Pakko kertoa jotakin. Olen ollut luonnon katastrofissa. Se tapahtui useita vuosia sitten ulkomailla. Heräsimme noin neljän aikaan yöllä ääneen kuin talon lävitse ajaisi juna. Ensimmäinen reaktio oli istua sängyssä, tuijottaa muutama sekuntti eteensä. Sitten ponkaista sieltä ylös ja kiiruhtaa kohti olohuonetta. Noin puolen minuutin kuluttua havaitsemme kuinka silloin 7- vuotias tyttäremme hortoilee selkämme takia ja usko tai älä, me sanoimme hänelle mene takaisin nukkumaan vaikka ei ollut varma, että putoaako katto päällemme. Ääni oli todella kova.awa kirjoitti:Caldera kirjoitti:awa kirjoitti: Oma arvioni onkin se, että ikkunaa oli rikottu, eli jotakin riehumista oli ollut ja Jukka oli ollut seisaallaan ja ehkä makuulla sängyllä, mutta lapsen silmin huonovointisena. Tämän Amanda oli nähnyt ennen puhelua. Eli siinä vaiheessa häntäkin oli kehotettu menemään takaisin nukkumaan. Tätäkään tarinaa minä en osta; lasta ei kehoteta takaisin nukkumaan jos joku vandaali rikkoo talosta ikkunaa. Silloin valmistaudutaan poistumaan ja selvitetään mistä on kysymys ja soitetaan poliisille.
Ja lapsi totteli eikä muistanut seuraavana aamuna tapahtumasta oikeastaan mitään.
Yöllä oli edelleen yli kolmekymmentä astetta lämpöä. Yhtäkkiä ääni loppui. Yritimme avata ovea, kun huomasimme, että valkoista mönjää oli pudonnut oven eteen. Raotimme ovea minkä pystyimme ja siellä oli oven takana osittain sulanutta lunta. Saimme oven auki, ja joka puolella maassa makasi osittain jo sulaneita lumipalloja.
Se oli noin 15 kilometrin säteellä ollut raekuuro, joka tuhosi 18 000 auton korit. Omassakin autossamme oli lähes 200 tennispallon kokoista lommoa. Seuraavana päivänä kaikkialla näkyi samanlaisia auton koreja ajelemassa korjaamolle. Peltoja oli laonnut ja onneksi ihmishengiltä sentään säästyttiin.
Tarinan opetus on siinä, että tällaiset tapahtumat etenevät niin nopeasti, että ihminen ei välttämättä edes käsitä mitä tapahtui ennenkuin kaikki on ohitse. Toinen asia on se, että uskon vallan vakaasti siihen, että uhri on nähnyt tyttärensä ja käskenyt hänen mennä takaisin huoneeseensa ja tytär on uskonut. Sen sijaan tämän kokemuksen perusteella en usko, että seitsemänvuotias lapsi pystyy muistamaan tai käsittämään tällaisia tapahtumia oikeastaan juurikaan.
Mutta mielestäni kummankaan ikäinen lapsi ei yllättävällä hetkellä keskellä yötä herätettynä pysty koostamaan päässään sellaista kokonaisuutta, jota ei ole aiemmin nähnyt - kun ei pysty välttämättä aikuinenkaan ihminen.
