Rikottu ovi-ikkuna ja siitä kulkeminen (ketju 2)

[Bou]

Minulle tämä näyttäytyy niin, että tytär valehtelee äitinsä ( tai molempien ) puolesta ja koettaa korjata äitinsä hölmöä lausuntoa tukevuudesta ja selittää huppua vikkeläksi ja ohuemmaksi, jotta vaikuttaisi edes vähän enemmän mahdollisilta nämä sadut.

[sisotalo]

Amandan huomio murhaajasta on hyvin lyhyt. Hän seisoo työpöydän päässä ojentamassa puhelinta äidilleen ja näkee samalla vilahduksen murhaajasta. Äiti on siinä edessä ja puhelimen anto on kaikkein tärkein asia maailmassa kun sillä saadaan pelastaja. Alpo on tehnyt siitä erinomaisen kuvan. Iso äiti ja pieni tyttö, ovi siellä taustalla.

Mitään muuta tilaisuutta ei Amandalla ollut murhajan näkemiseen, mutta poliisi tarvitsee tuntomerkkejä, joita äiti tarjoilee paljon, jopa tunnistaa ja sitten on jälkiä aivan riittävästi. Esimerkiksi kengän erikoiset kuviot riittävät pitkälle. Puukko on erikoinen, punainen Volvo pyörii paikalla, ruskeat kuidut tulevat jostakin ja ennen kaikkea murhaajasta oli ilmeisesti paikalla DNA jota vaan ei löydetty kun oli saatu se väärä.

[Bou]

Kovasti paljon on tyttären mielikuvat muuttuneet ja lisääntyneet vuosien varrella. Eikös siellä alunperin sairaalassa Jukan sisko ollut kuullut, ettei tytär ollut nähnyt siellä ketään.

Sitten kertookin vilauksen nähneensä. Pesuhuoneesta piilosta juosseesta miehestä.

Niin annumammahan koetti tunnistaa syyttömän miehen tuomiolle.

Sieltä ei löytynyt yhtään vierasta dna:ta.

[Pieni liekki]

Amandan huomio murhaajasta on hyvin lyhyt. Hän seisoo työpöydän päässä ojentamassa puhelinta äidilleen ja näkee samalla vilahduksen murhaajasta. Äiti on siinä edessä ja puhelimen anto on kaikkein tärkein asia maailmassa kun sillä saadaan pelastaja. Alpo on tehnyt siitä erinomaisen kuvan. Iso äiti ja pieni tyttö, ovi siellä taustalla.

Mitään muuta tilaisuutta ei Amandalla ollut murhajan näkemiseen, mutta poliisi tarvitsee tuntomerkkejä, joita äiti tarjoilee paljon, jopa tunnistaa ja sitten on jälkiä aivan riittävästi. Esimerkiksi kengän erikoiset kuviot riittävät pitkälle. Puukko on erikoinen, punainen Volvo pyörii paikalla, ruskeat kuidut tulevat jostakin ja ennen kaikkea murhaajasta oli ilmeisesti paikalla DNA jota vaan ei löydetty kun oli saatu se väärä.

En lähde kiistelemään puhelimen johdon riittävyydestä yms. Minusta häkepuhelussa on kuitenkin pari kohtaa, joiden perusteella oletan, ettei puhelimesta näe takkahuoneen ovelle. Yksi sellainen kohta on esim. häkepuhelun kohdassa 0:59, kun Anneli Auer tiedustelee huutaen mieheltään: "Meni, lähtikse mies jo?".

Olen aina ajatellut, että Anneli Auerin vanhin tytär tuli äidin kutsumana puhelimeen omasta huoneestaan ja olisi ollut myös palaamassa sinnepäin annettuaan puhelimen takaisin äidilleen. Kuvittelen, että tytär olisi voinut tällä paluumatkallaan nähdä murhaajan poistumisen, jolloin hän olisi saattanut nähdä huppumiehen häkepuhelun ajassa 2:42. Tällöin voisi ymmärtää sen pakottavan tarpeen, joka tytölle oli tullut mennä kohti takkahuonetta, kun ei tarvinnut enää pelätä rosvoa ja piti nähdä miten isä jakselee.

En kuitenkaan halua lukita tuota kellonaikaa, jos poistumisesta ei löydy selkeää kolahdusta häkenauhalta tuolloin. Minusta murhaaja on voinut poistua häkepuhelun aikavälillä 2:42-3:14, eli hän olisi poistunut viimeistään silloin, kun havahtui tytön selkäpiitä hivelevään kirkaisuun tämän nähdessä vertavuotavan isänsä.

Mikä mahtaa olla syy siihen, että syyttäjä Paula Pajula toteaa Vaasan hovioikeudessa 2014, että Anneli Auerin tyttären puheiden perusteella murhaaja on poistunut ajassa 3:41? On tietysti totta, että tuolla hetkellä tytär vastaa äidilleen murhaajan lähteneen, mutta todellisuudessa murhaaja on kyllä poistunut jo aiemmin.

[luxetveritas]

10.1.2007
A: ...sit mää näin kun se murhaaja poistu siitä ikkunasta mää näin vaan sen selän kun se poistu siitä ikkunasta.
...
P: Menit sit kolmannen kerran?
A: "Menin taas siihen rajalle ja sitten mää näin se oli tosi nopee se murhaaja ja mää näin kun se pakeni siit ikkunasta. Sil oli toinen jalka ulkopuolella. Mun mielestä sil oli musta huppari mut en oo varma. Aika mustat vaatteet."
P: "Mille toinen jalka näytti?"
A: "En muista."
P: Millanen asento? (A näyttää asennon.)
P: Näitkö päätä?
A: En, näin vaan selän ja takaosan.
...
P: Näit sen huoneen sillä tavalla et se ei ollu siinä?
A: Nii kun mää näin sen koko huoneen, äiti sano et se oli tukeva, mut se ei kyl se oli tosi nopee ja vikkelä.

Kiinnittyykö kellään muulla huomio tuohon vanhimman tyttären viimeiseen virkkeeseen edellä olevassa kuulemispätkässä? Tulkitsisin lauseen siten, että tytär olisi ollut hieman eri mieltä murhaajan tukevuudesta kuin äitinsä. Eikö se yksi murhaajakandidaattikin ole todennut, että hyvin olivat silminnäkijöiden tuntomerkit häntä kuvanneet, mutta tukevana hän ei itseään pitänyt.

Mielestäni tyttären mahdollinen erimielisyys huppumiehen tukevuudesta lisäisi hänen havaintonsa luotettavuutta. Tosin lapsi saattaa samastaa tukevuuden ja kömpelyyden toisiinsa.

[harjoittelija]

Kun tyttö on kuitenkin nähnyt huppiksen "siinä rajalla" (ot. asiaa tuntemattomille: tyttö kuvaa seisovansa olohuoneen ja takkahuoneen välissä, kohdassa jossa olohuoneen parkettilattia vaihtuu takkahuoneen laattalattiaan ja jossa on kullanvärinen peitelista tätä "rajaa" peittämässä), tyttö ei voi seisoa keittiössä tai eteisessä.
Tuossa kohtaa ei myöskään voi nähdä kylpyhuoneeesta juoksevaa huppista 'vain selän', vaan huppis tulee täysin kohti.

[alpo holisti]

joo, minusta 5 kymppinen oli kyllä kova jannu. 90 asteen haarahyppyä voinee kokeilla nuoremmatkin...Hyvin nousee jalka spagaatiin! Tyyppihän oli alle 180! Nyttemin on käynyt ilmi, että lasipinnan korkeus oli suuri. Mitään laattaporauksia kuvissa ei näemmä ole...eikä verhossa ei ole laajoja verijäämiä? miksi lie?

Mitä tulee erityiskohteluun, niin sanottakoon sparraajaleni nimim. Tururmurrelle:
kotirekoissani kokeiltiin esittämääsi harppausteoriaa. Se osoittautui käytännössä mahdottamaksi.
Jalan ja käden käden koordinaatio ei vaihtelee. Joten nyt on sinun vuorosi.(oikea ihminen?)

BTW:
Pikku Liekki:
Koen suurta sympatiaa Sinua kohtaan...

[peikonlehti]

Jaha. Olen yli viisikymppinen ja harrastan mm. joogaa. Pituusmittaa on vähemmän kuin Ulvilan huppumiehellä. Ikkunasta aitominen ja alakarmilla kyykkiminen tuottivat tiettyjä ongelmia ja niistä hankalin on se, mihin käteni tälläsin.

Lisäksi ihmetyttää mm. se, miksi uhrin sijantipaikan läheltä ei löydy verisen kengän jälkiä.Tämän toi esiin US -asia jonka itse olin jo unohtanut tai alunperinkin missannut.

Siis miettii nyt...

[Vespa velutina]

Jos uhrin sijaintipaikan läheltä ei löytynyt verisiä kengänkuvia niin tarkoittaako tämä sitä, ettei kukaan lyönyt uhria päähän?

Ei. Kengänkuvien löytymättömyys ei siis todista tekijästä mitään.

Kengänjälkien puuttuminen saattaa selittyä vaikka näin: verta ei ole vielä liikoja ennen kallon halkeamista. Tekijä seisoo uhrin vieressä ja lyö. Veri roiskuu. Ennen kaikkea tekijän päälle ja seinille. Mutta ei hänen kenkiensä alle. Sitten kun uhria on lyöty, tekijä poistuu. Uhrin pään viereen pitäisi pikemminkin jäädä veretön alue, siinä missä tekijä on seisonut. Tekijän kengät ja lahkeiden alaosat puoleen reiteen saakka lienevät veressä, mutta eivät kengän pohjat.

Toinen kengänpohja vereentyy esim. siinä, jos tekijä astalointien jälkeen potkaisee uhrin jalallaan lopulliseen löytöpaikkaansa. Toinen kengänpohja voi edelleen olla lähes veretön tai ei ainakaan ole "veressä uitetun" näköinen.

Tosin jos tekijä on vielä astalointien jälkeen silponut uhrin pernaan iskuja, kun tämä on jo kuollut, pitäisi askelluksesta jäädä jälkiä uhrin viereen. Ellei tekijä sitten puukottaessaan nojaa polvillaan uhriin, jolloin polvet vereentyvät, mutteivat edelleenkään kengän pohjat.

[luxetveritas]

Kun tyttö on kuitenkin nähnyt huppiksen "siinä rajalla" (ot. asiaa tuntemattomille: tyttö kuvaa seisovansa olohuoneen ja takkahuoneen välissä, kohdassa jossa olohuoneen parkettilattia vaihtuu takkahuoneen laattalattiaan ja jossa on kullanvärinen peitelista tätä "rajaa" peittämässä), tyttö ei voi seisoa keittiössä tai eteisessä.
Tuossa kohtaa ei myöskään voi nähdä kylpyhuoneeesta juoksevaa huppista 'vain selän', vaan huppis tulee täysin kohti.

Niinpä. Tytön kertomus surmayön tapahtumista on muuttunut vuoden 2009 kuulusteluissa siinä määrin siitä, mitä hän varhaisissa kuulemisissa on kertonut, että sivuuttaisin ne ja keskittyisin varhaisiin kuulemisiin. Tyttö ei nähdäkseni ole voinut mennä ihan sinne olkkarin ja takkahuoneen rajalle, koska on kertonut, että lasinsirpaleita oli siellä ja ne estivät häneltä valokatkaisijahimmentimelle pääsyn. Kun hän on iskää käynyt katsomassa hän kuitenkin on kertonut tulleensa niin pitkälle, että on nähnyt takkahuoneen kokonaan. Tämän perusteella arvioisin, että olisi tullut olohuoneessa maton reunalle asti. Huppiksen hän on kertonut nähneensä ollessaan aika keskellä olkkaria. Tähän sopii myös, että hän näki pelkän selän.

[harjoittelija]

1.12.2006
L: Kui kaukan se mies oli sillon, tai kui kaukan sa, kaukan sa olit ko se mies oli sielt ikkunast menos ulos? Osaaksa sanoo etaisyytta?
A: No ku siel...
L: (paalle) Mis kohtaa sa olit?
A: ...meidan kodis meil on se valojuttu niin aika sen lahella*1
L: Mimmone valojuttu?
A: No ku siit ruuvataa ni tulee valot
L: Niin se himmennin
A: Nih
K: Ni, eli siin on se takka, ulko-ovi ja takka? Ja sit
A: Takka ja ulko-ovi.
K: Joo ni –-Mis kohtaa sa nait sen miehen sillo?
3:40 A: No se oli just menos siit ulko-ovest
3:43 K: Se oli ulko-oven kohdalla sillon. Ja muuta kertaa sa et nahny sita miesta?
3:46 L: Kui lahel saa olit sita, jos ajatellaa et se mies oli menos ikkunasta ulos nii tota kuinka lahel sa menit sita miesta? Mist saa katoit sita? Mis saa olit sillo?
A: No, aika keskell olkkaria.*2

*1 sponttaani vastaus
*2 sisältäisikö jonkinlaista johdattelua, että kuinkas lähellä sä oikein olitkaan sitä miestä, et voinut olla himmentimen vieressä

"tuli kylppäristä päin" ja "oli jo kiipeämässä" ei oikein sovi yhteen, jos näkee vasta siinä vaiheessa kun ollaan jo kiipeämässä ovesta ulos.
Maton reuna (takkahuoneen oviaukon edessä) on aika osuva seisomiskohta, koska sitä kauempaa jää isä ja lattialla lojuva veitsi näkemättä, mutta kyllä siinä "rajallakin" pystyi seisomaan ilman suurempia lasinsiruja. Siitä rajaltakaan ei pienikokoinen yletä valokatkaisimeen.

[sisotalo]

Amandalle kirjattuja sanomisia ei voi ottaa kirjaimellisesti todistuksena tapahtumista. Mutta hänen oli ajassa 02.40, nähtävä murhaajan poistuminen ja samalla pidettävä kiinni keittiössä olevasta puhelimesta. Siis hän oli pari askelta lähempänä keittiötä, työtason päässä, siinä mihin puhelimen johdot riittivät.

[Ande]

Jos uhrin sijaintipaikan läheltä ei löytynyt verisiä kengänkuvia niin tarkoittaako tämä sitä, ettei kukaan lyönyt uhria päähän?

Ei. Kengänkuvien löytymättömyys ei siis todista tekijästä mitään.

Kengänjälkien puuttuminen saattaa selittyä vaikka näin: verta ei ole vielä liikoja ennen kallon halkeamista. Tekijä seisoo uhrin vieressä ja lyö. Veri roiskuu. Ennen kaikkea tekijän päälle ja seinille. Mutta ei hänen kenkiensä alle. Sitten kun uhria on lyöty, tekijä poistuu. Uhrin pään viereen pitäisi pikemminkin jäädä veretön alue, siinä missä tekijä on seisonut. Tekijän kengät ja lahkeiden alaosat puoleen reiteen saakka lienevät veressä, mutta eivät kengän pohjat.

Toinen kengänpohja vereentyy esim. siinä, jos tekijä astalointien jälkeen potkaisee uhrin jalallaan lopulliseen löytöpaikkaansa. Toinen kengänpohja voi edelleen olla lähes veretön tai ei ainakaan ole "veressä uitetun" näköinen.

Tosin jos tekijä on vielä astalointien jälkeen silponut uhrin pernaan iskuja, kun tämä on jo kuollut, pitäisi askelluksesta jäädä jälkiä uhrin viereen. Ellei tekijä sitten puukottaessaan nojaa polvillaan uhriin, jolloin polvet vereentyvät, mutteivat edelleenkään kengän pohjat.

Tarkemmin asiaa ajatellen, lattiassahan pitäisi olla kengänjäljen muotoinen veretön kohta. Tai siis ainakin selvästi vähemmän verinen kohta siinä, missä huppis seisoi silloin, kun verta roiskui eniten.

Verijäljet kuitenkin loppuivat ilmeisesti kuin seinään - kirjaimellisesti - juuri oviaukon ulkopuolelle, kun ei niitä enää terassin ulkopuolelle lahkeista tippunut.

[kaljaloota]

Missä on kengän päältä valunut veri? Tekijän piti olla yltä päältä veressä vai pidettiinkö kengissä suihkumyssyä suojana? Myssy otettiin pois kun tempaistiin jäljet lattiaan ja terassille.
Tosiaankin eihän sitä verta ollut lahkeistakaan valunnut?..

[turumurre]

.
Luuletko tosiaan, että piirtelen näitä kuvia ohhoon päälle ja sattumalta (kuten eräät). Kaikkiin kuvan viivoihin on vankat perusteet, mutta koko kuva ei mahtunut palstalle (max leveys kun on 640px). Yritetään uudelleen. Ensin kuva, joka täyttää kokovaatimukset. Se ei ole kovinkaan selkeä, vaikka paksunsin viivoja alkuperäisestä.



Tässä sama kuva suurempana.

Ensin on piirretty suuntasuorat S1 ja S2. Niiden leikkauspiste on oikeanpuoleinen katoamispiste K2. Sen kautta on piirretty vaakasuora horisontti (vihreä). Sen jälkeen on piirretty suuntasuora, jota ei ole kuvaan kuitenkaan nimetty (puhtaan unohduksen vuoksi). Se on kuitenkin alimmainen kaakosta luoteeseen menevä suora. Se leikkaa horisontin vasemmammanpuoleisessa katoamispiseteessä K1. Tämän jälkeen kaikki on selvää. Kaikki muut suorat leikkaavat horisontin katoamispisteissä.

Kerroush tuolla toisaalla ilakoi totuutena avattarestaan joka on suurennos tuosta yo. piirtämästään viivakuvastaan, siinä kirjoittaja on etsinyt 'vaakaleikkausta' ikkunan ala-laidan kohdilta. Kehoitin jo aikanaan miettimään mikä perustavanlaatuinen virhe esittämässään on, mutta ilmeisesti kirjoittaja uskoo vetelyihinsä. Olisi tietenkin paikallaan antaa Kerroushin virhellisen asian olla, onnistumisen riemu kun on kuitenkin tärkeää väärinväittäjällekin. Kuitenkin kun aika on lopuillaan, on parempi korjata ettei virheelliset väittämät jää elämään.

Ensin on piirretty suuntasuorat S1 ja S2. Niiden leikkauspiste on oikeanpuoleinen katoamispiste K2. Sen kautta on piirretty vaakasuora horisontti (vihreä). Sen jälkeen on piirretty suuntasuora, jota ei ole kuvaan kuitenkaan nimetty (puhtaan unohduksen vuoksi). Se on kuitenkin alimmainen kaakosta luoteeseen menevä suora. Se leikkaa horisontin vasemmammanpuoleisessa katoamispiseteessä K1. Tämän jälkeen kaikki on selvää. Kaikki muut suorat leikkaavat horisontin katoamispisteissä.

Mikään tuossa Kerroushin viivan vetelyissä ei ole selvää:
-'Kieli poskella' on ensin vedetty suuntaruorat S1 S2/horisontti (periaatteellisesti oikein). Sitten ykskaks suuren työn jälkeen tempaistaan täysin mielivaltaisesti suuntasuora (alimmainen kaakosta luoteeseen), ja saatu täysin poskellaan oleva K2-piste. Kuvasta ei ole edes havaittavissa poikittaista ovea vasten olevaa lyhyttä vaakaviivaa (siinä on kaiken lisäksi todellisuudessa listojen jiiri, joka listojen päästöjen takia ei ole poikittainen vaakasuora).

-Kerroush on vedellyt suuntasuorat S1 S2 valokuvaan, jossa kuvaominaisuuksien vuoksi 'suorat vääristyvät'. Alla on kuva (Kamera II) joka on kuvattu kaukaa (vääristymää vähemmän), silti siinä on eroavaisuuksia oven ylälaidan -, ikkunankarmin - ja oven alalaidan suuntasuorien kesken. Tämä johtuu kuvanominaisuuksista ja mitä lähempää kuvataan korkeaa kappaletta, sitä suurempi vääristymä on. Valokuvassa kyseiset S1, S2 (ja S-Alalaita) eivät ole offsettuina samassa perusvaakatasossa. Jos siis haluttaisiin tietää summittainen vaakahorisontti, niin oikeampi olisi ottaa tarkasteltavaksi ikkunan alalaita suhteessa oven alalaitaan, syystä että ikkunan alalaita on lähempänä oven alalaitaa kuin ylälaitaa. Hyvin summittaisista viivanvedoista siis kysymys noissa perussuuntasuorissakin kun kyseessä valokuva.

Mutta sitten tuo suuntasuora (kerroushin nimeämätön, kaakosta luoteeseen), joka siis ihan väärin. Olen aikanaan opettanut kloppeja ajattelemaan käytännönläheisesti ja kehoittanut ottamaan käteen vaikka lego-palikan: Katsokaa sitä yläviistosta (viistouden määrä ei oleellinen) ja käännelkää. Katsokaa sitä 45 asteen kulmasta, sitten reilusti alle 45 asteen, ja reilusti yli 45 asteen. Näette miten palikan vasen - ja oikea alareuna näyttävät.

Kun tekniikka on kehittynyt noista ajoista, niin laitan Kerroushille tähän saman palikkatestin 3D-kuvana:



Tarkastelun alla olevasta kuvasta harjaantunut silmä jo näkee mistä kulmasta (ulkoseinään nähden) kuva on otettu, äkkiseltään voidaan tuon perusteella päätellä ettei se ainakaan ylitä 45 astetta:



Tarkempi tarkastelu osoittaa, että kuvakulma on alle 45 astetta (tuo edellinen kuva on etp-kuva, joka tutkijoiden kuvakaappaama rekovideosta). Laitan tästä videosta kaappaamani kuvan josta näkyy laajemmalti kuvauskohdetta:



Nyt tiedetään jo paljon tarpeellista tietoa kuvauskulmasta jos se halutaan suurinpiirtein määrittää; edellisten tietojen pohjalta:



Tuossa siis tuo sininen viiva on suurinpiirteinen kuvauskulma (ulkoseinän suhteen), se on alle 45 astetta (kameran paikan voi myös tuosta hahmoittaa suurinpiirtein).

Tuolla edellä viittasin erääseen toiseen ovikuvaan, jossa ovi näkyy kokonaan. Se on niinikään kuvakaappaus mutta eräästä toisesta rekosta. Siinä kamera oli kaukana ja kuvauskulma noin 45 astetta:



Tuohon on laitettu periaatetta, ja joista näkee myös miten kuvausominaisuuksien vuoksi 'kuva valehtelee'. Siinä myös periaatetta Kerroushille, kun ihmettelee 'missä sitä tulikaan töpeksitty'.