Mitä kengät kertovat?

[Misri]

^ Vai oli niin piilevää sorttia aivoruhjeen jättämä jälki NGn aivokudoksessa, no se selittääkin sen, etti näissä uusissa kuvantamistutkimuksissa sieltä löydetty mitään jälkeä. Kaikki näytti olevan ok. siellä pääkopan niin ulko kuin sisäpuolellakin. No ei ihme, että Hirvensalokin totesi, että oireita vastaavat vammat puuttui.

NGllä todetut vammat olivat matalaenergisen voiman tuottamat, eli ne oli tuotettu pelkästään fyysistä voimaa käyttäen. Aivoruhje syntyäkseen vaatii suoran voimakkaan iskun päähän. Ja jokainen varmasti tajuaa sen, ettei nyrkillä tai jalanpotkulla saada sellaista voimaa aikaiseksi. NGllä oli olenmaton ruhjehaava korvan yläpuolella, siitäkin voi päätellä sitä voimaa millä se on syntynyt, koska se matalaenerginen voima ei ollut riittävä murtamaan kalloluita, kallonmurtumia ei NGllä ollut. NGlle suoritetussa ulkotarkastuksessa, ei kys. ruhjevaa enää kyetty varmentamaan, eli kovin mitätön on se ruhjehaava ollut. Dai-tyypin solutasonvauriot vaativat huomattavan suurienegisen voiman, kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimia. Eli DAI- tyypin solutason vauriot ovat eri tyypin aivovammoja, kuin suoran iskun aiheuttamat primäärit aivovammat. Jos ei edes sitä aivoruhjetta todettu olleen, niin kuinka voisi olla ihan eritasoisen energian synnyttämä Dai-tyyin vauri Nils Gustafssonissa todetut vammat eivät lääkärien mukaan vastanneet lainkaan sitä neljän päivän tajuttomuutta, jossa Gustafsson oli Töölön sairaalassa kesäkuussa 1960. Gustafssonin muistamattomuus oudoksuttaa niin ikään, sillä vaikeassakin aivovammassa muisti palautuu ainakin osittain.

Ylilääkäri Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tue Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu. Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu. Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa. - Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä. - Joko oli kyse alentuneesta tajunnantasosta, joka on aivovamman tietty aste tai siitä, ettei hän jostakin syystä halunnut vastata kysymyksiin, Hirvensalo totesi.

Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta. - Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon.,Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu. - Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi. Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin.

Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. SaKo. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

[Xerxes]

Huom! Öhman ei kieltänyt aivovamman mahdollisuutta, eikä sitä, että potilas oli tajuton saatuaan iskut. Sen sijaan hän piti esitettyä muistiaukkoa liian pitkänä. Ilmeisesti Öhman piti aivovammaa lievempänä kuin Tenovuo. Tenovuo piti esitettyä muistiaukkoa normaalina muihin oireisiin verrattuna. Myös Tenovuon arvio oli aivovamma, tarkemmin "keskivaikea aivovamma". Öhman ja Tenovuo ovat alan spesialisteja. Hirvensalo taas on ortopedi, ja se kannattaa muistaa, kun lukee hänen arvioitaan. Kontio taas on varmaan hyvä hammaslääkäri, mutta ei hyvä aivovammaspesialisti, eikä aivovammaspesialisti lainkaan. Misri esittää vähän väliä, että lääkäriryhmä oli yhtä mieltä. Se ei pidä paikkaansa. Kullakin lääkärillä oli oma, muista poikkeava kantansa. Hieman huvittava on Kontion kanta, että tällä potilaalla ei ollut mitään aivovammaa. Näin sanoi hammaslääkäri, joka tutki asiaa 50 vuotta myöhemmin. v.1960 hammaslääkäri on kertonut aivan erilaista tarinaa, mutta häntä "ei jostain syystä haluttu" oikeuteen todistajaksi, sillä hän oli havainnut aivan toisin kuin Kontio puoli vuosisataa myöhemmin.

Myös "matalaenerginen isku" voi aiheuttaa tajuttomuuden. Esim. nyrkillä leukaan lyöminen. Tosin lyönnin pitää olla melko voimakas. Potku leukaan tai ohimoon voi olla tehokkaampi. Tulos riippuu myös suuresti vastaan ottavasta osapuolesta. Halolla päähän lyöminen on ollut melko tavallinen tappava isku. Olisiko tuo matalaenerginen? Tappavina lyöntivälineinä tunnetaan myös esim. golmaila, kivi, ruukku, tai mikä tahansa kovapintainen esine. Nyrkillä lyöminen tai potkaisu voi sellaisenaan aiheuttaa tajuttomuuden tai varsinkin jos kohde kaatuu ja lyö päänsä vaikka kantoon tai kiveen. Tuo "matalaenerginen" perusteluna ei ole mikään ehdoton peruste, sanoi sen kuka tahansa. Totuus on sekin, että "puolustuksen todistaja" neurokirurgi Öhman mainitsee lyöntivälineeksi mm. potkun tai lyömisen astalolla. Tarkista, että näin on! Kyllä Gustafssonin vammat ovat paljolti saman suuntaiset kuin muilla uhreilla, mutta kylläkin lievemmät kuin muilla. Yleensäkin samassa tappelussa mukana olleilla on vaihtevan tasoisia vammoja. Joku voi kuollakin saamiinsa iskuihin, toinen selviää vähemmällä. Myös Gustafssonin vammat viittaavat siihen, että hän on jäänyt tappelussa hopealle jotakin itseään vahvempaa vastustajaa vastaan. Saanut pahasti köniinsä, kuten sanotaan.

[Matlock]

Lopullisuudesta en osaa sanoa, mutta kyllä suoritettu NGn vammatutkimus ja teltan verijäljet, etenkin roisketutkimus Mäen ja NGn kenkien osalta viittaa selkeästi syyllisyyteen.

Kengät olivat syyttäjän päätodiste ja mielestäni ainoa todellinen todiste, muu oli enemmän spekulointia ulkopuolisen murhaajan epätodennäköisyydestä, mikä ei koskaan saa olla tuomion peruste.

Kaikki kengissä ei kuitenkaan viitannut niiden jalassa olemiseen kuten pohjien vereentymättömyys. Void-jälkeenkään täsmääminen ei ole mitenkään selvää vaan jotkut seikat puhuvat päinvastaista. Lisäksi aina jää jäljelle mahdollisuus, että NG on sammunut kengät jaloissa ja sännännyt teltasta yhtä aikaa Mäen kanssa, jolloin kengät ovat voineet vereentyä.

Vammoista jauhaminen on turhaa, koska niiden avulla ei voida todistaa syyttömyyttä tai syyllisyyttä ; toisaalta varmaa toimintakyvyttömyyttä tai toisaalta lähinnä psyykkisestä shokista johtuvaa muistinmenetystä. Mahdollistahan on sekin, että NG on ulkopuolisen tekijän tällien jälkeen pystynyt jonkin verran liikkumaankin (esim yrittänyt auttaa muita uhreja), mutta sitten lyyhistynyt teltan päälle muistinsa menettäen.

[groot]

Lopullisuudesta en osaa sanoa, mutta kyllä suoritettu NGn vammatutkimus ja teltan verijäljet, etenkin roisketutkimus Mäen ja NGn kenkien osalta viittaa selkeästi syyllisyyteen.

Kengät olivat syyttäjän päätodiste ja mielestäni ainoa todellinen todiste, muu oli enemmän spekulointia ulkopuolisen murhaajan epätodennäköisyydestä, mikä ei koskaan saa olla tuomion peruste.


. Mahdollistahan on sekin, että NG on ulkopuolisen tekijän tällien jälkeen pystynyt jonkin verran liikkumaankin (esim yrittänyt auttaa muita uhreja), mutta sitten lyyhistynyt teltan päälle muistinsa menettäen.

Heh. Matlock on nimensä veroinen. . Vai on oikein yrittänyt auttaa muita uhreja menettäen sitten tajuntansa. Tämä Gustafsson-fanien parasta antia taas.

[kulkijatar]

Kaikki kengissä ei kuitenkaan viitannut niiden jalassa olemiseen kuten pohjien vereentymättömyys. Void-jälkeenkään täsmääminen ei ole mitenkään selvää vaan jotkut seikat puhuvat päinvastaista. Lisäksi aina jää jäljelle mahdollisuus, että NG on sammunut kengät jaloissa ja sännännyt teltasta yhtä aikaa Mäen kanssa, jolloin kengät ovat voineet vereentyä.

On myös mahdollista että kun murhaaja on riehunu paikalla, niin NG on tullu väliin ja yrittäny auttaa Mäkeä joka on työntäny päänsä ulos teltasta, siis menny Mäen ja murhaajan väliin, astunu telttakankaalle ja silloin murhaaja on iskeny tässä tappelunnujakassa Mäkeä päähän ja veriroiskeet on lentäny NG:n kengälle.

----------

Veriroiskeista vielä tämä: Jos Mäki on tapettu vähintään kahdella, enintään kolmella voimakkaalla astalon iskulla, niin silloin void-alueen ympärillä pitäis olla 3 erillistä kerrosta erillisen veriperheen jälkiä, samaten NG:n kengässä, jos se on ollu koko sen ajan void-alueella.
Ensimmäisestä iskusta ykkösroiskeet jotka muodostaa yhteneväisen kuvion NG:n kengän läppään, toisesta iskusta samaten yhteneväiset kuviot, mutta tällä kertaa tietenkin taas uudet kuviot, eihän ne roiskeet niiden vanhojen päälle mene, ja kolmannesta iskusta vielä kolmas kuviosarja.
Vähän samalla tapaa päällekkäisiä roiskeita kuten Jackson Pollockin maalauksissa.

Jos void-alueen ympärillä on vain yhdet roiskeet, niin Mäen päästä on roiskunu verta seuraavien iskujen johdosta jonnekkin muualle, ja missä on ollu silloin NG:n kenkä ?

[Misri]

Kaikki kengissä ei kuitenkaan viitannut niiden jalassa olemiseen kuten pohjien vereentymättömyys. Void-jälkeenkään täsmääminen ei ole mitenkään selvää vaan jotkut seikat puhuvat päinvastaista. Lisäksi aina jää jäljelle mahdollisuus, että NG on sammunut kengät jaloissa ja sännännyt teltasta yhtä aikaa Mäen kanssa, jolloin kengät ovat voineet vereentyä.

On myös mahdollista että kun murhaaja on riehunu paikalla, niin NG on tullu väliin ja yrittäny auttaa Mäkeä joka on työntäny päänsä ulos teltasta, siis menny Mäen ja murhaajan väliin, astunu telttakankaalle ja silloin murhaaja on iskeny tässä tappelunnujakassa Mäkeä päähän ja veriroiskeet on lentäny NG:n kengälle.

----------

Veriroiskeista vielä tämä: Jos Mäki on tapettu vähintään kahdella, enintään kolmella voimakkaalla astalon iskulla, niin silloin void-alueen ympärillä pitäis olla 3 erillistä kerrosta erillisen veriperheen jälkiä, samaten NG:n kengässä, jos se on ollu koko sen ajan void-alueella.
Ensimmäisestä iskusta ykkösroiskeet jotka muodostaa yhteneväisen kuvion NG:n kengän läppään, toisesta iskusta samaten yhteneväiset kuviot, mutta tällä kertaa tietenkin taas uudet kuviot, eihän ne roiskeet niiden vanhojen päälle mene, ja kolmannesta iskusta vielä kolmas kuviosarja.
Vähän samalla tapaa päällekkäisiä roiskeita kuten Jackson Pollockin maalauksissa.

Jos void-alueen ympärillä on vain yhdet roiskeet, niin Mäen päästä on roiskunu verta seuraavien iskujen johdosta jonnekkin muualle, ja missä on ollu silloin NG:n kenkä ?

Eikö olisi yksinkertaisinta vain hyväksyä tehty roisketutkimus päätelmineen, koska sen ovat tehneet verijälkitutkimukseen perehtyneet alan ammattilaiset. Joiden tehtäviin kuuluu tehdä päätelmiä mikä tapahtuma on rikospaikan verijälkien mukaan mahdollinen ja mikä taas ei voi mahdollista.

Hauskoja teorioita. Kyllä NG olisi siinä väliinmenossa saanut sellaisen slaagin murhaajan astalosta, että myöskin hänen roiskeitaan olisi löytynyt runsaasti teltan päältä.

Oikeuslääkärin mukaan Mäkeä on isketty kaksi kertaa, näitä roiskeita Mäen päästä on lentänyt teltan suuaukon päälle, koska suuaukkopääty on tapahtuman hetkellä ollut kaatuneena teltan päälle. Suurin osa kakkos-sivulle lentäneistä roiskeista on lentänyt sen sivun myötäiseti aina sen sivun kolmanteen osioon saakka. Roiskeet harvenevat mentäessä kohti teltan harjaa ja teltan liepeitä kohden. Roiskeet kuulivat keskinkertaisen nopeuden luokaan jossa luokassa niiden koko on 1-4 mm. Eli näitä eri kokoluokan roiskeita on lentänyt teltan ykkös ja kakkosivun pintaan. Veriroiskeiden keskittymäalueella eli lähtöpistealueella oli runsaasti pieniä muodoltaan pyöreitä roiskeita joiden koko oli 1mm ja erittäin pieniä pyöreitä roiskeita joiden koko oli 0,5mm. Nämä pienet roiskeet jatkuivat yhtenäisinä verijälkinä aina voidin katkeamiskohtaan jossa niiden pääsyn kuvion verettömään jälkeen oli estänyt jokin este. Näiden roiskeiden tulosuunta voidin katkeamiskohtaan oli ylhäältä alas, kun roiske tulee suoraan kohteeseen ylhäätä alas on tuloksena pyöreä roiske. Kun roiske osuu kohteeseen viistosti on tuloksena soikea roiske, mitä pienempi tulokulma kohteeseen sen soikeampi roiske on muodoltaan. Suuremmat roiskeet lentävät pidemmälle lähtöpisteestään, ja niiden muoto on sukkulamainen. Eli näiden roiskeiden koon, muodon, tulosuunnan, tulokulman, lentosuunnan ja roiskeiden esiintymistiheyden mukaan tehdään verijälkitutkimuksessa niitä päätelmiä. Nämä pienet pyöreät Mäen päästä lentäneet roiskeet void kuvion katkeamiskohdassa ja NGn kenkien päälle roiskuneet roiskeet olivat keskenään samaa roiskeperhettä. Roiskeiden tulosuunta, roiskeiden muoto, roiskeiden koko ja roiskeiden esiintymistiheys vastasivat täysin Mäen roiskeita voidin katkeamiskohdassa. Tietysti näistä iskuista jotka ovat kohdistuneet Mäen päähän on samaan aikaan myöskin lentänyt muita roiskeita, sinne ykkösivulle ja kakkossivua pitkin aina sinne kolmanteen osioon saakka, mutta ne roiskeet ovat kooltaan ja muodoltaan erilaisia kuin mitä oli roiskunut NGn kenkien päälle.

[Xerxes]

Varohan Misri, ettei mene kieli solmuun kun selität niitä kaikkia mahdollisia roiskeperheitä. Niistä perheistä ei saa mitään järkevää esille. Eri perheet voivat olla hyvin saman näköisiä, niin että niitä ei voi erottaa toisistaan. Minun mielestäni on 110-prosenttisen varmaa, että ne kengät eivät ole olleet kenenkään jalassa. Miksi? Jos kengät olisivat olleet jalassa, ei sellainen void-kuvio olisi mahdollinen. 1) Kuvion joka puolella on melko paljon roiskeita - se ei ole mahdollista, jos kenkä oli jalassa. 2) Void-kuvio ei voi olla tuollainen muutenkaan, jos sen aiheuttaa kenkä, kuvio ei muistuta kengän muotoa millään tavalla. 3) kengän pohja on ollut puhdas - jos se olisi ollut jalassa, se olisi välttämättä verinen. Nämä kyllä riittävät varmaan johtopäätökseen. Kyllä käräjäoikeus arveli oikein, että ei ole todennäköistä, että kenkä olisi ollut yleensäkään kenenkään jalassa. Tällaiseen näkemykseen on hyvin vahvat perustelut. Syyttäjä ja syyttäjän asialle panemat todistajat tietysti yrittävät syöttää omaa näkemystään - mutta sellainen ei voi mennä perille, koska vahvat faktat ovat sitä vastaan. Se on tietysti oikeus, joka perehtyy syyttäjän esittämiin näkemyksiin ja harkitsee mikä on mahdollista ja mikä ei. Oikeus on antanut arvionsa, ja se on se "tutkinnallinen totuus" kuten Misri ilmaisee, syyttäjän esittämä kumottu teoria ei ole "tutkinnallinen totuus". Ei edes syyttäjän todistajan (asiantuntijan) esittämä arvio - ei se ole mitään faktatietoa, vaan pelkkä arvio, joka on todettu heppoiseksi oikeudessa. Tiedetään hyvin, että erittäin hyvät asiantuntijat voivat esittää oikeudessa täysin vastakkaisia kantoja johonkin yksityiskohtaan. Myös asiantuntijan lausunto on vain arvio ei muuta. Se ei välttämättä ole totuus.

[Misri]

^ Ei mene kieli solmuun. Ja kyllä erilaiset roiskeet voidaan erotella toisistaan, roiskeiden koon ja roiskeenmuodon perusteella. Suoraan ylhäältä alas tullut roiske on pyöreä muodoltaan viistosta tullut roiske on taas soikea muodoltaan jne... Tutkimuksen mukaan kengät ovat olleet jaloissa, kun Mäen roiskeet ovat niiden pintaan tulleet. Tutkimuksen mukaan voidin yläosassa on roiskeita tiheässä, sehän on täysin ymmärrettävää, kun roiskeiden lähtöpistealue oli myös siellä suunnassa, roiskeiden tiheys harveni voidin sivulla ja se alapuolella. Sabluuna kuvaa, ei void - kuviosta saa tekemälläkään sellaiseen ei Mäen päästä lentäneet roiskeet olisi riittäneet. Suurin osa Mäen päästä lentäneistä roiskeista on lentänyt teltan kakkosivun myötäisesti sinne kolmanteen osioon saakka. Kiistatta roisketutkimus osoitti sen, että NGn kenkien roiskeet olivat yhteensopivat Mäestä lentäneisiin roiskeisiin voidin katkeamiskohdassa. Eli NGn oikeanjalan kenkä sopi roiskeisdensa perusteella sellaiseksi esteeksi voidin verettömään jälkeen, joka on estänyt muutoin yhtenäisinä jatkuneiden Mäen verijälkien pääsyn voidin verettömään jälkeen. Tämä on tutkimuksellinen totuus ja sellaisena se myös pysyy.

[Xerxes]

^ Ei mene kieli solmuun. Ja kyllä erilaiset roiskeet voidaan erotella toisistaan, roiskeiden koon ja roiskeenmuodon perusteella. Suoraan ylhäältä alas tullut roiske on pyöreä muodoltaan viistosta tullut roiske on taas soikea muodoltaan jne... Tutkimuksen mukaan kengät ovat olleet jaloissa, kun Mäen roiskeet ovat niiden pintaan tulleet. Tutkimuksen mukaan voidin yläosassa on roiskeita tiheässä, sehän on täysin ymmärrettävää, kun roiskeiden lähtöpistealue oli myös siellä suunnassa, roiskeiden tiheys harveni voidin sivulla ja se alapuolella. Sabluuna kuvaa, ei void - kuviosta saa tekemälläkään sellaiseen ei Mäen päästä lentäneet roiskeet olisi riittäneet. Suurin osa Mäen päästä lentäneistä roiskeista on lentänyt teltan kakkosivun myötäisesti sinne kolmanteen osioon saakka. Kiistatta roisketutkimus osoitti sen, että NGn kenkien roiskeet olivat yhteensopivat Mäestä lentäneisiin roiskeisiin voidin katkeamiskohdassa. Eli NGn oikeanjalan kenkä sopi roiskeisdensa perusteella sellaiseksi esteeksi voidin verettömään jälkeen, joka on estänyt muutoin yhtenäisinä jatkuneiden Mäen verijälkien pääsyn voidin verettömään jälkeen. Tämä on tutkimuksellinen totuus ja sellaisena se myös pysyy.

ETP ja veritutkimusryhmä ei ole lainkaan noin jyrkkä ja varma kannastaan kuin Misri, jolla on täysin oma arvionsa asiasta, joka poikkeaa niin syyttäjän kuin puolustuksenkin kannasta. Voi miettiä vaikka yhtä yksityiskohtaa. Jos kenkä on jalassa, niin veriroiskeita ei pitäisi lentää sinne kaikkialle void-kuvion alapuolelle lainkaan. Mutta nyt tässä on niitä roiskeita melko runsaasti kohteen kaikilla puolilla. Se jo osoittaa, että mikäli kohde on ollut jalassa oleva kenkä, ei roiskeita sinne alapuolelle olisi pitänyt lentää. ETP esittää kengille kolme eri paikkaa, se on faktaa. Ja ETP esittää varovasti ja epäillen itsekin: este on voinut olla oikean jalan kenkä. Huom! ON VOINUT OLLA, tai sitten EI. Minun mielestäni se on juuri tuo EI. Moni muukin seikka puoltaa tätä näkökantaa. Jos roiskeita on lentänyt noinkin paljon, pitäisi NG:n sukissa ja lahkeissa olla yhtä runsaasti veriroiskeita. Mutta ei ole ollut. Nämä asusteet ovat olleet poliisin hallussa, mutta on todettu, asusteet olivat kunnossa. Ne on tutkittu varmasti ainakin silmämääräisesti, ehkä tarkemminkin. Ja kengän pohjat ovat olleet puhtaat. Hm. Ja kengän sisältä on todettu verta! Näitä seikkoja on siis useita, jotka viittaavat siihen, että kenkä ei ole ollut jalassa. Ja lievästikin sanottuna, kenkien jalassa olo on hyvin epätodennäköistä. Samaa mieltä oli käräjäoikeus ja aivan oikein.

[awa]

Jos kenkä on jalassa, niin veriroiskeita ei pitäisi lentää sinne kaikkialle void-kuvion alapuolelle lainkaan. Mutta nyt tässä on niitä roiskeita melko runsaasti kohteen kaikilla puolilla. Se jo osoittaa, että mikäli kohde on ollut jalassa oleva kenkä, ei roiskeita sinne alapuolelle olisi pitänyt lentää.

Joo - taas väärin Xerxes. Tee vaikkapa koe. Pue kapealahkeiset housut jalkaan ja aseta jalkasi vaikkapa valkoiselle lakanalle ja roiskaise pienellä varpunipulla vesivärillä värjättyä vettä viistosti päin kenkää ja nilkkaa. Ensin yksi roiskaisu ja sitten toinen vaikkapa 30 astetta muutetusta kulmasta. Huomioi, että vuonna -60 lahkeet olivat lyhyemmät kuin nykykäytäntö on - eli polvea koukistettaessa lahje nousee aikalailla.

Jos roiskeita on lentänyt noinkin paljon, pitäisi NG:n sukissa ja lahkeissa olla yhtä runsaasti veriroiskeita. Mutta ei ole ollut-

Joo - ei ollut Gustafsson vaatteiltaan verinen, ainoastaan nahkatakki oli yltä päältä veressä. Pieniä veriroiskeita sukissa ei aikalaispoliisi osannut yhdistää yhtään mihinkään. Kai vain ajattelivat, että verta oli roiskunut. Tottakai. Ehkä sitä Gustafssonin verettömyyttä olisi voinut ihmetellä vähän enemmän. Vaaleanharmaa villapusero ei ollut verinen, niin jotainhan siinä päällä on pitänyt olla.

[Matlock]

Kyllähän tuo NG:n kenkien pohjien verettömyys aika käsittämätöntä on, jos ne olisivat olleet surmaajan jaloissa. Ensin pitäisi suorittaa surmat ja sitten ylitappaa Irmeliä ja puuhailla kaikenlaista lavastamista tavaroiden keräilyineen teltan päällä tai ainakin liepeillä ilman, että kengät vereentyvät. Ei vaikuta todennäköiseltä jos edes mahdolliselta.

[awa]

Gustafssonin kannalta olisi ollut hyvä jos siellä kengän pohjissa olisi ollut esim. roiskeverta.

Se että kengät olivat pohjasta kävelyn jäljiltä, oli tietysti huonompi juttu. Veri murhapaikalla oli teltassa, siellä ei murhaajan tarvinnut astella.

[Matlock]

Gustafssonin kannalta olisi ollut hyvä jos siellä kengän pohjissa olisi ollut esim. roiskeverta.

Se että kengät olivat pohjasta kävelyn jäljiltä, oli tietysti huonompi juttu. Veri murhapaikalla oli teltassa, siellä ei murhaajan tarvinnut astella.

Kenkien pohjiin tulee roiskeverta vain, jos olisivat olleet ylösalaisin jolloin niiden päälle ei roiskeita sitten olisi tullut.

Jos murhaaja on siirrellyt ruumiita, puukotellut Irmeliä ja lavastellut kaikenlaista, onpa ollut aikamoinen kurkottelija, kun ei ole teltan päälle astunut.

[Misri]

Gustafssonin kannalta olisi ollut hyvä jos siellä kengän pohjissa olisi ollut esim. roiskeverta.

Se että kengät olivat pohjasta kävelyn jäljiltä, oli tietysti huonompi juttu. Veri murhapaikalla oli teltassa, siellä ei murhaajan tarvinnut astella.

Kenkien pohjiin tulee roiskeverta vain, jos olisivat olleet ylösalaisin jolloin niiden päälle ei roiskeita sitten olisi tullut.

Jos murhaaja on siirrellyt ruumiita, puukotellut Irmeliä ja lavastellut kaikenlaista, onpa ollut aikamoinen kurkottelija, kun ei ole teltan päälle astunut.

Matlock muistuttaisin sinua, ettei kyseessä ollut sentään armeijan tetta. Vaan teltta oli pieni kahden hengen harjateltta, jonka pohjan leveys oli 138 cm, teltan pohjan pituus oli 185 cm ja teltan harjan korkeus 131 cm.

Suurin osa uhreista vuotaneesta verestä oli teltan sisäpuolella. Ainoastaan teltan suuaukkopäädyssä sen alaosassa ( ns. kynnys) jossa myöskin oli kahdet solmittavat naruparit, ne olivat löydettäessä auki. Molemmissa suuaukon puoleisissa teltan kulmissa oli vuotoverta, tarkemmin siinä missä Sepon jalkaterät ovat sijainneet löydettäessä ja kakkossivulla siinä nurkassa missä Mäki oli löydettäessä, kuvat niistä 42,43. Näistä kuvista voi nähdä nämä kys. nurkkien vuotoverijäljet joista molemmista lähtee vuotonoro, sinne suuaukon auki olevaan alaosaan ja siitä ilmeisesti maahan, koska maa teltan kohdalla vielä vietti sinne itärannan suuntaan. Eli murhaajan ei ole tarvinnut näissä lavastuspuuhissaan verennyttää kenkiensä pohjia, Irmeli on vedetty osittain jaloista vasta siinä vaiheessa ulos teltan sisästä, kun suuaukkopäätyä yhdistävä kaitale teltan muuhun osaan, on katkaistu teltan harjalta, silloin suuaukko on pudonnut ja laskostunut alas, Mäki on näin tullut näkyviin teltansisästä, hänen päänsä on peitelty huovalla. Tähän alas laskostuneseeseen suuaukon kankaan sisäpinnan puolelle on jäljentynyt verisen puukonterän jättämä jälki, josta saatiin Irmelin DNA- tunniste. Irmelin verijäljet sijouttuvat teltan sisässä sen takapäädyn keskiosaan, aina sinne verkkoikkunan korkeudelle saakka. Eli Irmeli on vedetty jaloistaan ulos teltan kakkosivun puolelta koska Mäen ruumis oli esteenä siinä suuaukon taittumiskohdassa. Ja tästä verisestä puukonterän jäljestä voidaan päätellä, että niskapistot Irmeliin on isketty sen jälkeen kun se teltan suuaukkopäätyä yhdistävä kaitale on katkaistu teltan harjalta, koska se puukko oli vierähtänyt siihen laskostuneeseen suuaukon siäpintaan jättäen siihen jälkensä. Siellä teltan takaosan keskellä missä Irmeli on surmattu siellä ei ole todettu 15- puukonpistoa kys kohdassa telttakangasta. Myohemmin se laskostunut suuaukkopääty, on kaadettu maata vasten päätysalkoineen, joten se murhaaja on voinut liikkua siellä teltan ympäristössä hyvinkin siten, ettei kengän pohjat ole vereentyneet. Myöskin teltan molemmilla pitkillä sivuilla oli nämä viiltoaukot, joista murhaaja on päässyt käsin kopeloimaan teltan sisäpuolelle, ja ottanut tarvitsemansa asiat uhreilta kuten esim Sepon taskukellon..Joten tarvetta ei teltan sisäpuolelle jaloin astumiseen ole ollut. Mutta tekevällä sattuu joskus lipsahduksia vaikka kuinka olisi varovainen, ei sovi unohtaa myöskään sitä NGn kengässä olevaa kosketusverta.

[awa]

Kenkien pohjiin tulee roiskeverta vain, jos olisivat olleet ylösalaisin jolloin niiden päälle ei roiskeita sitten olisi tullut.

Juu siinä somasti teltan vieressä, kuten muuten Gustafssonin vieressä ollut vesiastiakin. Tosin roiskeita olisi silloin kengän sisälläkin. Mutta ei ollut.

Jos murhaaja on siirrellyt ruumiita, puukotellut Irmeliä ja lavastellut kaikenlaista, onpa ollut aikamoinen kurkottelija, kun ei ole teltan päälle astunut.

Juu - teltan päälle voi astua hyvinkin ja näin on murhaaja murhatessaan astunutkin. Tästä void -jälki. Veri oli teltan sisällä. Esimerkkinä, jos muovipussin sisällä on verta, niin päälle voi kyllä astua vereentymättä, siellä sisällä se veri on ja ei tartu kengänpohjiin.