Mitkä seikat tukevat Anneli Auerin syyllisyyttä?

[haulinippu]

Tässä erämaaetsivän vastaansanomaton veto: Anneli on heti vapautettava.Lisätodisteena Annelin syyttömyydelle esittäisin meidän kissan:alunperin Oskari, mutta pyöräytettyään 8 pentua nimi on Vietti-Oskari.Vankkaa näyttöä Annelin syyttömyydestä kuin nämä erämaaetsivän ruotsalaiset tuhopolttajat!

[erämaaetsivä]

Tässä erämaaetsivän vastaansanomaton veto: Anneli on heti vapautettava.Lisätodisteena Annelin syyttömyydelle esittäisin meidän kissan:alunperin Oskari, mutta pyöräytettyään 8 pentua nimi on Vietti-Oskari

No, edellinen vaan osoitus kuinka normaalit ihmiset voivat tietyissä olosuhteissa menetellä.
Vielläpä suurena joukkona.
Ihmettelen miksi vedät yksityisen eläintarhasi jokaiseen juttuun ? Sulla vähän hiomista tuolla saralla, muuten täydellinen.

[haulinippu]

No eläimet ovat mielestäni hieman rehellisempiä kuin ihmiset,ei kyllä kauas nakkaa.Vaan asiaan:Kertomus on uskomaton!Minun elämänkokemuksellani:Jos tarina on uskomaton,ei kai siihen pidä uskoakkaan???

[Padex]

Seikka, joka tukee syyllisyyttä, verisen kengänjäljen arvoitus:

- Verisen kengän "pyyhkäisyjälki" olohuoneessa.
- Kertomansa mukaan juoksi pakoon huppumies perässään.
- Häkenauhalla ei kuulu takaa-ajajan askelia.
- Kengänjälki on yksittäinen jälki olohuoneessa

-> johtopäätös: kengänjälki ei ole peräisin takaa-ajajalta. Syytetty ei puhu totta.

[Caldera]

^^ Joutsenlahti puhui (jollen väärin muista) todistuksessaan tuosta jäljestä että kyllä siellä oli niitä jälkiä vaikka kuinka (vs. paluujälki), ei siinä jäljessä hänen mukaansa mitään outoa ollut. Vähän samaan viittaisi se, että eikös Valkama aikanaan yrittänyt vierittää jälkeä paikalla ravanneiden niskoille, että jotain ketsuppia oli eväistä pudonnut? Ei nyt varsinaisesti syyttäjän tähtitodisteeseen viittaa tuo, pikemminkin tulee mieleen että jälki on Valkamankin mielestä ollut enemmänkin puolustuksen todiste.

Mistä tullaankin siihen että miksi Anneli olisi moisen yksinäisen jäljen sinne lavastanut? Eikö olisi ollut hirveän tyhmää lavastaa verijälki muttei paluujälkeä? Mikä Annelin motiivi oli muutenkaan jäljen lavastamisessa? Tuskin Anneli kuitenkaan sillä lailla järkeili, että mitä jos Jukka virkoaa ja joudun astaloimaan häntä ja häkepäivystäjäkin on pitkiä aikoja pois puhelimesta, minä varmaan sitten ravaan eestaas ja väitän että huppumies ajoi minua takaa, lavastaanpa tällaisen takaa-ajojäljen...

[Pieni liekki]

Seikka, joka tukee syyllisyyttä, verisen kengänjäljen arvoitus:

- Verisen kengän "pyyhkäisyjälki" olohuoneessa.
- Kertomansa mukaan juoksi pakoon huppumies perässään.
- Häkenauhalla ei kuulu takaa-ajajan askelia.
- Kengänjälki on yksittäinen jälki olohuoneessa

-> johtopäätös: kengänjälki ei ole peräisin takaa-ajajalta. Syytetty ei puhu totta.

Oliko olohuoneen "pyyhkäisyjäljestä" analysoitu Jukka S. Lahden dna:ta? Meinaan vaan, että voisiko kyseessä kuitenkin olla Anneli Auerin omaa verta. Auer on todennäköisesti jossain vaiheessa painanut kädellään pistokohtaa rinnassaan ja saanut verta käteensä. Kun hän myöhemmin pistäytyy tarkkailemassa tilannetta takkahuoneen suunnalla, lähtee tappaja liikkumaan uhkaavasti häntä kohti. Auer perääntyy äkisti, kompuroi kääntyessään ja hapuilee tukea kädellään lattiasta, jolloin siihen piirtyvät viivat hänen sormistaan. En ole huomannut syytetyn valehtelevan, jos hänen on annettu pysyä manipuloimatta omassa alkuperäisessä kertomuksessaan.

[Kuolemannaakka]

^^ Joutsenlahti puhui (jollen väärin muista) todistuksessaan tuosta jäljestä että kyllä siellä oli niitä jälkiä vaikka kuinka (vs. paluujälki), ei siinä jäljessä hänen mukaansa mitään outoa ollut. Vähän samaan viittaisi se, että eikös Valkama aikanaan yrittänyt vierittää jälkeä paikalla ravanneiden niskoille, että jotain ketsuppia oli eväistä pudonnut? Ei nyt varsinaisesti syyttäjän tähtitodisteeseen viittaa tuo, pikemminkin tulee mieleen että jälki on Valkamankin mielestä ollut enemmänkin puolustuksen todiste.

Mistä tullaankin siihen että miksi Anneli olisi moisen yksinäisen jäljen sinne lavastanut? Eikö olisi ollut hirveän tyhmää lavastaa verijälki muttei paluujälkeä? Mikä Annelin motiivi oli muutenkaan jäljen lavastamisessa? Tuskin Anneli kuitenkaan sillä lailla järkeili, että mitä jos Jukka virkoaa ja joudun astaloimaan häntä ja häkepäivystäjäkin on pitkiä aikoja pois puhelimesta, minä varmaan sitten ravaan eestaas ja väitän että huppumies ajoi minua takaa, lavastaanpa tällaisen takaa-ajojäljen...

Se edeltävä jälki näkyy jopa noissa huonoissa etp-valokuvissa. Tai oikeammin se on SEURAAVA jälki, koska pisara on tippunut jostain ja sen päälle on astuttu siinä olohuoneessa ja sitten palattu takaisin takkahuoneeseen.

Se on katsos Anneli aina niin kaukonäköinen, että osaa lavastella erilaisten yllättävien skenaarioiden varalle. Jos Jukka ei olisi herännyt, eikä häke pitänyt taukoa, niin Anneli olisi sitten vain pyyhkinyt tämän lavastuksensa pois. Nyt kävi hyvä tuuri, kun Jukka heräsi, häke piti tauon ja nauhalle oli tullut vielä juoksuaskeleitakin siinä sattumalta etukäteen lavasteltua. Mikäs oli murhatessa!

Se mua ihmetyttää, ettei jotenkin mitenkään pysty osa porukasta kuvittelemaan asioita Auerin lähtökohdista, Auerin SILLOISILLA tiedoilla. En oo koskaan ymmärtänyt, että se on monille niin vaikea asia. Jonkinlainen loogisen mielikuvituksen tai järkeilyn puute siinä on kyseessä. Koko ajan lähdetään selittämään seurauksilla syitä, ihan väärästä päästä. Ensin päätetään lopputulos, ja sitten aletaan keksimään, miten se toteutettiin, eikä nähdä asiassa edes mitään ristiriitaa.

Oikeassa elämässä syy on aina ennen seurausta, eikä tulevaisuuteen voi nähdä. Sitä voi vajavaisesti ehkä arvioida, mutta yllätys ei ole yllätys, mikäli sen voi etukäteen tietää. Yllätys on juuri tapahtuma, jota ei arvannut tulevan, ja näin ollen vastausta yllätykseen ei voi lavastaa etukäteen.

Ihmisiä kusetetaan kaikessa niin jumalattomasti, että ahdistaa. Puolet on ihan vietävissä, minne vaan. Tää Ulvila-juttu nyt on rikka rokassa vain. *angstipäivä*

[luxetveritas]

--3. Kukaan lapsista ei kuullut ääniä kenestäkään ulkopuolisesta eikä tämän ja Lahden välisestä kamppailusta vaikka he olivat samassa asunnossa ja paikoissa, joihin näitä ääniä olisi poliisin rekonstruktion mukaan pitänyt kuulua
--

TARKENNUS:

• 26.8.2009
  K: No mitäs sitten tapahtui?
  A: Sitte tota taisin sitte tota kai oku tuli mää kuulin kai jotain mä en oo varma ku siit on miin
  kauan aikaa mää kuulin et isä tappeli siel tai joku tappeli iskän kans satutti iskää tota tai mä kuulin ainakin kaikkii kivuliait huutoi mä en tiiä mää ehkä kuuIin jotai semmossii jotain
  muutakin mitä tulee ku haavottaa veitsel ja mä en oo yhtää ku siit on nii paljo ...

[harjoittelija]

--3. Kukaan lapsista ei kuullut ääniä kenestäkään ulkopuolisesta eikä tämän ja Lahden välisestä kamppailusta vaikka he olivat samassa asunnossa ja paikoissa, joihin näitä ääniä olisi poliisin rekonstruktion mukaan pitänyt kuulua
--

TARKENNUS:

• 26.8.2009
  K: No mitäs sitten tapahtui?
  A: Sitte tota taisin sitte tota kai oku tuli mää kuulin kai jotain mä en oo varma ku siit on miin
  kauan aikaa mää kuulin et isä tappeli siel tai joku tappeli iskän kans satutti iskää tota tai mä kuulin ainakin kaikkii kivuliait huutoi mä en tiiä mää ehkä kuuIin jotai semmossii jotain
  muutakin mitä tulee ku haavottaa veitsel ja mä en oo yhtää ku siit on nii paljo ...

Niin, tarkennus mihin?
Kuuli tappelua ja kivuliaita huutoja, joku satutti iskää. Ehkäpä jopa ääniä kun "haavottaa veitseel" ja jotain muutakin kun mitä tulee veitsel.
Mutta kuka ne äänet aiheutti ja mitä ne muut oli?

[luxetveritas]

--3. Kukaan lapsista ei kuullut ääniä kenestäkään ulkopuolisesta eikä tämän ja Lahden välisestä kamppailusta vaikka he olivat samassa asunnossa ja paikoissa, joihin näitä ääniä olisi poliisin rekonstruktion mukaan pitänyt kuulua
--

TARKENNUS:

• 26.8.2009
  K: No mitäs sitten tapahtui?
  A: Sitte tota taisin sitte tota kai oku tuli mää kuulin kai jotain mä en oo varma ku siit on miin
  kauan aikaa mää kuulin et isä tappeli siel tai joku tappeli iskän kans satutti iskää tota tai mä kuulin ainakin kaikkii kivuliait huutoi mä en tiiä mää ehkä kuuIin jotai semmossii jotain
  muutakin mitä tulee ku haavottaa veitsel ja mä en oo yhtää ku siit on nii paljo ...

Niin, tarkennus mihin?
Kuuli tappelua ja kivuliaita huutoja, joku satutti iskää. Ehkäpä jopa ääniä kun "haavottaa veitseel" ja jotain muutakin kun mitä tulee veitsel.
Mutta kuka ne äänet aiheutti ja mitä ne muut oli?

Niin no joo. "Kurjia ääniä". Tyttöhän ei todellakaan nähnyt kuka tappeli iskän kanssa ja satutti häntä.

[Corazzon]

Sanon taas, että tutkikaa muita huppumiehiä, mielikuvituksen tuotteiksi niistä suurin osa on paljastunut. Tässäkin sama. Äiti vain yrittänyt uskotella tytölle, lapsiparka tottakai uskoo (ja haluaa uskoa).

[zem]

Harjittelija:
Niin, tarkennus mihin?
Kuuli tappelua ja kivuliaita huutoja, joku satutti iskää. Ehkäpä jopa ääniä kun "haavottaa veitseel" ja jotain muutakin kun mitä tulee veitsel.
Mutta kuka ne äänet aiheutti ja mitä ne muut oli?

Niin no joo. "Kurjia ääniä". Tyttöhän ei todellakaan nähnyt kuka tappeli iskän kanssa ja satutti häntä.

Tyttö ei vielä tuolla kerralla nähnyt, kuka tappeli isän kanssa, kuka aiheutti "kurjat äänet".
Äiti se ei ainakaan voinut olla. Tyttö kertoo kyseisestä käyntikerrasta myöhemmin Luxetveritasin siteeraamassa kuulemisessa 26.8.2009 mm. seuraavaa:

A: Ööö Mä en tiä äiti ei varmaan ollu siin paikalla. Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin ... mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin .
Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon.
K: Otetaan toi viel ...... Sä menit sin kolmannen kerran niin sä et uskalt sä et uskaltanut nyt mennä niin pitkälle ku aikasempina kertoina? Miks sä et uskaltanu mennä?
A: Iskä oli murhattu.
K: Tajusiksää sen siinä sillon?
A: NYÖKKÄÄ. Mä tajusin sen mut mä en halunnu uskoo sitä.
K: yy Ja sit sää peräännyit, niin niin sä peräännyit kuin pitkälle sä menit taakseppäin
A: Mää menin varmaan mä menin tonne asti mut sit mää näin äitinja äiti huusi et mää tuu puhelimeen ja äiti meni tonne (Kuuleminen 26.8.2009, ital Zem.)

Ensinäkin tytön käynnistä käy ilmi, että tämä ei mennyt pitkälle ja juoksi nopeasti pois.

Kuulijat yymmärtävät, että kyseessä on "kolmas kerta", koska tyttö tuolloin on kertonut käyneensä takkahuoneen suunnalla kaksi kertaa ennen hätäpuhelua - tämä johtaa sekaannukseen, että tyttö olisi kaikkiaan käynyt neljä kertaa, minkä tyttö korjaa:

K: Sit tota noin nyt me ollaan oIlan nyt totanoin siin neljäs kerta mä menen nyt ensiks nää kerrat läpi vaiks siin välillä on tapahtunu. Se neljäs kerta ku sä menit niin niin sä sanoit et sä näit et se tappaja nii
A: Se oli sil kolmannel kerra kans mää en ole ollu siel neljättä kertaa
(Kuuleminen 26.8.2009, osa II.)

Kuulijoiden sekaannuksesta huolimatta siis käy ilmi, että tyttö kuli kamalia ääniä (tarkennettuna ääni oli "sellanen pelokas ja järkyttynyt ainakin") sen jälkeen kun äiti oli tullut takkahuoneesta ulko-ovelle ja puhelimeen. Tyttö on jossain vaiheessa lähtenyt aulasta tai keittiöstä (missä Auer näki tytön) kohti takkahuonetta. Eikä tyttö kuulijoiden udellessa kerro nähneensä äidissä mitään erityistä, tällä ei ollut "kylpytakkia" päällään, esimerkiksi.

Ja äiti käveli tytön mukaan varpaillaan, koska oli loukannut jalkansa siruihin. Ei ollut siis kamppaillut tai lavastellut kengät jalassa.

Tyttö perääntyi ja juoksi "nopeesti" pois takkahuoneen ovensuusta nähtyään isän lattialla.
Heti tämän jälkeen äiti huutaa tyttöä puhelimeen, mikä kuullaan hätäpuhelussa ajassa 1:39.
Tämän jälkeen äiti lähtee siis "ite katsomaan", minkä Auer on kuulusteluissa myös kertonut.

"Tyttöhän ei todellakaan nähnyt kuka tappeli iskän kanssa ja satutti häntä." Kyllä Luxetveritaskin osaa tytön kertomasta päätellä, että äiti se ei voinut olla - mitään
tämänsuuntaista ei Santaojan valvonnassa tehdyssä 26.8. 2009 kuulemisesssa ilmene, tämä on päivänselvää. Asia käy ilmi lukuisissa kohdissa kuulemista: tyttö tietää, että ainakaan äiti "pelkokkaita" ja"järkyttyneitä" ja "kurjia" tai "kivuliaita" veitseniskuista johtuvia ääniä ei ole synnyttänyt. Tämä on yksiselitteistä. Mutta joku on - ja tyttö näkee tämän myöhemmin.

[luxetveritas]

Harjittelija:
Niin, tarkennus mihin?
Kuuli tappelua ja kivuliaita huutoja, joku satutti iskää. Ehkäpä jopa ääniä kun "haavottaa veitseel" ja jotain muutakin kun mitä tulee veitsel.
Mutta kuka ne äänet aiheutti ja mitä ne muut oli?

Niin no joo. "Kurjia ääniä". Tyttöhän ei todellakaan nähnyt kuka tappeli iskän kanssa ja satutti häntä.

Tyttö ei vielä tuolla kerralla nähnyt, kuka tappeli isän kanssa, kuka aiheutti "kurjat äänet".
Äiti se ei ainakaan voinut olla. Tyttö kertoo kyseisestä käyntikerrasta myöhemmin Luxetveritasin siteeraamassa kuulemisessa 26.8.2009 mm. seuraavaa:

A: Ööö Mä en tiä äiti ei varmaan ollu siin paikalla. Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin ... mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin .
Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon.
K: Otetaan toi viel ...... Sä menit sin kolmannen kerran niin sä et uskalt sä et uskaltanut nyt mennä niin pitkälle ku aikasempina kertoina? Miks sä et uskaltanu mennä?
A: Iskä oli murhattu.
K: Tajusiksää sen siinä sillon?
A: NYÖKKÄÄ. Mä tajusin sen mut mä en halunnu uskoo sitä.
K: yy Ja sit sää peräännyit, niin niin sä peräännyit kuin pitkälle sä menit taakseppäin
A: Mää menin varmaan mä menin tonne asti mut sit mää näin äitinja äiti huusi et mää tuu puhelimeen ja äiti meni tonne (Kuuleminen 26.8.2009, ital Zem.)

Ensinäkin tytön käynnistä käy ilmi, että tämä ei mennyt pitkälle ja juoksi nopeasti pois.

Kuulijat yymmärtävät, että kyseessä on "kolmas kerta", koska tyttö tuolloin on kertonut käyneensä takkahuoneen suunnalla kaksi kertaa ennen hätäpuhelua - tämä johtaa sekaannukseen, että tyttö olisi kaikkiaan käynyt neljä kertaa, minkä tyttö korjaa:

K: Sit tota noin nyt me ollaan oIlan nyt totanoin siin neljäs kerta mä menen nyt ensiks nää kerrat läpi vaiks siin välillä on tapahtunu. Se neljäs kerta ku sä menit niin niin sä sanoit et sä näit et se tappaja nii
A: Se oli sil kolmannel kerra kans mää en ole ollu siel neljättä kertaa
(Kuuleminen 26.8.2009, osa II.)

Kuulijoiden sekaannuksesta huolimatta siis käy ilmi, että tyttö kuli kamalia ääniä (tarkennettuna ääni oli "sellanen pelokas ja järkyttynyt ainakin") sen jälkeen kun äiti oli tullut takkahuoneesta ulko-ovelle ja puhelimeen. Tyttö on jossain vaiheessa lähtenyt aulasta tai keittiöstä (missä Auer näki tytön) kohti takkahuonetta. Eikä tyttö kuulijoiden udellessa kerro nähneensä äidissä mitään erityistä, tällä ei ollut "kylpytakkia" päällään, esimerkiksi.

Ja äiti käveli tytön mukaan varpaillaan, koska oli loukannut jalkansa siruihin. Ei ollut siis kamppaillut tai lavastellut kengät jalassa.

Tyttö perääntyi ja juoksi "nopeesti" pois takkahuoneen ovensuusta nähtyään isän lattialla.
Heti tämän jälkeen äiti huutaa tyttöä puhelimeen, mikä kuullaan hätäpuhelussa ajassa 1:39.
Tämän jälkeen äiti lähtee siis "ite katsomaan", minkä Auer on kuulusteluissa myös kertonut.

"Tyttöhän ei todellakaan nähnyt kuka tappeli iskän kanssa ja satutti häntä." Kyllä Luxetveritaskin osaa tytön kertomasta päätellä, että äiti se ei voinut olla - mitään
tämänsuuntaista ei Santaojan valvonnassa tehdyssä 26.8. 2009 kuulemisesssa ilmene, tämä on päivänselvää. Asia käy ilmi lukuisissa kohdissa kuulemista: tyttö tietää, että ainakaan äiti "pelkokkaita" ja"järkyttyneitä" ja "kurjia" tai "kivuliaita" veitseniskuista johtuvia ääniä ei ole synnyttänyt. Tämä on yksiselitteistä. Mutta joku on - ja tyttö näkee tämän myöhemmin.

Jos tukeudutaan siihen, mitä vanhin lapsista on vuoden 2009 kuulemisissa kertonut joudutaan ristiriitoihin sen kanssa mitä hän aiemmin on kertonut (käyntikertojen lukumäärän lisääntyminen ja niiden ajoitukset, kylppärin avoin ovi, huppiksen juokseminen takkahuoneen poikki ja oma sijaintipaikka jne). Tietääkseni myös psykologisen asiantuntijan mukaan merkitystä on lähinnä vain varhaisimmilla kuulemisilla 1.12. ja 7.12.2006, kun taas vuoden 2009 kuulemisilla ei ole arvoa.

Sellainen ratkaisu, jossa lukuisista eri kuulemisista vuosilta 2006-2009 poimitaan vain omiin mielikuviin sopivat kohdat ja sivuutetaan niitä vastaan sotivat kohdat, on nähdäkseni mielivaltainen. Tällä ns. rusinapulla-metodilla voidaan näet esittää lukuisia erilaisia toisistaan poikkeavia kuvauksia siitä, mitä on voinut tapahtua.

Käsitykseni mukaan varhaisissa kuulemisissaan lapsi on kertonut kolmesta käynnistään vanhempiensa makuuhuoneen/takkahuoneen oviaukolla: ensimmäinen käyntikerta ikkunanrikkomisvaiheessa, kun molemmat vanhemmat ovat hereillä; toinen, kun hän näkee iskän ensikerran verissään lattialla, minkä takia hän kertoo kirkaisseensa; ja kolmannen kerran, kun hän näkee huppumiehen vilahtavan ikkuna-aukosta pakoon ja iskä on edelleen lattialla. Ajankulusta ja muista tapahtumista käyntikertojen välillä hänen havaintonsa sen sijaan ovat mielestäni epämääräisiä.

[harjoittelija]

Harjittelija:
Niin, tarkennus mihin?
Kuuli tappelua ja kivuliaita huutoja, joku satutti iskää. Ehkäpä jopa ääniä kun "haavottaa veitseel" ja jotain muutakin kun mitä tulee veitsel.
Mutta kuka ne äänet aiheutti ja mitä ne muut oli?

Niin no joo. "Kurjia ääniä". Tyttöhän ei todellakaan nähnyt kuka tappeli iskän kanssa ja satutti häntä.

Tyttö ei vielä tuolla kerralla nähnyt, kuka tappeli isän kanssa, kuka aiheutti "kurjat äänet".
Äiti se ei ainakaan voinut olla. Tyttö kertoo kyseisestä käyntikerrasta myöhemmin Luxetveritasin siteeraamassa kuulemisessa 26.8.2009 mm. seuraavaa:

A: Ööö Mä en tiä äiti ei varmaan ollu siin paikalla. Äiti kai tota kun mä olin menos tonnepäin ... mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin .
Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon.
K: Otetaan toi viel ...... Sä menit sin kolmannen kerran niin sä et uskalt sä et uskaltanut nyt mennä niin pitkälle ku aikasempina kertoina? Miks sä et uskaltanu mennä?
A: Iskä oli murhattu.
K: Tajusiksää sen siinä sillon?
A: NYÖKKÄÄ. Mä tajusin sen mut mä en halunnu uskoo sitä.
K: yy Ja sit sää peräännyit, niin niin sä peräännyit kuin pitkälle sä menit taakseppäin
A: Mää menin varmaan mä menin tonne asti mut sit mää näin äitinja äiti huusi et mää tuu puhelimeen ja äiti meni tonne (Kuuleminen 26.8.2009, ital Zem.)

Ensinäkin tytön käynnistä käy ilmi, että tämä ei mennyt pitkälle ja juoksi nopeasti pois.

.....
Tyttö perääntyi ja juoksi "nopeesti" pois takkahuoneen ovensuusta nähtyään isän lattialla.
Heti tämän jälkeen äiti huutaa tyttöä puhelimeen, mikä kuullaan hätäpuhelussa ajassa 1:39.
Tämän jälkeen äiti lähtee siis "ite katsomaan", minkä Auer on kuulusteluissa myös kertonut.

lyhensin vähän lainausta, kun olisi muuten niin pitkä.
Miten tämä tytön käyntikerta nyt siellä häkenauhalla sitten näkyy ja kuuluu? Mielestäsi tyttö ei siis tule huoneestaan puhelimeen äidin käskystä vaan suoraa Jukkaa katsomasta? Siltä toiselta tai jopa kolmannelta käyntikerralta, kun kirkumiset on jo suoritettu (2 käynti) ja huppiskin poistunut (3.käynti)?
Sähän alat kohta olla samaa mieltä kuin minäkin
Muuten, alun perin tyttö kertoi menneensä toisen käyntikerran (jolloin näki isänsä verisenä lattialla) jälkeen takaisin huoneeseensa odottamaan, että äiti saisi puhelun.

[luxetveritas]

Esitin toisessa ketjussa Auerin syyttömyyttä ja ulkopuolisen tekijän olemassaoloa tukevat asiat. Tässä on puolestaan Auerin syyllisyyteen ja/tai ulkopuolisen tekijän puuttumiseen viittaavat asiat:

1. Auerin omat kertomukset poliisikuulusteluissa syys- ja lokakuussa 2009 perheriidasta, keittiöveitsen esiin ottamisesta ja syyllisyydestä Lahden surmaamiseen
2. Auerin selostus lokakuussa 2009 vanhimmalle lapselleen syyllisyydestään tämän isän surmaamiseen
3. Kukaan lapsista ei kertomansa mukaan ole kuullut ääniä kenestäkään ulkopuolisesta eikä tämän ja Lahden välisestä kamppailusta vaikka he olivat samassa asunnossa ja paikoissa, joihin ääniä poliisin rekonstruktion mukaan pitäisi kuulua
4. Vanhin lapsi ei kertomansa mukaan myöskään nähnyt, että kukaan ulkopuolinen olisi rikkonut terassioven ikkunaa, pahoinpidellyt Lahtea tai ajanut Aueria takaa, vaikka oli paikoissa, joissa hänen todennäköisesti olisi pitänyt nähdä ulkopuolinen
5. Häke-tallenteelta kuuluu Auerin, häken, lapsen ja Lahden ääntä, vain yhdet juoksuaskeleet (Auerin) kahdesti ja joitain kolahduksia, mutta tallenteella ei voi osoittaa kuuluvan ulkopuolisen eikä tämän ja Lahden välisen kamppailun eikä lasin päällä liikkumisen ja juoksemisen eikä rikotusta ikkunasta poistumisen ääntä, vaikka näitä ääniä olisi Auerin kertomusten ja poliisin rekonstruktion mukaan pitänyt kuulua
6. Naapurin mukaan asunnossa paloivat surmayönä valot ajankohtana, jolloin perhe Auerin mukaan oli nukkumassa siihen asti, että ulkopuolinen tunkeutui asuntoon
7. Auerin t-paidan hihojen takapuolella olleet alle millimetrin kokoiset pisteet Lahden verta, jotka eivät ole voineet tarttua hihoihin Auerin kertomalla tavalla hänen koettaessaan Lahden olkapäätä pesuhuoneen oven raosta eikä tilanteessa, jossa Auer kertomallaan tavalla meni Lahden ja ulkopuolisen tekijän väliin näiden kamppaillessa
8. Kuolettavat iskut tapahtuivat todennäköisesti hätäpuhelun aikana kun Auer itse ei ollut puhelimessa eikä sen lähellä
9. Terassioven rikotusta ikkunasta terävien lasinreunojen ohi kulku on vaikeaa Auerin kuvailemalle vähintään 180- tai jopa yli 190-senttiselle tukevalle huppumiehelle eikä ovesta ole löydetty loogisia jälkiä, joita siinä todennäköisesti pitäisi olla tai jotka sopisivat poliisin rekonstruktioon, jos ikkuna-aukosta olisi kuljettu
10. Kukaan ulkopuolinen ei ole kulkenut tontin taka- ja sivurajojen yli, sillä koulutettu poliisikoira ei havainnut tontin rajoilla mitään hajujälkiä vaikka olosuhteet havaitsemiselle olivat ihanteelliset
11. Useat poliisipartiot yrittivät heti surman jälkeen lähiseuduilta jäljittää jalkaisin ja autolla veristä, noin 180-senttistä tunkeutujaa, mutta ketään ei löytynyt
12. Auerilla oli ainakin teoriassa mahdollisuus tehdä välttämättömät lavastus- ja puhdistustoimenpiteet ennen hätäpuhelua ja viimeistellä ne käytettävissään olleessa 2-3 minuutissa sen jälkeen
13. Auerin t-paidassa ei ollut lasihiukkasia, joita siinä olisi todennäköisesti pitänyt olla, jos se olisi ollut hänen päällään, kun ulkopuolinen tekijä hänen kertomalla tavalla rikkoi ikkunan hänen ollessaan sen vieressä, eikä siinä ollut surmapaikalta runsaasti löytyneitä murhaan oletettavasti liittyviä ruskeankirjavia tekokuituja, joita siihen olisi todennäköisesti pitänyt tarttua, jos Auer olisi kertomallaan tavalla mennyt Lahden ja ulkopuolisen tekijän väliin ja tämä olisi iskenyt häntä veitsellä
14. Auerin päällä ollut t-paita oli todistajalausuntojen mukaan veitsen reikää lukuun ottamatta rypytön ja siisti ensipartion ja sairaankuljettajien tullessa paikalle eikä näyttänyt siltä, että se päällä olisi nukuttu
15. Auer oli veristen käsiensä lisäksi ennen ensipartion tuloa todennäköisesti pessyt ja kuivannut itsensä pesuhuoneessa muutenkin, koska surmapaikalle tullessaan ensipartio havaitsi pesuhuoneeseen johtavan keittiönoven kahvassa vettä ja ilmeisen veritahran ja sosiaalityöntekijän mukaan Auerin hiukset näyttivät kosteilta ja sairaankuljettajien mukaan puhtailta
16. Vanhimman (tuolloin 9-v) lapsen silminnäkijätodistus ulkopuolisesta poistumassa ikkuna-aukosta on epäluotettava, sillä lapsi ei todennäköisesti ole kertonut siitä spontaanisti vaan äitinsä Auerin johdattelemana kuultuaan tämän kertovan ulkopuolisesta hätäpuhelun aikana, ensikuulemisessa poliisille ja sairaalassa omaisille
17. Auerin ja hänen vanhimman lapsensa huonomuistisuus ja kertomusten epämääräisyydet ja sisäiset ja keskinäiset ristiriitaisuudet sekä ristiriidat todistajalausuntojen ja häke-tallenteelta kuultavien asioiden kanssa
18. Surmassa käytetty fileerausveitsi kuuluu todennäköisesti Auerin ja Lahden talouteen, koska se on mallia, jolle ei ole tuppea, jolloin sen kuljettaminen ulkona on vaikeaa ja jotain Lahden vanhoja veitsiä säilytettiin keittiön laatikossa, ja koska siitä löytyi runsaasti samanlaisia kuituja kuin Auerin ja Lahden lakanoista irtoaa, jolloin sen on täytynyt olla kosketuksissa niihin
19. Surmapaikalta löytyi yksittäisiä jalkineen verijälkiä, joiden syntyä on vaikea loogisesti selittää normaalin liikkumisen seurauksena
20. Takkahuoneen lattialta löytyi Auerin hiuspidike ja Lahden ruumiin alta verinen tukko Auerin hiuksia, joista osa on irronnut juurineen lievää väkivaltaa käyttäen
21. Ulkopuolisella tekijällä Auerin ja tämän vanhimman lapsen kertomusten ja häke-tallenteen perusteella käytettävissä ollut 4-5 minuutin aika ei todennäköisesti riitä lähes 70 pistohaavan ja vähintään kahden astaloniskun iskemiseen vastarintaa tehneeseen uhriin niin että tämä olisi ensin ollut hetken seisaallaan, sitten muutaman minuutin sängyllä ja lopuksi lattialla mahallaan ja selällään
22. Auerin ja Lahden avioerouhka ja keskinäiset erimielisyydet lastenkasvatuksesta ja Auerin ajankäytöstä, Auerin sulkeutuneisuus, masentuneisuus ja kodinhoidon laiminlyönti sekä mustasukkaisuus ja väkivaltaisuus, joihin todistajalausunnot ja Auerin kertomukset viittaavat
23. Auer on molemmissa oikeusasteissa - ilman, että korkein oikeus olisi enää antanut hänelle valituslupaa - tuomittu yli 7 vuodeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen lapsiin kohdistuvista törkeistä seksuaalirikoksista
24. Poliisi on vuosia kestäneiden laajamittaisten murhatutkimustensa yhteydessä tuloksetta tutkinut useita satoja ihmisiä, joista osa on ollut epäiltyinä, ottanut kiinni tai pidättänyt murhasta epäiltynä kuusi eri miestä, joista vanginnut yhden
25. Auer on poliisin järjestämässä tunnistustilaisuudessa tunnistanut murhaajaksi kahdesti täysin syyttömän miehen, joista ainakaan toisen tuntomerkitkään eivät täsmänneet Auerin antamien kanssa, ja ilmoittanut epäilevänsä murhaajaksi vielä useampaa miestä
26. Auerin syytökset poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten, muiden viranomaisten, median, sukulaisten ajojahdista tai salaliitosta häntä vastaan, hänen aivopesustaan, valehtelusta, kiristämisestä, virkarikoksista, perättömistä lausumista oikeudessa, asiakirjaväärennyksistä, todistusaineiston vääristelemisestä piilottamalla ja väärentämällä

Auerin ja tämän vanhimman lapsen kertomuksissa voidaan osoittaa lukuisia epäselvyyksiä, sisäisiä ja keskinäisiä ristiriitoja, sekä ristiriitoja muiden todistajien että rikospaikkatodisteiden ja poliisin rekonstruktioiden kanssa. Niillä tai rikospaikkatodisteilla ei kuitenkaan voida sulkea pois ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta. Olennaisinta on kuitenkin se, että raskauttavat todisteet, jotka osoittaisivat Auerin syyllistyneen tekoon, puuttuvat.