HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[turumurre]

...
Mitä vielä tulee Turunmurren suorittamaan ajatukseni tyrmäykseen: ohessa kuva aaltomuodosta kohdasta 2:14 – 2:16 (volyymia nostettu kohdassa parikymmentä desibeliä):

Okei Zem, hutasin muutaman kymmenyksen ohi ; tulkitsin sen ed sivuilla olleen Alpon hienon kuvan huonos-tihh. Tärkeintä kuitenkin nuo tuossa kohtaa kuuluvat mahdolliset askeläänet.

*
Vaikka kohdassa n1:50 väitetty "Kylhän nous" onkin toisarvoinen esim noihin mahdollisiin askelääniin verraten, se on kuitenkin mielenkiintoinen josta sopii väitellä.
En ymmärrä miten joku voi kuulla sen tuolla lailla (Niemi on tämän tulkinnut sulkeisiin, eli ääniin joista ei saa selvää, kuten myös sen edellä olevan "No vähä voit auttaakii"- repliikin).
En kuule siinä edessä myöskään 'Tule'-sanaa kuten 'tarkassa litteroinnissa' on esitetty.
Uhri huutaa siinä Annuuu!, mutta koska suu on verta täynnä, alku on korisevaa:
(rä)ANN nuuu!

Tein tästä aikanaan kyselyn eri henkilöiden kesken ja tulos oli kyllä yllättäväkin, lyhyellä kuuntelusessiolla joku kuulikin sieltä mieluummin 'Kylhän nous'. Tämä mielipide jäi kuitenkin vähemmistöön. Kopsaan tuon testikirjoituksen sellaisenaan tähän:

...
Mietin kyllä sitä mahdollisuutta miten eri-ikäiset ja eri immeiset äänen kuulevat. Joten teinpä testin;
Testissä mukana kaksi nuorempaa ja kaksi vähän vanhempaa (eri sukupolvea siis). Annoin ensi kuunnella ko. kohdan ja kysyin mitä siinä sanotaan. Kukaan kolmesta (itseni pois lukien) ei osannut sanoa mikä sana kyseessä on (kukaan kolmesta ei myöskään tiennyt litteroinnista eikä ollut kuullut nauhaa ennen). Kun olin esittänyt kaksi vaihtoehtoa 'Kylhä nous' ja
'ANNnuuu', niin toinen nuoremmista valitsi mieluummin sen kylhänous mutta toisen nuoremman mielestä se ei missään nimessä ollut se vaan valitsi mieluummin sen Annuuu'n. Toinen vanhemmista ei oikein saanut tolkkua ollenkaan, epäili sitten että kuulee siinä 'ranuuu'. Ei voi siis johtua ainakaan ikäkuulosta tämä erilainen tulkinta.
Suuresti muutenkin ihmettelen miten kyseinen Kylhä nous sopisi siihen eteen kun Lahti huutaa 'tule auttamaa'.
'Kylhä nous ... tule auttamaa', ei kuullosta kovin järkevältä, eihän ?

[Panu]

...
Mietin kyllä sitä mahdollisuutta miten eri-ikäiset ja eri immeiset äänen kuulevat. Joten teinpä testin;
Testissä mukana kaksi nuorempaa ja kaksi vähän vanhempaa (eri sukupolvea siis). Annoin ensi kuunnella ko. kohdan ja kysyin mitä siinä sanotaan. Kukaan kolmesta (itseni pois lukien) ei osannut sanoa mikä sana kyseessä on (kukaan kolmesta ei myöskään tiennyt litteroinnista eikä ollut kuullut nauhaa ennen). Kun olin esittänyt kaksi vaihtoehtoa 'Kylhä nous' ja
'ANNnuuu', niin toinen nuoremmista valitsi mieluummin sen kylhänous mutta toisen nuoremman mielestä se ei missään nimessä ollut se vaan valitsi mieluummin sen Annuuu'n. Toinen vanhemmista ei oikein saanut tolkkua ollenkaan, epäili sitten että kuulee siinä 'ranuuu'. Ei voi siis johtua ainakaan ikäkuulosta tämä erilainen tulkinta.
Suuresti muutenkin ihmettelen miten kyseinen Kylhä nous sopisi siihen eteen kun Lahti huutaa 'tule auttamaa'.
'Kylhä nous ... tule auttamaa', ei kuullosta kovin järkevältä, eihän ?

Kuulen:
No vähä tu auttaan.
Kylhän nous.

Olen tästä aivan varma. Itseasiassa nyt vasta tajusin, että jotkut luulevat "kylhän nous" kohdan "annuu" sanana, mikä kuulostaa käsittämättömältä.

Jotkut ihmiset ovat värisokeita, voiko tällaisia puutteita olla myös kuuloaistissa?

[Vespa velutina]

Kirjoitan tästä nyt taas, koska minusta on ihmeellistä, ettei kukaan muu kuule samoin.

Ajassa 1:51 sanottu "lähtisekse jo" ei ole Anneli Auerin sanoma. Joku kysyy takkahuoneessa "loppukse jo?".

AA ei käynyt takkahuoneessa. Hänen ensimmäinen repliikkinsä on "mitä sä teet?" takkahuoneen ovella ajassa 1:54, jota seuraa "vittikö" ja ulosjuoksu. Sitten ulkoa sisään ja takasin takkahuoneelle "hei lopeta"- kohdassa.

Lähtisekse jo-kysymyksessä ei ole mitään järkeä, koska se äijä on siinä huoneessa. Anneli näkee sen ukon. Ei silloin kysytä uhrilta, lähtikö se vai ei? Se ei ole mikään itsekseen mutistu. Vaan tuima kysymys, jonka esittää ulkopuolinen surmaaja. Uhrin ääni kuuluu voimakkaampana kuin kysymys juuri siitä syystä, että se sanotaan takkahuoneessa ja uhri on samassa tilassa ja vaikertaa kovemmin.

Anneli ei ole kertonut, toisin kuin tyttö, ettei nähnyt huppumiestä Jukan kimpussa. Siellä se äijä hääräsi koko ajan.

Siinä ei ollut mitään gorillaefektiä, huppumies oli telomassa Jukkaa, ei mitään "lähtisekse jo?" kysymyksiä. "Ootsä kunnossa?" tai jotain vastaavaa siinä voisi kysyä, mutta Anneli ei ehdi kysyä edes tätä, vaan ihmettelee suoraan, mitä huppumies tekee.

Jukan ääni näyttää nauhalla kuuluvan välillä kovempaa ja välillä hiljempaa sen takia, että osa ulkopuolisen repliikeistä on pantu Annelin suuhun. Annelin ja Jukan välillä ei ylipäätään käydä mitään dialogia, Jukka huutaa suurimman osan (tolkullisista) kommenteistaan huppumiehelle.

Ja kuoleva ihminen voi päästää suustaan juuri "joulupukki matkaan jo käy"-tyylisiä kommentteja. Tämä siinä vaiheessa kun tajunnan taso on jo heikentynyt. Olen aikanaan kesätöissä sairaalassa törmännyt kuoleviin vanhuksiin tai syöpäsairaisiin ja heidän viimeiset sanansa olivat jotain todella arkipäiväistä tai jopa koomista, tyyliin juna-aikatauluja. Vain elokuvissa kuolevat huutavat murhaajansa nimen tai jotain muuta paljastavaa. Jos Jukkaa on lyöty päähän, hän on voinut huutaa ihan mitä tahansa. Pointti on se, ettei Jukka missään vaiheessa tiennyt kuolevansa, eihän Esa Saarinenkaan (joka selvisi puukotuksestaan) edes tajunnut mitä tapahtuu, vaan omien sanojensa mukaan lähinnä ihmetteli, miksi hänen takkinsa oli niin likainen, kun puukotushaavansa näki ja vain vieressä seisonut assari sai hänet puolustautumaan ja lopulta pelasti hänen henkensä.

[Panu]

Ajassa 1:51 sanottu "lähtisekse jo" ei ole Anneli Auerin sanoma. Joku kysyy takkahuoneessa "loppukse jo?".

Aueri sanoo selvästi "lähtikse jo?", minulla ei mitään epäilystä tästä. Tässä kohdassa kyseessä on selvästi Auerin ääni toisin kuin "uole" -kohdassa, jossa on äänessä huppari.

AA ei käynyt takkahuoneessa. Hänen ensimmäinen repliikkinsä on "mitä sä teet?" takkahuoneen ovella ajassa 1:54, jota seuraa "vittikö" ja ulosjuoksu. Sitten ulkoa sisään ja takasin takkahuoneelle "hei lopeta"- kohdassa.

Lähtisekse jo-kysymyksessä ei ole mitään järkeä, koska se äijä on siinä huoneessa. Anneli näkee sen ukon. Ei silloin kysytä uhrilta, lähtikö se vai ei? Se ei ole mikään itsekseen mutistu. Vaan tuima kysymys, jonka esittää ulkopuolinen surmaaja. Uhrin ääni kuuluu voimakkaampana kuin kysymys juuri siitä syystä, että se sanotaan takkahuoneessa ja uhri on samassa tilassa ja vaikertaa kovemmin.

Missä vaiheessa Auer sanoi "lähtikse jo?":
Auer saattaa olla vielä matkalla, tai hän voi varoa lasia ja kurotella nähdäkseen takkahuoneeseen ja kysyi kysymyksen sellaisessa vaiheessa, missä hän ei vielä nähyt huoneen perälle. Jos takkahuoneessa ei ollut valot päällä, niin Aueri saattoi huomata tummiin pukeutuneen hupparin vasta silloin kun tämä liikkui.

[Kuolemannaakka]

Kirjoitan tästä nyt taas, koska minusta on ihmeellistä, ettei kukaan muu kuule samoin.

Ajassa 1:51 sanottu "lähtisekse jo" ei ole Anneli Auerin sanoma. Joku kysyy takkahuoneessa "loppukse jo?".

AA ei käynyt takkahuoneessa. Hänen ensimmäinen repliikkinsä on "mitä sä teet?" takkahuoneen ovella ajassa 1:54, jota seuraa "vittikö" ja ulosjuoksu. Sitten ulkoa sisään ja takasin takkahuoneelle "hei lopeta"- kohdassa.

Lähtisekse jo-kysymyksessä ei ole mitään järkeä, koska se äijä on siinä huoneessa. Anneli näkee sen ukon. Ei silloin kysytä uhrilta, lähtikö se vai ei? Se ei ole mikään itsekseen mutistu. Vaan tuima kysymys, jonka esittää ulkopuolinen surmaaja. Uhrin ääni kuuluu voimakkaampana kuin kysymys juuri siitä syystä, että se sanotaan takkahuoneessa ja uhri on samassa tilassa ja vaikertaa kovemmin.

Anneli ei ole kertonut, toisin kuin tyttö, ettei nähnyt huppumiestä Jukan kimpussa. Siellä se äijä hääräsi koko ajan.

Siinä ei ollut mitään gorillaefektiä, huppumies oli telomassa Jukkaa, ei mitään "lähtisekse jo?" kysymyksiä. "Ootsä kunnossa?" tai jotain vastaavaa siinä voisi kysyä, mutta Anneli ei ehdi kysyä edes tätä, vaan ihmettelee suoraan, mitä huppumies tekee.

Lähtisekse jo-kysymyksessä ei ole mitään järkeä, koska se äijä on siinä huoneessa. Anneli näkee sen ukon. Ei silloin kysytä uhrilta, lähtikö se vai ei?

Muistaakseni tätä viimeksikin kommentoin. Laskes nyt vähän, missä se Anneli on, kun tuo repliikki kuuluu. Eihän hän ole vielä lähelläkään takkahuonetta. Hänhän on vasta sanonut sen "siel pyydettiin et pitää pysyä linjoilla" puhelimen vieressä. Etkä kai oleta, että hän juoksemalla alkaa takkahuoneen suuntaan lähteä? Eikä kuulu juoksuaskeleita liioin. Tottkaai Auer etenee olohuoneeseen varovaisesti, kun ei tiedä, mikä siellä odottaa. Jukan avunpyynnöt antavat toiveen, että huppumies on lähtenyt, mutta koska hän ei ole itse sellaista havainnut, ei hän voi rinta rottingilla takkahuoneeseen syöksyä.

Hän on jossain kuntopyörän paikkeilla, kun ko. repliikki kuuluu, ja minusta se aivan loogisesti on hänen sanomansa kysymys Jukalle. Koskapa Jukka pyytää häntä apuun, niin on hyvin luonnollista olettaa, että huppumies jo lähti, ja tätä kysyä. Auer, kuten mekin täällä, miettii, miten Jukka voi kutsua häntä apuun, mikäli huppumies vielä ON hänen kimpussaan. Tappelussa on kuitenkin tauko, Jukka pystyy huutamaan apua, ja ehkä oikeastikin uskoo huppiksen lähtevän, kun tämä lopettaa hakkaamisen ja astuu muutamia askeleita. Kerron tästä juuri tuossa sivun ylälaidan pitkässä postauksessani.

Anneli näkee huppiksen siinä kohtaa kun kiljaisee. Eli 3 sek myöhemmin kuin repliikki on kysytty. Hän ei käy "takkahuoneen ovella", vaan siinä maton reunan paikkeilla. Hän tulee keittiön suunnasta, ja tässä kohtaa hän huppiksen havaitsee, kun huppumies tulee näkökenttään oviaukon kulman takaa. Pelästyy, koska on luullut että huppumies jo lähti. Kiljaisee ja juoksee karkuun, rypistäen maton ja hipaisten tuolia.

Katso tästä kommentit väliltä 1:43-1:54:
http://niinaberg.com/2013/09/16/hatapuh ... ysi-osa-2/

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

AA on vielä muutama sekunti sitten puhunut tytölle (”pitää pysyä linjoil”). Litteroinnin monet rivit hämäävät, ja antavat kuvan, että AA jo juttelee Jukan kanssa rauhallisesti takkahuoneessa, vaikka hän ei olisi edes juoksemalla ehtinyt vielä sinne. Tämä on hämännyt monia. Repliikki ”pitää pysyä linjoill” on sanottu vasta 3 sek sitten puhelimen läheisyydessä.

[alpo holisti]

...
Mitä vielä tulee Turunmurren suorittamaan ajatukseni tyrmäykseen: ohessa kuva aaltomuodosta kohdasta 2:14 – 2:16 (volyymia nostettu kohdassa parikymmentä desibeliä):

Kuvasta puuttuu kolaus 2:15,2.
Ulos hengitys/suun asento tuottaa vokaaleja ja yhdistelmät muistuttavat sanoja.
Formantteja ei voi osoittaa kuvasta ja korostuneet taajuudet ovat korkeita = lähiääni.
Muuten kuva vaikuttaa ok:lta.

Sen sijaan toinen seikka on alkanut kiinnostaa viime aikoina.
Laitanpa tässä vierekkäin muutamia erikoisia kohtia:

Äänityksen sävyero syntyy etäisyydestä äänilähteeseen.
Kaukaa/hiljaaa syntyneet äänet menettävät ylätaajuuksia.
Kuvasta puuttuva "HEI LOPETA" kuuluu kirkkaimpana, joten se lie lähin äännähdys.

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... lopeta.mp4

Kun tähän yhdistetään äänenvoima, en osaa olla kummastelematta,
miten tämä natsaa henkilösijaintien kanssa.

[zem]

Alpon osoittamassa kohdassa todella on mukana myös korkeita taajuuksia suhteellisen
voimakkaina. Voimakkain äänipiikki "rikkinäisessä" huudossa on kuitenkin selkeästi
n. 800 hz:n taajuudella - kun ääntä "korotetaan", nousee yleensä paitsi volyymi myös äänenkorkeus.

Ja "rikkoutuneessa" äänessä lienee myös korkeampia taajuuksia, tosin ainakin tässä volyymiltaan selvästi (melkein 50%) heikompina.

Ja kun kuitenkin muutaman sekuntin perästä kuullaan puhelinta - volyymin noususta
päätellen - lähestyvät Auerin juoksuaskeleet, tuskin äänen "kirkkaus" kertoo siitä, että Auer
olisi ollut kovinkaan lähellä puhelinta. Tai säätelemässä ääniohjelman ekvalisaattoria työhuoneessa? Tai mistä sen tietää tästä velhosta....

[alpo holisti]

n. 800 hz:n taajuudella - kun ääntä "korotetaan", nousee yleensä paitsi volyymi myös äänenkorkeus. ....(lyh)
- lähestyvät Auerin juoksuaskeleet, tuskin äänen "kirkkaus" kertoo siitä, että Auer
olisi ollut kovinkaan lähellä puhelinta.


Niin, tietenkin. Outoahan tässä on nimenomaan tuo.
Kun Auerin ääni kuuluu kauempana kuin uhri ja toisaalta tuulikaappiteoriassa on tuo sama ongelma.

Tietokoneohjelman näyttösäädöillä voi tehdä saman kuin voluumin nostolla.
Äänten suhde pysyy täysin samana ja siitähän tässä on kyse.
eli siitä, miten ne näytetään.

Jos ne ovat huomattavasti hiljaisempia, kyse voi olla esim. pitkästä etäisyydestä
tai esim. äänitysvoiman vaihtelusta...luuri vaatteissa tms.

Tässä esimerkki, jossa en nosta lainkaan volumea, vaan säädän näyttöasetusta.

1:14 (kohta, jossa kuullaa JL:n xxx-TU)
Kuvasta huomataan, kuinka vähän materiaalia ylhäällä on.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... %C3%96.mp4
(sinisen köyrän amplitudi ei vaihtele= voima sama)

[alpo holisti]

Tässä vierekkäin muutamia erikoisia kohtia:

TULKAA NOPEESTI - KUOLE- LOPPU
Kaukaa/hiljaaa syntyneet äänet menettävät ylätaajuuksia.
Kuvasta puuttuva "HEI LOPETA" kuuluu kirkkaimpana, joten se lie lähin äännähdys.

https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... lopeta.mp4

Ihmisellä on monia puhetapoja, jotka HÄKE-nauhallalin tulevat esille.
Äänensävyerot johtuvat etupäässä äänilähteen etäisyydestä puhelimeen.

[luxetveritas]

Minfossa olleiden kirjoitusten perusteella olen saanut sellaisen käsityksen, että sekä häke-tallenteesta että siitä tehdystä litteroinnista olisi liikkeellä useampia erilaisia versioita. Olen kiinnostunut versiosta, joka on lyhentämätön ja muokkaamaton. Onko tämä sellainen: https://www.youtube.com/watch?v=N_5bGBqzO10
Voisiko joku asiaan perehtynyt ystävällisesti antaa luotettavan vastauksen tai lähettää kaipaamani version? Kiitän!

[Caldera]

Minfossa olleiden kirjoitusten perusteella olen saanut sellaisen käsityksen, että sekä häke-tallenteesta että siitä tehdystä litteroinnista olisi liikkeellä useampia erilaisia versioita. Olen kiinnostunut versiosta, joka on lyhentämätön ja muokkaamaton. Onko tämä sellainen: https://www.youtube.com/watch?v=N_5bGBqzO10
Voisiko joku asiaan perehtynyt ystävällisesti antaa luotettavan vastauksen tai lähettää kaipaamani version? Kiitän!

Tuota linkittämääsi versiota on kyllä selkeästi muokattu, muutenkin kyseisestä lähteestä tulevaan materiaaliin on syytä suhtautua suurella varauksella. Kuten tämäkin nyt taas osoittaa.

[turumurre]

Jos zem ei nyt kovasti pahastu , niin siirrän tämän hänen arvionsa Pirjo Koiviston kuulemista äännähdyksistä tänne Häke-tallenteen käsittelyyn. Perusteluna siirrolle se että kyseessä on muitakin rinnakkaisääniä, jotka kokonaisuutena saattavat aiheuttaa keskustelua.

Sisotalo:

Koivisto ei ehkä onnistu vakuuttamaan tuomareita siitä, että hänen nimeltä mainittu asiakkaansa on murhannut Jukan, mutta että Hätäpuhelusta todella kuuluu vieras ääni. Tässä olaan taas aivan keskeisessä kohdassa.

Tästä on nimenomaan kysymys. Sitä paitsi jo Joutsenlahti esitti jossakin, että murhaaja voidaan tunnistaa äänen perusteella?

Koiviston lähtökohta on siis oikea – valitaan tiettyjä näytteitä hätäpuhelusta, ja katsotaan, ovatko nämä uhrin valitusta vai jotakin muuta – esimerkiksi ulkopuolisen tekijän ääniä.

Syyttäjän mukaan paikalla ei ole muita, mitä Tuija Niemen litteraation on katsottu jo monessa oikeusasteessa tukevan (päätöksissä vedotaan Niemen todistukseen).

Ohessa Niemen tulkinnat Koiviston esiin nostamista kohdista:

1) Hätäpuhelu 0:43 – Niemen litteraatio:

0:43 Häke: Jaaha, odota hetki mä meen hetkeks pois linjalta/
Älä sulje puhelinta, älä me pois/
Jukka: Aihh / yninää, valitusta

Itse kuulen kohdassa ”mäiskäystä” seuraavan valitusäänen ”äyyhh”. Todennäköisesti Jukan.

2)Hätäpuhelu 0::56 - Niemen litteraatio:

0:56 Jukka: [napsahdus] Öhh/
[kolahdus] Ähh/
0:59 Anneli: Meni, lähtikse mies jo/

Mielestäni kyseessä voi olla Jukan valitus, mutta vaikea osoittaa, onko välttämättä.
Vähän matalampi kuin Jukan ääni yleensä. Kamppailuääni.

3)Hätäpuhelu 1:26 – Niemen litteraatio:

1:25 Jukka: Hälytyys/
.. . tulee e) tänne apuun!

Mielestäni noloin kohta Niemen litteraatiossa. Ajassa 1:25 kuullaan korkeahkon miesäänen selkeä ”Joo” - miten tästä tulee ”Hälytyys”?

Tosin tätä seuraa ajassa 1:27 saman äänen ”Häivy”, jonka jotenkin voi ymmärtää väärinkuulluksi sanaksi ”Hälytyys”. Tosin sana ei ole Jukka Lahden äänellä lausuttu.

Tätä seuraa uhrin ”Apuun”, jonka Niemi jättää kokonaan pois. Ja tämän jälkeen ”()uha tule(e) tänne apuun!” (mistä siis Niemi on jättänyt sanan ”Kuka/Juha” pois).

Niemi on siis jättänyt ulkopuolisen sanomat sanat ”Joo” ja ”Häivy” kokonaan pois – ulkopuolisen, koska äänenkorkeus ja sävy eivät vastaa lainkaan Jukan ääntä.
Oireellista siis, tuo pois jättäminen.

Koivisto on kuullut tässä tunnistamansa henkilön ”ähkäisyäänen”. Ääni ei kuitenkaan mielestäni vastaa yllä mainituissa kohdissa 1 ja 2 kuultuja ääniä.

4) Hätäpuhelu 1:41 – Niemen litteraatio:

1:40 Jukka: Agh/ valittaa
1:41 Anneli: Mä meen kattoo tonne/
1 :42 Amanda: Mitä mä sanon/

En taaskaan ymmärrä, miksi Niemi litteroi ”Agh”? Kun äännähdyksessä/huudahduksessa on kuitenkin selvästi o-äännettä: ”()oo”.

Ja millä perusteella voidaan esittää, että kyseessä on Jukka – ilman epäröintimerkkejä, esim. sulkuja, kuten kohdassa ”Aja” tai ”Se jäi”. Siksikö, ettei ”tilassa ollut ketään ulkopuolista”? Näkyy jälleen, että johtopäätökset on tehty ensin, minkä jälkeen faktat on sovitettu niiden mukaisiksi. Todellinen tutkija saisi tällaisesta varmasti sapiskaa ja olisi
entinen tutkija missä tahansa muualla - ei ilmeisesti kuitenkaan KRP:ssä.

Koivisto tulkitsee kohdan ”ähkäisyksi” tai vastaavaksi äänenpurkaukseksi – näin ollen tulkinta kyseenalaistaa aivan oikein sen, että kyseessä olisi Jukan valitusääni.

Kaikkiaan Koiviston metodi on oikea – osoitetaan kohdat, jotka otetaan vertailevaan tarkasteluun.

Niemen litteraatioiden valossa (tai pimennoksessa, kuten on nähty) en yhtään ihmettele, että Koiviston todistus herättää levottomuutta niissä, jotka pyrkivät tekemään Auerista syyllisen väitteellä ”tallenteella ei kuulla pihaustakaan ulkopuolisesta”.

Otan nyt kantaa lähinnä vain tuohon 3. -kohtaan.
Kyllähän Niemi on litteroinut nämä ähkäisyt, "Oh/Eih" (kohta 40), mutta tapansa mukaan merkannut kaiken Jukan ääniksi. Lisäksi merkannut kohdan 41; "Hälytyys..." monta sekuntia pieleen. Kyseinen ei ole 1:25, vaan 1:28. Alla Niemen litteraatio kyseisestä sivusta:



"Oh/Eih" siinä siis kohdan 41 edellä (ilman järjestysmerkintää). Oletan vahvasti että tämä Koiviston kuulema ja tunnistama on tuo jälkimmäinen. Tarkka aika (jonka ainakin me täällä näemme), on tälle jälkimmäiselle äännähdykselle 1:27,1.

Tämä onkin eräs niistä jotka itse jo muinoin esitin vieraaksi; Selkeästi erilaisella äänellä ja tilanteeseen sopimattomasti (jos muka Lahden) ähkäisty ÄHH.

Tähän rinnalle nostaisin samalla äänellä kuin edellisen, ja Lahden sanomana sopimattomana, ajassa 1:56 ähkäistyn NÖH (Auer juuri huutanut surmaajalle, ja pinkaisee sitten pakoon). Tämä oli käsittääkseni se ääni minkä myös Hemmi rekisteröi ulkopuoliseksi.

Oman lisänsä ulkopuolisen muodostamiin äännähdyksiin tuo ajassa 1;14,5 tokaistu "vit-tu". Tämä ääni on noita edellisiä hiljaisempana, mutta selkeästi erilainen ja vielä erityisesti sopimaton tilanteeseen ja Lahden sanomaksi.

[alpo holisti]

No noita outoja sanojahan on kyllä paljon...'huono laatu?

mikä ihmeen VITTU?
https://dl.dropboxusercontent.com/u/605 ... tu_vit.mp4
kommentit videossa

[Caldera]

"Oh/Eih" siinä siis kohdan 41 edellä (ilman järjestysmerkintää). Oletan vahvasti että tämä Koiviston kuulema ja tunnistama on tuo jälkimmäinen. Tarkka aika (jonka ainakin me täällä näemme), on tälle jälkimmäiselle äännähdykselle 1:27,1.

Tämä onkin eräs niistä jotka itse jo muinoin esitin vieraaksi; Selkeästi erilaisella äänellä ja tilanteeseen sopimattomasti (jos muka Lahden) ähkäisty ÄHH.

Tästä on pakko olla samaa mieltä että tää on oikeasti vahva. Ei missään tapauksesssa Lahden sanoma. Se "Ohh" siinä edellä on Lahti ja sitten tuo erikoinen ääni, joka ei varmasti ole Lahti. Sama mies kohdassa 2.17, "Nui vaa"...?

Muoks. Olispa nyt kiinnostavaa oikeasti saada ääninäyte tältä kaverilta. Ongelmana tosin se mitä stressaava tilanne tekee äänelle, vrt. Jukka häkenauhalla, Annelin kireä ääni sairaalavideolla. Ääniala nousee, ehkä on noussut myös huppumiehellä, vastaavasti kuin Jukalla.

[turumurre]

Muoks. Olispa nyt kiinnostavaa oikeasti saada ääninäyte tältä kaverilta. Ongelmana tosin se mitä stressaava tilanne tekee äänelle, vrt. Jukka häkenauhalla, Annelin kireä ääni sairaalavideolla. Ääniala nousee.

Tunnistamiseen olisi ihan oikeatkin menetelmät. Järjestelmä on nyt ollut Krp:llä pari vuotta:

Poliisi alkaa tunnistaa ihmisiä puheäänen perusteella
Suomen keskusrikospoliisi on solminut hankintasopimuksen äänirekisterijärjestelmänvalmistaja Agnition kanssa järjestelmästä, joka tunnistaa ihmisiä puheäänten perusteella.
Virallisessa jälki-ilmoituksessa kerrotaan poliisin hankkivan automaattisen puhujantunnistuksen ja äänirekisterin sisältävän valmisohjelmiston sekä siihen liittyvät palvelut Agnitiolta.
(lähde tivi.fi Henri Laakso, 15.6.2012)