HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[titti12]

Tunnustus ja nauha oli varmaan alkupiste tälle litanialle. Jos joku on tehnyt mitä epäilen AA:n tehneen sanelukonetta ja internetyhteyttä käyttäen (sama kuin puhelinkaapeli) niin totta hän jollain oman ajattelunsa tasolla on kiinni tapahtumissa sellaisina kuin ne ovat oikeasti tapahtuneet.

Valehtelijan suurin ongelma on se, että aina pitää muistaa mitä on eri ihmisille kertonut. Jos tässä ei onnistu, alkaa elää aprikointi siitä, että mistä tässä on kyse. Miksi sepitellä taruja asioista, joista ei voi olla olemassa kuin yksi versio. Joko nukuit tai et nukkunut. Joko olit vuoteessa peiton alla tai seisoit sängyllä/lattialla tai olit vessassa tai naapurissa kahvilla.

Olenkin ihmetellyt miksi Auer tunnustaessaan ei olisi kertonut miten olisi kaiken tehnyt? Jos perusteena tunnustaa on se, että ulkopuolista ei voinut olla paikalla, niin miten Auer sitten on selittänyt häke-nauhan? Miten hän sanoi sen tehneensä, kun tunnusti? Ehdittiinkö sitä selvittää ennen tunnustuksen perumista?

[sisotalo]

Tunnustuksen vieminen niin pitkälle, että sen mahdottomuus olisi paljastunut oli Mannerin tehtävä. Tämän hän laiminlöi niin pitkälle, että voisi hyvinkin olettaa hänen uskoneen Annelin surmanneen miehensä. Hän ei ollut alussa paikalla ja mikä pahinta hän ei lukenut lainkaan aikaisempien kuulustelujen pöytäkirjoja. Siitä todista hänen vastustajansa Santaoja.

https://www.dropbox.com/s/9xnau98sezstp ... 0.jpg?dl=0

https://www.dropbox.com/s/charqpirjlgxq ... C.wav?dl=0

[Pieni liekki]

Tunnustuksen vieminen niin pitkälle, että sen mahdottomuus olisi paljastunut oli Mannerin tehtävä. Tämän hän laiminlöi niin pitkälle, että voisi hyvinkin olettaa hänen uskoneen Annelin surmanneen miehensä. Hän ei ollut alussa paikalla ja mikä pahinta hän ei lukenut lainkaan aikaisempien kuulustelujen pöytäkirjoja. Siitä todista hänen vastustajansa Santaoja.

Sisotalo, olen samoilla linjoilla, eli pelkään, että Manner tosiaan alussa uskoi päämiehensä syyllisyyteen. Hänhän tuli Anneli Auerin asianajajaksi vasta, kun Aueria jo tosissaan painostettiin tunnustamaan jonkun toisen tekemä miehensä surma. Onko kellään tarkempaa tietoa, milloin Auer ja Manner ovat ensimmäisen kerran keskustelleet keskenään? Oliko poliisi kuinka pahasti ehtinyt sekoittamaan Auerin päätä ennen asianajajan ensikohtaamista?

Onneksi Manner näyttää nyt olevan paremmin ajan tasalla. Olisi kyllä kiva tietää, missä vaiheessa Mannerille valkeni, että Auer on syytön miehensä surmaan ja että perheenäitiä syytetään teosta todella heppoisin perustein.

Yritän tässä jossain vaiheessa ehtiä kuuntelemaan häkenauhaa ja osallistua siitä käytävään keskusteluun. Minulla on myös pari epäselvää kohtaa taustalta kuuluviin ääniin liittyen. Anneli Auerin liikehdintä surmatalossa on minulla melko kirkkaana mielessä, joten siitä ei kysymyksiä ole.

[alpo holisti]

Hengitysäänet näkyvät kuvassa "pallukoina".

Näitä seuraa kaksi kolausta, josta toinen on hengityksen alla.
Pidän näitä soinniltaan teräviä ääniä akustisina.

Viimeisenä kuullaan lyhyt ja napsahtava ääni, joka sisältää elektronisia piirteitä.
Spektriin se tuottaa tasaisen viivan eri taajuuksille.

Video ULVILAN SURMA 2:14:
https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... 14_215.mp4

[zem]

Kiitos Alpolle selkeästä videosta.

Mutta mutta - ongelma on taas joskus aikaisemminkin esille tullut kysymys rajauksesta.

Alpon graafissa ja videossa kuullaan/nähdään ihan alussa tytön (ulos)henkäys sen jälkeen, kun tämä on sanonut "mun iskä voi huonos-ti + uloshenkäyksen loppu".

Mutta samanaikaisesti viimeisen tavun "huonos-ti" kuullaan ensimmäinen Alpon
"kolahduksiksi" nimeämistä äänistä. Aivan samanlainen kuin kaksi Alpon merkitsemää.
Kolahdukset eivät mielestäni ole teräviä, vaan pehmeitä (paljaan jalan) askelääniä.

Ja niitä on siis kaikiaan neljä: yksi sijoittuu Alpon (mielestäni oikein määrittelemän) "elektronisia piirteitä" omaavan napsahduksen ja tytön "Tulkaa äkkiä" -anelun väliin (2:15,90). Äänien järjestys selkiintyy esimerkiksi hidastamalla tempoa 50%.

Tämä "kolahdus" siis rajautuu Alpon videon ulkopuolelle, samoin kuin alussa oleva "kolahdus", mikä kuulijoiden tulee huomioida.

Entä hengitysäänet? Alpo:

mutta siis, 2:14.
Edeltävä lause:
"MUN ISKÄ VOI HUONOSTI",
2:14,8 lapsi vetää ilmaa takaisin keuhkoihinsa.
2:15 Tämän kanssa menee ristiin epäillyn hengitys, jonka tunnistaa mm. taajuuseroista. Äiti kun on huomattavasti lastaan suurempi.
Lapsen hengitysääni näyttää toistuvan aina hyvin samanlaisena.

Onko niin, että kyseisen kohdan "eäillyn hengitystä" käytetään todisteena "kakkosluurin" olemassaolosta? Muistaakseni Niemi esitti teorian yhtenä perusteena, että hätäpuhelussa
kuullaan päälekkäistä/lähekkäistä hengitystä, vaikka Auerin voidaan todeta olevan muualla kuin puhelimen äärellä.

Hätäpuhelussa kuultavat "oudot äänet" (niinkuin "hengitysääni" ajassa 2:15) on välttämättä pantava Auerin, tytön tai uhrin nimiin, mikäli pitäydytään väitteessä "tallenteella ei kuulla mitään ulkopuolisen ääniä".

Tässäkin kohdassa se käy vaikeaksi: kyseessä ei selvästikään ole hengitysääni (kuullaan
erilaisia vokaaleja, esim. `ä´ ja `o ´), eikä varsinkaan "epäillyn" hengitysääni (miksi vain
yksi hengitysääni kuuluisi "lisäluurin" kautta?)

Ääni kohdassa 2:15 on selkeästi yksi niistä monista ulkopuolisten tahojen kuiskausäänistä, joita tallenteella kuullaan.

[turumurre]

..
http://www.nbl.fi/~nbl3145/ut.htm
Itseolen aina pitänyt näitä Auerin paluuaskelina ensimmäisen pakojuoksun jälkeen kohti
takkahuonetta, mikä pitää yhtä Auerin kertomuksen kanssa.

Alpo tulkitsee kohdassa 2:15 kuultavan äänen "epäillyn hengitykseksi":

2:15 Tämän kanssa menee ristiin epäillyn hengitys, jonka tunnistaa mm. taajuuseroista. Äiti kun on huomattavasti lastaan suurempi.
Lapsen hengitysääni näyttää toistuvan aina hyvin samanlaisena.

Edellä mainitussa kohdassa omassa litteroinnissani ääni tulkitaan ulkopuolisen kuiskaukseksi
"mä voin". Jotakin kohdassa selvästikin on - "kuiskausääniä" on enemmältikin.
Niemi ei niitä ole noteerannut, vaikka esim. aaltomuodossa ovat selkeästi havaittavissa.
Hyvä, että Alpo ottaa näitä esiin... mutta jos kyseessä olisi "epäillyn hengitys", miksi kuuluu
vain tämä yksi ja erillinen? Samanaikaisesti puhelimesta poispäin suuntautuvien askeläänien kanssa?
...
Mutta siis tässäkin Turunmurren esille ottamassa kohdassa piiirtyy sekeä kuva Auerin
sijainnista ennen toista pakenemisjuoksua: hän lähestyy takkahuonetta, ennenkuin pakenee seitsemän sekuntia myöhemmin ("Hei lopeta"). Samassa kohdassa piirtyy myös kuva ulkopuolisen paikallaolosta: "ylimääräinen ääni" ajassa 2:15 ei ole tytön tai "epäillyn hengitystä", se on muiden osapuolien tuottama.

Okei zem, pahoittelen etten muistanut, mutta näinhän se oli, kuten kerrrot huomanneesi nuo askeläänet jo muinoin...

Muttamutta hyvät herrat, uskallan silti väittää että molemmat olette hakoteillä tuosta toisesta hengitysäänestä.
Zem esittää että tuo jälkimmäinen olisi ulkopuolisen aiheuttama ja Alpo puolestaan esittää että se olisi Auerin, ja tulkitsinko oikein, tämä olisi myös Niemen ehdotus ja perusteena tuon kuulumiselle: rinnakkaispuhelin!... Pitäneekin sitten tässä samalla 'lauleskella äänitutkija suohon'.

Alpon kuva:


Mielestäni tuo jälkimmäinen hengitysääni on selkeästi tytön. Miettikääs nyt, tyttö siinä 'puheripuloi' hädissään ja itkuisena yli 4,5 sekunnin replikoinnin: "Heionksieljoku tulkaaäkkiimuniskaävoihuonosti(hh)". (hh) tuossa siis se päätteestä johtuva uloshenkäys n2:14,8 . Tämän jälkeen on jo pakko vetäistä nopeasti jotain sisäänpäinkin ja se on tuossa kuvassa n2:15,2.

En siis niele Alpon selitystä (enkä näin ollen sitten Niemenkään), siitä Alpon kertomasta taajuuserosta ja että siitä huomaisi kuka kyseessä on. Käsittääkseni tuollaisessa päätteen loppuun tulevassa (hh) uloshenkäyksessä verrattuna aitoon sisään hengitykseen, niissä täytyykin olla eroa.

Ja jos tämä on se kohta kun Niemikin esittää Auerin henkäykseksi, niin perustelut kaiketi ovat samat kuin Alpolla... Mutta toisessa yhteydessä sitten Niemi on analysoinut ettei esim kirkaisua voi eroittaa, onko se tytön vai aikuisen naisen, miten sitten pystyy näissä henkäyksissä... Heh!..

Olen siis satavarma että tuo toinenkin on tytön henkäys (ajatteluelimet ja kuulo on vielä hyvässä timmissä, ja senverta on tullu tätä hätäpuheluakin analysoitua eri ohjelmilla vaikken ammattilainen olekkaan...).

Näin ollen tyrmään myös zemin ehdotuksen siitä, että tuo toinen ääni olisi ulkopuolisen.

****

Mutta ne oleellisemmat äänet, eli askeläänet kyseisessä kohdassa:
Alpo kuulee (tai näkee), vain kahdet vastaavat äänet (yo. Alpon kuva).
Zem taas jälkeenkin, tuon Alpon kuvan ulkopuolelta.
Tässä asetun vahvasti zemin kannalle, sieltä kuulu vielä 2:15,6 jälkeen samalla n0.4s väliajalla seuraava askel.
Askelväli on siis n0.4 sekuntia, ja voisi olettaa että kun zem ehdottaa näiden edellekin yhden askeleen, niin se on kyllä siellä (mutta en kyllä minä saanut sitä mitenkään esiin...)

Askelväli siis n 0.4 sekuntia. Se on suht nopeaa askellusta, mutta kun vertaa niihin askelväleihin jotka muodostuneet ajassa n. 2:07-2:08 (Auer tulee puhelimen vierelle), niin nekin ovat n 0.4 sekuntia. Keskimääräiset juoksuaskeleiden aikavälit (ajassa n 1:58) ovat puolestaan alle 0.3 sekuntia ( n 0.25 sekuntia).

Vertailuksi nämä askeleet ajassa n2:07>:


Ja juoksuaskeleet ajassa n1:58:


Kommentteja?

ps. Tuon tytön itkuisen repliikin, "Hei onk siel joku tulkaa äkkii mun iskä voi huonosti", alla kuuluu myös taustaääntelyä (uhrin valitusta kaiketi), kohdissa n2:11,2 ja n2:13,1...

[zem]

Turunmurre:

Olen siis satavarma että tuo toinenkin on tytön henkäys (ajatteluelimet ja kuulo on vielä hyvässä timmissä, ja senverta on tullu tätä hätäpuheluakin analysoitua eri ohjelmilla vaikken ammattilainen olekkaan...).

Näin ollen tyrmään myös zemin ehdotuksen siitä, että tuo toinen ääni olisi ulkopuolisen.

Kiitos tyrmäyksestä. Ilmeisesti "saved by the bell", koska kuitenkin jatkan.

Tarkemmin kuunnellen kohdassa kuuluu ensin tytönuloshenkäys heti sanan "mun iskä voi huonosti" lopuksi.

Tätä seuraa, niinkuin Turunmurre esittää, tytön hyvin lyhyt sisäänhenkäisy ajassa 2:14,8 -2:15.0. Tätä seuraa välittömästi se, jonka tulkitsen ulkopuolisen kuiskaukseksi (tämä kuiskaus sijoittuu osaksi päälekkäin yhden "askelkolahduksen" kanssa: "mä [läps] voin").

Näin ollen kohdasa on joku ääni, mutta se ei voi olla tytön henkäisy. Vaikka TM ei asiaa hyväksy, kuulokokemus antaa tosiasiallisesti "matalemman" äänen kuin se, minkä tytön henkäys tuottaa. Näkyy myös spekristä.

Täytyy tehdä joskus kooste "kuiskauksista". Niitä on. Ja ne ovat ulkopuolisen, niinkuin
tässäkin. (Tässä kuitenkin TM:lle - asialle ei voi hymiöidä)

[nihlist]

..
http://www.nbl.fi/~nbl3145/ut.htm
Itseolen aina pitänyt näitä Auerin paluuaskelina ensimmäisen pakojuoksun jälkeen kohti
takkahuonetta, mikä pitää yhtä Auerin kertomuksen kanssa.

Alpo tulkitsee kohdassa 2:15 kuultavan äänen "epäillyn hengitykseksi":

2:15 Tämän kanssa menee ristiin epäillyn hengitys, jonka tunnistaa mm. taajuuseroista. Äiti kun on huomattavasti lastaan suurempi.
Lapsen hengitysääni näyttää toistuvan aina hyvin samanlaisena.

Edellä mainitussa kohdassa omassa litteroinnissani ääni tulkitaan ulkopuolisen kuiskaukseksi
"mä voin". Jotakin kohdassa selvästikin on - "kuiskausääniä" on enemmältikin.
Niemi ei niitä ole noteerannut, vaikka esim. aaltomuodossa ovat selkeästi havaittavissa.
Hyvä, että Alpo ottaa näitä esiin... mutta jos kyseessä olisi "epäillyn hengitys", miksi kuuluu
vain tämä yksi ja erillinen? Samanaikaisesti puhelimesta poispäin suuntautuvien askeläänien kanssa?
...
Mutta siis tässäkin Turunmurren esille ottamassa kohdassa piiirtyy sekeä kuva Auerin
sijainnista ennen toista pakenemisjuoksua: hän lähestyy takkahuonetta, ennenkuin pakenee seitsemän sekuntia myöhemmin ("Hei lopeta"). Samassa kohdassa piirtyy myös kuva ulkopuolisen paikallaolosta: "ylimääräinen ääni" ajassa 2:15 ei ole tytön tai "epäillyn hengitystä", se on muiden osapuolien tuottama.

Okei zem, pahoittelen etten muistanut, mutta näinhän se oli, kuten kerrrot huomanneesi nuo askeläänet jo muinoin...

Muttamutta hyvät herrat, uskallan silti väittää että molemmat olette hakoteillä tuosta toisesta hengitysäänestä.
Zem esittää että tuo jälkimmäinen olisi ulkopuolisen aiheuttama ja Alpo puolestaan esittää että se olisi Auerin, ja tulkitsinko oikein, tämä olisi myös Niemen ehdotus ja perusteena tuon kuulumiselle: rinnakkaispuhelin!... Pitäneekin sitten tässä samalla 'lauleskella äänitutkija suohon'.

Alpon kuva:


Mielestäni tuo jälkimmäinen hengitysääni on selkeästi tytön. Miettikääs nyt, tyttö siinä 'puheripuloi' hädissään ja itkuisena yli 4,5 sekunnin replikoinnin: "Heionksieljoku tulkaaäkkiimuniskaävoihuonosti(hh)". (hh) tuossa siis se päätteestä johtuva uloshenkäys n2:14,8 . Tämän jälkeen on jo pakko vetäistä nopeasti jotain sisäänpäinkin ja se on tuossa kuvassa n2:15,2.

En siis niele Alpon selitystä (enkä näin ollen sitten Niemenkään), siitä Alpon kertomasta taajuuserosta ja että siitä huomaisi kuka kyseessä on. Käsittääkseni tuollaisessa päätteen loppuun tulevassa (hh) uloshenkäyksessä verrattuna aitoon sisään hengitykseen, niissä täytyykin olla eroa.

Ja jos tämä on se kohta kun Niemikin esittää Auerin henkäykseksi, niin perustelut kaiketi ovat samat kuin Alpolla... Mutta toisessa yhteydessä sitten Niemi on analysoinut ettei esim kirkaisua voi eroittaa, onko se tytön vai aikuisen naisen, miten sitten pystyy näissä henkäyksissä... Heh!..

Olen siis satavarma että tuo toinenkin on tytön henkäys (ajatteluelimet ja kuulo on vielä hyvässä timmissä, ja senverta on tullu tätä hätäpuheluakin analysoitua eri ohjelmilla vaikken ammattilainen olekkaan...).

Näin ollen tyrmään myös zemin ehdotuksen siitä, että tuo toinen ääni olisi ulkopuolisen.

****

Mutta ne oleellisemmat äänet, eli askeläänet kyseisessä kohdassa:
Alpo kuulee (tai näkee), vain kahdet vastaavat äänet (yo. Alpon kuva).
Zem taas jälkeenkin, tuon Alpon kuvan ulkopuolelta.
Tässä asetun vahvasti zemin kannalle, sieltä kuulu vielä 2:15,6 jälkeen samalla n0.4s väliajalla seuraava askel.
Askelväli on siis n0.4 sekuntia, ja voisi olettaa että kun zem ehdottaa näiden edellekin yhden askeleen, niin se on kyllä siellä (mutta en kyllä minä saanut sitä mitenkään esiin...)

Askelväli siis n 0.4 sekuntia. Se on suht nopeaa askellusta, mutta kun vertaa niihin askelväleihin jotka muodostuneet ajassa n. 2:07-2:08 (Auer tulee puhelimen vierelle), niin nekin ovat n 0.4 sekuntia. Keskimääräiset juoksuaskeleiden aikavälit (ajassa n 1:58) ovat puolestaan alle 0.3 sekuntia ( n 0.25 sekuntia).

Vertailuksi nämä askeleet ajassa n2:07>:


Ja juoksuaskeleet ajassa n1:58:


Kommentteja?

ps. Tuon tytön itkuisen repliikin, "Hei onk siel joku tulkaa äkkii mun iskä voi huonosti", alla kuuluu myös taustaääntelyä (uhrin valitusta kaiketi), kohdissa n2:11,2 ja n2:13,1...

Hyviä analyysejä kieltämättä, mutta heitänpä mausteita sekaan kuin kuuluisuudet ikään.

Puheterapeutit ja laulunopettajat tähdentävät hengityksen sijoittelua ja tärkeyttä puheessa ja laulamisessa.

Amanda ei varmaankaan tuossa iässä ole tarvinnut kumpaakaan vaan kaikki tapahtuu luonnostaan, mutta yhden seikan olen huomannut joka on kaikille ihmisille yhteistä äänenmuodostamisessa ja kuinka ääni tavallaan kurkunpään avulla muodostuu keuhkoissa olevan ilman liikkeestä ulospäin.

Sisäänpäin hengittäessäkin kyllä pystyy puhuun, mutta on työlästä ja heikompituotoksista.

Taitaa jo useimmat tajuta mitä tarkoitan, mutta sanon sen tässä nyt.

Amandan puheen jälkeen kuuluu selkeä nopea, jännittynyt sisäänhengitys eli korvaamaan keuhkoihin ilmaa ja sen jälkeen varovainen ja jännittynyt erittäin lyhyt uloshenkäys ja sen kyllä kuulee kyseessä olevan sama henkilö äänen vienoudesta.

Rummuttakaa sormella pöytää, niin saatte samalta kuullostavia ääniä kuin ne teidän "askeläänet".

Ymmärtääkseni ei kukaan askella tuolla tavalla kuin tallenteella kuuluukin.

Dut,,,,,,,,,dats ,,,, dats,,,dats.

Hieman selitystä sitten, Amandan hätääntyneen puheen jälkeen ensin kuuluu tuo dut-ääni, heti melkein sen päälle kuuluu Amandan vieno sisäänhengitys ääni ja perään pieni lyhyt uloshenkäys (heeh, hyy) ja nuo henkäykset ilmaisee erittäin jännittynyttä olotilaa ja myöskin sitä, että varoo hengityksellään, joko häkestä kuulumista tai sitten ettei kuuluisi muuallekkin.

Sen jälkeen kuuluu melkein perättäin kolme dats dats kuullostavaa iskua.

https://www.dropbox.com/s/qgv7jy5ii637p ... M.PNG?dl=0

Tuossa on minun näkymäni tuolta kohtaa ja ilman vahvistamisia, vahvistaminen ei kuitenkaan ole äänitteen muokkausta, niin kuin joku sen voisi käsittää, äänitteen muokkaushan on sitä, että äänitettä muokataan johonkin määrättyyn suuntaan erilaiselta kuullostavaksi, esim. äänne aa, muokataan kuuluvaksii ii.

Mutta kuten TM jo sanoi, molemmat henkäykset on Amandan ja sen kuulee selvästi äänenväristä.

[nihlist]

Onko kukaan muu, erään nicin, nyt en muista kuka oli, mutta hänen pohdintaansa eräistä puheäänistä jotka kuuluvat tallenteen loppupuolella.

Kuka ne sanoo ja miten ne on tallenteella, kyseessä on siis selkeä miehen ääni ja kuuluu osittain hätäkeskuksen naisäänen välissä ja jää sen peittoon.

Saan itse tuosta puheen pätkästä selkoa, että siinä sanotan jotenkin näin, "asia selvit?-/asia selvä?/asia selit-?.

Kuuluu aika hyvin.

kenen ääni ja mistä kuuluu??

Kyseinen kohta on siis loppupuolella ajassa 03:46.00.60 - 03:46.90.25

[Kuolemannaakka]

Kuolermannaakka on puolestaan aina ollut skeptinen Niemen litteraation "Kylhän nous" kanssa
ajassa n. 1.51. Mielestäni on selvä, että "kylhän nous" kuullaan myös jo aikaisemmin:

1:43,30 Uhri taustalla: "Kylhän nous".

Molemmissa kohdissa ilmaisu on selkeä, mielestäni vaikea tulkita toisin, vaikka otettaisiin
mukaan mahdollisuus, että ilmaisu ei olisi suomenkieltä eikä mahdollisesti siis Jukan lausuma.

KN:n (ja oliko jonkin muunkin?) mielestä ilmaisussa ei ole järkeä, "ei Jukka voi noin sanoa".

Itse ymmärrän ilmaisun varoitukseksi: tekijä on ajassa 1:16 luopunut veitsestä, mutta käsillä ei ole vielä toista asetta. Uhri siis huutaa jollekin lauseen, joka sisältää informaatiota
jostakin - tämä ei siis pelkästään ano apua tai valita. Siis tietoa tekijästä - tämä ei enää ole kimpussa, joten on vaaraksi myös muille tilassa olijoille. Siis "Kylhän nous!" - kaksikin kertaa.
Mikä tässä ei kävisi järkeen?
.

Itse olen kuunnellut nauhan pari kertaa tänä vuonna, enkä siis perusta mielipiteitäni kuunteluun laisinkaan. Periaatteessa siis äärimmäisen epätieteellinen metodi, kun puhutaan siitä, mitä häkenauhalla kuuluu, mutta se on silti aika hyvin toiminut tähän asti=) Perustan mielipiteeni nauhasta vain loogiseen päättelyyn ihmisen käyttäytymisestä, ja henkilöiden (lähinnä Auer) muutamiin tiedettyihin sijainteihin, jotka mielestäni varmistavat hänen tarinansa, ja näin ollen antavat pohjan kuvitella tapahtumat Auerin kuvaamien kaltaisiksi silloinkin, kun nauhalta ei pysty kuulemaan Auerin tarkkaa sijaintia.

Kertomus ei ole koskaan sekunnin- ja metrintarkka, mutta jos ja kun Auer ei ole voinut Jukkaa murhata (ja on siis syytön), ei hän luultavasti ole muistanut tai tahallaan valehdellut jotain yksityiskohtaa täysin väärin. Tällainen kohta on esim toisen poisjuoksun jälkeinen aika, jolloin ei ainakaan litterointiin ole merkitty mitään oleellista tietoa Auerin liikkeistä.

En siis oleta, että hän esim. toisen juoksunsa jälkeen olisi mennyt työhuoneeseensa, vaan silloinkin tullut eteiseen ja keittiön kulmalle, kuten kertoi.

Minusta kuuloaisti ja halu löytää lauseita saattaa tuottaa pahastikin vääristyneitä havaintoja, kun nauha on noin huono ja jos sitä vielä jollain lailla manipuloidaan tai on jo valmiiksi manipuloitu. Äänet ovat lähtökohtaisesti vääristyneet, koska niitä on suodatettu molemmista päistä. Lisäksi puhelimeen puhuminen katkaisee taustan äänityksen paikoin kokonaan: tallennukseen tulee vain lähellä oleva ääni, kuten puhelimen kuuluu tehdäkin. Puhelimen kuuluukin ottaa vain puhujan ääni, ja yrittää kaikin keinoin vaimentaa taustan ääniä, jotta puhelun käyminen olisi mahdollisimman helppoa. Puhelin ei ole mikrofoni, joka yrittää välittää äänet myös taustalta.

Kun lähtökohta on se, ettei taustasta saa kunnolla selvää, ja uhri on vielä vakavasti haavoittunut, niin hiljaisempien/epäselvempien repliikkien arvailu on minusta justiinsa sitä: arvailua. Lähtökohtani on se, että jos ihminen sanoo jotain, repliikki tarkoittaa jotain järkevää juuri siinä kohdassa kun se sanotaan. Se voi olla epäselvä, katketa kesken, siihen voi vaikuttaa uhrin vahingoittuminen (iskut, mahdollinen veri suussa), hengitysvaikeudet, kipu... mutta se pitää olla järkevä, looginen repliikki silti. Vaikka se kuulostaisi miltä, sen pitää olla jotain järkevää.

Jos uhri sanoisi jotain mikä kuulostaisi: "joulupukki matkaan jo käy", niin en uskoisi, että hän OIKEASTI sanoisi noin, vaan uskoisin, että lause kuulostaa tuolta ja me kuulemme sen jotenkin väärin tai se KUULUU väärin, johtuen nauhan huonoista tallennusominaisuuksista ja muista, päällä kuuluvista äänistä.

En siis alkaisi kehittelemään tarinaa tuon joulupukki-lauseen pohjalta, vaan edelleenkin yrittäisin ennemmin keksiä siihen jonkun järkevän, samankuuloisen lauseen, tai sitten yksinkertaisesti toteaisin, että repliikistä ei saa selvää.

Tuo "Kylhän nous" ei mielestäni mitenkään sovi tilanteeseen, eikä ole mielestäni edes oikeaa murretta. En osaa kuvitella sitä järkeväksi varoitukseksi tai informaatioksi. Mielestäni olet oikeassa siinä, kun päättelet, että repliikki on varoitus Auerille tai kuvaa jotenkin huppumiestä tai tähän liittyy. Sen voi päätellä tilanteen perusteella. Tilanne on juuri muuttunut, ja pahoinpitelyssä on pieni tauko. Auer on juuri ilmoittanut, että lähtee tulemaan apuun (katsomaan).

Ja huomaa myös, että Auer kuulee Jukan repliikin, ja vastaa siihen kysymällä "Lähtikse jo?" (1:48-1:51). Mitäköhän hän kuuli Jukan sanoneen? Kuuliko hän vaikka että "se lähti ulos"? Tai jotain tämän tyylistä? Voisiko Jukka luulla, että huppumies oli lähdössä, jos tämä nousi Jukan luota ja lopetti pahoinpitelyn? Mutta tämä hakikin vain järeämmän astalon, minkä Jukka tajusi kahden minuutin kohdalla (älä-älä).

MINUSTA tuo ylläoleva teoria olisi tapahtumien kannalta järkevämpi, eikä tarvitsisi leipoa Jukan repliikiksi "siansaksaa". En kuitenkaan tästä asiasta ole mitenkään varma, eli asia on pelkkää arvailua ja päättelyä.

Jos hän kaikesta huolimatta ihan oikeasti huusi (kaksikin kertaa) Kylhän nous, niin sitten kykyni eivät riitä tulkitsemaan, mitä hän tällä tavoitteli... Jukalla oli täysi vapaus huutaa mitä vain, miksi siis huutaisi noin? Ei se nyt normaalitilanteessa olisi mikään järkevä repliikki tuohon kohtaan. Eikä se "kyl" tuohon alkuun sovi yhtään. "Hän nous" olisi loogisuuden rajoissa, mutta sekin aika huono. Veikkaan, että käytettäisiin termiä "se", kun huppumiehestä puhutaan.

"Hän on tulos!"? =) Varoitus Auerille? No jaa...

[Kuolemannaakka]

Tässä muuten vielä jo aikaisemminkin (useasti) postattu teksti puhelimen tallennusominaisuuksista, ja kuinka poliisien tekemä reko oli myös teknisesti väärin tehty. Lisäksihän puhelin oli väärässä paikassa (tuulikaapin kulmalla) ja skenaario väärä (tappelijat terassinoven edessä lasinsirpaleiden päällä pystypainissa).


Kauppalehti.fi keskusteluosio, nimim. Laskeskelija 2.5.2010 poliisin suorittamasta äänirekonstruktiosta lasiäänten kuulemiseksi:

"Kyseinen rekonstruktio on heikkotasoinen ja useissa kohdissa tosiasioiden vastainen.
Kuten mahdollisesti koko äänikonstruktio jossa voikin olla muutama sudenkuoppa ja koko rekonstruktio Ulvilassa on mitätön.
- rekonstruktio tehtiin aidolla puhelinkoneella mutta tuskin tehtiin aidolla puhelinlinjalla, jossa taajuuskaista on rajoitettu 300-3400 Hz
- talossa oli myös käytössä ADSL-linja sillä syytettyhän ylläpiti nettisivustoa
- ADSL-linjalta kuuluva kantoaalto suodatetaan yleensä aina puhelinpistokkeeseen asennetulla suodattimella johon vasta puhelinkone kytketään
Tuosta voidaan suoraan olettaa että puhelimen toistokaista asunnosta rekonstruktion nauhoituslaitteeseen oli aivan muuta kuin reaalilinjan kautta HÄKE:en mennyt äänisignaali.
Rekonstruktio olisi vaatinut taajuuskaistan mittauksen ADSL-suodattimen (mieluummin alkuperäisen) kautta HÄKE:n digitaalinauhoittimeen.
Lasinsirujen äänet ovat varmaan mieluummin yli 3kHz jopa 5 kHz alueella joten aidosti puhelinlijaa pitkin sirujen äänissä olisi erittäin suuri vaimennus.
*****
ps. voisi vielä veikata että nauhoituslaitteesta puuttui jälkikorjauspiiri joka vaimentaa korkeita ääniä 6dB oktaavi, joka kuuluu oleellisesti puhelinlaitteisiin sillä puhelinkoneet vahvistavat korkeita taajuuksia juuri tuon verran eli 6 dB oktaavi."

[zem]

Kuolemannaakka on vertaansa vailla järkeilyssä, sitä ei käy kiistäminen. Ilo lukea hänen päättelyjään.

Mutta tässä hän järkeilee tallennetta kuuntelematta, että uhri ei voi sanoa “Kylhän nous”.
Myös tallennetta kuunnellut ja tarkan littetraation tehnyt on samaa mieltä:

1:50 Uhri: Tule Annu! kopsahdus, lasin päällä kävely tai isku?
1:51 Epäilty kysyy mieheltään topakasti takkahuoneen ääreltä: Lähtikse jo?
1:52 Uhri huutaa epätoivoisena vaimolleen: Tule auttaan!

http://niinaberg.com/2013/06/07/ulvilan ... tterointi/

Jos kohdassa kuullaan “Tule Annu”, tämä tietysti osuu yhteen sen kanssa, että Auer on
sanonut menneensä takkahuoneeseen, koska Jukka huusi häntä nimeltä:

Pyysin Amandaa puhelimeen ja kävin itse katsomassa. Kun kävin katsomassa, kun Jukka huusi Annu. (Kuulustelu 9.12.2006.)

Tosin Jukka on huutanut Annua nimeltä jo aikaisemminkin, mikä käy ilmi myös tarkasta litteraatiosta:

1:48 Uhri huutaa erittäin vaativasti: Tule(han)*Annu auttaa(n)! (*kopsahdus tai lasin päällä askel?) Tämäkin on ollut täysin väärin litteroitu ”No vähä voit auttaakii” Luuri on suunnattuna/ojennettu lapselle takkahuoneeseen päin, sillä tämä kuuluu hyvin selvästi.

Itse kuulen tässä “Lähe Annu auttaa!” - ja käytän nyt myös logiikkaa: miksipä uhri pyytäisi puolisoaan telottavaksi, kun hänet itsensä on isketty henkihieveriin ja raahattu lattialle sängyn viereen?

Mitä vielä tulee Turunmurren suorittamaan ajatukseni tyrmäykseen: ohessa kuva aaltomuodosta kohdasta 2:14 – 2:16 (volyymia nostettu kohdassa parikymmentä desibeliä):



Aaltomuodossa voidaan selvästi erottaa ensin tytön “loppuhenkonen” (“huonos – ti”)
sekä sen jälkeen lyhyt sisäänhengitys. Se jälkeen kuullaan vielä kuiskaus, jonka tulkitsen “mä voin”. Tämä kuuluu välttämättä ulkopuolisen/ulkopuolisten ääniin, koska se ei ole tytön, Auerin sen paremmin kuin Jukankaan aikaansaama. TM:kin on varmasti yhtä mieltä, että tilassa oli tuolloin vielä ulkopuolinen? Joka ei siis ollut ihan ääntä vailla.

“Kuiskaus” ei kuitenkaan käy yksiin sen teorian kanssa, että ulkopuolisia tilanteessa oli vain yksi. Siis pitäydytäänkö teoriassa (jolloin kuiskausta ei ole) vain otetaanko havainto huomioon (jolloin tilanteessa mahdollisesti oli useampi tekijä)?

Kuolemannaakka ja Turunmurre näyttävät edellä mainituissa tapauksissa luopuvan mieluummin havainnoista kuin järkeilystä ja teorioista. Valitettavasti tällöin joudutaan helposti väärille jäljille.

Myös Nihilisti on sitä mieltä, että kyse on tytön hengityksestä:

Amandan puheen jälkeen kuuluu selkeä nopea, jännittynyt sisäänhengitys eli korvaamaan keuhkoihin ilmaa ja sen jälkeen varovainen ja jännittynyt erittäin lyhyt uloshenkäys ja sen kyllä kuulee kyseessä olevan sama henkilö äänen vienoudesta.

Kun tutkii asiaa taajuusanalyysilla, voi todeta, että Nihilistin tytön uloshengitykseksi vienouden johdosta tulkitsema on kuitenkin sen verran selkeästi matalampi, ettei ääntä voi kutsua "vienoksi".

Nihilisti:

Ymmärtääkseni ei kukaan askella tuolla tavalla kuin tallenteella kuuluukin.
Dut,,,,,,,,,dats ,,,, dats,,,dats.

Erittäin hyvä liitteraatio äänistä, omasta mielestäni sopivat paljaan jalan (puoli)juoksuääniksi.

Nihilisti:

kenen ääni ja mistä kuuluu??
Kyseinen kohta on siis loppupuolella ajassa 03:46.00.60 - 03:46.90.25

Itse en saa selvää mitä sanotaan, kulostaa Häken päästä ja poliisiradiolta. Nihilisti on joka
tapauksessa tarkimpia kuuntelijoita, eikä hän teorisoi havaintoja olemattomiksi.

[sisotalo]

Tämän keskustelun nimimerkit seuraavat huonosti oikeussalin tapahtumia. Nyt on ajankohtaista, että Pirjo Koivisto on antanut haastattelun RockRadiolle, jossa hän kertoo, että hänen asiakkaansa, siis murhaajan, ääni kuulu neljässä kohdassa. Tämä tulee todistuksena oikeuteen torstaina. Mikä on näiden keskustelijoiden käsitys tästä asiasta, joka nyt on keskeinen oikeuskäsittelyssä?

[mikaelk]

Tämän keskustelun nimimerkit seuraavat huonosti oikeussalin tapahtumia. Nyt on ajankohtaista, että Pirjo Koivisto on antanut haastattelun RockRadiolle, jossa hän kertoo, että hänen asiakkaansa, siis murhaajan, ääni kuulu neljässä kohdassa. Tämä tulee todistuksena oikeuteen torstaina. Mikä on näiden keskustelijoiden käsitys tästä asiasta, joka nyt on keskeinen oikeuskäsittelyssä?

Potaskaa koko todistus, on naurettavaa väittää tunnistavansa jonkun ähkäisyistä. Kuuntelin itse mainitut kohdat, kaks ekaa syytetyn hengitys, 2 vikaa uhrin ääntä.

[Kuolemannaakka]

ZEM:

Jukka pyytäisi varmuudella Annelia auttamaan, mikäli kuvittelisi, että huppumies lähti. Tilanne voisi olla sellainen, että Jukka makaa lattialla / kyyhöttää jotenkin istuvassa asennossa lattialla vasten sänkyä niin, ettei näe huppumiestä, voi olla jopa silmät kiinni, verta silmissä, peitto suojana jne. Hän ei välttämättä siis tarkkaile huppumiestä, huomaa vain, että esim klapilla lyönnit loppuivat ja huppumies nousee ja astuu muutaman askeleen. Nämähän sinä olet litteroinnissasi kuullutkin.

Ja ylipäätään vasta tässä vaiheessa Jukka saa tilaisuuden huutaa apua. Kesken pahoinpitelyn ei apua huudeta, silloin vain väistellään ja torjutaan parhaan mukaan. Vasta kun tilanteeseen tulee tauko, saa Jukka ylipäätään mahdollisuuden huutaa jotain. Kun tajuaa, että saattaa olla kuolemanvakavasti haavoittunut, huutaa kyllä ketä tahansa apuun, vaikka kuinka "lähettäisi vaimon kohti huppumiestä". Siinä tuskin voi ajatella kovin selkeästi.

Nämä kylhännoussit voisivat olla varoituksia Auerille, että huppis on mahdollisesti tulossa olohuoneeseen, tai sitten yritetään kertoa siitä, että huppumies lähti/on lähdössä.

"Lähe auttaan" on minusta huono pyyntö, "lähe hakeen apua" olisi oikea. "Tule auttaan" on oikein... Nämä kaikki "han"-päätteet ja "no"-aloitukset eivät mitenkään sovi oikeaan tilanteeseen; niitten on pakko olla jotain haavoittumisen/suussa oleva veren/muun sekavuuden aiheuttamia äänteitä.

Mutta:
mun piti jo aikaisemmin kommentoida sun litterointiasi, josta löytyy kyllä hyvin tämä tapahtumien kulku:
(Kuolemannaakan kommentit punaisella)

ZEMin litteroinnista:
Huomattavaa, että iskuäänet muuttuvat askeliksi, kun Jukka pystyy huutamaan (= murhaaja lopetti puukolla lyömisen hetkeksi, ja otti ehkä halon, tai hylkäsi veitsen, astui muutaman askeleen). Tilanne eteni mahdollisesti sängystä lattialle 1:01-1:08, Jukkaa riepoteltiin ja revittiin ”ylös” (1:08-1:16) ja hän päätyi istuvaan asentoon, ja tappelu taukosi pieneksi hetkeksi.
Jukan huutaessa Aueria apuun murhaaja valpastuu ja varautuu jonkun tuloon?

En ole kovin suopea ollut "Murhaajalla oli apuri"-teoriaan, mutta litterointiisi se sopisi sikäli, että apurilla olisi ikkunanrikkomisastalo, jonka huppis hakee tuossa 1:30 kohdilla oven reiän kautta. Apuri pyytää hermostuneena, että häivytään=)

Zem:
0:59 Anneli: Meni, lähtikse mies jo?
1:01 Uhri: Aargh
erittäin voimakas karjaisu
Anneli: (Hengittää raskaasti puhelimeen.)
1:03 “Kahe(li)” (tytön kuiskaus?)
1:06 : Isku (tok) Tuntematon miesääni: Häivy
1:08 Uhri: Elä lyö + huonekalun siirtyminen + kops
Putoaa sängyltä / taistelua sängyn vieressä
1:10 Miesääni: Sää alo(Auerin suun napsahdus?)tit
1:11 Isku (kops).
1:11 Uhri: Jaaa (Klops) auuuhh.
1:12 Anneli: O - Onks joku tulossa jo?
1:15 Uhri: Öh.
1:16 Käskevä miesääni:Ylös
Auerin mukaan Jukka oli ”jotenkin istuvassa asennossa”, ei maannut
1:16 Isku Ta-taks.
Uhri: ...auto (tai apua).
1:19 Tok.
Viiden sekunnin tauko, ei lyödä enää puukolla. Jukka noussut istumaan?
1:24 Kops (askel?).
1:25 Kops (askel, voimakkaampi ääni?)
1:25 Joo (nuoren miehen tai naisen ääni?)
1:26 Naks (lasinpalan murtuminen?).
Murhaajan askelia
1:27 Häivy (nuori ääni, kuiskaus)
1:27 Kolahdus (heikko).
Murhaaja vetää henkeä / tekee jotain muuta/ vaihtaa asetta
1:28 Uhri: Apuun...
1:31 ?uha tule tänne apuun!
Jukka pystyy huutamaan apua, koska pahoinpitelyssä tauko

Metallisesta poistumisäänestä mietiskelyä:
ZEM:
Rasahduksen täytyy kuitenkin tavalla tai toisella olla surmaajan tuottama. Jos surmaaja on edelleen läsnä, tämä varmasti kuulee tytön kirkaisun ja siirtyessään astuu lasin päälle. Toisaalta napsahdusta säestää ääni ”tsjong” – ikään kuin jokin jännittyisi ennen katkeamista. Tällöin kyseessä olisi suuri lasinpala, jollaisia ei ilmeisesti ollut takkahuoneen takaosassa. - Vai onko surmaajan astalo mahdollisesti osunut johonkin, esim. takan kylkeen?

Olisiko mahdollista, että surmaaja on astunut lattialla olleen veitsen päälle puhtaalla kengällään? Tai hipaissut sitä? Terä taipunut/raapinut laattaan? Menevätkö veriset askeleet tähän teoriaan sopivasti?
Jos kerran veitsi oli jo lattialla tytön käydessä (jos oli: tyttö on käynyt olohuoneessa myös puhelun jälkeen, jolloin veitsi varmuudella oli lattialla, ja tästä on voinut jäädä muisto siitä, että se oli lattialla jo aikaisemminkin).