Ulvila - Kysymyksiä ja vastauksia (ketju 2)

[Bou]

Mielenterveyden häiriö. Onko pedofilia sellainen? En tiedä. Vai onko se jo kehdossa niillä joilla se on?

On erittäin hämmentävää, että pidetään syytetyn veljen toimintaa tuomittavana. Mitä pitäisi tehdä jos lapset kertovat asioita, jotka kertovat heidän pahoinpitelyistään ja vielä pahemmasta. Olla hipihiljaa ja lähettää lapset takaisin ihmisen luokse, jota he pelkäävät? Vai tutkituttaa asiat laajemmin ja tarjota lapsille turvaa?

Ei ollut varmaan kivaa kuultavaa. Kuinkas moni meistä on riemuissaan murhaajan ja pedofiilin veli? Olisi varmaan ollut Ari Auerin mielestä mukavampaa kun lapset eivät olisi tämmöisiä ryhtyneet kertomaan. Vastuullinen pitää silti olla ja tuoda kerrotut asiat tutkittavaksi. Ja useamman vuoden tuomio tuli sisarelle.

[Pieni liekki]

Bou!

Kannattaisiko sinun etsiä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuka halusi, että Anneli Auerin ja Jukka S. Lahden lapset sijoitetaan asumaan Auerin veljen ja kälyn luokse?

2. Milloin lapset muuttivat lastenkodista sijaisvanhempien luokse?

3. Milloin isosisko joutui muuttamaan pois sijaiskodista?

4. Milloin nuoremmat lapset alkoivat kertoa yksityiskohtaisia, tarkentuneita muistojaan isänsä surmayöltä koskien äitiään ja vanhinta sisartaan?

5. Milloin isovanhemmat ovat viimeksi tavanneet kunnolla lapsenlapsiaan?

6. Milloin alkoi nuorempien lasten tarinointi heihin kohdistuneista viiltelyistä ja seksuaalisesta häirinnästä?

7. Miksi vuonna 2009 ja 2010 lapsille suoritetuissa lääkärin tarkastuksissa ei näkynyt mitään viitteitä lasten kaltoinkohtelusta?

Minä tiedän vastaukset edellä oleviin kysymyksiin. Toivon, että sinäkin etsit niihin vastaukset, etkä pelkää mahdollista valaistumista.

[Bou]

En aio edes yrittää tutkia näitä kysymyksiäsi. Niillä ei ole mitään merkitystä lopputuleman kanssa.
On aivan yhdentekevää kuka sijoitusta veljen perheeseen halusi, milloin vanhin tyttö muutti pois ja koska isovanhempia on tavattu.

Miten sinulla voisi olla tietoa näille lapsille tehdyistä lääkärintarkastuksista?

Mahdatko itse asua siellä veljen perheessä vai mistä uskot itse tietäväsi näitä asioita? Onko sinulla vaan sokea usko puolustuksen tarjoilemiin "tosiasioihin"?

Ei ole mitään merkitystä koska lapset uskalsivat luottaa ja kertoivat mitä heille oli tehty ja mitä muistavat murhayöstä. Ja mitä siitä oli puhuttu tai uhkailtu jälkeenpäin. Mistäs tiedät kuinka paljon oli juteltu ja tiedetty jo aiemmin? Oliko luotettu hovioikeuden tolkkuun? Kun sitten järjetön vapautus tapahtui, oliko pakko tuoda julki nämä erittäin häpeällisetkin asiat? Voipi ne asiat olla ihan niin kuin pienimmät lapset kertovat. Niin minä uskon ja uskoi aika monet asiaa tutkineet lääkärit, poliisit ja oikeuslaitoksen jäsenet.

[Ande]

Muutama kysymys alkuperäiseen aiheeseen liittyen:
Oliko Annelilla tiedossa hätäpuhelukäytännöt?
1. Tiesikö hän, että puhelut nauhoitetaan?
2. Tiesikö, että häke sanoo " odota siellä" ja poistuu itse linjalta hälyttämään apua? Ei ainakaan minulle ole koskaan niin sanottu, kun olen soittanut, vaan joku on soittanut sitten takaisin.
3. Tiesikö hän, kuinka tarkkaan äänet kuuluvat puhelimessa sinne vastaajan päähän? Sen me lankapuhelinta käyttäneet kyllä muistamme, että luurin suunta vaikutti kuuluvuuteen, eli aika usein piti sanoa toiselle "puhu siihen luuriin" tai " nosta luuri suun kohdalle", kun ei oikein mitään kuulunut. Muistamme sen, että luurin saattoi mykistää.

Toinen pääkysymys: käytettiinkö rekossa täsmälleen samaa, tai ainakin samanlaista puhelinta?

Nämä liittyvät lavastusideaan siten, että jos tarkoituksena oli antaa kuulua kaikki äänet häkeen ja nauhalla, paljon olisi voinut mennä pieleen jos päivystäjä olisikin heti sanonut, että "lopetetaan puhelu nyt, poliisi soittaa pian takaisin". Siinä olisi jäänyt hyvä nauhoitus kokonaan kuulumatta ja tallentumatta, jos poliisi olisikin ilmoittanut, että olemmekin juuri tässä Tähtisentiellä, mene vaikka vessaan lukon taakse tai lapsen makuuhuoneeseen ja paina ovea kiinni, että ei tapa teitä kaikkia.

Kolmas: kuka vastasi,kun poliisi soitti takaisin? Jossakin taisi olla maininta, että se oli lapsi eikä Anneli.

[peikonlehti]

Ande. Kukaan ei voi tietää AA:n ns. etukäteisuskomuksista.

Omat kokemukset ovat sellaisia, että kuvattiin hyvin nopeasti tilanne ja sitten odottelemaan apua. (Vieläkin puistattaa mihin jouduin). Puheluihin meni aikaan about 2 min.

Lankapuhelin ajan muistan jotakuinkin hyvin itsekin. 80-luvun malleissa oli mm. mute-näppäin ja toisaalta yhteen puheluun saattoi osallistua useampi ihminen ("puhelinneuvottelu"). Koska olen nettipelaaja vuodelta yksi ja nolla, muistan myös miten laitteita fiksattiin. Opettelin pelaamaan juniorin kanssa ja jäin koukkuun.

Luurin rakenne ei ole estänyt kuulemasta sitä, milloin soittaja on esim. lähijunassa tai ravintolassa.

[luxetveritas]

Muutama kysymys alkuperäiseen aiheeseen liittyen:
Oliko Annelilla tiedossa hätäpuhelukäytännöt?
1. Tiesikö hän, että puhelut nauhoitetaan?
2. Tiesikö, että häke sanoo " odota siellä" ja poistuu itse linjalta hälyttämään apua? Ei ainakaan minulle ole koskaan niin sanottu, kun olen soittanut, vaan joku on soittanut sitten takaisin.
3. Tiesikö hän, kuinka tarkkaan äänet kuuluvat puhelimessa sinne vastaajan päähän? Sen me lankapuhelinta käyttäneet kyllä muistamme, että luurin suunta vaikutti kuuluvuuteen, eli aika usein piti sanoa toiselle "puhu siihen luuriin" tai " nosta luuri suun kohdalle", kun ei oikein mitään kuulunut. Muistamme sen, että luurin saattoi mykistää.

Toinen pääkysymys: käytettiinkö rekossa täsmälleen samaa, tai ainakin samanlaista puhelinta?

Nämä liittyvät lavastusideaan siten, että jos tarkoituksena oli antaa kuulua kaikki äänet häkeen ja nauhalla, paljon olisi voinut mennä pieleen jos päivystäjä olisikin heti sanonut, että "lopetetaan puhelu nyt, poliisi soittaa pian takaisin". Siinä olisi jäänyt hyvä nauhoitus kokonaan kuulumatta ja tallentumatta, jos poliisi olisikin ilmoittanut, että olemmekin juuri tässä Tähtisentiellä, mene vaikka vessaan lukon taakse tai lapsen makuuhuoneeseen ja paina ovea kiinni, että ei tapa teitä kaikkia.

Kolmas: kuka vastasi,kun poliisi soitti takaisin? Jossakin taisi olla maininta, että se oli lapsi eikä Anneli.

En tiedä, mitä Auer tiesi hätäpuhelusta ennen soittoaan häkeen. Jos hän surmasi miehensä, olettaisin, ettei hän kuitenkaan suunnitellut tätä huolellisesti etukäteen. Pitäisin mahdollisempana, että veriteko on alkanut äkillisen raivonpurkauksen seurauksena eikä välttämättä edes tappamistarkoituksessa. Mielenhäiriö: blackout.

Tämän skenarion mukaan Auer olisi puukotusepisodin jälkeen havahtunut ja pelästynyt tilannetta. Sen sijaan, että olisi kyennyt tunnustamaan teon, hän on kieltänyt sen ehkä itseltäänkin (itsesuggestio). Lasten, etenkin sängystä nousseen vanhimman lapsen takia, paine selittää veriteko ulkopuolisen tekemäksi kasvoi. Niinpä hän (ennen ja/tai jälkeen mahdollisten lavastusjälkien teon) soitti häkeen.

Kuka tahansa Lahtea puukottikin Auer joka tapauksessa olisi joutunut soittamaan hätäpuhelulla apua. Sen perusteella, että hän joidenkin mielestä tuntuisi puhelun aikana yrittävän vakuuttaa häke-päivystäjää tilanteesta (vapaasti: "kuuleks kun mies huutaa" tjms), voi tulla mielikuva teeskentelystä.

Tietääkseni rekossa käytettiin tismalleen samaa puhelinta, häkessä jopa sama päivystäjä sattui olemaan silloin työvuorossa!

En ole nähnyt riittäviä perusteita olettaa taustaäänitteen käyttöä enkä pitäisi sitä edes välttämättömänä. Jos sellaista kuitenkin olisi käytetty, sitä Auer tietenkin olisi soittanut niin kuin parhaaksi olisi nähnyt, että saisi vahvistettua reaaliaikaisen tapahtuman illuusiota. Toki poliisit olisivat voineet tulla nopeamminkin, mutta sittenhän kuviteltu huppumies olisi paennut vieläkin nopeammin.

Korostan, etten kuitenkaan väitä, että asiat olisivat edenneet edellä kuvailemallani tavalla.

Molemmat ensipartion polliisit ovat kuulemisissaan kertoneet matkalla soittamastaan puhelusta Auerille. Toinen ajoi ja toinen soitti, mutta laittoi kaiuttimen päälle. Muistaakseni antoi soida jonkin aikaa, ennen puheluun vastattiin. Ymmärtääkseni puhelimesta kuului ensin jotain muuta kuin Auerin ääntä, taisi olla lapsen ääntä, mitä polliisit tietääkseni ihmettelivät.

[luxetveritas]

Kysymyksiä juttuun perehtyneille:

1. Mitä tiedetään Auerin taustoista ennen avioitumista Lahden kanssa? - Ekonomi Turuust. Työttömänä tutustunut työvoimakoulutuksessa Lahteen, joka toimi kouluttajana. Tultuaan raskaaksi on eronnut edellisestä miehestään, jonka kanssa ei ollut lapsia. Häntä on kuvailtu hiljaiseksi ja pidättyväksi, ei aktiivista eikä laajaa ystäväpiiriä, hyvin mustasukkainen. Muuta?

- Onko Auerilla tilillään aiempia rikoksia ennen nykyistä jupakkaa?
- Missä päin Turkua viettänyt lapsuutensa, missä käynyt koulunsa?
- Onko tietoa lapsuuden tai opiskelun aikaisista tuttavista, jotka olisivat kertoneet jotain?
- Onko tietoa miten hänen edellinen miehensä on kuvaillut häntä tai kertonut hänestä?
- Onko hän ollut työelämässä ennen kotiäitiyttä?
- Onko saanut hoitoa mielenterveysongelmien takia ennen nykyistä jupakkaa?

2. Päivämääriä

- Milloin Auer ja lapset palasivat surman jälkeen takaisin Tähtisentielle?
- Kuinka kauan Auer säilytti Lahden tuhkauurnaa kotonaan ennen hautausta?
- Milloin poliisi aloitti ja lopetti tilakuuntelun Auerin kotona?
- Milloin alkoi ja loppui peitepoliisitoiminta?
- Minä päivänä Auer kuuli ensimmäisen kerran olevansa epäiltynä Lahden murhasta?
- Minä päivänä hänet pidätettiin?
- Minä päivänä vangittiin?
- Milloin perhe muutti Ulvilasta pois (Halisiin)?

3. Mitä muita vammoja Auerissa oli kuin pistohaava rinnassa? Mitä todettiin jalkapohjien haavoista? Oliko mustelmia? Oliko Auer loukannut surmayönä myös vasemman silmäkulmansa (vrt. sairaalakuulemisvideo 2.12.2006)?

4. Montako Auerin veristä hiusta oli Lahden alta löytyneessä hiustupossa, jonka on todettu irronneen lievää väkivaltaa käyttäen?

5. Miksi Auer ei poliisin suosituksista huolimatta olisi halunnut itselleen avustajaa/asianajajaa, kun häntä syksyllä 2009 kuulusteltiin epäiltynä Lahden murhasta?

6. Milloin (aikavälillä 8.10.-5.11.2009) jutun alkuperäinen tutkinnanjohtaja JJ antoi tiedostusvälineille lausuntoja, joiden mukaan Auerin syyllisyydelle Lahden murhaan ei olisi perusteita? Missä mediassa hänen lausuntonsa on julkaistu?

7. Kuuluiko Auerin ja Lahden talouteen vihreäkahvaisia keittiöveitsiä (vrt. vanhimman lapsen kuulemiset surmavälineestä)?

8. Onko Auerin ja Lahden naapuri, joka todisti, että talossa olivat surmayönä palaneet kaikki pihan puolen valot klo 0.50 ja klo 1.00, sama jonka talo sijaitsee Tähtisentie 52:ssa? Onko hän myös sama, jolla on kerrottu olleen pihassaan terassivalot yön ajan päällä? Onko surmatalon valoista todistaneella naapurilla omia lapsia?

[Vespa velutina]

Kuka tahansa Lahtea puukottikin Auer joka tapauksessa olisi joutunut soittamaan hätäpuhelulla apua.

Mikäs pakko Annelin olisi ollut apua hälyttää, etenkin, jos hän olisi syyllinen? Olisi voinut ottaa lapset ja lähteä aamun valjetessa vaikka sukulaisiin muutamaksi päiväksi tai päivä Tukholmassa-risteilylle. Hänellähän ei ollut kännykkää. Kukaan ei olisi saanut heitä kiinni. Jukkaa olisi alettu kaivata aamulla töihin. Ehkä Annelia olisi palatessaan odottanut poliisi suru-uutisten kanssa. Voi kauhea, sattuman oikusta huppumies valitsi yöllisen hyökkäyksensä ajankohdaksi juuri sen illan, kun perhe on poissa! Kun ambunaiset eivät syyllistäjien mukaan pysty arvioimaan tuoreeltaan, milloin uhri on kuollut, se olisi entistä vaikeampaa jos kuolinhetkestä olisi kulunut vaikka kaksikin päivää.

Tai: Anneli olisi voinut väittää, että huppumies köytti hänet narulla tuoliin kiinni eikä lapsiparka saanut häntä irti. Siksi soitto hälytyskeskukseen viivästyi seuraavaan aamuun. Senkin teki naapuri lapsen juostua sinne.

Kolmas ja yksinkertaisin vaihtoehto olisi ollut herättää lapset ja juosta heidän kanssaan puolialasti pihan halki naapuriin. Hakata naapurin ovea ja pimpottaa ovikelloa niin kauan että naapuri tulee avaamaan lasten huutaessa kuorossa taustalla. Naapuri olisi sitten soittanut häkeen. Kukaan ei pääsisi jälkikäteen arvostelemaan, millä sanoin häkeen soitettiin, näkikö puhelimesta terassin ovelle ja oliko uhri jo kuollut puhelun aikana. Häkepuhelu olisi siis vain aihetodiste muiden joukossa.

[Ande]

Ande. Kukaan ei voi tietää AA:n ns. etukäteisuskomuksista.

Omat kokemukset ovat sellaisia, että kuvattiin hyvin nopeasti tilanne ja sitten odottelemaan apua. (Vieläkin puistattaa mihin jouduin). Puheluihin meni aikaan about 2 min.

Lankapuhelin ajan muistan jotakuinkin hyvin itsekin. 80-luvun malleissa oli mm. mute-näppäin ja toisaalta yhteen puheluun saattoi osallistua useampi ihminen ("puhelinneuvottelu"). Koska olen nettipelaaja vuodelta yksi ja nolla, muistan myös miten laitteita fiksattiin. Opettelin pelaamaan juniorin kanssa ja jäin koukkuun.

Luurin rakenne ei ole estänyt kuulemasta sitä, milloin soittaja on esim. lähijunassa tai ravintolassa.

Ei siihen lankapuhelinaikaan soiteltu ravintoloista tai lähijunista, paitsi automaateista.
Sen minä haluan tietää, miten hyvin kansalaiset tuntevat häkepuhelukäytännöt, erityisesti AA.

Taustanauhaa ajatellen olisi voinut olla vaikea ennakoida, missä vaiheessa nauha pyörii. Puhelun alussa on hiljaista, mutta olisiko taustanauhalavastus-teoriaan lisättävä vielä kaukosäädin? Muuten koko nauha olisi voinut ehtiä pyöriä loppuun ennen kuin häke edes vastasi. Olen itse odotellut pitkien minuuttien (?) ajan ennen kuin vastasi. Tai ainakin se pitkältä ajalta tuntui ja välillä jo katkaisin puhelun kun epäilin näppäilleeni numeron väärin.

Jos taustanauha olisi ollut pyörimässä ennen puhelun alkua, olisi voinut koko puhelu ehtiä päättyä ennen ensimmäisten selvien äänten kuulumista ja se olisi mennyt aivan hukkaan.

Kuinka moni tietää, että häke-puhelut nauhoitetaan? Häkepäivystäjää ei kai ole koko aikana kuultu tarkemmin. Luultavasti hänellä olisi jotain sanottavaa siitä vaikutelmasta, joka hänelle tuli tilanteesta puhelun aikana.

Anneli ei "osannut " käyttää kännykkää, vaikka käytti sujuvasti tietokonetta ... mutta kuinka tarkkaan tiedetään puhelimen ominaisuudet ja se, kuinka hyvin taustaäänet kuuluvat? Eri malleilla on luultavasti eroa. Ravintolastakin saattoi soittaa kotiin ja väittää, että radio se vaan täällä toimistossa on auki kun ylitöihin jäin.

[peikonlehti]

Ande: sitä on eletty sellainenkin aika, että taloudessa oli sekä lankapuhelin että känny. Soititpa toisen puhelimeen sillä lankapuhelimella tai kännyllä, niin kirkkaasti on kuulunut kuulutus "Seuraava pysähdyspaikka Kerava ja samma på svenska". Siis kotonaolija soittaa lankapuhelimella kännyyn tai kännyllä kännyyn. (Ei sieltä junasta olisi ennen kännyaikaa vastannut LA-puhelimella varustettu tapaus. Johonkin Urhon Pubiin tosin saattoi soittaa vahtimestarille, että käskes se äijä kotiin).

VV: Siis nerokasta. Listit jonkun ja lähdet sitten Tukholman risteilylle. Toki Tukholman kautta Köpikseen on moni konna yrittänyt, mutta, mutta. Parin vuorokauden ikäinen vainaja alkaa yksinkertaisesti mädäntyä. Tunnin tarkkuudella ei kuolinaikaa kukaan selvitä, mutta ehkä hiukan epäilyttäisi sopiva poistuminen.

AA olisi voinut juosta naapuriin tai ottaa taksin Turun satamaan. Verijälkien ja muiden jälkien ongelmat eivät olisi mihinkään kadonneet ellei muuta olisi jäljele jäänyt kuin nyt.

[Vespa velutina]

Jos häkenauha on syyttäjän tärkein todiste syyllisyydestä, niin siitähän olisi päässyt, jos ei olisi koko puhelua edes soittanut.

Sama sotku siellä asunnossa olisi ollut siinäkin tapauksessa, mutta ei mitään kättä pidempää.

Ja lällättely siitä "miten joku tulee keskellä yötä ikkunasta ja tappaa vain yhden mutta jättää muut eloon" olisi helppo selittää: kun muut lähtivät karkuun niin ei ollut ketä listiä.

Mites selität, ettei kämpässä ollut ketään ulkopuolista, jos nauhaa tilanteesta ei ole? Koiraa ei olisi voitu käyttää missään, kun verinen Anneli ja neljä mukulaa olisivat ravanneet pitkin naapuritonttien reunoja jälkiä sotkemassa.

Ajattele, ei lasten manipulointeja, ei taustanauhaa, ei huolta kaksiosaisista murhista, "kuole-huudoista ja kopseista.

Elinkautistahan leski istuu jo tällä hetkellä, ei homma olisi voinut mennä ainakaan enemmän vikaan tällä tavalla. Paitsi jos naapuri ei olisi avannut ovea.

[Ande]

Jos häkenauha on syyttäjän tärkein todiste syyllisyydestä, niin siitähän olisi päässyt, jos ei olisi koko puhelua edes soittanut.

Puhelun tarkoitus oli kai todistaa, että murhaaja ei voinut olla se henkilö, joka on samaan aikaan puhelimessa kuin Jukka tapetaan. Eli se piti olla puolustuksen tärkein todiste ja on kai edelleen sitä, kun lavastusnauhoituksesta ei ole todisteita, ei tosin ulkopuolisestakaan.

Puhelun piti todistaa se, että Anneli oli peloissaan ja hädissään puhelimessa samaan aikaan kun tappaja riehuu talossa. Jotain siinä käsikirjoituksessa meni pieleen, kun ei ollut tarpeeksi uskottava. Jos Jukka olisi ollut hiljaa, olisimme ehkä kuulleet kolinaa kun "murhaaja olisi poistunut", vaikka keittiöstä terassin ovelle heitetystä halosta. Mutta Jukka olikin hengissä, joten käsikirjoitus muuttui. "Kuuleksä kun mun mies huutaa" vaikka ketään ei ollut linjalla, mutta murhaajasta ei voinut sanoa "kuuleksä kun se hakkaa siellä mun miestä" kun mitään ei kuulunut.

[Vespa velutina]

Puhelun tarkoitus oli kai todistaa, että murhaaja ei voinut olla se henkilö, joka on samaan aikaan puhelimessa kuin Jukka tapetaan.

Tässä taas syyttäjän teonkuvaus osoittautuu melko koomiseksi teoriaksi. Anneli luulee, että Jukka on kuollut ja soittaa siksi häkeen. Eihän kuollut ääntele, joten Anneli olettikin kalmon olevan hiljaa. Sitten yhtäkkiä kuin taivaan vastauksena Jukka herääkin eloon ja alkaa äännellä. Annelilla on tuhannen taalan paikka. Hänellä on alibi! Alibi, josta hän ei osannut edes uneksia vielä soittoa aloittaessaan. Kun vain pysyy puhelimessa kiltisti niin siellä se "tappaja" operoi. Sitten hän kuitenkin mokaa kaiken ja menee itse tappamaan kesken puhelun. "Kuuletsä kun mun mieheni huutaa, mutta eipä huuda enää kauan".

Eli jos Anneli luuli, että Jukka on kuollut, niin ei hänellä soittaessaan ollut minkäänlaiset alibit mielessä. Ei kuollutta tarvii lähteä kesken puhelun auttamaan. Jos tarkoituksena oli soiton avulla saada itselle alibi, niin kyllä se vaatii sen, että uhri on vielä elossa.

Tai taustanauhan mutta helpompi on lähteä naapuriin niin taustahälystä tai sen puuttumisesta ei tarvitse välittää.

[Bou]

Oli oli alibi mielessä. Meno pieleen. Jäi linjoille hiljaisuuteen ja/tai uhri oikeasti vielä huuteli.

Nauha ja Jukka piti hiljentää. Sitten tulikin hoppu ja suunnitellut vuorosanat unohtuivat. Pahin moka on kysellä ajassa 0:59 jotta jokos se mies meni ja sönköttää sitten siellä sairaalapedilä, kuinka mäiske kuului ja kuului ja vielä poliisisoitonkin aikana kuului...

[luxetveritas]

Vastaanpa sitten esittämiini kysymyksiin itse sen verran kuin olen saanut tietooni... Muut korjatkoon ja täydentäköön.

Kysymyksiä juttuun perehtyneille:

1. Mitä tiedetään Auerin taustoista ennen avioitumista Lahden kanssa? - Ekonomi Turuust. Työttömänä tutustunut työvoimakoulutuksessa Lahteen, joka toimi kouluttajana. Tultuaan raskaaksi on eronnut edellisestä miehestään, jonka kanssa ei ollut lapsia. Häntä on kuvailtu hiljaiseksi ja pidättyväksi, ei aktiivista eikä laajaa ystäväpiiriä, hyvin mustasukkainen. Muuta?

TARKENNUS: Auer tutustui Lahteen ollessaan tämän kanssa samassa työpaikassa Turun työvoimatoimistossa, jota ennen hän oli työttömänä vuoden verran. Ennen avioitumistaan Lahden kanssa Auer asui yhteisessä asunnossa avomiehensä kanssa. Tämä tunnusti Lahden lapsen omakseen ja oli mukana synnytyksessä.

- Onko Auerilla tilillään aiempia rikoksia ennen nykyistä jupakkaa?
- ???
- Missä päin Turkua viettänyt lapsuutensa, missä käynyt koulunsa?
- Syntyi Kaarinassa, ala-asteen loppu Turussa Nummen koulussa, yläaste ja lukio Aurajoen koulussa.
- Onko tietoa lapsuuden tai opiskelun aikaisista tuttavista, jotka olisivat kertoneet jotain? - ???
- Onko tietoa miten hänen edellinen miehensä on kuvaillut häntä tai kertonut hänestä? - ???
- Onko hän ollut työelämässä ennen kotiäitiyttä?
– Kyllä. Vuoden verran työvoimatoimistossa ennen äitiyslomaansa.
- Onko saanut hoitoa mielenterveysongelmien takia ennen nykyistä jupakkaa?- ???
--