toisalta vaaditaan syyttäjiltä "tarkkaa teonkuvausta" siitä, kuinka Auer on teon tehnyt?

Katriina Finnilän todistusta on moitittu (lähinnä Sisotalo), vaikka Finnilä oli ainoa, joka
pyrki kiinnittämään huomiota siihen, mitä tytön olisi pitänyt nähdä, mikäli Auer olisi
ollut teon takana (kuultavissa Finnilän todistuksessa, ei mainittu päätöksessä).

Juuri tässä suhteessa käräjien 2013 päätös on täysin "toispuoleinen". Tosiasiassa tytön
todistuksessa on kaksi puolta: hän ei nähnyt äitinsä syyllistyvän tekoon (tai lavastuksiin)
sekä tämän kanssa sopusoinnussa oleva havainto ulkopuolisesta poistumassa.

Tytön käynnit takkahuoneen suunnassa?

Mikäli tyttö kävi kaksikin kertaa ennen hätäpuhelua,miksi Auer ei mainitse nähneensä kertaakaan tyttöä oviaukossa? Tätä Naakkakin kysyy. Yksi kerta voisi selittyä sillä, että Jukka oli jo noussut ja oli näkökentän edessä sytytettyään valot, mikä johti mahd. myös taukoon sisääntunkeutumisessa.

Mutta onko tekijän kaksi taukoa juuri tytön käyntien aikana todennäköistä tai -kuuloista?

Entä näkikö tyttö äidin menevän puhelimeen vasta hätäpuhelun jälkeen?

Amanda on todennäköisesti nähnyt äitinsä menevän puhelimeen silloin, kun poliisi
on soittanut matkalta eli vasta hätäpuhelun jälkeen. Amandalla on tuolloin ollut
tilaisuus mennä katsomaan kolmannen kerran ja havainnoida myös lattialle pudonnut
veitsi. Tekijä on tuolloin jo poistunut. (Valitus hoville 2014.)

Tällöin tytön olisi tullut nähdä Auerin menevän kylpyhuoneeseen kodinhoitohuoneen kautta
ja vähintäänkin tulevan sieltä puhelimeen ("nähnyt äitinsä menevän puhelimeen"), minkä käynnin tyttö on kieltänyt nähneensä.

Joka tapauksessa Auer kävi hätäkeskussoiton ja poliisisoiton välissä lyhyessä ajassa tarkistamassa uhrin tilan, mistä hän kertoo poliisipartiolle.

Mutta tyttö uskoo ulkopuoliseen tekijään juuri kahdesta syystä hyvinkin ankaran painostuksen alla: hän ei nähnyt mitään siihen viittaavaa, että äiti olisi teon tehnyt, lisäksi hän näki ulkopuolisen.

S: Tuntuuko rankalta?
A: NYÖKKÄÄ
TAUKO
S: Mikäs tuntuu rankalta oikeastaan?
A: Se kun siit ei voi mennä siit ovest tai siel ei oo voinu tulla sielt toisest ovesta mut ku mää näin se
S: Nii. Mitä sää oikeastaan ajattelet siit? On tämmönen ristiriita et ei vois mut sää kuitenkin sit näit, mitä sul tulee siit mieleen?
A: KOHAUTTAA OLKAPÄITÄ
S: Tuleeks sul jotain?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Mut sää jäät sitä miettii?
A: NYÖKKÄÄ
S: Ihmetyttää sua?
A: NYÖKKÄÄ
S: Se tuntuu nyt hankalalta?
A: NYÖKKÄÄ
S: Koitas nyt kuvata vähän se on semmonen ristiriita sitä ihmettelee, siit tulee vähän hankala olo
A: NYÖKKÄÄ
S: Miks siit tulee hankala olo ... ?
A: Mä en ymmärää vaik mää näin
S: Mitäköhän sää mietit must tuntuu et sää mietit niin valtavan paIjon jotakin
A: Oikeastaan mä mieti mit mää tääl tee .... ???
S: Tuleeks sul mitään muita selityksii mielee?
A: PUDISTAA PÄÄTÄ
S: Miksköhän sua ei pelota?
A: Siit on niin kauan niin tuskin se enää tulee tekemään mitään.
S: Pelkääks äiti?
A: Emmää tiä, ei varmaan äitikään. Nyt meil kaikil on kännykät mä voin nopeemmi soittaa
hätänumeroonki. Jos tulee vielki.

Niin, tyttö tietää hätäpuhelun käytön mahdollisuudesta - miksi tämä ei turvautunut siihen
esimerkiksi väitettyjen brutaalien lsh-tekojen yhteydessä?

[Kuolemannaakka]

"Ei ole mitään logiikkaa siinä, että Auer tieten tahtoen sallisi lapsen mennä katsomaan huoneeseen, missä EI OLE huppumiestä, vaikka koko stoori pohjautuu siihen, että se huppumies on siellä."

Sanotaan asia sitten toisin päin. On siis loogista, että Auer antaa lapsen mennä katsomaan huoneeseen, koska tietää, että huppumies on siellä? Tätäkö tarkoitat?

"Jos paikalla ei ole huppumiestä, niin erityisesti silloinhan lavastava Anneli ei lasta sinne päästä, koska se pilaa koko stoorin. Sillloinhan hän ei oikeasti ole peloissaan eikä paniikissa ja pystyy tällaisia asioita miettimään."

Siinä tapauksessa Anneli ei voisi päästää lasta sinne ollenkaan. Kun kuulustelija kysyisi lapselta kävitkö huoneessa? Lapsi vastaisi: äiti kielsi. Miltäs tämä vaikuttaisi?

Auerhan oli PUHELIMESSA PUHUMASSA, ei hän kytännyt lastaan siinä. Oli juuri tajunnut, että mies kuoli. Hiljeni, ei kuulu enää mitään. Ei hän mitään "antanut" kenenkään mennä tai vielä vähemmän "käskenyt", vaan tyttö meni ihan omia aikojaan, kun huuto oli lakannut. Miksi ihmisistä pitää yrittää rakentaa jotain yli-ihmisiä, joiden jokainen teko on aina harkittu? Eihän koko päästämisessä ole mitään JÄRKEÄ, mikäli se on tarkoituksellista. Ei, jos paikalla on huppis, ei, mikäli ei ole. Ei se voi olla tarkoituksellista kummassakaan tapauksessa. Siitä ei ole Auerille kerrassaan mitään hyötyä.

Tyttö meni, Auer ei sitä huomannut. Tuolloin olivat jo äänet vaimenneet. Ei tajunnut asiaa ennenkuin oli liian myöhäistä, ei osannut reagoida asiaan, ei katsonut sinne päin. Senhän kuulee jo nauhalta, että Auer on kirkaisun jälkeen hiljaa, ei tajua mitä tapahtui, etsii lasta katsellaan, on niin shokissa ja stressissä, ettei tieto välity aivoihin, ei edes tajua pelästyä lapsen puolesta vaan voihkaisee itkuisella äänellä, että älä itke. Kapasiteetti on ylittynyt.

Jos nyt äiti saa taivaspaikan sillä, että alkaa kiljumaan, että älä mene sinne, tai ryntää puhelimesta lapsen perään, niin sitä taivaspaikkaa Auer ei sitten lunastanut. Kun aina osaisi käyttäytyä niinkuin suuri yleisö vaatii, sitä pääsisi elämässä pitkälle. Joskus vaan tulee semmoisia tilanteita vastaan, ettei osaa.

Kuten Auer sanoi haastattelussa: teki hän niin tai näin, niin aina arvostellaan. Jäi tai pakeni, aina on huonosti ja syyllisyyttä todistavaa. Todellisuudessa tuosta hommasta ei tämän pienimmin vaurioin olisi voinut edes selvitä, eikä tuon enempää johtolankoja poliisin avuksi jättää. Nyt tämä vain "palkittiin" sillä, että Auer itse joutui vankilaan.

[turumurre]

...
Entä näkikö tyttö äidin menevän puhelimeen vasta hätäpuhelun jälkeen?

Amanda on todennäköisesti nähnyt äitinsä menevän puhelimeen silloin, kun poliisi
on soittanut matkalta eli vasta hätäpuhelun jälkeen. Amandalla on tuolloin ollut
tilaisuus mennä katsomaan kolmannen kerran ja havainnoida myös lattialle pudonnut
veitsi. Tekijä on tuolloin jo poistunut. (Valitus hoville 2014.)

Tällöin tytön olisi tullut nähdä Auerin menevän kylpyhuoneeseen kodinhoitohuoneen kautta
ja vähintäänkin tulevan sieltä puhelimeen ("nähnyt äitinsä menevän puhelimeen"), minkä käynnin tyttö on kieltänyt nähneensä.

Ei vaan Auer kävi pesuhuoneen kautta kokeilemassa (yritti kokeilla) miehensä pulssia poliisien soiton jälkeen, kehoituksesta.

Täällä kun heitetään totuutena kaikenlaista (mm. että surmaaja olisi poistunut jo 2:40), niin heitänpä tähän oman totuuteni hätäpuhelun jälkeisestä tilanteesta, tässä sentään jotain faktaakin...

Kun hätäpuhelu loppui ("Heihei") Auer kiirehti heti olohuoneen perälle katsomaan tilannetta (erittäin luonnollista koska siellähän hän jo juoksi jo parikertaa surmaajan vielä ollessa paikalla, nyt se oli jo poistunut). Tyttö on toki pyörinyt siinä samoissa ympyröissä äitinsä kanssa.

Tuli puhelinsoitto poliiseilta, tämä tuli aikast pian sen jälkeen kun hätäpuhelu oli loppunut (tämä soittoaika on helposti haarukoitavissa koska poliisit soittivat Auerille Mikkolan Prisman kohdilta). Auer ei ehtinyt viivähtää kauankaan katsomassa kun taas piti juosta puhelimeen, ehti vain lausahtaa "Jukka sano jotain". Tämän tyttökin kuuli ennekuin näki äitinsä juoksevan takaisin puhelimeen:

Äiti sano jossain vaiheessa Jukka sano jotain. Mut ei iskä sanonu. Sit se juoksi takas puhelimeen kun se oli soittanu jo poliisille.
Kuuleminen 7.12.2006

Huomatkaa tytön lievä 'ihmettely'. Tytölle tuo hätäpuhelu oli soitto poliisille, sanoihan äitikin hänelle että "Mä soitan poliisil".

Kun äiti oli juossut puhelimeen, tyttö päättää mennä katsomaan tarkemmin:

K: Menik sää koskaan sen jälkeen takaisin tänne ku sä näit et se se tekijä hävis niin menik sää koskaan tän samoille paikkaa vai pysysik sää poissa?
L: Mää en muista mää taisin ehkä mennä taisin ehkä mennä taisin kävellä mä en muista siin ei tainnu olla hirveesti niin mä pystyin väisteleen lasisirpaleita …
Kuulustelu 2009

Äiti puhuu puhelimessa poliisin kanssa ja hänelle kerrotaan että pari minuuttia vielä menee (etptk) [kaikkineen puhelu kesti pari minuuttia (etptk)]Kun puhelu loppuu äiti käy poliisien kehotuksesta kokeilemassa miehensä pulssia ja sen jälkeen lähtee ulos odottomaan poliisia:

Ja sit, tota noini, mä lähdin seuraavaks sinne ... no ko mä huitasi? käteni sit mul tuli toho (huokaus) verta käteeni ja sit mä meni sinne ovelle, ovi oliki sit jo auki, ko mä oli siel käyny ja kattomaa, odottamaa, et sit tota noini, oliks se ambulanssi sitte vai poliisiauto mikä tuli ensimmäisenä, ja kun mä näin, et ne lähtee kiertää sinne, ja kirosi siel, et kiertää viel koko sen Tähtisentie ympäri. Mut sit ne ilmeisest näki, ko mä heilutin siellä, ja lähti tänne päin.

Tyttö menee äidin perään odottamaan poliiseja:

.... Ja sitte vähän ajan päästä äiti meni katto sinne ulos ja sit siel, mä ja äiti molemmat, ko määki tuli kattoo, ni me nähtii siel, et siel oli ne poliisiautot. Mut ne kiersi viel Tähtisentietä. Ne ei tienneet mis me ollaa.
Kuuleminen 1.12.2006

Semmottii tommottii...

[Kuolemannaakka]

Tytön todistus on kuului 2013 syyttäjän painopistealueisiin, ja kieltämättä syyttäjät
ovat tehneet tarkkaa työtä - niin kuin pitääkin. Hieman ihmetyttää, miksi "puolustajat" näillä palstoilla nyt katsovat, että tytön kertomuksia ei yksityiskohtaisesti kannata lukea - vaikka
toisalta vaaditaan syyttäjiltä "tarkkaa teonkuvausta" siitä, kuinka Auer on teon tehnyt?

Siksi, koska on kyse aivan eri asiasta. Tytön todistusta ei tarvita Auerin syyttömyyden todistamiseksi, hänen todistuksensa ei edes voisi olla sentin- ja sekunnintarkka, eikä sen totuudellisuutta pysty mitenkään todistamaan. Se on vain kertomus, johon voi uskoa, tai sitten ei.

Jos ei uskota, ei tarvitse uskoa. Jos uskoo, ei se siltikään TODISTA yhtään mitään muuta, kuin että tyttö kertoi nähneensä ulkopuolisen. Koko stooria ei tarvita mihinkään, vaikka se toki ulkopuolisen läsnäoloa vahvistaa. Tyttö ei ole syytetty, hän ei ole tehnyt murhaa, hänen liikkeensä eivät ratkaise tätä tapausta eivätkä auta mitenkään Aueria murhan toteuttamisessa.

Sen sijaan, jos väitetään Auerin tekevän MURHAN, pitää kertoa, miten tämä voi olla mahdollista, kun kerran häke-puhelusta voidaan todistaa, että ei ole mahdollista. Häke-puhelu ei kerro tytön käynneistä mitään, paitsi, että hän kerran kirkaisee. Mutta häke-puhelu kertoo sen, ettei Auer ole voinut murhata Jukkaa. Siksi puolustuksen pitäisi keskittyä siihen. Se on faktaa, ja faktojen perusteella tuomiot pitäisi langettaa, eikä mahdollisesti tapahtumat epätarkasti muistavan lapsen, joka vielä kaiken lisäksi todistaa Auerin syyttömyyden PUOLESTA, eikä sitä vastaan. Aika suuri taakka ladataan tytön harteille, jos hänen kertomuksensa perusteella Auer todetaan SYYLLISEKSI! Sitähän syyttäjä tässä härskisti hyväkseen käyttää, "lähellä terassinovea" seisomisineen. Ei ole ihme, ettei tyttö halunnut todistaa, koska todistus ei mihinkään mitään auta, ja jokaista epätarkkaa kohtaa käytetään hänen äitiään vastaan.

[sisotalo]

Täällä on tekstiä, jota en saa mahtumaan siihen mitä olen Ulvilan surmasta kolmen vuoden aikana oppinut. Auttakaa ihmeessä. Kerro nyt ZEM mitä Manner oikein lainaamassasi paikassa tarkoittaa.

Turunmurre kirjoittaa ilmeisesti tapahtumista Hätäpuhelun päätyttyä, kun odotettiin, että apuun rientävä poliisipartio soittaisi. Sitä vastaan sotii että Amanda näki isänsä ja kirjaisi kun hätäpuhelua oli vielä jälellä toista minuuttia. Selvennystä pyydän tähänkin.

[Beta]

turumurre:
Täällä kun heitetään totuutena kaikenlaista (mm. että surmaaja olisi poistunut jo 2:40), niin heitänpä tähän oman totuuteni hätäpuhelun jälkeisestä tilanteesta, tässä sentään jotain faktaakin...

Kun hätäpuhelu loppui ("Heihei") Auer kiirehti heti olohuoneen perälle katsomaan tilannetta

Turumurre on vahva uskossa, mutta puhuu nyt jällehen vilunkia. Hyvää tarkoottaa, mutta pahaa syntyy.Kun tämmööstä sooppaa villataan,niin ei voi kuin ihmetellä. Fakta? Olikoos joku Lokakuun Liikkeen kamerapartio paikalla? Eipä tuollaneen lisää uskottavuutta tähän herätyslaumahan! Kukaan ei voi tietää,mihin auerin likka laukkasi puhelunsa jälkeen,ei eres auran likat! Tulee mielehen pojan kertoma sana: "hämärtäminen".

= Sen sijaani faktana mainittakoon,
että todisteiden valossa syytetty tarkisti miehensä kunnon vasta poliisin pyynnöstä:

Ylikomissario Laakkonen:
Anneli Auer kertoi talossa nyt olevan hiljaista ja Anneli Auer kävi tarkistamassa miehensä kuntoa yk Laakkosen pyynnöstä ja Anneli Auerin mielestä Jukka Lahti näytti elottomalta eikä talossa näkynyt enää puukottajaa.

eli mitä lie sitten tehny HÄKE-puhelun jälkeen?
Oliko muita kiireitä, kuin Jukka Lahti?

[zem]

Turunmurre:

- -
Ei vaan Auer kävi pesuhuoneen kautta kokeilemassa (yritti kokeilla) miehensä pulssia poliisien soiton jälkeen, kehoituksesta.

Näinhän se taitaa olla. Paikalle pyyhältäneestä partiosta toinen mies kertoo:

Kysyin ilmoittajalta mikä miehen tila on nyt, ilmoittaja sanoi, että miehensä vaikuttaa elottomalta. (Ari Laakkonen 11.12.2006.)

Ja toinen:

Laakkonen toisti jotakin että uhri on eloton, tuolloin lisäsin vauhtia ja ymmärsin että nyt on
tosi kyseessä. (Tuomas Härmä 11 .1 2.2006 .)

"Vaikuttaa elottomalta" perustui ilmeisesti siihen, että ei kuulunut valitusta sekä
mahdolliseen nopeaan tarkistukseen olohuoneen kautta?

Tosin sitten myöhempi kertomus saattaa johtaa harhaan (niinkuin teki):

Anneli Auer kertoi talossa nyt olevan hiljaista ja Anneli Auer kävi tarkistamassa miehensä kuntoa yk Laakkosen pyynnöstä ja Anneli Auerin mielestä Jukka Lahti näytti elottomalta eikä talossa näkynyt enää puukottajaa. Tekijä oli ollut tuntematon noin 180 cm pitkä mieshenkilö tummissa vaatteissa.

Tässä vaiheessa myös partio 213 vk Laine, vk Hautamäki ja nk Forsberg lähti paikalle. Hetkeä myöhemmin paikalle lähti myös partio 214 vk Vuorela ja vk Uusitalo Henri. (Selostus 13.01.2010.)

Ilmeisesti siis kävi Laakkosen pyynnöstä vasta puheluin jälkeen, selostuksesta saa kuvan,
että kävi puhelun aikana "tarkistamassa miehensä kuntoa", koska "tässä vaiheessa" myös
toinen partio lahti ajoon.

Kyse on siis siitä, että puolustuksen mukaan tytön yksi käynti takkahuoneessa - se, jolloin tyttö näki isänsä `lattialla´ja äitinsä rientävän puhelimeen - tapahtui mahdollisesti vasta hätäpuhelun loputtua. Siis siitä huolimatta, että tyttö sijoittaa tämän käynnin
tapahtumien alkupuolelle:

14.08 Koskinen: Sit sää tuut uuden kerran kattomaa, nii äiti oli puhelimes.
Axxxxx: No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee.
Koskinen: Joo. (Kuuleminen 2.12.2006.)

No, en siis löytänyt - vielä - argumenttia, joka olisi dissannut puolustuksen uuden hypoteesin.
Täytyy yrittää uudestaan...

[Ormas Anni]

Raiskaajamamma Anneli käytti taustanauhaa, jolta soitti häkeen miehensä kuolinkorinat. Myöhemmin hävitti verisen c-kasetin, josta Auerin rohkea poika kertoi yksityiskohtaisesti. Myös tyttö osallistui isänsä murhaamiseen. Asia on varma. Nuorimpien lasten kertomukset sen todistavat.

[turumurre]

...
Kyse on siis siitä, että puolustuksen mukaan tytön yksi käynti takkahuoneessa - se, jolloin tyttö näki isänsä `lattialla´ja äitinsä rientävän puhelimeen - tapahtui mahdollisesti vasta hätäpuhelun loputtua.

Näki todennäköisesti silloinkin isänsä lattialla, kerroista puhumatta. Surmaaja oli toki poistunut.
Kyllä tässä lievä havannointivire on voinut tapahtua, tai kun tytöltä on jotain asiaa kysytty onkin vastannut toiseen asiaan, tai sitten me emme vaan tulkitse riittävän tarkasti...

[Nicht schuldig]

"Auerhan oli PUHELIMESSA PUHUMASSA, ei hän kytännyt lastaan siinä. Oli juuri tajunnut, että mies kuoli. Hiljeni, ei kuulu enää mitään. Ei hän mitään "antanut" kenenkään mennä tai vielä vähemmän "käskenyt", vaan tyttö meni ihan omia aikojaan, kun huuto oli lakannut. Miksi ihmisistä pitää yrittää rakentaa jotain yli-ihmisiä, joiden jokainen teko on aina harkittu? Eihän koko päästämisessä ole mitään JÄRKEÄ, mikäli se on tarkoituksellista. Ei, jos paikalla on huppis, ei, mikäli ei ole. Ei se voi olla tarkoituksellista kummassakaan tapauksessa. Siitä ei ole Auerille kerrassaan mitään hyötyä."


Täällä puhuttiin nk. "järjettömistä teoista", jotka sitten johtaisivat parhaaseen lopputulokseen. Tässä tilanteessa kaiken "järjen" mukaan kahden ihmisen olisi täytynyt tehdä omalta kannalta katsottuna se "järjetön teko" yhtäaikaa.

Toisen väitetään sallineen lapsen lähestyä tietoisesti murhaajaa ja toisen väitetään lähestyneen omasta tahdostaan murhaajaa. Eikä siinä kaikki vaan sen, joka sallisi toisen lähestyä murhaajaa täytyisi olla varma siitä, että siellä on murhaaja, koska muuten olisi järjetöntä lähettää lasta sinne.

[Kuolemannaakka]

Toisen väitetään sallineen lapsen lähestyä tietoisesti murhaajaa ja toisen väitetään lähestyneen omasta tahdostaan murhaajaa. Eikä siinä kaikki vaan sen, joka sallisi toisen lähestyä murhaajaa täytyisi olla varma siitä, että siellä on murhaaja, koska muuten olisi järjetöntä lähettää lasta sinne.

Eikös oikea päätelmä ole se, että lapsi lähestyi takkahuonetta, kun ei tiennyt paikalla olevan mitään murhaajaa ensinkään (puhelun perusteella hän ei tiennyt tätä) tai ei tajunnut tätä varoa, ja Auer ei huomannut tytön lähestyvän takkahuonetta, koska hänen huomionsa oli muualla.

Näin ollen mitään "lähettämisiä" ja "sallimisia" ei edes tapahtunut, eikä tällaisia nauhalta myöskään kuulu, eikä tyttökään ole sellaisista kertonut. Auer muisteli jälkeenpäin, että olisi tytöltä kysynyt, että "katotko tonne", mutta nauhalta kuullaan, että hän muistaa väärin. Hän kysyi jo palanneelta lapselta "olikse vielä siellä".

Siihen, onko Auer murhaaja, tämä koko lähettelykysymys ei mielestäni liity lainkaan.

[sisotalo]

Nicht ja Naakan keskusteluun on vaikea puuttua kun ei tiedä kuinka Nicht lainaa. Etkö voisi selvästi kertoa minkä nimimerkin lainaamisesta on kulloinkin kysymys. Oikea tapa olisi painaa "Lainaaa" nappia ja valita se pätkä, jonka tarvitsee.

Turumurre esittää seuraavan katkelman Amandan ensimmäisestä kuulustelusta

0.18 Koskinen: Juu, mihin sä olet heränny?
Amanda: No, siihen, kun mä kuulin et---joku paukutti meiän ikkunaa. Mää luulin eka,
ett pakkanen paukku, mut sit mää kullin, että äiti tai iskä kilju.
Koskinen: Joo, no sä menit huoneest sit sinne?
0.33 Amanda: Kattomaan. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanu, ku siel,
siel oli koko huone täynnä lasinsiruja.

Jo tässä on kuulustelija alkanut ohjauksen. Kuulustelu jatkuu näin kun käyntejä tarkennetaan:

0.43Koskinen: Joo, sä menit sinne takkahuoneen reunalle katsomaan. Mitä sä näit siellä?
Amanda: Mää näin… ku mä katoin sinne kolme kertaa, et sillä kertaa mä näin, että äiti iskä oli jo hereillä.
Koskinen: Joo
Amanda: Sit ku mä menin pois ja mä tulin vähän ajan päästä…
Koskinen: Silloin ku sä menit eka kerran sihen ni oliko se lasi viäl rikki…tai rikki jo?
Amanda: Oli…sit ku mä tulin…toisen kerran
Koskinen: Ja siel oli äiti ja isä vaan silloin?

Videolta näkee, että Koskinen keskeyttää Amandan sanomisen. Olen itse lisännyt siihen punaisella ne kaksi sanaa, jotka tarvitaan asian tilan ymmärtämiseen.

Minulla ei ole koskaan ollut omassa käytössä Amandan kuulustelun videoita. Katselin ne KKO:n arkistossa keväällä 2012. Silloin tein myös sen analyysin Amandan toimista, joka löytyy blogistani ja pitää edelleen. Videoita voi kuka tahansa mennä katsomaan Vaasan hovioikeuden arkistoon, nyt ennekuin oikeudenkäynti alkaa.

Ongelmana on, että Manner on sotkenut Amandan kuulusteluista saatavan tiedon. Täällä on ZEM lainannut erään pahimmista paikoista Mannerin valituksessa. Amanda ei tiedä mitä hänen pitäisi todistaa, jotta Manner ei panisi häntä koiville. Syyttäjä sen tekee varmasti koska Amanda joka tapauksessa sanoo varmasti, että näki murhaajan poistuvan.

Asiaa mutkistaa vielä, että Amandalla on oma asianajaja, joka hakee korvauksia Annelilta ja nostaa siitä lähes saman palkan kuin Manner. Hänen suhteestaan syytteeseen ei ole muta tietoa kuin korvausten hakeminen, mikä on aivan turhaa kun Annelilla ei ole rahaa.