one eye kirjoitti:Voi herttinen. Lasiaukossa ei ole minkäänlaista astumisen merkkiä. Ehjiä lasihampaita jotka ei kestä äijän painoa. Ei kengän pohjan materiaalia lasiin jääneenä. Ei sulan pihamaan jälkiä kengästä - ei mitään. Vain Jukan verta.
Anneli laski, että veri riittää. Näille toopeille täällä riittäisi vähempikin koska osaavat kyllä keksiä satuja ihan omin päin.
Noh noh valha, anteeksi siis one eye.
Miltä se sulanmaanjälki näyttää, voisiko siitä saada pikku selostuksen kun en ole vielä sellaista nähnyt, ihan vaan mielenkiinnosta ja hämmästelen sulanmaan jälkiä millainen voisi olla
Entäpä sitten millainen on ehjä lasihammas tai miltä sen pitäisi näyttää astumisen jälkeen ja mistä sen erottaa onko lasi särkynyt sivuttaispaineesta vaiko päittäispaineesta ja kuinka pitkän sen pitää olla jotta se painon alla katkeaa.
Tallenteella kuuluu
JOPA LAPSEN KIRKAISUN VOITTAVA TERÄVÄ NAPSAUS loppupuolella kirkaisua, niin mikä kumma muu kuin lasinpäälle astuminen ja joka katkeaa, niin hertzeiltään voittaa kirkaisun?
Esittäisitkö meille sellaisen äänen.
Tiedät varsin hyvin, että tuolla takapihalla nurmikko, mutta kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota siihen mistä se mura on edes tullut siihen tuolille ja kurahanskojen päälle, ei edes poliisit ole sitä jäänyt miettimään.
Mutta selitys mistä olisi voinut tuo pienimäärä muraa tulla, on tässä kuvassa.
Kyllä se Anneli muuten tuossa "lavastuksessaan" on ollut todellakin kekseliäs.
On kaikessa lavastamistouhussaan ja kiireessään huomioinut jopa sen, että pitäähän nyt sisääntulojälkiäkin olla ja nakannut nurmikolle kukkaruukun multineen ja hakenut sieltä sitten vielä muraa pikkaisen tuolille, huomasikohan vielä lavastaa kengänjäljenkin siihen?