HÄKE 'nauha' (ketju 2)

[luxetveritas]

^^ Vaikka olenkin puusilmä, olen älynnyt, että minfossa ns. vanha kaarti on vuodesta 2010 asti etsinyt ja esittänyt perusteita Auerin syyllisyyden puolesta ja vastaan. Sittemmin on kai vähän kyllästytty ja poteroiduttu. Ilokseni osa on kuitenkin vaivautunut esittelemään löytöjään ja päätelmiään, harva tosin kyseenalaistamaan niitä.

Olen tylsä tyyppi: minua kiinnostavat faktat ja olettamusten perusteet. Siksi olen yrittänyt selvittää, mitkä päätelmät perustuvat tosiasioihin ja missä määrin ja mitkä taas perusteettomiin oletuksiin. Kukaan ei ole kyennyt esittämään sellaisia tosiasioita, että olisi vakuuttunut joko Auerin syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Toistaiseksi tiedossani olevat asiat osoittavat, että kumpikin vaihtoehto olisi mahdollinen. Jos oikeus tekisi saman päätelmän, käytännössä se tarkoittaisi vapauttavaa tuomiota. Minulle "oikeusprosessuaalinen totuus" ei kuitenkaan riitä.

Jos ajattelet omilla aivoillasi, perehdyt riittävästi saatavilla olevaan materiaaliin, johon säilytät kriittisen suhtautumistavan, analysoit oikeudessa kuultuja todistajia, luokittelet meidät murhainfon keskustelijat sen tiedon mukaan mitä meiltä irtoaa yms., niin ihmettelen, jos et pysty vakuuttumaan Anneli Auerin syyttömyydestä miehensä surmaan. Valitettavaa on se tosiasia, että oikeaa murhaajaa ei ole etsitty sen jälkeen, kun Anneli Auer on ollut syytettyjen penkillä. Toivoa sopii, ettei tällä oikealla murhaajalla vintti pimene uudelleen eikä keltään hänen vaikutuspiirissään olevalta lähde henki sen takia, ettei hänelle ole saatu apua ajoissa.

Missä ne kiistattomat todisteet Auerin syyttömyydestä sitten ovat? Pelkäänpä, ettei sellaisia ole. Olen kuitenkin avoin, jos sellaisia esitetään. Olen tutkinut esim. häke-alibiteoriaa, jonka väitettiin todistavan Auerin syyttömyys. Lähestyin kysymystä hyvässä uskossa, mutta pettymyksekseni huomasin, että se käsitykseni mukaan perustui kestämättömille oletuksille.

Jos Auer on syytön, miksi syyttömyyttä perustellaan kyseenalaisin tai kestämättömin argumentein? Eikö hänen syyttömyytensä ole mahdollinen ilman että poliisi ja oikeuslaitos pitää demonisoida, leimata kelvottomaksi ja korrutoituneeksi? Miksi syyttömyyden tueksi pitää syytää epäluuloja viranomaisia ja mediaa kohtaan, vaieta esitutkinta-aineistoista ja levittää perättömiä väitteitä?

Ulkopuolista murhaajaa etsittiin Suomen oloissa ennennäkemättömässä laajuudessa ennen kuin Auer asetettiin syytteeseen. Vielä senkin jälkeen on selvitetty muita vaihtoehtoja. Ulvilalaisen fysioterapeutin ilmiantama epäilty oli poliisin tutkittavana jo vuonna 2007, mutta miestä kuulusteltiin syyttäjän vaatimuksesta uudestaan elokuussa 2013 ja jälleen viime kesänä. Väitteet siitä, ettei muita kuin Aueria olisi tutkittu sen jälkeen kun hänet pidätettiin ja asetettiin syytteeseen, ovat siis nekin perättömiä.

Tämän hetkisen käsitykseni mukaan Auerin syyttömyys on yhden kortin varassa. Kyseessä on vanhimman lapsen todistus ulkopuolisesta poistumassa rikotusta ikkunasta. Tällä hetkellä tuo todistus näyttää kuitenkin hyvin hauraalta.

Toivoisinkin, että joku minfossa voisi ystävällisesti lähettää minulle tai pistää yhteisesti jakoon seuraavat kuulusteluraportit, joita en ole löytänyt käsiini kuin vain osittain: Auerin esikuuleminen 1.12.2006, sairaalakuuleminen 2.12.2006 ja kuuleminen 6.12.2006 sekä sairaalassa 1.12. ja 2.12.2006 käyneiden omaisten kuulemiset, toiseksi vanhimman lapsen kuulemiset 18.8., 23.8., 6.9., 8.9. ja 30.11.2011 (etptk Li 7 s. 816-852, 869-893 ja 904-908) sekä vanhimman lapsen piirros, kolme kirjoitusta 1.5.2011, 4.7.2009 ja päiväämätön sekä pöytäkirja kotietsinnästä ja takavarikosta 11.4.2012.

Uskoisin, että näihin tutustumisen jälkeen olisi mahdollisuus muodostaa selkeämpi kuva surmaillan tapahtumista.

[luxetveritas]

^^ Vaikka olenkin puusilmä, olen älynnyt, että minfossa ns. vanha kaarti on vuodesta 2010 asti etsinyt ja esittänyt perusteita Auerin syyllisyyden puolesta ja vastaan. Sittemmin on kai vähän kyllästytty ja poteroiduttu. Ilokseni osa on kuitenkin vaivautunut esittelemään löytöjään ja päätelmiään, harva tosin kyseenalaistamaan niitä.

Olen tylsä tyyppi: minua kiinnostavat faktat ja olettamusten perusteet. Siksi olen yrittänyt selvittää, mitkä päätelmät perustuvat tosiasioihin ja missä määrin ja mitkä taas perusteettomiin oletuksiin. Kukaan ei ole kyennyt esittämään sellaisia tosiasioita, että olisi vakuuttunut joko Auerin syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Toistaiseksi tiedossani olevat asiat osoittavat, että kumpikin vaihtoehto olisi mahdollinen. Jos oikeus tekisi saman päätelmän, käytännössä se tarkoittaisi vapauttavaa tuomiota. Minulle "oikeusprosessuaalinen totuus" ei kuitenkaan riitä.

Yrität ilmeisesti sanoa, että oikeudessa etsittävä nk. riittävä näyttö olisi se "oikeusprosessuaalinen totuus". Olen miettinyt sitä, että mikä on se näyttö, kuka sen määrittelee.
Jos ajattelee käräjäoikeuden tuomiota mm. tuomari Santamaan osalta, niin hän hankki nk. riittävän näytön kokoamalla sen palapelimäisesti yhteen erilaisista yksityiskohdista, joita hän sitten tenttasi Annelilta silloin, kun syytetyn olisi kuulunut saada pitää oma puheenvuoronsa.
Oikeastaan ongelmana on tässä oikeudenkäynnissä ollut se, että kukaan ei osaa tehdä sellaista tapahtumakuvausta, joka täsmäisi kaikkiin tiedossa oleviin seikkoihin. Silloin syntyy helposti määrittelemäsi lause:
"Kukaan ei ole kyennyt esittämään sellaisia tosiasioita, että olisi vakuuttunut joko Auerin syyllisyydestä tai syyttömyydestä."
Siitä taasen seuraa se, että lopputulos on kyltymätän välinpitämättömyys. Koska kukaan ei osaa ratkaista mitään, jääköön siis ratkaisematta. Seuraamukset kantakoon kuka kantaa.
Eikö kuitenkin yhteiskunnan ja sen päätäntäelimiin valittujen henkilöiden kuuluisi tehdä se työ, jota me täällä teemme.

Onko syytetyn velvollisuus vakuuttaa oikeus loogisella kertomuksella miten kaikki tapahtui?
Onko tuomarien tehtävä sitten vain "tarkastaa" tämän kertomuksen loogisuus? Eikö oikeuslaitoksella, jolla on valta päättää ihmisen käytännössä loppuelämästä, kuuluisi olla mitään muuta roolia? Onko kaikki ajattelu ulkoistettu nk. asiantuntijoille?
Missä on oma ajattelu- ja päättelykyky, missä moraali?

Eiköhän se ole syyttäjän tehtävä esittää näyttö syyllisyyden osoittamiseksi, tässä tapauksessa sen osoittamiseksi, ettei paikalla ollut ulkopuolista. Se on tietenkin haastavaa. Tuomarien tehtävä on sitten arvioida, onko näyttö riittävää vai jääkö varteenotettava mahdollisuus, että paikalla olisi ollut ulkopuolinen. Tuomarit joutuvat punnitsemaan myös asiantuntijalausuntojen merkityksen koskien todistuskappaletta, josta nämä ovat lausuntonsa esittäneet.

Syyttäjän tehtävä ei ole helppo. Hän ei tiedä, mitä murhaaja tietää. Syytetyn taas ei tarvitse esittää loogista kuvausta tapahtumista. Hän voi laillisesti jättää kertomatta tosiasioita ja esittää arvailuja vain johtaakseen syyttäjää, tuomareita ja muita harhaan.

Syyttäjä joutuu palasista rekonstruioimaan mahdollista tapahtumien kulkua. Mahdolliset poliisityön puutteet vaikeuttavat tätä. Sitä mukaan kun tiedot tapahtumista lisääntyvät, myös mahdollinen teon kuvaus muuttuu tai tarkentuu. Prosessuaalisesti tämä juttu ei jää ratkeamatta, joten siinä mielessä huolesi on mielestäni turha.

[luxetveritas]

Olen tylsä tyyppi: minua kiinnostavat faktat ja olettamusten perusteet. Siksi olen yrittänyt selvittää, mitkä päätelmät perustuvat tosiasioihin ja missä määrin ja mitkä taas perusteettomiin oletuksiin. Kukaan ei ole kyennyt esittämään sellaisia tosiasioita, että olisi vakuuttunut joko Auerin syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Toistaiseksi tiedossani olevat asiat osoittavat, että kumpikin vaihtoehto olisi mahdollinen. Jos oikeus tekisi saman päätelmän, käytännössä se tarkoittaisi vapauttavaa tuomiota. Minulle "oikeusprosessuaalinen totuus" ei kuitenkaan riitä.

Minä myös, enkä millään saa selvää,mitkä ovat selkeitä faktoja ja mitkä taas jonkun ... niin, kuinkas tuon kauniisti ilmaisisi? En haluaisi väittää, että joku valehtelee vastoin parempaa tietoaan, mutta aika mielikuvituksellisia juttuja tässä ketjussa alkaa olla.

Siitä olemme varmaan kaikki yksimielisiä, että alkuvaiheen tutkinnassa sählättiin pahemman kerran. Pyrittiin selvittämään ulkopuolisen tunkeutujan kannalta ... mutta unohdettiin tehdä tutkimusta siitä lähtökohdasta, että olisikin niin tavallinen tekijä kuin perheenjäsen, jonka syyllisyys tai syyttömyys pitäisi pystyä todistamaan. Olisiko tilanne toinen, jos ensimmäiset tutkijat olisivat etsineet todisteita Annelin syyllisyydestä ja todenneet sen turhaksi? Nythän kävi niin, että etsittiin todisteita ulkopuolisesta - turhaan, mutta tänään ei varmaan pystyttäisi todistamaan, että edes mahdollinen tunnustaja olisi syyllinen. Kun ei löytyisi enää sopivaa veistä eikä astaloa, eikä ensinkään verta.

Kyllä minäkin ihmettelen, millainen on Suomen oikeusjärjestelmä, jos näin heiveröisillä ja epävarmoilla todisteilla joku syylliseksi tuomitaan. Ainoa peruste nyt taitaa olla se, että ei ole todisteita kenestäkään muustakaan.

Minun mielestäni suurin puute ulkopuolisen liikkumisen todistamisesta on se, että poliisikoira ei löytänyt jälkiä. Luulisi minkä tahansa hurtan osanneen seurata verisiä jälkiä. Eikö tosiaan ollut jälkiä edes koiran seurattavaksi, vaikka verta oli roiskunut seinällekin? Toiseksi Annelin käytös hätäpuhelun aikana ei ollut loogista ottaen huomioon sen, että talossa oli pieniä lapsia. Niin syyttäjän kuin puolustuksen versio tapahtumista on niin mielikuvituksellisia, että ei kumpikaan minuun uppoa. Sehän tässä eniten mielikuvitusta kiehtoo, että on niin monta muutakin mahdollisuutta, jotka ovat selvittämättä ja todistamatta. Tuskin koskaan saamme tietää totuutta, mikä se sitten lieneekin. Lapset olivat liian pieniä muistaakseen tai edes havaitakseen kaikkea riittävän tarkkaan.

Alkuvaiheen poliisitutkinnassa on ilmeisesti tehty ne pahimmat mokat, kuten totesit. Tekninen tutkija näyttäisi astuneen taktisen tutkijan tontille. Tutkijat vaihtuivat. Tutkinnan johto ei tunnu olleen kunnolla kenenkän käsissä: poliiseja ravaa paikalla tietämättä toisensa toimista, siellä ravaa myös asianosaisia. Systemaattisuus puuttunut. JJ ilmeisesti ymmärsi aika varhain, ettei omat paukut riitä ja yritti siirtää tutkinnan krp:lle. Kun tämä evättiin, mopo karkasi.

Jos voidaan todistaa, ettei paikalla ollut ulkopuolista, ei se nähdäkseni olisi mikään heiveröinen näyttö. Sen todistaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa vaikkei paikalla olisi ollut ketään ulkopuolista. Todistaa nyt mahdottomaksi jotain, jota ei ole ollut!

Poliisikoiran avulla on voitu eliminoida tontin sivu- ja takarajojen ylittäminen, muttei sitä, että ulkopuolinen olisi kulkenut suoraan etupihan kautta kadulle. Tässä kulkuväylän käytön selvittämiseksi olisi pitänyt selvittää toiseksi vanhimman lapsen nukkumissuunta sängyssään ja kysyä näkikö hän yöllä kenenkään kulkevan huoneensa ikkunan ohi. Ilmeisesti tätä asiaa ei ole selvitetty.

Itse olen kuitenkin optimisti sen suhteen, että murhaaja on selvitettävissä. Sitä en tosin tiedä, joutuuko hän oikeudessa vastaamaan tekosestaan. Mutta pidän sitäkin vielä mahdollisena. Voi olla, että juttuun ilmaantuu vielä lisätodisteita, jotka kallistavat vaa'an lopulta oikeaan asentoonsa. Poliisi on tehnyt virheitä, mutta niitä todennäköisesti on tehnyt myös murhaaja.

[Ande]

Live-murha puhelun aikana ei ole mahdollinen. Tämä on 100% totuus, etkä pysty sitä murtamaan, tai esittämään mitään tapahtumakulkua, että asia olisi edes fyysisesti mahdollinen.

Yritä.

Jo vain! Tuotahan se Valhallan aikagrafiikkakin todisti. Ei riitä aika huppiksella.

Yritä vaan..

Valhallan aikagrafiikan minäkin haluaisin nähdä.

Ei Jukkaa tarvinnut puhelun aikana murhata, vaan homma on voinut alkaa vaikka puoli tuntia tai ainakin monta minuuttia aikaisemmin. Ehkä kokeneemmat tappajat voivat kertoa, kauanko keskimäärin kuluu aikaa noin 10 puukonpistoon. Sen voi sitten kertoa kymmenellä. Astalolla tappaminen on myös nopeaa. Siinä on tosin se riski, että uhri ei kuolekaan. Tästä on minullakin omakohtaista kokemusta. Uhri oli tosin jp aloittaessani puolikuollut kissanpentu, jolla oli parin iskun jälkeen vielä se yhdeksäs henki jäljellä. Eli vähän niin kuin Jukka: ei näyttänyt olevan enää elossa, mutta sitten kuitenkin äänteli ja viimeistelyyn ei enää useampia hyvin kohdistettuja iskuja tarvittu.

Anneliin ei muuten tullut mitään lisävammoja eikä verijälkiä siinä vaiheessa kun kävi puhelun aikana katsomassa Jukkaa ja huutelemassa takkahuoneessa. Hihojen verijäljet jäivät selittämättä, mutta voineet tulla siinä vaiheessa, kun riisuttiin pois, ehkä ambulanssihenkilökunnan verisin käsin avustaessa.

[Toripolliisi]

En ole nähnyt mainitun Valhallan aikajanaa - voisitko Toripolliisi sen kaivella ja tuoda esille.

Tässäpä näitä:


Ja toinen:

[Caldera]

Ehkä kokeneemmat tappajat voivat kertoa, kauanko keskimäärin kuluu aikaa noin 10 puukonpistoon. Sen voi sitten kertoa kymmenellä.

Noh, en ole kokeneempi tappaja mutta tässä alla olevassa linkissä on kolmasosa Jukan puukonpistoista jos väitetään että hänellä oli 70 puukonpistoa.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... ta/2047414

Kauanko Ande arvioisit että näiden tekemiseen menee? Ovat mielestäni sillä lailla linjassa keskenään monet, että ne on tehty nopeassa tahdissa peräkkäin.

Ilmeisesti sekään ei ole mitenkään erityisen varmaa miten paljon puukonhaavoja on ollut, koska syyttäjä teki vuonna 2010 lisätutkimuspyynnön siitä olisiko osa vammoista voinut olla lasinsirujen aiheuttamia. Ja Naakka tai joku muu konkareista on muistaakseni 50 puukohaavasta puhunut. Silloin tuossa olisi jo puolet.

Muoks. Ja sekin kiinnostaisi että miten Anneli on nuo haavat tehnyt.

[Vespa velutina]

Ulkopuolisen puuttuminen voitaisiin todistaa helposti, mutta jostain syystä syyttäjä ei ole tätä yrittänyt.

- selvitetään tilanne hätäkeskuksessa puhelun soittamisen aikaan 1.12.2006 klo 2.40 eteenpäin. Kuinka monta päivystäjää oli samassa tilassa, löikö siellä joku varvastaan pöydänkulmaan ja kirosi äänekkäästi vittua ja perkelettä, joka olisi voinut vastoin ohjeistusta tallentua vastaanotettavaan hätäkeskuspuheluun? Entäs muut "kuuluuko häkestä?"-äänet?Mykistettiinkö linja oikeaoppisesti häken päässä poliisipartiolle juttelun ajaksi ja milloin mykistys loppui?
- kun on selvitetty äänet, jotka kuuluivat häkestä, voidaan keskittyä siihen, millaista äänimaailmaa voidaan olettaa Jukan pitäneen missäkin vaiheessa. Olettaen, että hänet tapetaan puhelun aikana, mitä ääniä ja kolinoita minkäkin iskun jälkeen on mahdollista tuottaa? Tämäkin on suhteellisen helppo tehtävä.
- kun häkenauhan kaikki "isännättömät" äänet on luotettavasti identifioitu paikalla olleiden tuottamiksi, käydään läpi alkupään tutkinta. Ketä epäiltiin ja millä perusteilla vapautettiin? Miksi Jukka soitti ennen kuolemaansa Porvoon poliisille ja kuka häntä uhkaili? Poissulkevassa mielessä siis, että ulkopuolista ei koskaan ollut, sillä Jukka soitteli Porvoon poliisiin syystä, joka ei liittynyt mitenkään hänen murhaansa.
- Koiviston huppumies, koska hänet nyt on tässä oikeudenkäynnissä otettu tarkempaan syyniin. Millä perusteilla vapautettiin epäilyistä? Oliko sana sanaa vastaan -tilanne? Miksi poliisi ei tunnistuttanut Koivistolla veistä ja silti väittää, että tämä linja on kuollut ja kuopattu? Tästä tulee väkisinkin mieleen, että huonosti on poissuljettu, kun ei ilmeisesti missään vaiheessa otettu todesta. Ihan ok, jos on tutkittu, mutta nämä tutkimukset vaan loistavat poissaolollaan.

[Kuolemannaakka]

Ehkä kokeneemmat tappajat voivat kertoa, kauanko keskimäärin kuluu aikaa noin 10 puukonpistoon. Sen voi sitten kertoa kymmenellä.

Noh, en ole kokeneempi tappaja mutta tässä alla olevassa linkissä on kolmasosa Jukan puukonpistoista jos väitetään että hänellä oli 70 puukonpistoa.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... ta/2047414

Kauanko Ande arvioisit että näiden tekemiseen menee? Ovat mielestäni sillä lailla linjassa keskenään monet, että ne on tehty nopeassa tahdissa peräkkäin.

Ilmeisesti sekään ei ole mitenkään erityisen varmaa miten paljon puukonhaavoja on ollut, koska syyttäjä teki vuonna 2010 lisätutkimuspyynnön siitä olisiko osa vammoista voinut olla lasinsirujen aiheuttamia. Ja Naakka tai joku muu konkareista on muistaakseni 50 puukohaavasta puhunut. Silloin tuossa olisi jo puolet.

Muoks. Ja sekin kiinnostaisi että miten Anneli on nuo haavat tehnyt.

Siinä 70 haavassa on jo kaikki mahdolliset naarmutkin mukana, eli "Joki-Erkkilä -metodilla" laskettu. Puukonpistoja ei ole noin paljon. Olen tänne parikin kertaa listannut suoraan kuvista laskemalla saadut määrät ja niiden sijainnit. Saa olla vapaasti uskomatta, mutta noin ne on.
Olihan jo Jukan päässäkin ainakin kymmenkunta haavaa, eikä nekään puukolla tehtyjä olleet.

Täytyy jossain vaiheessa katsoa nuo vielä uudestaan oikein tarkasti. Tekisin haavakartan, kunhan olisi joku 3d käänneltävä rekovartalo käytettävissä...

On vaikea sanoa, ovatko esim selässä olleet viiltonaarmut puukolla vai lasin päällä raahautumisesta tulleita. Minusta ne näyttävät naarmuilta, jotka ovat tulleet vartalon ollessa lattialla olleen terävän sirun päällä ja sitten vartalo on liikkunut. Naarmujen toisessa päässä näyttäisi aina olevan syvempi "kolo", eli minusta viittaisi siruun, eikä puukonviiltoon. Enkä oikein osaa semmoista skenaariotakaan hahmottaa, missä moisia matalia, lähes verettömiä kaarevia tai v-muotoisia naarmuja puukolla selkään tulisi. Naarmut ovat kyllä pitkähköjä, ja niitä on muutama. Puukonpistoja selässä on alle 10, joista yksi on etp:n mukaan syvä ja mennyt takaapäin keuhkoon. Tämä pisto on usein unohtunut. Syviä puukoniskuja oli siis 4: kaksi alas kylkeen vierekkäin pernaan, yksi kainalon etupuolella "haavakanava vaakasuorassa" (suora lainaus) ja tuo yksi selkäpisto. Näiden jälkeen on sitten vuodettu pitkäaikaisesti ja huudeltu...

Toisaalta jälkien perusteella Jukka ei ole missään lasisella alueella edes ollut, joten en tiedä, miten hän olisi lasista tulleita haavoja juuri voinut saadakaan. Muualle kuin jalkapohjiin, joissa vasemmassa kymmenkunta ja oikeassa yksi. Tämä sopii lasien ja Jukan sijaintiin hienosti, koska lasikasa oli Jukan vasemmalla puolella.

Pistohaavat on ihan helppo laskea. Kaulan/olkapään alueella on hiukan jotain epämääräisempiä haavoja/naarmuja, joista ei tiedä mistä ovat tulleet. Todennäköisesti sänky- tai pystypainissa vaivoin osuneesta puukosta. Yksi kosketushan voi aiheuttaa useamman erillisen haavan.

[Nicht schuldig]

^^

Yrität ilmeisesti sanoa, että oikeudessa etsittävä nk. riittävä näyttö olisi se "oikeusprosessuaalinen totuus". Olen miettinyt sitä, että mikä on se näyttö, kuka sen määrittelee.
Jos ajattelee käräjäoikeuden tuomiota mm. tuomari Santamaan osalta, niin hän hankki nk. riittävän näytön kokoamalla sen palapelimäisesti yhteen erilaisista yksityiskohdista, joita hän sitten tenttasi Annelilta silloin, kun syytetyn olisi kuulunut saada pitää oma puheenvuoronsa.
Oikeastaan ongelmana on tässä oikeudenkäynnissä ollut se, että kukaan ei osaa tehdä sellaista tapahtumakuvausta, joka täsmäisi kaikkiin tiedossa oleviin seikkoihin. Silloin syntyy helposti määrittelemäsi lause:
"Kukaan ei ole kyennyt esittämään sellaisia tosiasioita, että olisi vakuuttunut joko Auerin syyllisyydestä tai syyttömyydestä."
Siitä taasen seuraa se, että lopputulos on kyltymätän välinpitämättömyys. Koska kukaan ei osaa ratkaista mitään, jääköön siis ratkaisematta. Seuraamukset kantakoon kuka kantaa.
Eikö kuitenkin yhteiskunnan ja sen päätäntäelimiin valittujen henkilöiden kuuluisi tehdä se työ, jota me täällä teemme.

Onko syytetyn velvollisuus vakuuttaa oikeus loogisella kertomuksella miten kaikki tapahtui?
Onko tuomarien tehtävä sitten vain "tarkastaa" tämän kertomuksen loogisuus? Eikö oikeuslaitoksella, jolla on valta päättää ihmisen käytännössä loppuelämästä, kuuluisi olla mitään muuta roolia? Onko kaikki ajattelu ulkoistettu nk. asiantuntijoille?
Missä on oma ajattelu- ja päättelykyky, missä moraali?

Eiköhän se ole syyttäjän tehtävä esittää näyttö syyllisyyden osoittamiseksi, tässä tapauksessa sen osoittamiseksi, ettei paikalla ollut ulkopuolista. Se on tietenkin haastavaa. Tuomarien tehtävä on sitten arvioida, onko näyttö riittävää vai jääkö varteenotettava mahdollisuus, että paikalla olisi ollut ulkopuolinen. Tuomarit joutuvat punnitsemaan myös asiantuntijalausuntojen merkityksen koskien todistuskappaletta, josta nämä ovat lausuntonsa esittäneet.

Syyttäjän tehtävä ei ole helppo. Hän ei tiedä, mitä murhaaja tietää. Syytetyn taas ei tarvitse esittää loogista kuvausta tapahtumista. Hän voi laillisesti jättää kertomatta tosiasioita ja esittää arvailuja vain johtaakseen syyttäjää, tuomareita ja muita harhaan.

Syyttäjä joutuu palasista rekonstruioimaan mahdollista tapahtumien kulkua. Mahdolliset poliisityön puutteet vaikeuttavat tätä. Sitä mukaan kun tiedot tapahtumista lisääntyvät, myös mahdollinen teon kuvaus muuttuu tai tarkentuu. Prosessuaalisesti tämä juttu ei jää ratkeamatta, joten siinä mielessä huolesi on mielestäni turha.

Nyt kirjoitat enemmän siitä, miten asioiden olisi pitänyt olla kuin siitä miten ne oikeasti ovat olleet.
Tottakai järjellisesti ajatellen, se on syyttäjän tehtävä etsiä näyttö. Mutta onko se ollut näin?

Mielestäni tässä on koko ajan ollut se ajatus mukana, että kaiken mitä Anneli tai Amanda ovat sanoneet täytyy täsmätä toisiinsa ikäänkuin molemmilla henkilöillä olisi kaikki tietämys toistensa tekemisistä, Jokainen pienikin ristiriita on etsitty esille ja siitä pyritty sitten esittämään mielipiteitä, joiden mukaan kertomukset ovat sitten epäluotettavia. Kuuntelin Finnilän todistuksen useita kertoja lävitse ja ilmeisesti hänkin oli huomannut saman asian ja toi sen tällä kerralla tosi hyvin esille.
Todistustaakka syyttömyydestä on langennut tosiasiallisesti paikalla olleen perheen tehtäväksi.
Jos kaikki ei täsmää, niin sitten ei täsmää mikään. (Finnilän esille tuoma ajatus).
Syyttäjä on päässyt ikäänkuin etsimään näitä pieniä yksityiskohtia. Oikeus on monessa tapauksessa lähtenyt tähän mukaan.
Sen sijaan syyttäjän esittämät teoriat tekoajoista, -tavoista ovat käytännössä testaamatta.
Ei syyttäjä ole kyennyt esittämään mitään "näyttöä" sille, että paikalla ei ole ulkopuolista.
Luepa huolellisesti se käräjäoikeuden 2013 tuomio lävitse niin huomaat tämän itsekin.
Siellä on tuomion perusteena käytetty sitä olettamaa, että ketään muuta ei ole ollut paikalla. Sitä sitten on toistettu kerta toisensa jälkeen.

Se mitä oikeasti halusin kysyä on se, että voiko oikeus pysytellä ulkopuolella ilman käytännössä aktiivista roolia sellaisen tilanteen selvittämisessä, joka lähes kaikelta tarkastulta hypoteesilta on keskeneräinen. Mikään ajatus ei johda sellaiseen selvään tulokseen, että tässä on se todiste, jota ei voi kumota.

Toinen seikka on se, että mielestäni pitäisi tarttua siihen kiinni, mikä ei liiku eikä muutu.

Jotenkin tämä prosessi on alusta lähtien joutunut väärille urille.
Mutta johtuuko se yksinkertaisesti siitä, että mahdotonta yritetään väkipakolla tehdä mahdolliseksi?
Onko lähtökohta jo ollut vuonna 2009 väärä, kun perheenäitiä on lähdetty syyttämään?

Eikö jostain jostain organisaatiosta löytyä riittävän vahva persoonallisuus, joka pystyisi tämän viritelmän purkamaan tai sitten osoittamaan tapahtuneen kiistatta ja ilman mitään epäilystä oikeaksi?

[sisotalo]

Olen kolmen vuoden ajan seurannut saamaa tapahtumien kuvausta, jota kuvaa Alpon animaatio. Siihen keskusteluun en saa ketään mukaan, tarkastellaan murhaajan jättämän jalanjäljen kengän numeroa tai ikkunasta hyppäämisen tekniikkaa. Tämä on siis annelistien tapa käsitellä asiaa.

Syyttäjällä on aivan toinen tapa, hän etsii mahdottomuuksia, hän tunkee murhaajan kylpyhuoneeseen ja toteaa sitten, että sieltä ei pääse ulos kun uhri makaa tiellä. Puolustus on tarttunut syyttäjän esittämiin yksityiskohtiin sen sijaan, että vastapainoksi loisi kuvan todellisista tapahtumista. Se ei ole puolustuksen velvollisuus, mutta se on ainoa tapa saada todistelu sellaiseksi, että se vakuuttaa tuomarit.

Kun nyt kuuntelen puolustajan kuulustelevan syytettyä paljastuu miksi ollaan tässä mahdottomassa tilanteessa, että päivän selvästi syytön ihminen voidaan tuomita hirvittävistä rikoksista. Puolustaja kertaa Annelin tunnustusta syyskuussa 2009. Jos sitä ei olisi tapahtunut ei Annelia olisi koskaan syytetty. Epätoivoiset rekot olisivat jääneet tekemättä ei olisi tarvinnut kerätä todistajia, jotka olivat muuttaneet käsityksensä tapahtumista kun Anneli vangittiin.

Nyt ollaan siinä onnettomassa tilanteessa, että oikeussaliin ei ole tuotu sitä tietoa, joka osoittaa Annelin syyttömyyden. Parhaita ovat kolmen kokenee poliisin todistukset siitä, että tutkimus tehtiin asiallisesti alusta lähtien. Uuusi poliisi ryhmä puolustautuu hyvin vaikka heillä ei ole omaa tietoa tapahtumista. Aiakaisempaa nauhoitusta vedetään mukana, vaikka se on mahdoton. Finnilän ansioita minä en kuule, ei hänellä ole tietoa siitä, mitä murhapaikalla tapahtui.

Oikeussalista puutu se tieto, joka on kasvanut täällä terävän keskustelun tuloksena.

[luxetveritas]

Ehkä kokeneemmat tappajat voivat kertoa, kauanko keskimäärin kuluu aikaa noin 10 puukonpistoon. Sen voi sitten kertoa kymmenellä.

Noh, en ole kokeneempi tappaja mutta tässä alla olevassa linkissä on kolmasosa Jukan puukonpistoista jos väitetään että hänellä oli 70 puukonpistoa.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... ta/2047414

Kauanko Ande arvioisit että näiden tekemiseen menee? Ovat mielestäni sillä lailla linjassa keskenään monet, että ne on tehty nopeassa tahdissa peräkkäin.

Ilmeisesti sekään ei ole mitenkään erityisen varmaa miten paljon puukonhaavoja on ollut, koska syyttäjä teki vuonna 2010 lisätutkimuspyynnön siitä olisiko osa vammoista voinut olla lasinsirujen aiheuttamia. Ja Naakka tai joku muu konkareista on muistaakseni 50 puukohaavasta puhunut. Silloin tuossa olisi jo puolet.

Muoks. Ja sekin kiinnostaisi että miten Anneli on nuo haavat tehnyt.

Siinä 70 haavassa on jo kaikki mahdolliset naarmutkin mukana, eli "Joki-Erkkilä -metodilla" laskettu. Puukonpistoja ei ole noin paljon. Olen tänne parikin kertaa listannut suoraan kuvista laskemalla saadut määrät ja niiden sijainnit. Saa olla vapaasti uskomatta, mutta noin ne on.
Olihan jo Jukan päässäkin ainakin kymmenkunta haavaa, eikä nekään puukolla tehtyjä olleet.

Jukka Lahden ylävartalossa ja yläraajoissa oli todettu lähes 70 pistohaavaa, joista pääosa oli ollut pinnallisia. Muutamat pistohaavoista olivat olleet syvempiä. (Vaasan HO 1.7.2011 Dnro R 11/13.)

Toisaalta jälkien perusteella Jukka ei ole missään lasisella alueella edes ollut, joten en tiedä, miten hän olisi lasista tulleita haavoja juuri voinut saadakaan. Muualle kuin jalkapohjiin, joissa vasemmassa kymmenkunta ja oikeassa yksi. Tämä sopii lasien ja Jukan sijaintiin hienosti, koska lasikasa oli Jukan vasemmalla puolella.

Uhrin jalkapohjissa on ollut yksi haava. Jalkapohjassa on joitakin ihon rikkoutumiseen viittaavia jälkiä. Todistajan [Hxxx Lxxx] arvion mukaan lasinsirpaleiden päällä liikkuminen voisi aiheuttaa selkeämpiä vammoja jalkapohjiin. (Sk KäO 12.12.2013 Dnro R 12/2273.)

[Caldera]

Ulkopuolisen puuttuminen voitaisiin todistaa helposti, mutta jostain syystä syyttäjä ei ole tätä yrittänyt.

- selvitetään tilanne hätäkeskuksessa puhelun soittamisen aikaan 1.12.2006 klo 2.40 eteenpäin. Kuinka monta päivystäjää oli samassa tilassa, löikö siellä joku varvastaan pöydänkulmaan ja kirosi äänekkäästi vittua ja perkelettä, joka olisi voinut vastoin ohjeistusta tallentua vastaanotettavaan hätäkeskuspuheluun? Entäs muut "kuuluuko häkestä?"-äänet?Mykistettiinkö linja oikeaoppisesti häken päässä poliisipartiolle juttelun ajaksi ja milloin mykistys loppui?
- kun on selvitetty äänet, jotka kuuluivat häkestä, voidaan keskittyä siihen, millaista äänimaailmaa voidaan olettaa Jukan pitäneen missäkin vaiheessa. Olettaen, että hänet tapetaan puhelun aikana, mitä ääniä ja kolinoita minkäkin iskun jälkeen on mahdollista tuottaa? Tämäkin on suhteellisen helppo tehtävä.
- kun häkenauhan kaikki "isännättömät" äänet on luotettavasti identifioitu paikalla olleiden tuottamiksi, käydään läpi alkupään tutkinta. Ketä epäiltiin ja millä perusteilla vapautettiin? Miksi Jukka soitti ennen kuolemaansa Porvoon poliisille ja kuka häntä uhkaili? Poissulkevassa mielessä siis, että ulkopuolista ei koskaan ollut, sillä Jukka soitteli Porvoon poliisiin syystä, joka ei liittynyt mitenkään hänen murhaansa.
- Koiviston huppumies, koska hänet nyt on tässä oikeudenkäynnissä otettu tarkempaan syyniin. Millä perusteilla vapautettiin epäilyistä? Oliko sana sanaa vastaan -tilanne? Miksi poliisi ei tunnistuttanut Koivistolla veistä ja silti väittää, että tämä linja on kuollut ja kuopattu? Tästä tulee väkisinkin mieleen, että huonosti on poissuljettu, kun ei ilmeisesti missään vaiheessa otettu todesta. Ihan ok, jos on tutkittu, mutta nämä tutkimukset vaan loistavat poissaolollaan.

Jälleen kerran mahtavaa out of the box -ajattelua Vespalta . Syyttäjän ajatus siitä että tarvitsee vain todistaa ettei ulkopuolista ole voinut olla on periaatteessa oikea, mutta kyllähän se on todettu toiveajatteluksi jo ajat sitten. Mun mielestä kolme asiaa voisi todistaa että tekijän on ollut pakko olla Anneli.

- Talolle ei pomminvarmasti pääse huomaamatta, esim. turvakameran takia tai koska koira löytäisi jäljen varmasti. Ei toimi tässä koska koiraa ei viety etupihalle ollenkaan, sieltä voi kulkea. Puhumattakaan siitä ettei koirat edes ole 100 % luotettavia.

- Ikkunasta ei mahdu tai muuten pääse sisään ja ulos. Poliisirekoissa joka ikinen ukko on päässyt paitsi joku vanha pappa.

- Häkenauhalta ei kuulu mitään taustaääniä. Tähän suuntaanhan tilanne oli kehittymässä Annelin soittaessa häkeen ja väittäessä että hänen käsityksensä mukaan kuollut Jukka muka tappelee taustalla tunkeutujan kanssa. Olihan tää nyt Annelilta älytön veto.... Sitten Jukka kätevästi virkosi ääntelemään ja telomaan itseään huonekaluihin sillä lailla, että äänimies Hemmi pystyi osoittamaan nauhalta iskuäänen ja Jukan reaktion siihen. Ja nythän tilanne on se että nauhalla joku sanoo vttu ja saatana eikä osata sanoa kuka.

Silti oikeudenkäynti on jumiutunut käsittääkseni pyörimään edelleen tämän ulkopuolisen puuttumisen "todistamisen" ympärillä. (Enemmän pitäisi ehtiä kuuntelemaan noita todistuksia.)

[Bou]

Kyllä tässä on oleellista, että sieltä häkenauhalta taustalta ei kuulu yhtään mitään mäiskettä. Siellä oli todennäköisesti liian lyhyt taustanauhoitus ja pasmat menivät ihan sekaisin kun häke jätti annumamman yksin linjoille. Selkeä kiukustuminen tästä on nähtävissä sairaalavideon utopistisessa selostuksessa. Ja pitkään sitä mäiskintää kuulumma kuului. Vielä sen poliisisoitonkin aikana, johon tyttö vastasi kun mamma ei ihan ehtinyt.

Mutta kun ei kuulunut. Oli laskenut liikaa sen varaan, että taustalle nauhoitetut kuuluisivat hänen ja häken taustalla. Sitten tulikin se paljon kertova hiljaisuus.

Ei siinä mitenkään riitä aika sille ulkopuoliselle kun jo 0:59 on niin hiljaista, että pitää kysellä jokos se mies lähti.

[luxetveritas]

--
- Talolle ei pomminvarmasti pääse huomaamatta, esim. turvakameran takia tai koska koira löytäisi jäljen varmasti. Ei toimi tässä koska koiraa ei viety etupihalle ollenkaan, sieltä voi kulkea. Puhumattakaan siitä ettei koirat edes ole 100 % luotettavia.

Vai ettei poliisikoira muka olisi luotettava haistamaan veristä huppumiestä?! Onkos koirakin mukana salaliitossa? Kyseessä oli koulutettu ja testit suorittanut partiokoira. Mutta se on totta, että kulkureitiltä etupihan kautta Tähtisentielle ei koiraa käytetty koska sen alueen olisi poliisit ja sairaankuljettajat sotkeneet.

Tuo reitti kuitenkin kulki lasten huoneen ikkunan editse. Lasten huoneessa oli toiseksi vanhin lapsista hereille mutta hän ei ole kertonut huomanneensa mitään liikettä ikkunan edessä.

- Ikkunasta ei mahdu tai muuten pääse sisään ja ulos. Poliisirekoissa joka ikinen ukko on päässyt paitsi joku vanha pappa.

Polliisin rekoissahan on käytetty liikunnallisia miehiä. Tietääkseni jokaisessa kulkutyylissä on ollut sekä niitä, jotka ovat onnistuneet että niitä, jotka eivät ole onnistuneet. Toisessa kulkutavassa enemmän kuin toisessa. Kriittinen tekijä on ymmärtääkseni miehen pituus.

- Häkenauhalta ei kuulu mitään taustaääniä. Tähän suuntaanhan tilanne oli kehittymässä Annelin soittaessa häkeen ja väittäessä että hänen käsityksensä mukaan kuollut Jukka muka tappelee taustalla tunkeutujan kanssa. Olihan tää nyt Annelilta älytön veto.... Sitten Jukka kätevästi virkosi ääntelemään ja telomaan itseään huonekaluihin sillä lailla, että äänimies Hemmi pystyi osoittamaan nauhalta iskuäänen ja Jukan reaktion siihen. Ja nythän tilanne on se että nauhalla joku sanoo vttu ja saatana eikä osata sanoa kuka.

Häke-tallenteelta ihmiset ovat kuulevinaan asioita, jotka sopivat omiin mielikuviin. Objektiivisesti ottaen sieltä ei kuitenkaan voida osoittaa ulkopuolisen ääniä, joita sieltä poliisin rekonstruktion perusteella pitäisi kuulua.

[Caldera]

Häke-tallenteelta ihmiset ovat kuulevinaan asioita, jotka sopivat omiin mielikuviin. Objektiivisesti ottaen sieltä ei kuitenkaan voida osoittaa ulkopuolisen ääniä, joita sieltä poliisin rekonstruktion perusteella pitäisi kuulua.

Vai objektiivisesti ottaen . KRP:n äänitutkija on ennen täyskäännöstään toimittanut tutkinnalle tiedoston jossa oli ulkopuolisen ääniä. Samoin ulkopuolisen äänet löytyi Tampereen hypermedialaboratorion häkenauha-analyysista. Jokainen voi ne äänet sieltä omin korvin kuulla. Että mihin tämä objektiivisuus perustuu? Siihen että Niemi väittää näin? Siis tämä sama ihminen jonka litterointi on niin törkeän vääristelevä, että mun mielestä siitä pitäisi saada syytteet.