Keskustelu poliiseista, syyttäjistä ja asiantuntijoista
-
lautanainen
- Aloitteleva Besserwisser
- Viestit: 14
- Liittynyt: Pe Loka 03, 2014 12:07 pm
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
KKO:n päätös palauttaa asia KO:n uudelleen käsiteltäväksi tekohetkellä 7- ja 4-vuotiaiden lasten uusiin kertomuksiin vedoten tilanteessa, jossa tuomio muuttuisi syytetyn vahingoksi.
http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin. ... ku_001.pdf
Mikä on näiden syyttäjän aikanaan hehkuttamien "uusien" ja "mullistavien" todisteiden merkitys nyt?
http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin. ... ku_001.pdf
Mikä on näiden syyttäjän aikanaan hehkuttamien "uusien" ja "mullistavien" todisteiden merkitys nyt?
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Ei tässä nyt voi yksinomaa syyttää kaikkia muita, kuin itse syytettyä. Kuten mainittiin tuossa aloituksessa, niin tämä on erikoinen tapaus kieltämättä. Vähän visaisempi ja vaativampi tutkittava.
Kun virkavalta paikalle saapui, heille oli jo ilmoitettu sisääntunkeutujasta joka oli uhrin puukottanut. Silminnäkijät jatkoivat illuusion vahvistamista todistuksillaan.
Oli yö ja väsynyt tekninen tutkija tuli suoraan toiselta rikospaikalta. Hän on kuitenkin tehnyt työnsä todisteiden keräämiseksi hyvin, ottaen huomioon lähtökohdan että ulkopuolista etsittiin. (kaikilla virkavallan edustajilla oli lähtöolettama, että heille puhutaan asiat totuudenmukaisesti, ei kukaan lähtenyt siitä että heitä yritetään sumuttaa)
Jotkut poliiseista vaistosivat etteivät asiat niin yksiselitteisiä olleetkaan.
Tutkinnanjohtaja Joutsenlahti lähti olettamasta, että ulkopuolinen oli talossa ollut, jota itse syyllinen vahvisti naisellisilla keinoillaan.
Syyllinen johdatteli koko tutkimusta sen alkuvaiheiden ajan. Ne jotka epäilivät häntä, vaiennettiin. Syyllinen vihjaili ja Joutsenlahti tutki.
Voidaan jopa todeta, että alkututkintojen ajan Anneli Auer toimi epävirallisena tutkinnanjohtajana.
Teknisen tutkijan, kokeneen konkarin vaisto yritti hänelle jo alkumetreillä vihjata jotain. Häkenauhaa tutkiessaan hänellä "oikeen korvaan pisti", kun ulkopuolista ei kuulunutkaan nauhalta. Vaiston varoituksia kuvaillaan usein näin. Korvaan pisti, karvat nousi pystyyn, vatsasta vihlaisi, väreet kulkivat selkäpiissä, puistatti jne.
Mutta massapsykoosi Illuusio oli jo luotu surmasta ja tämä oli kansalle välitetty median toimesta.
Ihmisiä on erilaisia, niinpä tutkintaryhmässäkin alkuhuuman laskeuduttua joillekin alkoivat hälytyskellot kilkattaa, illuusio alkoi haaleta. Nämä taas vaiennettiin uhkailemalla.
Tutkinnanjohtaja oli kaiken lisäksi omien henkilökohtaisten miehisten suojeluvaistojensa ohjaama. Syyllinen vetosi niihin saadakseen kontrollin tutkintaan.
Jotenkin huvittavaa, että kun Anneli Aueriin käytettiin peitehenkilön soluttautumista tietojen hankkimisesksi, niin ei ymmärretä että Anneli soluttautui jo alkumetreillä tutkintaan itse, sen johtajaa ohjaillessaan.
Poliisi vain käytti samoja keinoja epäiltyyn, kuin syyllinen oli käyttänyt poliisiin seuratakseen tutkintaa, ja oli aina askeleen edellä poliisia.
Myös minfossa johdateltiin keskustelua, aina vaiennettiin ovelasti sellaiset viestit jotka epäilivät leskeä. Näin ei koskaan sallittu keskustelua vaimo vaihtoehdosta. (Miss Holmes ei antanut periksi ja hänet mollattiin aika pahasti).
Nyt on kuudes oikeudenistunto meneillään liittyen Ulvilan tapaukseen.
Mitä tekee puolustus. Käyttää samoja asiantuntijoita kuin aina ennenkin, vaikka heidän lausunnoilleen ei paljon painoarvoa voi puutteellisuuden ja puolueellisuuden takia.
Miksi puolustuksen tueksi ei ilmottaudu arvostettuja tutkijoita lausuntojaan antamaan???
Sitäpä passaa miettiä. Sama uskollisten aseenkantajien joukko pyörii muuttumattomana syytetyn ympärillä. He ovat liian syvällä illuusiossa, päästääkseen sieltä pois ja tarvitsevat tikapuita tai jotain muuta kättä pitempää, sekä sen ojentajaa.
Ja prosessin kaikissa vaiheissa on vain ihmisiä. Kaikkia ihmisiä ei voi hypnotisoida, joitakin ei ollenkaan, toiset vaipuvat vain pinnalliseen, jotkut syvään hypnoosiin.
Ja ne jotka saadaan syvään hypnoosiin, tekevät aivan mitä vain mitä heitä pyydetään tekemään.
Niin se vain filunki rehellistä puijaa. (tunnettu sananparsi jo Auervaaran ajoilta)
Kun virkavalta paikalle saapui, heille oli jo ilmoitettu sisääntunkeutujasta joka oli uhrin puukottanut. Silminnäkijät jatkoivat illuusion vahvistamista todistuksillaan.
Oli yö ja väsynyt tekninen tutkija tuli suoraan toiselta rikospaikalta. Hän on kuitenkin tehnyt työnsä todisteiden keräämiseksi hyvin, ottaen huomioon lähtökohdan että ulkopuolista etsittiin. (kaikilla virkavallan edustajilla oli lähtöolettama, että heille puhutaan asiat totuudenmukaisesti, ei kukaan lähtenyt siitä että heitä yritetään sumuttaa)
Jotkut poliiseista vaistosivat etteivät asiat niin yksiselitteisiä olleetkaan.
Tutkinnanjohtaja Joutsenlahti lähti olettamasta, että ulkopuolinen oli talossa ollut, jota itse syyllinen vahvisti naisellisilla keinoillaan.
Syyllinen johdatteli koko tutkimusta sen alkuvaiheiden ajan. Ne jotka epäilivät häntä, vaiennettiin. Syyllinen vihjaili ja Joutsenlahti tutki.
Voidaan jopa todeta, että alkututkintojen ajan Anneli Auer toimi epävirallisena tutkinnanjohtajana.
Teknisen tutkijan, kokeneen konkarin vaisto yritti hänelle jo alkumetreillä vihjata jotain. Häkenauhaa tutkiessaan hänellä "oikeen korvaan pisti", kun ulkopuolista ei kuulunutkaan nauhalta. Vaiston varoituksia kuvaillaan usein näin. Korvaan pisti, karvat nousi pystyyn, vatsasta vihlaisi, väreet kulkivat selkäpiissä, puistatti jne.
Mutta massapsykoosi Illuusio oli jo luotu surmasta ja tämä oli kansalle välitetty median toimesta.
Ihmisiä on erilaisia, niinpä tutkintaryhmässäkin alkuhuuman laskeuduttua joillekin alkoivat hälytyskellot kilkattaa, illuusio alkoi haaleta. Nämä taas vaiennettiin uhkailemalla.
Tutkinnanjohtaja oli kaiken lisäksi omien henkilökohtaisten miehisten suojeluvaistojensa ohjaama. Syyllinen vetosi niihin saadakseen kontrollin tutkintaan.
Jotenkin huvittavaa, että kun Anneli Aueriin käytettiin peitehenkilön soluttautumista tietojen hankkimisesksi, niin ei ymmärretä että Anneli soluttautui jo alkumetreillä tutkintaan itse, sen johtajaa ohjaillessaan.
Poliisi vain käytti samoja keinoja epäiltyyn, kuin syyllinen oli käyttänyt poliisiin seuratakseen tutkintaa, ja oli aina askeleen edellä poliisia.
Myös minfossa johdateltiin keskustelua, aina vaiennettiin ovelasti sellaiset viestit jotka epäilivät leskeä. Näin ei koskaan sallittu keskustelua vaimo vaihtoehdosta. (Miss Holmes ei antanut periksi ja hänet mollattiin aika pahasti).
Nyt on kuudes oikeudenistunto meneillään liittyen Ulvilan tapaukseen.
Mitä tekee puolustus. Käyttää samoja asiantuntijoita kuin aina ennenkin, vaikka heidän lausunnoilleen ei paljon painoarvoa voi puutteellisuuden ja puolueellisuuden takia.
Miksi puolustuksen tueksi ei ilmottaudu arvostettuja tutkijoita lausuntojaan antamaan???
Sitäpä passaa miettiä. Sama uskollisten aseenkantajien joukko pyörii muuttumattomana syytetyn ympärillä. He ovat liian syvällä illuusiossa, päästääkseen sieltä pois ja tarvitsevat tikapuita tai jotain muuta kättä pitempää, sekä sen ojentajaa.
Ja prosessin kaikissa vaiheissa on vain ihmisiä. Kaikkia ihmisiä ei voi hypnotisoida, joitakin ei ollenkaan, toiset vaipuvat vain pinnalliseen, jotkut syvään hypnoosiin.
Ja ne jotka saadaan syvään hypnoosiin, tekevät aivan mitä vain mitä heitä pyydetään tekemään.
Niin se vain filunki rehellistä puijaa. (tunnettu sananparsi jo Auervaaran ajoilta)
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
-
erämaaetsivä
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1561
- Liittynyt: Ke Huhti 21, 2010 5:55 pm
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Tuo annijatan vuodatus sisältää niin paljon virheellisiä mielikuvia, etten ala niitä erottelemaan.
Kun nyt näyttää ilmaantuneen uusia lukijoita, lienee paikallaan palata alkututkintaan, josta myös selviää, ettei Joutsenlahti ollut yksin mielipiteineen.
Joutsenlahti:
" Sitten tähän Ulvilan murha-asiaan, jossa toimin 1. tutkinnanjohtajana vuoden ja 8 kuukautta, alusta asti yhtenäisemmin kuin kukaan muu. Jutun teknisen ja taktisen tutkinnan alkutoimet rikospaikalla hoiti rikosylikomisario Pauli Kuusiranta. Uhri oli jo siirretty pois tapahtumapaikalta, kun sain 1.12.2006 puoliltapäivin tietää rikoksesta. Asia olisi kuulunut rikoskomisario Marja Kiiskille, mutta hänen poissa ollessaan Kuusiranta määräsi asian minun johdettavakseni. Jutun päätutkija oli rikososaston kokenein väkivaltarikostutkija rikosylikonstaapeli ”ihmistuntija” Kare Koskinen ja teknisen rikospaikkatutkinnan oli suorittanut tekniikan vanhempi rikoskonstaapeli ”älykkö” Matti Mäkinen. Melko pian kävi ilmi, että jutussa mahdollisten epäiltyjen määrä (työ-, läheis-, tuttava-, opiskelijapiirit jne.) oli valtava. Kritiikistä huolimatta myös uhrin puoliso, Anneli Auer oli koko ajan epäiltyjen joukossa mukana - kokonaisuus, mutta erityisesti teknisessä tutkinnassa kertynyt näyttö, ei vain tukenut hänen syyllisyyttään.
Henkirikostutkinnassa rikospaikan oikeat alkutoimenpiteet ovat usein ratkaisevassa asemassa. Silloin kootaan kasaan sellaista teknistä näyttöä, joka ”on ja pysyy” muuttumattomina tapahtui taktisessa tutkinnassa mitä tahansa. Rikospaikalta havaittiin erinäinen määrä erilaisia näytteitä ja jälkiä, joita ei pitäisi pystyä jälkeenpäin muuttamaan eikä manipuloimaan. Paikalla oli todennettavissa mm. kymmeniä verisiä jalkineenjälkiä sekä sisätiloissa että terassilla (sittemmin 30 cm pitkä jalkineenjälki muuttui kengännumeroissa pienemmäksi), tekijältä tekopaikalle jäänyt veitsi (josta saatu asiantuntijalausunto puuttui esitutkinta-aineistosta), sängystä löytyneestä kuusenklapista tuntemattoman miehen DNA-tunniste (päällekkäin tuntemattoman miehen ja uhrin DNA:ta), lasinpaloja (joiden lentosuunta muuttui tutkinnassa 180 astetta), hätäkeskuksen ääninauha (jota äänitutkimuksessa leikattiin, muokattiin ja manipuloitiin useita kertoja aina taktisentutkinnan haluamaan suuntaan), ”vieraat kuitunäytteet” uhrin ja Auerin vaatteissa sekä verhoissa, uhrin vammat kahdella eri aseella tehtynä (kasvoihin vammoja tehnyttä asetta ei koskaan löydetty), Anneli Aurin hengenvaarallinen vamma jne. Lisäksi mm. Annelin havainnot tekijästä (ei tutkinnan aikana muuttunut) sekä Amandan näköhavainto ovenlasista poistuneesta tekijästä (Amandaa on yritetty saada muuttamaan
kertomustaan, mutta hän ei ole sitä muuttanut) kertovat minulle yksityiskohtiin tarkemmin menemättä sen tosiasian, että Anneli Auer ei käytännössä ole voinut surmata miestään. Asia on ollut monimutkainen ja siinä on paljon tulkinnanvaraa, mutta ei niin paljon, ettenkö voisi olla ko. päätelmästäni täysin varma. Samaa mieltä kanssani ovat jutun taktinen päätutkija Kare Koskinen ja tekninen tutkija Matti Mäkinen. Me kaikki olemme sitä mieltä, että taloon tuli ulkopuolinen henkilö, joka surmasi Jukka S. Lahden ja jota ei ole vielä tavoitettu. Tätä ajattelua tuki myös teosta ja tekijästä ansiokkaan profiloinnin tehnyt Helinä Häkkänen-Nyholm (työsuhdetta KRP:ssa ei jatkettu?). Samoin Anneli Aueria kävi parin päivän ajan puhuttamassa mm. Eveliinan surman ratkaissut KRP:n Markku Tuominen, joka ei kertomansa mukaan nähnyt Anneli Auerissa tekijää.
Kun murhasta oli kulunut noin 3 kuukautta, ehdotin silloiselle vs. poliisipäällikkö Matti Kulmalalle jutun siirtämistä KRP:lle. Juttu oli osoittautunut tavanomaista vaikeammaksi eikä tutkintaryhmä ollut päässyt tekijän jäljille. Jutun tutkinnanjohtajuuden lisäksi minulla oli johdettavani RTP (rikostietopalveluyksikkö) ja paljon työllistänyt huumeryhmä. Pääperusteena siirtoehdotukselleni oli kuitenkin se, että me emme olleet saaneet kiinni tekijää. Ajattelin, että KRP voisi katsoa asiaa ”uusin silmin” ja
keskittyä siihen täysipainoisesti. Kulmala suostui pyyntööni, minkä vuoksi otin yhteyttä KRP:n Turun yksikön päällikkö Heikki Kopperoiseen. Kopperoinen suostui ehdotukseeni ja määräsi uudeksi tutkinnanjohtajaksi Teijo Ristolan. Olin tyytyväinen ja ehdin antaa jo Satakunnan Radion toimittaja Tapio Termoselle haastattelunkin vaihdosta. Silloinen lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero kuitenkin puuttui asiaan. Paatero oli saanut selville siirtoaikeen ja hän soitti minulle. Keskustelumme päättyi siihen, että Paatero perui jutun tutkinnan siirron KRP:lle ja määräsi minut jatkamaan tutkinnanjohtajana. Termonen sai Paaterolta uuden haastattelun. Näin jälkeenpäin ajatellen jutun siirto KRP:lle oli säästänyt monelta sotkulta, johon myöhemmin jutun tutkinnassa ajauduttiin. Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi Paatero ei halunnut tämänkaltaista juttua KRP:n tutkittavaksi. "
lähde. Mikko Niskasaari
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/136
Kun nyt näyttää ilmaantuneen uusia lukijoita, lienee paikallaan palata alkututkintaan, josta myös selviää, ettei Joutsenlahti ollut yksin mielipiteineen.
Joutsenlahti:
" Sitten tähän Ulvilan murha-asiaan, jossa toimin 1. tutkinnanjohtajana vuoden ja 8 kuukautta, alusta asti yhtenäisemmin kuin kukaan muu. Jutun teknisen ja taktisen tutkinnan alkutoimet rikospaikalla hoiti rikosylikomisario Pauli Kuusiranta. Uhri oli jo siirretty pois tapahtumapaikalta, kun sain 1.12.2006 puoliltapäivin tietää rikoksesta. Asia olisi kuulunut rikoskomisario Marja Kiiskille, mutta hänen poissa ollessaan Kuusiranta määräsi asian minun johdettavakseni. Jutun päätutkija oli rikososaston kokenein väkivaltarikostutkija rikosylikonstaapeli ”ihmistuntija” Kare Koskinen ja teknisen rikospaikkatutkinnan oli suorittanut tekniikan vanhempi rikoskonstaapeli ”älykkö” Matti Mäkinen. Melko pian kävi ilmi, että jutussa mahdollisten epäiltyjen määrä (työ-, läheis-, tuttava-, opiskelijapiirit jne.) oli valtava. Kritiikistä huolimatta myös uhrin puoliso, Anneli Auer oli koko ajan epäiltyjen joukossa mukana - kokonaisuus, mutta erityisesti teknisessä tutkinnassa kertynyt näyttö, ei vain tukenut hänen syyllisyyttään.
Henkirikostutkinnassa rikospaikan oikeat alkutoimenpiteet ovat usein ratkaisevassa asemassa. Silloin kootaan kasaan sellaista teknistä näyttöä, joka ”on ja pysyy” muuttumattomina tapahtui taktisessa tutkinnassa mitä tahansa. Rikospaikalta havaittiin erinäinen määrä erilaisia näytteitä ja jälkiä, joita ei pitäisi pystyä jälkeenpäin muuttamaan eikä manipuloimaan. Paikalla oli todennettavissa mm. kymmeniä verisiä jalkineenjälkiä sekä sisätiloissa että terassilla (sittemmin 30 cm pitkä jalkineenjälki muuttui kengännumeroissa pienemmäksi), tekijältä tekopaikalle jäänyt veitsi (josta saatu asiantuntijalausunto puuttui esitutkinta-aineistosta), sängystä löytyneestä kuusenklapista tuntemattoman miehen DNA-tunniste (päällekkäin tuntemattoman miehen ja uhrin DNA:ta), lasinpaloja (joiden lentosuunta muuttui tutkinnassa 180 astetta), hätäkeskuksen ääninauha (jota äänitutkimuksessa leikattiin, muokattiin ja manipuloitiin useita kertoja aina taktisentutkinnan haluamaan suuntaan), ”vieraat kuitunäytteet” uhrin ja Auerin vaatteissa sekä verhoissa, uhrin vammat kahdella eri aseella tehtynä (kasvoihin vammoja tehnyttä asetta ei koskaan löydetty), Anneli Aurin hengenvaarallinen vamma jne. Lisäksi mm. Annelin havainnot tekijästä (ei tutkinnan aikana muuttunut) sekä Amandan näköhavainto ovenlasista poistuneesta tekijästä (Amandaa on yritetty saada muuttamaan
kertomustaan, mutta hän ei ole sitä muuttanut) kertovat minulle yksityiskohtiin tarkemmin menemättä sen tosiasian, että Anneli Auer ei käytännössä ole voinut surmata miestään. Asia on ollut monimutkainen ja siinä on paljon tulkinnanvaraa, mutta ei niin paljon, ettenkö voisi olla ko. päätelmästäni täysin varma. Samaa mieltä kanssani ovat jutun taktinen päätutkija Kare Koskinen ja tekninen tutkija Matti Mäkinen. Me kaikki olemme sitä mieltä, että taloon tuli ulkopuolinen henkilö, joka surmasi Jukka S. Lahden ja jota ei ole vielä tavoitettu. Tätä ajattelua tuki myös teosta ja tekijästä ansiokkaan profiloinnin tehnyt Helinä Häkkänen-Nyholm (työsuhdetta KRP:ssa ei jatkettu?). Samoin Anneli Aueria kävi parin päivän ajan puhuttamassa mm. Eveliinan surman ratkaissut KRP:n Markku Tuominen, joka ei kertomansa mukaan nähnyt Anneli Auerissa tekijää.
Kun murhasta oli kulunut noin 3 kuukautta, ehdotin silloiselle vs. poliisipäällikkö Matti Kulmalalle jutun siirtämistä KRP:lle. Juttu oli osoittautunut tavanomaista vaikeammaksi eikä tutkintaryhmä ollut päässyt tekijän jäljille. Jutun tutkinnanjohtajuuden lisäksi minulla oli johdettavani RTP (rikostietopalveluyksikkö) ja paljon työllistänyt huumeryhmä. Pääperusteena siirtoehdotukselleni oli kuitenkin se, että me emme olleet saaneet kiinni tekijää. Ajattelin, että KRP voisi katsoa asiaa ”uusin silmin” ja
keskittyä siihen täysipainoisesti. Kulmala suostui pyyntööni, minkä vuoksi otin yhteyttä KRP:n Turun yksikön päällikkö Heikki Kopperoiseen. Kopperoinen suostui ehdotukseeni ja määräsi uudeksi tutkinnanjohtajaksi Teijo Ristolan. Olin tyytyväinen ja ehdin antaa jo Satakunnan Radion toimittaja Tapio Termoselle haastattelunkin vaihdosta. Silloinen lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero kuitenkin puuttui asiaan. Paatero oli saanut selville siirtoaikeen ja hän soitti minulle. Keskustelumme päättyi siihen, että Paatero perui jutun tutkinnan siirron KRP:lle ja määräsi minut jatkamaan tutkinnanjohtajana. Termonen sai Paaterolta uuden haastattelun. Näin jälkeenpäin ajatellen jutun siirto KRP:lle oli säästänyt monelta sotkulta, johon myöhemmin jutun tutkinnassa ajauduttiin. Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi Paatero ei halunnut tämänkaltaista juttua KRP:n tutkittavaksi. "
lähde. Mikko Niskasaari
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/136
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Eikös se joku puolustuksen asiantuntija vedonnut gorillaefektiin. Sitähän voi soveltaa koko tapaukseen. Kun gorilla siinä silmiemme edessä seisoo, jää se huomaamatta niiltä, joille on nimeenomaan iskostunut jonkun tietyn tehtävän ratkaisu.
Siis: Jos sinä olet keskittynyt ja saanut tehtäväksesi etsiä nuppineulaa heinäsuovasta, niin sitähän sinä etsit. Olet siihen niin keskittynyt, että kaikki muut suuremmatkin esineet sivuutat etkä kiinnitä niihin mitään huomiota, kun se ei ole se nuppineula.
Ehkäpä siellä suovassa on kultasormuskin, risu, ampiaisenpesä tai jopa jokin suurempi eläin pesässään. Kaikki jää huomaamatta kun painopiste, polttopiste etsinnässä on nuppineula.
Kun sen löydät hihkut riemusta, tehtävä suoritettu. Kun kysytään mitä siellä muuta oli, missäs on se sormus, puolustelet itseäsi sillä, että nuppineulaahan pyydettiin etsimään.
Pyynnön esittäjä kuitenkin on hukannut sormuksensa ja kuvitteli että kun pyydetään nuppineulaa etsimään, niin varmasti sormus löytyy. Vaan tunnollinen etsijä etsiikin nuppineulaa ja on hyvin pettynyt ja pahoittanut mielensä kun työnsä taitavasti teki ja siitä kuitenkin häntä moititaan.
Aukeaa kelle aukeaa ja jolle ei, ei ole tarkoituskaan.
Siis: Jos sinä olet keskittynyt ja saanut tehtäväksesi etsiä nuppineulaa heinäsuovasta, niin sitähän sinä etsit. Olet siihen niin keskittynyt, että kaikki muut suuremmatkin esineet sivuutat etkä kiinnitä niihin mitään huomiota, kun se ei ole se nuppineula.
Ehkäpä siellä suovassa on kultasormuskin, risu, ampiaisenpesä tai jopa jokin suurempi eläin pesässään. Kaikki jää huomaamatta kun painopiste, polttopiste etsinnässä on nuppineula.
Kun sen löydät hihkut riemusta, tehtävä suoritettu. Kun kysytään mitä siellä muuta oli, missäs on se sormus, puolustelet itseäsi sillä, että nuppineulaahan pyydettiin etsimään.
Pyynnön esittäjä kuitenkin on hukannut sormuksensa ja kuvitteli että kun pyydetään nuppineulaa etsimään, niin varmasti sormus löytyy. Vaan tunnollinen etsijä etsiikin nuppineulaa ja on hyvin pettynyt ja pahoittanut mielensä kun työnsä taitavasti teki ja siitä kuitenkin häntä moititaan.
Aukeaa kelle aukeaa ja jolle ei, ei ole tarkoituskaan.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
-
Nätti_Jussi
- Agentti Scully
- Viestit: 653
- Liittynyt: La Loka 13, 2012 8:10 pm
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Niiden merkitys on puhdas nolla. Syyttäjä ei selkeästi itsekään usko "uusiin todisteisiinsa", koska ei vetoa teonkuvauksessa ollenkaan lasten uusiin kertomuksiin. KKO munasi itsensä siten, ettei heidän olisi ikinä pitänyt myöntää syyttäjille valituslupaa murhajutussa, vaan jättää hovioikeuden tuomio vuodelta 2011 voimaan. Aika paljon olisi valtion rahoja säästynyt, jos olisivat tehneet oikean päätöksen. Nyt on selvää, että palautuspäätös käräjäoikeuteen oli täysin väärä.lautanainen kirjoitti:KKO:n päätös palauttaa asia KO:n uudelleen käsiteltäväksi tekohetkellä 7- ja 4-vuotiaiden lasten uusiin kertomuksiin vedoten tilanteessa, jossa tuomio muuttuisi syytetyn vahingoksi.
http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin. ... ku_001.pdf
Mikä on näiden syyttäjän aikanaan hehkuttamien "uusien" ja "mullistavien" todisteiden merkitys nyt?
- Kyllä se on sitä, aina se on sanonu sitä, et se on Ulvilassakin niin se on tullu sinne, avannu oven ja sitten huutanu sinne että "millä lyödään päähän, no vasaralla tietenkin".
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Kenen kannalta väärä? Uhri(e)n vaiko syyllisen? Olisiko tämä oikeuden pyytämä ja nyt esiintullut ratkaiseva astalon jälkikin ulkoseinässä jäänyt arkistoiden pimentoihin?Nätti_Jussi kirjoitti:Niiden merkitys on puhdas nolla. Syyttäjä ei selkeästi itsekään usko "uusiin todisteisiinsa", koska ei vetoa teonkuvauksessa ollenkaan lasten uusiin kertomuksiin. KKO munasi itsensä siten, ettei heidän olisi ikinä pitänyt myöntää syyttäjille valituslupaa murhajutussa, vaan jättää hovioikeuden tuomio vuodelta 2011 voimaan. Aika paljon olisi valtion rahoja säästynyt, jos olisivat tehneet oikean päätöksen. Nyt on selvää, että palautuspäätös käräjäoikeuteen oli täysin väärä.lautanainen kirjoitti:KKO:n päätös palauttaa asia KO:n uudelleen käsiteltäväksi tekohetkellä 7- ja 4-vuotiaiden lasten uusiin kertomuksiin vedoten tilanteessa, jossa tuomio muuttuisi syytetyn vahingoksi.
http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin. ... ku_001.pdf
Mikä on näiden syyttäjän aikanaan hehkuttamien "uusien" ja "mullistavien" todisteiden merkitys nyt?
Ei lasten kertomuksia tarvita, kun lavastus on toteennäytetty teknisin todistein.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Nätti_Jussi tähän jo vastasikin edellä. Uudet todisteet olivat Ari Aurin järjestämällä merimatkalla syntyneitä nuorimpien lasten kertomuksia, joiden mukaan ainakinlautanainen kirjoitti:KKO:n päätös palauttaa asia KO:n uudelleen käsiteltäväksi tekohetkellä 7- ja 4-vuotiaiden lasten uusiin kertomuksiin vedoten tilanteessa, jossa tuomio muuttuisi syytetyn vahingoksi.
http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin. ... ku_001.pdf
Mikä on näiden syyttäjän aikanaan hehkuttamien "uusien" ja "mullistavien" todisteiden merkitys nyt?
a) Lahden kuoleman taustalla oli saatananpalvontaa, ja hänen verta ja tuhkaa käsiteltiin saatananpalvontarituaaleissa
b) vanhin tytär osallistui isänsä murhaan lyömällä tätä vasaralla päähän
c) Auer suunnitteli murhaa kuukausia rakentamalla esimerkiksi froteepyyhkeistä kilpiä
d) hätäpuhelun taustalla soi ääninauha, oikeasti Lahti on kuollut jo puhelun alkaessa
e) toiseksi vanhin poika kuuli lastenhuoneen oven takaa ääniä, kuten veitsen nostamisen pöydältä ja viuh-äänen veitsellä lyötäessä.
Oikeastaan korkeimman oikeuden täytyi palauttaa asian käsitelly käräjäoikeuteen, koska kaikki nämä asiat viittaavat sellaiseen tapahtumakulkuun, jota ei ollut aiemmin käsitelty.
Syyttäjäpuoli oli siis KKO:n tuomareita ovelampi. Kun uusi kierros alkoi viime syksynä, syyttäjä ei enää väittänytkään, että surma olisi äänitetty etukäteen tai mitään muitakaan osia fantasiatarinoista. MUTTA syyttäjä ei voi jättää näitä kertomuksia kokonaan pois todistusaineistosta, koska KKO ohjeisti, että uusi näyttö tulee ottaa huomioon käsittelyssä. Syyttäjä siis uhrasi Auerin lapset valitusluvan vuoksi, vaikka hän itsekin tiesi ettei kertomuksissa ole päätä eikä häntää, ja lapset joutuvat julkisuudessa kyseenalaiseen valoon tarinoidensa vuoksi.
Murha ei vanhene koskaan. Käsittely olisi voitu koska tahansa avata uudestaan, jos olisi ilmaantunut uusia ja ratkaisevia todisteita.annijatta kirjoitti:Kenen kannalta väärä? Uhri(e)n vaiko syyllisen? Olisiko tämä oikeuden pyytämä ja nyt esiintullut ratkaiseva astalon jälkikin ulkoseinässä jäänyt arkistoiden pimentoihin?
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Mitä järkeä tuossa olisi ollut? Eikös ollutkin hyvä, että uusia ja ratkaisevia todisteita ilmaantui jo nyt? Säästettiin nääs yhteiskunnan varoja kun uusia kierroksia ei tarvitse enää käydä.marsii kirjoitti;
Murha ei vanhene koskaan. Käsittely olisi voitu koska tahansa avata uudestaan, jos olisi ilmaantunut uusia ja ratkaisevia todisteita.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
-
lautanainen
- Aloitteleva Besserwisser
- Viestit: 14
- Liittynyt: Pe Loka 03, 2014 12:07 pm
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Mitenkähän mahtaa olla?annijatta kirjoitti: Ei lasten kertomuksia tarvita, kun lavastus on toteennäytetty teknisin todistein.
Valituksessaan KKO:lle syyttäjä on siis vedonnut vain ja ainoastaan lasten uusiin tarinoihin vuodelta 2011, jotka eivät tietenkään ole olleet käytettävissä HO-käsittelyn aikana.Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio voidaan purkaa, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen. Pykälän 2 momentin mukaan tuomiota älköön purettako mainitusta syystä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka on tuomion antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän on muutoin pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta. Korkein oikeus katsoo, että tuomion oikeusvoima koskee pääsääntöisesti vain niitä perusteita, joihin asiassa on vedottu.
Kuitenkin:
Nythän meneillään olevassa farssissa vatvotaan kuitenkin pääosin ihan eri asioita kuin mihin alkuperäinen KKO:n tekemä palautuspäätös perustui. Ei siis voine olla niin, että ensin haetaan tuomion purkua lähes varmoilla todisteilla, mutta sitten todellisuudessa vedotaankin ihan muihin seikkoihin ml. viime hetkellä "yllättäen" "löytyneet" valokuvat sun muut...Kanteen hylkäävä tuomio ei siten estä samaa oikeusseuraamusta tarkoittavan uuden kanteen nostamista sellaisten uusien seikkojen perusteella, joihin aikaisemmassa oikeudenkäynnissä ei ole vedottu. Edellytyksenä tällöin kuitenkin on, ettei näihin uusiin seikkoihin olisi voitu aikaisemmassa oikeudenkäynnissä vedota.
-
Spekultantti
- Theo Kojak
- Viestit: 1165
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2011 4:32 pm
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Onhan hovioikeus käsitellyt myös lasten, pojankin, uudemmat lausunnot, mutta nauhat katsottiin suljetuin ovin. Poika kieltäytyi vastaamasta lisäkysymyksiin livenä, mutta mistä me tiedetään mitä kaikkea siellä suljettujen ovien takana tiedetään.
Nämä valokuvat olivat vain viimeinen niitti, eivät ainoa.
Nämä valokuvat olivat vain viimeinen niitti, eivät ainoa.
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Ja lisäksi on käyty toinen oikeudenkäynti asiaan liittyen, mutta kuitenkin eri rikoksista. Koska rikosten luonto on se mikä on, on kaikki salattua materiaalia. Korkeinoikeus kyllä suositteli liittämään tapaukset yhteen, mutta koska toisessa jutussa oli myös toinen syytetty, oli järkevämpää tehdä näin. Kuitenkin syyttäjäpuoli käsittelee tämän toisen oikeudenkäynnin aineistoa tämänkin tapauksen yhteydessä mutta suljetuin ovin.Spekultantti kirjoitti:Onhan hovioikeus käsitellyt myös lasten, pojankin, uudemmat lausunnot, mutta nauhat katsottiin suljetuin ovin. Poika kieltäytyi vastaamasta lisäkysymyksiin livenä, mutta mistä me tiedetään mitä kaikkea siellä suljettujen ovien takana tiedetään.
Nämä valokuvat olivat vain viimeinen niitti, eivät ainoa.
Siis missä muka mennään metsään.
Ja tiedän että se uusi tutkintapyyntö on samaa luokkaa kuin Koiviston huppumies. Nimikin on tuotu esiin. Siis tämä Annelin itsensä pääepäilty. Taasko pitää yksi syytön uhrata, että Anneli saisi teatteriaan jatkaa. Bluffi on syynätty ja akkahai ei voita värisuoraa. Tarkoitan sitä että tässä pelissä syyttäjäpuoli on saletissa.
Ja jos alkuperäinen tutkinnanjohtaja on jostakin syystä piilotellut aineistoa privaatisti sänkynsä alla, niin se ei ole nykyisten tutkijoiden vika. Ottakaa huomioon että oikeus näitä kuvia vaati. Vanhaa alkuperäistä aineistoa, jota Joutsenlahti pimitti. Miksiköhän?
Katsokaas kun filunki aina rehellistä puijaa.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Olet oikeassa että lasten kertomukset ovat mukana oikeudenkäynnissä, mutta kyse on siitä, että syyttäjä ei ole samaa mieltä lasten kanssa vaikka juuri heidän kertomustensa perusteella juttu palautettiin lähtöruutuun.Spekultantti kirjoitti:Onhan hovioikeus käsitellyt myös lasten, pojankin, uudemmat lausunnot, mutta nauhat katsottiin suljetuin ovin. Poika kieltäytyi vastaamasta lisäkysymyksiin livenä, mutta mistä me tiedetään mitä kaikkea siellä suljettujen ovien takana tiedetään.
Syytteen teonkuvaus on yhä sama kuin aiemmalla kierroksella: Lahti tuli kotiin ja syntyi riita. Lahti löi Aueria veitsellä rintaan, ja kun Auer sai veitsen, tämä puukotti Lahtea ja luuli tappaneensa hänet. Auer alkoi lavastamaan tilannetta ulkopuolisen aiheuttamaksi. Estääkseen vanhinta lasta näkemästä tapahtumaa Auer soitti häkeen, pyysi lasta puhelimeen ja meni tappamaan tajuihinsa tulleen uhrin. Vaihtoehtoisesti puhelun taustalla kuuluvat Lahden valitusäänet tulevat aikaisemmin tehdyltä tallenteelta.
Syyttäjä on siis luopunut nuorempien lasten tarinoista, että surmaa olisi edeltänyt kuukausien suunnittelut, vanhin tytär olisi yhteistyössä toteuttanut surman ja niin edelleen.
-
Spekultantti
- Theo Kojak
- Viestit: 1165
- Liittynyt: Pe Elo 26, 2011 4:32 pm
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Tuo on kyllä mennyt ohi. Missä niin on sanottu, että syyttäjä on luopunut murhan suunnitteluteoriasta? Koska ne tulevat ilmi niillä samoilla nauhoilla, joissa on myös lsh-materiaalia, niin siksi niitä ei ole julkisuudessa esiintynyt, mutta meidän tietämättä niitä on voitu käsitelläkin.Marsii kirjoitti:Olet oikeassa että lasten kertomukset ovat mukana oikeudenkäynnissä, mutta kyse on siitä, että syyttäjä ei ole samaa mieltä lasten kanssa vaikka juuri heidän kertomustensa perusteella juttu palautettiin lähtöruutuun.Spekultantti kirjoitti:Onhan hovioikeus käsitellyt myös lasten, pojankin, uudemmat lausunnot, mutta nauhat katsottiin suljetuin ovin. Poika kieltäytyi vastaamasta lisäkysymyksiin livenä, mutta mistä me tiedetään mitä kaikkea siellä suljettujen ovien takana tiedetään.
Syytteen teonkuvaus on yhä sama kuin aiemmalla kierroksella: Lahti tuli kotiin ja syntyi riita. Lahti löi Aueria veitsellä rintaan, ja kun Auer sai veitsen, tämä puukotti Lahtea ja luuli tappaneensa hänet. Auer alkoi lavastamaan tilannetta ulkopuolisen aiheuttamaksi. Estääkseen vanhinta lasta näkemästä tapahtumaa Auer soitti häkeen, pyysi lasta puhelimeen ja meni tappamaan tajuihinsa tulleen uhrin. Vaihtoehtoisesti puhelun taustalla kuuluvat Lahden valitusäänet tulevat aikaisemmin tehdyltä tallenteelta.
Syyttäjä on siis luopunut nuorempien lasten tarinoista, että surmaa olisi edeltänyt kuukausien suunnittelut, vanhin tytär olisi yhteistyössä toteuttanut surman ja niin edelleen.
Voi tietysti ilmetä, ettei murhaa suunniteltukaan ennenkuin perheriitä repesi kohtalokkaaksi tappeluksi, mutta eihän pieni poika voinut sellaista draaman kaarta erotella. Niitähän siellä nyt sitten pohditaan mikä niistä olisi todennäköistä ja jopa todellista.
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Miksi minä en näe tässä mitään logiikkaa: alkuperäinen tutkija JJ on ollut vakuuttunut siitä, että tekijä on ulkopuolinen, mutta kuitenkin onnistunut pitämään jossakin "sängyn alla" ulkopuoliseen viittaavia todisteita?annijatta kirjoitti: Ja jos alkuperäinen tutkinnanjohtaja on jostakin syystä piilotellut aineistoa privaatisti sänkynsä alla, niin se ei ole nykyisten tutkijoiden vika. Ottakaa huomioon että oikeus näitä kuvia vaati. Vanhaa alkuperäistä aineistoa, jota Joutsenlahti pimitti. Miksiköhän?
Katsokaas kun filunki aina rehellistä puijaa.
Olenko ymmärtänyt oikein, että asunto tutkittiin aika suurpiirteisesti, ja esimerkiksi pakastimessa olisi voinut tavanomaisten pakastetavaroiden seassa olla vaikka pussillinen verisiä kenkiä ja astaloita? Asunto oli kai yllättävän sotkuinen noin esimerkillisen kotiäidin asunnoksi, ja sitä ei varsin perusteellisesti käännetty ylösalaisin. Jos olisi käännetty ottaen huomioon sen vaihtoehdon, että syyllinen oli AA, ehkä puolustuksella olisi helpompi työ nyt vakuuttaa, että ei siellä mitään ollut piilossa.
Jossakin ne tappovälineet ovat, ja jälkiä jättäneet kengät, näppylähanskat + murhaajanruskea tekokuitutekstiili, mutta missä? Vuosien varrella on varmaan yhdeltä jos toiselta Porin seudun asukkaalta kadonnut veitsiä ja astaloita, joita on ehkä käytetty murhavälineinä.
Re: Poliisin ja oikeuden kootut munaukset?
Nyt en ymmärrä logiikkaasi. Viittaavatko nämä nyt esiintulleet kuvat ulkopuoliseen?Ande kirjoitti:Miksi minä en näe tässä mitään logiikkaa: alkuperäinen tutkija JJ on ollut vakuuttunut siitä, että tekijä on ulkopuolinen, mutta kuitenkin onnistunut pitämään jossakin "sängyn alla" ulkopuoliseen viittaavia todisteita?annijatta kirjoitti: Ja jos alkuperäinen tutkinnanjohtaja on jostakin syystä piilotellut aineistoa privaatisti sänkynsä alla, niin se ei ole nykyisten tutkijoiden vika. Ottakaa huomioon että oikeus näitä kuvia vaati. Vanhaa alkuperäistä aineistoa, jota Joutsenlahti pimitti. Miksiköhän?
Katsokaas kun filunki aina rehellistä puijaa.
Olenko ymmärtänyt oikein, että asunto tutkittiin aika suurpiirteisesti, ja esimerkiksi pakastimessa olisi voinut tavanomaisten pakastetavaroiden seassa olla vaikka pussillinen verisiä kenkiä ja astaloita? Asunto oli kai yllättävän sotkuinen noin esimerkillisen kotiäidin asunnoksi, ja sitä ei varsin perusteellisesti käännetty ylösalaisin. Jos olisi käännetty ottaen huomioon sen vaihtoehdon, että syyllinen oli AA, ehkä puolustuksella olisi helpompi työ nyt vakuuttaa, että ei siellä mitään ollut piilossa.
Jossakin ne tappovälineet ovat, ja jälkiä jättäneet kengät, näppylähanskat + murhaajanruskea tekokuitutekstiili, mutta missä? Vuosien varrella on varmaan yhdeltä jos toiselta Porin seudun asukkaalta kadonnut veitsiä ja astaloita, joita on ehkä käytetty murhavälineinä.
Syyttäjähän antoi ymmärtää että verisellä astalolla on lyöty ulkoseinään ilmeisesti ikkunan rikkomisen yhteydessä. Syyttäjähän on väittänyt että syytetty on lavastustarkoituksessa rikkonut ikkunan. Teko on ollut kaksivaiheinen ja että ikkunaa on rikottu kahteen otteeseen.
Nyt löytynyt osasuurennos verisestä astalon jäljestä todentaa tämän. Tekniset tutkijat ovat varmaan tulleet siihen tulokseen (mittauksineen ja laskelmineen) että ovi on ollut jossakin vaiheessa auki ikkunaa rikottaessa, jota tukee myöskin pojan murhayön kuulohavainnot.
Poika ei ole ollut tietoinen tästä astalon jäljestä. Kuitenkin hän on jo vuonna 2011 kertonut lasiäänistä ja että oven sulkeutumisen ääni kuului ihan siinä lopussa.
Ulkopuolinen ei aukaissut ovea ja astalon jälki on tullut seinään, kun ovea on rikottu sen ollessa avoin.
Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.