Totta.
Jokiniemen miehet ovat viihdyttäviä hankkiessaan lisää resursseja, etuoikeuksia ja valtaa itselleen pelottelemalla, luomalla perusteettomia uhkakuvia ja epäsuorasti uhkailemalla.
Näytteitä kyvyistään suoltaa silkkaa kakkelia:
Krp: Liivijengit leviävät kuin kauppaketjut
Kotimaa 18.2.2013 3:00
Krp varoittaa liivijengeistä: "Jos maksaa, kiristys ei lopu"
Julkaistu: 18.2.2012 7:25
Krp: pankeilta lainoja rikollisjengeille
Kotimaa | Turun Sanomat 19.7.2012 04:58
KRP: Liivijengit alkaneet kiristää yrittäjiltä suojelurahaa
Lauantai 18.2.2012
KRP: Ruotsin järjestäytynyt rikollisuus uhkaa Suomea
Kotimaa 13.8.2010
KRP:n päällikkö:
Järjestäytynyt rikollisuus rehottaa yhteiskunnassa
9.3.2011
Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta arvioi, että Suomessa toimii useita satoja järjestäytyneiden rikollisjengien pyörittämiä kulissifirmoja.
Peiteyritysten hallituksissa istuvilla ei välttämättä ole rikollista taustaa. He toimivat laillisesti rikollismaailman huipulta annettujen ohjeiden mukaan.
Kulissifirmat neuvottelevat päivittäin valtion, kuntien ja laillisten liikeyritysten kanssa yhteistyöstä. Esillä on jopa kaavamuutosasioita.
- Peiteyritysten tyypit tekevät niin kuin haluavat. Jos julkisyhteisö yrittää ottaa kovat keinot käyttöön, sieltä ei yllättäen löydykään henkilöä, joka selvittäisi ongelman.
- Syynä arkuuteen on joko suoranainen uhkailu tai sellainen härski toiminta, jonka voi ymmärtää uhkailuksi. Uhkaus voi kohdistua esimerkiksi virkamiehen, liikemiehen tai poliitikon perheeseen, Ranta sanoo.
Suomalaisilta yrityksiltä on kiristetty suojelurahaa. Asiasta kertoo keskusrikospoliisin (KRP) rikoskomisario Jussi Oksanen Suomen Yrittäjät -järjestön Yrittäjä-lehdessä.
Ensimmäisen kerran Salon nimi mainittiin oikeudessa maaliskuussa 2012, kun Vantaan käräjäoikeudessa käsiteltiin kahden moottoripyöräjengin tekemiä rikoksia. Oikeuteen kutsuttu krp:n asiantuntijatodistaja kertoi yleisellä tasolla jengien toimintatavoista. Yllättäen puolustuksen asianajaja viittasi Salon tatuointiin ja kysyi, kuuluuko Mika Salo osaksi järjestäytynyttä rikollista ryhmää. Poliisimies näki tilanteen selvänä.
”Hän on valintansa tehnyt, hän haluaa kannattaa järjestäytynyttä rikollisuutta sen tatuoinnin myötä”, sanoi poliisimies, joka kuuluu krp:n tiedusteluosaston järjestäytyneen rikollisuuden seuranta -nimiseen ryhmään.
Yhteiskunnan tuet pois ammattirikollisilta, vaati poliisijohtaja Robin Lardot Ylen haastattelussa.
Perustan tukien poistamiselle hän hakisi järjestäytyneen rikollisuuden määritelmästä, joka on jo lakiin kirjattu.
Lardotin puheenvuoro on laskettavissa poliisin kesähelteen aiheuttamaksi hätähuudoksi, sen verran surutta hän oikoo mutkia kokonaisuuksissa, jotka ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.
Puurot ja vellit menevät sekaisin jo viittauksessa järjestäytyneeseen rikollisuuteen. On aivan eri asia kirjoittaa määritelmä ammattirikollisuudesta kuin ottaa kantaa siihen, onko yksittäinen rikollinen ammattirikollinen.
Lardotin viittaus tukien poistamiseen, jos rikollinen toiminta jatkuu, on hämmentävä. Jos tilanne on tämä, poliisin asia on hoitaa oma työnsä ja oikeuslaitoksen langettaa rikollisella lakiin perustuva rangaistus!
Poliisijohtaja piirtää kuvaa, joka mukaan rikollisella ei olisi samaa oikeusturvaa kuin lakia kunnioittavalla henkilöllä.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki muistuttaa, että rikoksesta seuraa rangaistus ja kaikki seuraamukset on kirjattava.
Huomautus osuu maaliin. Olisiko yhteiskunnan tukien poistaminen rikoksesta tuomitulle tosiasiassa rangaistus rikoksesta vai jonkinlainen epämääräinen lisärangaistus?
Mikäli tukien epäämisen syy on ammattirikollisuus, millä edellytyksellä ne tulisi palauttaa?
Tähänkin kysymykseen olisi saatava vastaus, jos Lardotin esityksestä jalostettaisiin ammattirikollisuuden torjuntakeinoa.
Yhteiskunnan perimmäinen tavoite on rikollisen käännyttäminen rehelliseksi, lakia kunnioittavaksi kansalaiseksi. Palvelisiko tukien poistaminen tätä päämäärää? Vaarana on rikollisen eristäminen yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä ilmeisesti vain kiihdyttäisi rikollisuuden kierrettä.
Lardot laskee, että rikollinen käyttää yhteiskunnan tuet rikoksiin. Välttämättä näin ei sentään ole, esimerkiksi asumistuki voi turvata rikollisen perheen hyvinvointia.
Suomalaisia on hauskuuttanut tapaus, jossa poliisi kävi takavarikoimassa 9-vuotiaan tytön tiekoneen, koska väitti tämän ladanneen luvatta netistä musiikkia. Aiheellisesti on kysytty, onko tämä tosiaan poliisin tärkein tehtävä.
Poliisijohtaja Robin Lardot puolusti poliisioperaatiota Helsingin Sanomissa lauantaina 24.11.2012: "Kun tekijänoikeuksia valvova järjestö teki tutkintapyynnön, poliisin on aloitettava tutkinta, jos ei ole erityistä perustetta jättää asiaa tutkimatta. Poliisilla ei tällaisessa tilanteessa juuri harkintavaltaa".
...
Se, minkä ilmoituksen poliisi tutkii ja minkä jättää tutkimatta, on pelkkää mielivaltaa, mikä taas on monella tapaa lainvastainen tilanne. Olen aivan varma, että sen tietää myös poliisijohtaja Robin Lardot; kuten koko Poliisihallituksen johto.
KRP:n mukaan aviomiehensä murhasta käräjäoikeudessa tuomitun Anneli Auerin poikaystävänä esiintyneen ”Sepon” toimien julkistaminen paljastaisi poliisin taktiset ja tekniset menetelmät. KRP on kannellut julkistamispäätöksestä korkeimpaan oikeuteen.
...
– Oikeusvaltiossa itse asiassa kyllä syytetyllä pitäisi olla oikeus arvioida, onko joku todistusaineisto hänelle merkitystä vai ei. Käsitykseni mukaan näin pitäisi olla ehdottomasti, Tolvanen arvioi.
...
Korkein oikeus antaa päätöksensä keskusrikospoliisin kanteluun lähipäivinä. Siihen saakka peitetoimintatiedot pysyvät salassa.
– Poliisin kannalta on hieno juttu, että saamme ennakkotyyppisen päätöksen peitetoiminnan julkisuudesta, kommentoi poliisijohtaja Robin Lardot poliisihallituksesta.
Ps. Lardot joutui pettymään, peitetoiminnasta vaadittin esittämään jonkilainen KRP:n omin kriteerein laadittu raportti, josta sai mustata mitä halusivat mustata.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Oksasen mukaan Suomessa on ainakin yksi tapaus, jossa syyttäjä jätti viemättä jengiläisen jutun hovioikeuteen.
Tämä saattoi johtua pelosta 
, jota syyttäjä koki rikollisjengiä kohtaan.
Rikoskomisario Jussi Oksanen paljasti asian Lahdessa poliisin, finanssialan ja oikeustoimittajien ajankohtaisseminaarissa. Oksanen ei suostunut kertomaan tietämästään oikeusjutusta tämän enempää, ei edes sitä, missä päin maata kyseinen tapaus on sattunut.
Ps. oli pakko vähän alleviivata ja hymiöidä 
, kun ei "jengiläistä" hoviin viety, uskalsivat sentään käräjille haastaa 
...............................................................................................................
Kyllä hesari ja Matti Nissinenkin osaavat olla viihdyttäviä.
Tässä esimerkiksi ei toimittajalle ole tullut ollenkaan mieleen kysyä haastateltavalta, että muistaako koskaan törmänneensä yhteenkään sellaiseen syyttäjään, joka ei olisi tasapuolisesti tutkinnasta tiedottanut.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen mukaan hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa ilmaisukielto olisi haitannut epäillyn oikeutta tehokkaaseen puolustukseen tai asianmukaiseen tiedottamiseen julkisuudessa. Nissinen muistuttaa, että tutkinnanjohtajien on tiedotettava tasapuolisesti niin, ettei ketään leimata syylliseksi.
.
