Rautavaaran perhesurma 26.10.2014, äiti ja 3 lasta kuoli

[Moona]

Henkilöspekuloinnit kiellettyjä - I know. Enkä sano muuta kuin että noin aktiivinen linkittely ilman mitään muuta sanottavaa aiheeseen johtaa johonkin.......ihan sama muuten, mutta jos on tunnekylmä egoisti narsisti, niin ei kai siitä parannu muuten, ko ajamalla päin, jos sittenkään

Anteeks, mulla keitti niin yli, että pyydän bannata itseni. Sanojeni takana olen silti.

[pate]

Blogin luettuani minusta siinä oli aika totuudenmukaisesti kerrottu niistä tunnoista mitä äitinä oleminen voi pahimmillaan olla ja mistä voi seurata pahimmillaan tällaisia hirveitä tragedioita.
Minusta on hyvä, että tästä puhutaan ja ongelma on tiedostettu ja se on johtanut moniin posittivisiin ratkaisuhin, mitkä estävät tapahtumasta näitä trgedioita.
Mutta aina ei näin ole ollut ja silloin tällaiset tragediat olivat varsin yleisiä.
Ongelman myöntäminen ja siitä puhuminen on tuonut monia hoitomuotoja, jotka auttavat pahimman yli ja siksi tällaiset perhesurmat ovat nykypäivänä hyvin harvinaisia.
Ei pidä mennä kuin muutama vuosikymmen taaksepäin, kun äitien masennuksista ei saanut puhua ja se oli todella hävettävää. Ja ei silloin myöskään puhuttu niin julkisesti niiden seurauksista, kun äidit tappoivat lapsiaan kymmeniä kertoja useamin, kuin nykyään.

[Moona]

Äidit tappoivat lapsiaan - juu, häpeästä, kyvyttömyydestä elättää niitä, työpaikan isännän käskystä, monesti tappoivat siinä sivussa myös itsensä.... mutta ei kai kovin usein kahdesta (?) isästä siinneitä kolmea kerralla.....usein?????

[Maruna]

Tuli mieleen että olisko tässä kysymys että ylpeänä ei nainen halunnut myöntää suhteensa olleen lopussa. Vaikeus kertoa sukulaisille ja ystäville että taas olen samassa jamassa. Ei halua erota, roikkuu väkisin huonossa suhteessa. Ei halua enään selvitellä kellekkään vaan ylpeänä ja itsekkänä vaan haluaa pois tilanteesta miten vaan helpommin pääsee. Kaikki paskahan jää omaisille koko elämän taakaksi.

Olin vähällä kommentoida nimimerkkiä "Chriselle", joka jätti viestinsä vain 6 minuuttia sinun jälkeesi. (Kun katsoin nämä viestit epähuomiossa saman henkilön kirjoittamiksi.)

Hyvä "Tintta-Liina", en usko, että kukaan surmaa lapsiaan niin vähäpätöisen syyn kuin ylpeyden eli kasvojen menettämisen pelon vuoksi. Näin ei ole ainakaan Suomessa, jossa ihmiset tuntuvat eroilevan tuhkatiheään, kenenkään sitä juuri paheksumatta. Kyllä tällaiseen tekoon ajautumisen taustalla täytyy olla syvää masennusta ja äärimmäistä epätoivoa. Jos miehellä on ollut erohaluja, niin nainen on voinut kyllä asettua niitä vastaan, paljon merkittävämmistä syistä kuin ylpeyden vuoksi: Nainen on mieltänyt, että heillä on kaksi pientä yhteistä lasta, jotka tarvitsevat vielä pitkään sekä isää että äitiä, ja mieluiten yhteisen kodin, jossa asuvat sekä isä että äiti. Nainen ei varmaankaan ole halunnut nuoren perheen hajoavan, ja vasta 5 vuoden ikäisen parisuhteen katkeavan kuin kanan lento, heti alkuunsa. Hän on ehkä kynsin hampain halunnut säilyttää lapsilla ehyen perheen, vaikka onkin tajunnut olevansa äärirajoille uupunut, 3 pienen lapsen äiti ja samalla erittäin rasittava vaimo, työssäkäyvälle miehelleen, kaikkine mustasukkaisuus kohtauksineen. Toisaalta äiti on voinut myös pelätä omaa jaksamistaan 3 pienen lapsen kanssa, jos ero ja erilleen muutto puolisosta tulee, ja hän jää entistä enemmän yksin vastuuseen lasten käytännön hoidosta.

En itse henkilökohtaisesti usko, että nainen on kotoa, tai edes bussipysäkiltä lähtiessään vielä aikonut surmata lapset ja itsensä. Lapsillahan oli ollut turvavyöt yhä kiinni onnettomuushetkellä; heitä ei ollut vapautettu turvavöistä bussipysäkillä! Kyseessä on täytynyt olla yhtäkkinen päätös kääntää auto bussia kohti, ja sen eteen! Onko äiti sitten ajatellut, ettei selviä eron jälkeen yksin lasten hoidosta, mutta mies suunnittelee vääjäämättömästi eroa(?) Vai onko epätoivoinen äiti ajatellut, että hän ei esim. unenpuutteen vuoksi jaksa hoitaa 1-, 2- ja 6-vuotiaitaan enää YKSIN edes miehensä seuraavaan vapaa vuoroon asti(?) Unenpuutteenhan tiedetään paitsi aiheuttavan masennusta, myös syventävän jo olemassa olevaa. Äiti ei ole enää uuvuksissaan ajatellut selkeästi, vaan päättänyt "vapauttaa" itsensä ja lapsensa ylipääsemättömästä tilanteesta - karmealla ja kohtalokkaalla tavalla.

Tietääkö kukaan, oliko miehen tarkoitus asua kenties koko työviikko Kuopiossa, ja palata vasta seuraavaksi viikon lopuksi kotiin vaimonsa ja lastensa luo, ja tueksi? Entä saiko äiti isän työreissuilla ollessa mistään hoitoapua surmapäivänä 1-vuotta täyttäneen pojan, sekä 2-ja 6-vuotiaiden tytärtensä hoitoon? Vai oliko hän 1-ja 2-vuotiaassa kiinni 24/7 päivätolkulla, vailla aikuista tukea ja keskusteluseuraa? 6-vuotiashan kävi varmaan jo tarhassa, ja muiden hoidettavana ainakin osan arkipäivistä.

[juurihoitaja]

En itse henkilökohtaisesti usko, että nainen on kotoa, tai edes bussipysäkiltä lähtiessään vielä aikonut surmata lapset ja itsensä. Lapsillahan oli ollut turvavyöt yhä kiinni onnettomuushetkellä; heitä ei ollut vapautettu turvavöistä bussipysäkillä! Kyseessä on täytynyt olla yhtäkkinen päätös kääntää auto bussia kohti, ja sen eteen! Onko äiti sitten ajatellut, ettei selviä eron jälkeen yksin lasten hoidosta, mutta mies suunnittelee vääjäämättömästi eroa(?) Vai onko epätoivoinen äiti ajatellut, että hän ei esim. unenpuutteen vuoksi jaksa hoitaa 1-, 2- ja 6-vuotiaitaan enää YKSIN edes miehensä seuraavaan vapaa vuoroon asti(?) Unenpuutteenhan tiedetään paitsi aiheuttavan masennusta, myös syventävän jo olemassa olevaa. Äiti ei ole enää uuvuksissaan ajatellut selkeästi, vaan päättänyt "vapauttaa" itsensä ja lapsensa ylipääsemättömästä tilanteesta - karmealla ja kohtalokkaalla tavalla.
.

Tai sitten ihan vain yksinkertainen selitys, että narsistipaska raivostui, kun mies ei tullutkaan bussista hänen luokseen, vaan oli menossa "töihin" ja heitetään vielä bussista pois. Minullehan ei näin tehdä, tapan lapsesi ja itseni sinun silmiesi edessä, siinähän näet sitten ja kärsit lopun elämäsi, kun et tehnyt niin kuin tahdon. Ja lapsia on vain pakko pukata lisää, vaikka tietää, että elämä on kärsimystä, kyllä on typeriä ihmisiä. Kohta tietysti joku rientää väittämään, ettei naiset voi olla narsisteja, mitä vielä?

[juurihoitaja]

Blogin luettuani minusta siinä oli aika totuudenmukaisesti kerrottu niistä tunnoista mitä äitinä oleminen voi pahimmillaan olla ja mistä voi seurata pahimmillaan tällaisia hirveitä tragedioita.

Fiksu oppii kerrasta, tyhmä ei mistään. Ja niitä lapsia on vain pakko lisää hankkia, vaikka tiedetään mitä on edessä, eikä hommat ainakaan helpotu verrattuna yhteen lapseen? Täällä on pakko olla jotkin trollien kokoontumisajot, ei noita tekstejä muuten ymmärrä.

[Maruna]

Chrisellen kanssa paljolti samaa mieltä. Äitikin on vain ihminen, ei yli-ihminen tai pyhimys.
En tiedä, mikä oli kaiken takana.
Naista voidaan haukkua murhaajaksi, lasten tappajaksi, mt-ongelmaiseksi. Se ei liikuta häntä enää. Ei hänen tarvitse katua, ei selitellä, kauhistelut eivät kosketa. Hän on pahan ulottumattomissa,samoin kuin nuo pienetkin. Hänet haudataan kauniisti yhdessä lastensa kanssa.

Kamala tapaus kuitenkin.

Tuli mieleeni aivan toinen näkökulma: Ehkä hänen ei ollut tarkoitus edes tappaa itseään tai lapsiaan. Hän ajoi bussia päin siksi, että bussi yrittäisi väistää ja ajaa ehkä metsään. Isä, kuljerttja tai muutama muu olis varmasti loukkaantunut, mutta linja-auto olisi pysähtynyt, kuten hän halusi.
Kuten olen sanonut, en ymmärrä autoista mitään, joten en ole varma, olisko bussi voinut ajaa metsään. Mutta jatuksena tuli tämäkin.

Tiedätkö "Atlanta" minäkin ajattelin hetken ihan samaa! Mietin, että voisiko olla niin, että äiti on ollut niin väsynyt ja sekaisin, että on kuvitellut voivansa pysäyttää ko. linja-auton sitä päin ajamalla? Ajatellut sekaisilla aivoillaan, että jos hän nyt törmää bussiin, niin sen on pakko pysähtyä, oman "armaan" avomiehen tulla ulos, ja ryhtyä selvittämään/setvimään tilannetta - paikalta liukenematta. Sitten nainen on ehkä miettinyt, ettei noin isosta linjurista mene kuin etulyhty rikki hiljaisella nopeudella törmätessä, jolloin se hetken kuluttua on taas ajossa, ja vie avomiehen mennessään. Nainen on sitten päättänyt painaa kaasua, törmätäkseen riittävän lujaa bussin tieltä suistamiseksi.

Pitää muistaa, että perheen nuorin lapsi oli surmapäivänä täyttänyt vuoden. Naisen on täytynyt juuri olla äitiyslomalla, ja kärsiä ehkä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon syystä tai toisesta ei ollut saanut riittävää hoitoa. Alle 1- ja 3-vuotiaiden lasten äiti on varmaan kärsinyt myös unen puutteesta, mikäli on joutunut täyttämään näiden tarpeita päivin öin, isän yöpyessä työn vuoksi muualla kuin kotipaikkakunnalla. Ehkäpä SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS, lastenhoidon aiheuttama krooninen UNENPUUTE ja MUSTASUKKAISUUTEEN TAIPUVAINEN LUONNE yhdessä MIEHEN EROPUHEIDEN KANSSA ovat sekoittaneen naisen pään niin, että hän joko

a) yritti pysäyttää linja-auton törmäämällä siihen tai
b) päätti "vapauttaa" sekä itsensä että lapsensa painajaismaisen raskaalta tuntuneesta
päivittäisestä elämästä.

[juurihoitaja]

Tiedätkö "Atlanta" minäkin ajattelin hetken ihan samaa! Mietin, että voisiko olla niin, että äiti on ollut niin väsynyt ja sekaisin, että on kuvitellut voivansa pysäyttää ko. linja-auton sitä päin ajamalla? Ajatellut sekaisilla aivoillaan, että jos hän nyt törmää bussiin, niin sen on pakko pysähtyä, oman "armaan" avomiehen tulla ulos, ja ryhtyä selvittämään/setvimään tilannetta - paikalta liukenematta..

Jahas, päivänselvä tapaus, onko sinulla koko peikkoheimo mukanasi, vai oletko yksinäinen peikkosoturi rintaman takana täsmäiskuja tekemässä?

[Maruna]

Ymmärtäminen, osittainenkaan, ei tarkoita hyväksymistä! Hetkellinen mielen musteneminen, kun mitta on ollut äärimmilleen täynnä, epätoivon vimma, tajunnan hämärtyminen on tähän katastrofiin saattaneet olla syynä.. Puolustan edelleenkin tuota äitiä, enkä siis missään nimessä hyväksy hänen tekoaan! Moni perhe tai pariskunta olisi varmasti ilomielin ottanut nämä pienokaiset omakseen, jos se olisi ollut todellinen vaihtoehto. Viranomaisilta oli haettu apua. Pinnan alla on saattanut kyteä jo vaikka kuinka kauan. Hätähuudot on kuitattu ehkä liian vähällä huomiolla. Kyllähän nainen yritti ratkaista tilannetta muilla tavoin, mutta kukaan ei kuitenkaan tajunnut, miten paha hänellä lopultakin oli olla. Äkkipikaisuuksissaan tehdystä karmeasta teosta kertoo juuri se, että porukka auton kyydissä oli pakattu turvallisesti turvaistuimiin ja -vöihin. Tarkoitus oli vahingon sattuessa turvata kyytiläisten elämä!
Mikä nyrjäytti lopullisesti tekijän ajatukset pois raiteiltaan?

Puolusta vain! Meillähän ei ole minkäänlaisia todisteita siitä, että ko. äiti olisi koskaan AIEMMIN kohdellut lapsiaan kaltoin. Ehkä hän oli hoitanut heitä ÄÄRIMMÄISEN hyvin, niin kauan kuin jaksoi. Nytkin lapset oli asianmukaisesti pyritty suojaamaan (vähäisemmiltä) kolareilta turvaistuimin ja kiinnitetyin turvavöin.

Koska nuorimman lapsen syntymästä oli juuri kulunut vuosi (1-vuotis syntymäpäivät surmapäivänä), äiti on saattanut AIVAN HYVIN kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Ja vaikkei olisikaan kärsinyt masennuksesta, jota suuresti epäilen, ei 1- ja 2-vuotiaiden vaippaikäisten hoito pesuineen, ruokkimisineen, pukemisineen, leikittämisineen, ulkoiluttamisineen ym. 6-vuotiaan kaitsemisen ja kodinhoidon lisäksi voi olla aivan "kevyttä puuhastelua". Siinä on voinut UNENPUUTEKIN vaivata, mustasukkaisuuden ohella, jos mies on esim. yöpynyt työviikot toisella paikkakunnalla (Kuopiossa) ja tullut vasta viikonlopuiksi kotiin!

KYSYMYS KUULUUKIN: Miksei äiti saanut, tai voinut ottaa riittävästi apua vastaan MASENNUKSEENSA, KÄRJISTYNEESEEN PARISUHDETILANTEESEENSA, UNENPUUTTEESEENSA ja lasten hoitoon? (Jos poliisit ovat syyskuussa käyneet äitiä rauhoittelemassa koti riidan yhteydessä, eivätkö he silloin ole myös antaneet hänelle YHTEYSTIETOJA psykososiaalisen tuen muualta hakemista varten?)

Tähän perheriidan muuttumiseen ns. laajennetuksi itsemurhaksi täytyy olla suorana syynä tilapäinen mielenhäiriö. Eihän kukaan masennukseen taipuvainenkaan hanki, ja hoida hyvin lapsiaan surmatakseen nämä yhdellä epätoivon hetkellä.

[juurihoitaja]

Tähän perheriidan muuttumiseen ns. laajennetuksi itsemurhaksi täytyy olla suorana syynä tilapäinen mielenhäiriö. Eihän kukaan masennukseen taipuvainenkaan hanki, ja hoida hyvin lapsiaan surmatakseen nämä yhdellä epätoivon hetkellä.

Koskeeko tämä myös perheensä surmanneita miehiä?

[Maruna]

Vielä ei tiedetä tarkasti, kuinka nainen käyttäytyi.

"Poliisin tietojen mukaan mukaan kolmea lasta henkilöautollaan kuljettanut, lopulta bussin keulaan kolaroinut nainen pysäytti turmabussin vain joitain hetkiä ennen kohtalokasta tragediaa. Ennen tätä nainen oli ajanut bussin perässä ja rinnalla yrittäen pysäyttää linja-autoa, jossa hänen avopuolisonsa ja kahden kyydissä olleen lapsen isä oli matkustajana.

Jos puolisoni olisi käyttäytynyt näin, olisin ottanut lapset ulos autosta (bussin kyytiin) ja ilmoittanut työpaikalle vakavasta henkilökohtaisesta esteestä.
Jo ihan siksi, että olisin ollut huolissani puolisoni havainnointikyvystä jos mielentila tuollainen.

Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Minusta se, että ihminen lähtee läheistään kuljettavan linja-auton perään ja pysäyttää sen, voidakseen jatkaa (omasta mielestään) kesken jäänyttä välien selvittelyä edes läheisensä kanssa on ennen kuulumatonta! Jokainen normaalissa, tai vain kohtalaisesti kiihtyneessä mielentilassa ollut henkilö, olisi jäänyt lasten kanssa kotipaikkakunnalle, ja tyytynyt riitelemään asioista puhelimitse. Tuskin joka päivä Suomessa busseja pysäyttelee vihainen nainen/mies, joka haluaa tulla linjuriin setvimään välejään puolisonsa kanssa, kovaäänisesti, kaiken kansan kuullen.

Joten kyllä miehen hälyytyskellojen luulisi soineen jo siinä vaiheessa, kun vaimo änkesi bussiin räyhäämään! KEKSIN VAIN KAKSI SYYTÄ, miksei mies reagoinut em. bussinpysäyttämiseen ja räyhäämiseen pontevammin:

a) Mies oli liian väsynyt ja turtunut perhe- ja parisuhdetilanteeseensa, kenties riideltyään lähes koko edeltävän viikonlopun vaimonsa kanssa.
b) Mies ei tiennyt, että naisella oli, bussipysäkin viereen jätetyssä autossa lapset mukanaan, vaan oletti näiden olevan kotona "turvassa".

[Kateellinen]

Tuo Katri Mannisen kirjoitus on varmastikin ihan asiaa. Tosin ihmettelen vähän miksi ihmiset alkavat aina puhua itsestään tällaisissa kauheissa tapauksissa. Toiset ymmärtävät koska ovat itsekin olleet väsyneitä, toiset taas eivät ymmärrä, koska ovat olleet väsyneitä, mutta heillä ei silti ole käynyt mielessä lasten tappaminen. No kuitenkin, jokainen haluaa puhua itsestään, kuten myös tämä Katri Manninen. Jotenkin osoittaa itserakkauden huippua kirjoittaa tuollainen teksti juuri tässä yhteydessä. Mutta ymmärrän kyllä pointin. Yleensä nainen kuvittelee raskausaikana, että lapset olisivat yhteinen asia. Jos mies hylkää ja jättää yksin lasten kanssa, niin ei se syy nyt ole vain tyhmän naisen joka ei osaa huolehtia ehkäisystä. Mieskin voi käyttää aina kondomia jos epäilee, ettei jaksa mahdollisista tulevista lapsista huolehtia.

Narsistihan nainen on varmasti ollut. Jokainen väkivaltainen ihminen on jollain tasolla narsisti ja huonoitsetuntoinen. Yleensä narsisteilla ei ole tarpeeksi älyä toimia sanallisesti. Superhuono itsetunto yhdistyy äärimmäiseen itsekeskeisyyteen, jossa kaikki pyörii vain narsistin ympärillä. Eikä mitenkään hyvällä tavalla, vaan narsisti tuntee koko ajan minuutensa loukatuksi pienistäkin asioista, jotka eivät normaaleita, paremmalla itsetunnolla varustettuja ihmisiä hetkauta. Älykäs, muiden ihmisten kanssa pärjäävä narsisti on harvinaisuus. Eikä narsistit myöskään ajattele niin selkeästi, että mitä tehdä jotta saa tahtonsa läpi. Yleensä he toimivat impulssiensa mukaan, ja etenkin nyt se on varmasti ollut hirveä loukkaus naisen minuutta kohtaan kun hänet on hylätty ja jätetty totaalisen oman onnensa nojaan.

[Destiny]

Erittäin harvinaista, että synnytyksenjälkeinen masennus olisi vielä, kun lapsi on vuoden vanha. Useimmat masennustilat jäävät huomaamatta, koska äidit eivät hakeudu hoitoon. Oliko tämä tapaus hakenut edes hoitoa jos kärsi masennuksesta? Ja todellakin, jos.

Kauhea tarve on silitellä äidin tekoa. Olisiko virsi sama, jos ratin takana olisi ollut isä? Toivottavasti.

Minä en puolusta äitiä, vaikka äiti-ihminen olen isekin ja käynyt vauvavaiheet, isän työreissut yms. useamman lapsen kanssa läpi.

Ja muistakaa, että missään ei ole puhuttu, että lapset olivat räähkiä ja äiti ei saanut nukkua,äiti lopen uupunut ja vuoden takaisen synnytyksen jälkeen vielä masentunut.

Minä en ole vielä edes vakuuttunut, että syy olisi ollut masennus tai uupumus. Väitän, että syynä oli sairalloinen mustasukkaisuus ja teko oli jonkulainen kosto miehelle, joka ei taipunut eukon tahtoon.

Miksei äideistä voida uskoa pahaa? Tämmöinen teko aiheuttaa monelle rypyn puhtoiseen äitimyyttyyn ja se pitää keinolla millä hyvänsä silittää pois . Miksei vain voi myöntää, että jotkut voivat olla yksinkertaisesti pahoja? Ennen kaikkea minua ärsyttää se, että näitä puolustelulitanioita ei tulla kirjoittamaam isien puolesta. Ei, isät ovat vain ja ainoastaa pahoja surmatessaan perheensä.

[Maruna]

Tähän perheriidan muuttumiseen ns. laajennetuksi itsemurhaksi täytyy olla suorana syynä tilapäinen mielenhäiriö. Eihän kukaan masennukseen taipuvainenkaan hanki, ja hoida hyvin lapsiaan surmatakseen nämä yhdellä epätoivon hetkellä.

Koskeeko tämä myös perheensä surmanneita miehiä?

Tottakai koskee! En ole missään kommentissani suoranaisesti tuominnut esimerkiksi ns."Bulevardin perhesurmaajaa", vaan pyrkinyt ymmärtämään myös hänen motiivejaan.Tuskin sen paremmin nainen kuin mieskään perustaa ja vaalii perhettään vuositolkulla ajatellen jonakin päivänä surmaavansa heidät, tai tekevänsä heille muutoinkaan pahaa.Varmasti myös esim. Bulevardin perhesurmaaja oli ajautunut tilapäiseen mielenhäiriöön (kenties piilevän) masennuksen ja unenpuutteen vuoksi. (Hänenhän kerrottiin ainakin Hesarissa tehneen yökausia, lehdessä tarkemmin erittelemättömiä laskelmia, ja sen lisäksi valvoneen päivät töissä.)

Eivät nämä perhesurmat, kuten eivät useimmat muutkaan asiat maailmassa, ole mielestäni sellaisia, että niitä täytyy joko tuomita tai ymmärtää sen perusteella, onko tekijä mies tai nainen.

[Destiny]

Tuo Katri Mannisen kirjoitus on varmastikin ihan asiaa. Tosin ihmettelen vähän miksi ihmiset alkavat aina puhua itsestään tällaisissa kauheissa tapauksissa. Toiset ymmärtävät koska ovat itsekin olleet väsyneitä, toiset taas eivät ymmärrä, koska ovat olleet väsyneitä, mutta heillä ei silti ole käynyt mielessä lasten tappaminen. No kuitenkin, jokainen haluaa puhua itsestään, kuten myös tämä Katri Manninen. Jotenkin osoittaa itserakkauden huippua kirjoittaa tuollainen teksti juuri tässä yhteydessä. Mutta ymmärrän kyllä pointin. Yleensä nainen kuvittelee raskausaikana, että lapset olisivat yhteinen asia. Jos mies hylkää ja jättää yksin lasten kanssa, niin ei se syy nyt ole vain tyhmän naisen joka ei osaa huolehtia ehkäisystä. Mieskin voi käyttää aina kondomia jos epäilee, ettei jaksa mahdollisista tulevista lapsista huolehtia.

Narsistihan nainen on varmasti ollut. Jokainen väkivaltainen ihminen on jollain tasolla narsisti ja huonoitsetuntoinen. Yleensä narsisteilla ei ole tarpeeksi älyä toimia sanallisesti. Superhuono itsetunto yhdistyy äärimmäiseen itsekeskeisyyteen, jossa kaikki pyörii vain narsistin ympärillä. Eikä mitenkään hyvällä tavalla, vaan narsisti tuntee koko ajan minuutensa loukatuksi pienistäkin asioista, jotka eivät normaaleita, paremmalla itsetunnolla varustettuja ihmisiä hetkauta. Älykäs, muiden ihmisten kanssa pärjäävä narsisti on harvinaisuus. Eikä narsistit myöskään ajattele niin selkeästi, että mitä tehdä jotta saa tahtonsa läpi. Yleensä he toimivat impulssiensa mukaan, ja etenkin nyt se on varmasti ollut hirveä loukkaus naisen minuutta kohtaan kun hänet on hylätty ja jätetty totaalisen oman onnensa nojaan.

Katri Manninen peilasi tekoa ja sen syitä omiin kokemuksiinsa. Missään ei ole sanottu, että murha-äiti koki samoin. Katri Manninen olettaa, että kaikki äidit kokevat, kuten hän ja varsinkin jos tappa lapsensa, niin silloin ainakin.

Ja jos mies hylkää eli haluaa erota, hänellä on siihen oikeus. Isälle voi antaa huoltajuuden tai yhteishuoltajuuden ja runsaita tapaamisoikeuksia, jos ei jaksa. Tämä uupunut eukko ei vaan toiminut niin. Hän teki kaikkensa, että vahin lapsi oli hänellä mahdollisimman paljon. Siitä isästä emme tiedä mitään tai syistä.