Kuka murhasi Jukka S. Lahden?

[sisotalo]

Aito analyytikko ei lähde faktoista vaan lähestyy tutkinto-objektinsa, yritä saada siitä kokonaiskuvan, yritä antaa sille ääntä...

Se täytyy hieman tulkita, kieli ei ole hallussa. Ehkä hän haluaa sanoa tämän

Analyytikko ei lähde faktoista joita on koottu esitutkimuksen aikana vaan laatii kokonaiskuvan tapahtumasta ja yrittää löytää sitä tukevia faktoja.

Tämä on juuri se menettely, jota Manner ei hallitse. Tästä on näytteenä valitus hovioikeudelle 2014. Siitä ei parhaalla tahdollaan voi saa käsitystä siitä, mitä murhapaikalla tapahtui, vaan puolustus osoittaa kohtia mitkä ei olleet totta käräjäoikeuden tuomiossa. Tämä on yleensä puolustusasianajajan työtapa, mutta Ulvilan surmassa se ei päde kun syyttäjä ei esitä mitään teon kuvausta, jonka aukkoja pitäisi aukoa. Puolustuksen velvollisuutena on osoittaa mitä todellisuudessa tapahtui. Keskeiseksi nousee väite, että ulkopuolista murhaaja ei ollut talossa. Tärkein vastaus on Amandan todistus, jonka syyttäjä pyrkii eliminoimaan.

1. Teolta puuttuu motiivi.
2. Lapset eivät ole kuulleet riitelyä.
3. Amanda Lahden tullessa ensimmäisen kerran katsomaan ikkuna on juuri
hakattu rikki ulkoapäin niin, että lasia on lentänyt pitkälle olohuoneeseen,
mutta Auer ja Lahti ovat sisäpuolella, eikä ovea ole voitu välillä avata, joten
ikkunan rikkojan on täytynyt olla ulkopuolella.
4. Jukka Lahdella ei ole todettu sellaisia vammoja, jotka olisivat aiheuttaneet
toimintakyvyn menetyksen tai tajuttomuuden.
5. Lahden pernaan osuneet veitseniskut on annettu välittömästi ennen päähän
osuneita kuoleman aiheuttaneita iskuja, joten oletus teon kaksiosaisuudesta
on mahdoton.
6. Lasten kertomukset tukevat yhtäjaksoisesti etenevää tapahtumainkulkua,
josta puuttuu lavastusväitteen edellyttämä pitkä tauko.
7. Hätäkeskustallenteelta kuuluu sängyn liikkumista ym. kamppailuun viittaavia
ääniä, joita ei pitäisi kuulua, jos Lahti olisi maannut yksin lattialla
toimintakyvyttömänä.
8. Alexander Auer on kuullut lasin ääntä vielä Auerin mentyä puhelimeen,
mitä ei pitäisi kuulua, jos Lahti olisi ollut yksin toimintakyvyttömänä.
9. Amanda Lahti on nähnyt tekijän poistuvan Auerin ollessa puhelimessa.
10. Auer on saanut vamman rintaansa jo ennen puhelun alkua eikä hän ole
voinut välillä riisua paitaa. Jos Auer olisi puhelun aikana surmannut Lahden,
paidan etuosan pitäisi olla Jukka Lahden veressä. Paidan etupuolella
ei ole todettu lainkaan Lahden DNA:ta.
11. Vaikka Auerilla olisi ollut suojavaate, Auer ei olisi parissa minuutissa ennen
poliisien tuloa ehtinyt peseytyä, vaihtaa vaatteita ja hävittää todisteita
niin, että hän on poliisien saapuessa ollut kuistilla odottamassa puhtaana,
kuivana ja hiukset auki, ja niin, että suojavaatetta ei olisi mittavissa kotietsinnöissä
löydetty.
12. Kenkiä, ikkunan rikkomiseen käytettyä välinettä, veristä tekokuituvaatetta,
verisiä näppylähanskoja tai mitään muutakaan asiaan liittyvää ei ole talosta
tai talon ulkopuolelta tai lähiseudulta löytynyt laajoista etsinnöistä huolimatta.
13. Auerin yllä olleesta t-paidasta on löytynyt lakanakuitua, mikä osoittaa, että
Auerilla on ollut tämä paita yllään aikaisemmin sängyssä, mutta paidan sisä-
tai ulkopuolelta ei ole löytynyt ainoatakaan sellaista ruskeankirjavaa
kuitua, joita on löytynyt runsaasti tapahtumapaikalta, veitsestä, Lahden
vaatteista ja Lahden kynnenalusnäytteistä. Tämä osoittaa, että Auer ei ole
voinut välillä pukeutua tekijän käyttämään vaatteeseen tai käsitellä muutenkaan
tätä vaatetta, koska muuten ruskeankirjavia kuituja olisi väistämättä
tarttunut Auerin käyttämään paitaan joko suorasta kosketuksesta tai
ihon tai hiusten välityksellä.
14. Auerilla on ollut hengenvaarallinen vamma rinnassa.
15. Auerilla ei ole todettu muita vammoja, vaikka myös Auerissa pitäisi olla
vammoja, jos tekoa olisi edeltänyt pitkällinen kamppailu Lahden ja Auerin
välillä.
16. Auerin DNA:ta ei ole löytynyt Lahden kynnenalusnäytteistä, vaatteista,
tapahtumapaikalta taltioiduista takkapuista tai veitsestä. DNA-jälkiä olisi
pitänyt löytyä, jos Auer olisi ollut tekijä ja teko olisi käynnistynyt tavallisesta
perheriidasta.
17. Veitsestä ei ole löytynyt Auerin hajujälkeä.
18. Naapuritontin jälkilöydöl le ei ole muuta järkevää selitystä kuin ulkopuolisen
tekijän liikkuminen alueella.

[luxetveritas]

^^ Nimimerkki Zem vihjaa kirjoituksessaan "Provosoimisen taito" mielestäni aika rohkeasti, että yksi aiemmista poliisin epäillyistä, "Hoop Hollander", olisi syyllinen Lahden murhaan. Päätelmien lähtökohtana ovat Hollanderin aihepiiristä kirjoittamat kaksi teosta ja tämän niissä kertomat asiat.

Hollanderin kerrotaan olevan äärivasemmistolainen kansalaisaktivisti ja kolumnistitoimittaja, joka hyväksyy ellei jopa ihannoi poliittista väkivaltaa. Zem antaa ymmärtää, että Hollanderilla olisi sekä poliittinen että henkilökohtainen motiivi murhaan, muttei mustasukkaisuusmotiivia, kuten ensimmäinen tutkinnanjohtaja JJ ilmeisesti päätteli. Ensisijainen kohde olisi ollut Luvatan johtaja, joka asui samalla kadulla kuin Lahti.

• Ehkä alkuperäinen ”poliittisen väkivallan” kohde olikin siten Helavirta? Jukka Lahti olisi tuolloin joutunut tulilinjalle satunnaisesti, kun murhaaja huomasi, että tämän koti ei ollut vartiointifirmojen suojaama? Hollanderin motiiviksi voi kuvitella myös tarpeen osoittaa miehuullisuutensa Unnan edessä. Hollander oli ollut suurelta osin Unnan tulojen varassa ennen
  tämän irtisanomista. Ja nyt rakastettu, joka oli myös yksi harvoista ymmärtäjistä kaupungissa, joutui suuryhtiön kalotinkohtelemaksi. Voiko tämä jäädä vaille hyvitystä? Pitikö vain vaieten alistua tilanteeseen ja passiivisena katsoa, kuinka yhtiön osakekurssi kohoaa saneerausten ja irtisanomisten jälkeen, samalla kun irtisanottu kärsii vajoaa sängynpohjalle ja saa itsetuhoisia ajatuksia niin että joutuu lopulta psykiatriseen hoitoon? Riittääkö muutaman kitkerän kolumnin
  kirjoittaminen hyvittämään tilanteen?(Zem: Provosoimisen taito.)

Zem kiinnittää huomiota Hollanderin kertomuksessa havaitsemiinsa ristiriitoihin ja epäjohdonmukaisuuksiin eikä pidä niitä uskottavina. Hänen mielestään ne koskevat juuri kriittisiä asioita, kuten tapahtuma-aikoja. Hollanderi(e)n alibi on "kokolailla hutera":

• Vaikuttaa, että pariskunnalla ei ole surmayölle pitävää alibia. Onko muuttaminen sittenkin siis vain osa alibikertomusta? Hollandereillahan olisi ollut koko kuukausi aikaa siirtää tavaransa uuteen osoitteeseen?

Zem katsoo Hoop Hollanderin soveltuvan puolisonsa Unnan kanssa murhan tekijöiksi. Tätä päätelmää tukevat hänen kuulohavaintonsa häke-tallenteelta.

• Siis ”Nui va” - eikö kyseessä ole ranskankielen ilmaus ”nuit va” eli ”yö tulee”, ”yö koittaa” Jukka Lahdelle?

• Lisäksi juuri tytön kirkaisun loputtua kuullaan korkeahkon miesäänen lyhyt ”Dämm”. Tämä ei ole suomenkieleen kuuluva sana – lieneekö hollannin- tai ranskankieleen kuuluva? Ääni on joka tapauksessa sama, joka lausuu aikaisemmin sanat ”Joo(x)” sekä ”Aja” ja ”Se jäi”.

Zemin mukaan tallenteelta on kuultavissa, että murhaajalla on ulkopuolella terassilla apuri ja mahdollisesti vielä kolmaskin henkilö autossa Tähtisentiellä valmiina pakomatkaa varten.

Muita Hollanderin syyllisyyttä tukevia asioita ovat Zemin mukaan muun muassa:

- Hollanderin pituus: 194 senttiä

- Hollanderin tunteettomuus murhauutiseen:

• Hollander ei kommentoi lainkaan omia tuntojaan, kun hän kuulee murhauutisen...; Hollander ei kerro omista reaktioistaan, kun hän kuulee ensimmäisen kerran Jukka Lahden murhasta...

- Hollanderin epäily siitä, että "juoppo valepsykologi" tai oma puoliso olisi hänet ilmiantanut poliisille:

• Hollander siis epäilee, että vaimo olisi saattanut soittaa poliisin paikalle murhaa seuranneena päivänä. Olisiko Unna alkanut katua? Vai oliko tämä mukana kuskina olematta kuitenkaan perillä puolisonsa kostoaikeiden todellisesta luonteesta?; ...myöhemmin Hollander epäilee vaimonsa Unnan soittaneen poliisin paikalle ja ilmiantaneen hänet niin, että poliisi ilmestyi oven taakse välittömästi seuraavana päivänä: "Alussa epäilin, että Reposaaren valepsykologi Olli oli vihjaillut poliisille, koska tämä oli seurannut meidän tekemisiä läheltä.
  Kuitenkin pikku hiljaa minussa kasvaa ajatus, että Unna olisi voinut soittaa."

- Murhapaikalta löydetyt karvat, jotka saattavat sopia pariskumman koirankarvoihin:

• Hollander on kertonut vaimonsa hankkineen muuttoa edeltäneenä viikkona koiranpennun, jota Hollander on ulkoiluttanut surmayönä. Ovatko karvat siis mahdollisesti kyseisestä koirasta? Nuoren koiran karvat ovat lyhyitä ja mahdollisesti myös punertavia, ja niitä tarttuu omistajan asusteisiin, varsinkin housunlahkeisiin. Ne lienevät myös helposti tunnistettavissa – mahdollisesti niistä voi päätellä myös koiran rodun.

- Hollanderin haluttomuus antaa dna-näytettä:

• Hollander ei koskaan suostu DNAa-testiin: hän edellyttää, että paikalla on
  asianajaja ja terveydenhoitaja, että näyte voitaisiin ottaa turvallisesti sekä lain
  kirjaimen mukaisesti.; Hollander suhtautuu siis varsin allergisesti DNA-näytteen antamiseen.

Zem näyttää pitävän itsestäänselvänä, että Auer on syytön Lahden murhaan, ja hänen syyllisyytensä takana on korruptoituneen yhteiskuntajärjestelmän salaliitto:

• Lisäksi poliisin, syyttäjän ja tuomareiden motiiveista tehdä Auerista syyllinen ei
  voida sulkea pois myös edellä mainittua pyrkimystä estää ”esikuvan muodostuminen”. Mikäli Hollander olisi joutunut – tai joutuisi – oikeuden eteen, mahdollinen poliittinen paasaaminen oikeussalissa olisi varmaankin monien mielestä sietämätöntä juuri siksi, että toisten mielestä se saattaisi olla vetoavaa (myös Breivikin mahdollisuudet paasata oikeudessa pyrittiin aikanaan
  minimoimaan).

Kysymys kuuluu: Oikeuttaako usko Auerin syyttömyyteen sen, että Hoop Hollander esitetään syylliseksi Lahden murhaan vai onko kysymys ainoastaan provosoimisen taidosta?

[luxetveritas]

--Analyytikko ei lähde faktoista joita on koottu esitutkimuksen aikana vaan laatii kokonaiskuvan tapahtumasta ja yrittää löytää sitä tukevia faktoja.

Tämä on juuri se menettely, jota Manner ei hallitse. Tästä on näytteenä valitus hovioikeudelle 2014. Siitä ei parhaalla tahdollaan voi saa käsitystä siitä, mitä murhapaikalla tapahtui, vaan puolustus osoittaa kohtia mitkä ei olleet totta käräjäoikeuden tuomiossa. Tämä on yleensä puolustusasianajajan työtapa, mutta Ulvilan surmassa se ei päde kun syyttäjä ei esitä mitään teon kuvausta, jonka aukkoja pitäisi aukoa. Puolustuksen velvollisuutena on osoittaa mitä todellisuudessa tapahtui. Keskeiseksi nousee väite, että ulkopuolista murhaaja ei ollut talossa. Tärkein vastaus on Amandan todistus, jonka syyttäjä pyrkii eliminoimaan.

Olisiko osasyy ellei pääsyy sille, että Auer on toistuvasti oikeudessa tuomittuna, juuri puolustuksen virheet? En kuitenkaan ole varma, onko kokonaisnäkemyksen puute Auerin puolustuksen pääongelma. Ehkä ongelma onkin juuri liian laaja kokonaisnäkemys, metanäkemys. Pidän näet hälyttävänä sitä, että Auerin puolustus näyttää suhtautuvan poliisin, syyttäjän ja tuomiostuinten toimintaan vainoharhaisesti ikään kuin kyseessä olisi salaliitto ja ajojahti Aueria vastaan.

Vaikka tällaisiä epäilyjä nousisikin mieleen, on vaikea nähdä, että niihin vetoaminen mitenkään edistäisi syytetyn asemaa tuomioistuinkäsittelyssä. Epäilen, että tällaiset tuntemukset syytetyn epäoikeudenmukaisesta kohtelusta voivat olla varsin yleisiäkin vaikeammissa rikosjutuissa. Puolustusasianajajana tuskin kuitenkaan itse vetoasin niihin oikeudessa. Eikös se ole melkein kardinaalimunaus?

Sellaisen oikeusperiaatteellisen keskustelun, jossa poliisin ja oikeuslaitoksen menettelytapoja kritisoidaan ja kyseenalaistetaan, aika ja paikka on nähdäkseni aivan muualla kuin murhaoikeudenkäyntiprosessissa.

[Vareksenpoikanen]

Tervehdys! Kyllä kirjoitan täällä omalla nimellä kun en oikeastaan tajua tuo nimimerkkisirkus. Tiedämmehän tässä ketä me olemme.
Ja kyllä on pakko myöntää, että sinä zem olet nähnyt vaivaa: Provosoimisen taito on melkein yhtä paksu kun Järki voitti.

Oikein piti katsoa omat vanhat viestit. Muistin että olin kirjoittanut jossakin vaiheessa Reposaaressa asuvan miehen pidätyksestä kuulusteluja varten.
http://anonymouse.org/cgi-bin/anon-www. ... &start=480

Aivan oikein. Tammikuun 8 pv.nä 2014.

Olin pohtinut sitä että miksi pidätettiin mies, miksi ei hänen vaimoaan. Ja sitä että mitkä seikat saattoivat osoittaa murhaajan olevan mies.

Zem löysi vasta huhtikuussa "Järki voitti - vai voittiko? Ulvilan surman epäillyn tarinan." (2011)
Re: Kuka murhasi Jukka S. Lahden?
ViestiKirjoittaja zem » Ma Huhti 07, 2014 1:06 am

Tekisi mieli kysyä Joop Wassenaarilta itseltä että mikä poliisilla oli siihen peruste että Sinua kuulusteltiin eikä sinun vaimoasi? Onko käsitystä siitä että millä perusteella poliisi oli päätellyt tekijän olevan mies. Oliko se vaan Annelin sana. "Lähtik se mies jo?"

Minun mielestäni on tutkinnassa edistymisen merkki, heti alkuunsa, että on tiedossa tekijän sukupuoli.

[zem]

Luxetveritas:

Kysymys kuuluu: Oikeuttaako usko Auerin syyttömyyteen sen, että Hoop Hollander esitetään syylliseksi Lahden murhaan vai onko kysymys ainoastaan provosoimisen taidosta?

En esitä "Hoop Hillanderia" syylliseksi Lahden murhaan. Käsittelen kyseisen henkilön teosta
alaotsikoltaan "Ulvilan surmasta epäillyn tarina". Teoksen motto kuuluu: "Tässä kirjassa ei ole keksittyjä tapahtumia eikä keksittyjä henkilöitä."

Tarkastelen näin ollen "epäillyn tarinaa" ja löydän siitä ristiriitoja ja muita ihmettelyn
aiheita. Muut ovat tarkastelleet muiden epäiltyjen tarinoita (mm. Auerin) varsin yksityiskohtaisesti ja suorasukaisesti.

On siis väärä käsitys, että "esitän (Hollanderin) syylliseksi Lahden murhaan". Näin ei ole.
Käsittelen seikkoja, jotka kyseinen henkilö on itse tuonut julkisuuteen kahdessa teoksessa
jotka ovat saatavilla, yhdistellen näitä muualta koottuihin tietoihin.

Nyt J.W. on tuonut täällä selventävällä tavalla esille muita seikkoja, esimerkiksi suhdettaan
"poliittiseen väkivaltaan" aikaisemman toimintansa ja toimintahistoriansa valossa
(apartheid, maahanmuuttokysymykset entisessä siirtomaavallassa).

(Valitettavasti perinpohjaisempi vastaukseni tuhoutui, joten Luxetveritas saa tyytyä
tähän. Työn, levon tai sairauden takia osallistuminen ei aina ole parasta mahdollista a-luokkaa...)

[luxetveritas]

Ehkä tämä postaus ja aihe kuuluisivat toiseen ketjuun, johon itsekin listasin Auerin syyttömyyttä tukevia perusteita. Seuraavassa kriittisiä kommenttejani koskien tässä esitettyjä perusteita.

--1. Teolta puuttuu motiivi.

Enpä tiedä. Auerin ja Lahden avioerouhka ja keskinäiset erimielisyydet lastenkasvatuksesta ja Auerin ajankäytöstä, Auerin sulkeutuneisuus, masentuneisuus ja kodinhoidon laiminlyönti sekä mustasukkaisuus ja väkivaltaisuus, joihin esitetyt todistajalausunnot ja Auerin omat kertomukset viittaavat, saattavat riittää motiiviksi.

2. Lapset eivät ole kuulleet riitelyä.

OK. Näin ovat todistaneet. Tosin toiseksi vanhin kertoi kuulleensa astioiden rikkomisen ääntä, mikä todennäköisesti viittaa kuitenkin ikkunan rikkomiseen. Epäilemättä lapset osaavat erottaa, milloin on kysymys vanhempiensa riitelystä ja milloin ei.

3. Amanda Lahden tullessa ensimmäisen kerran katsomaan ikkuna on juuri
hakattu rikki ulkoapäin niin, että lasia on lentänyt pitkälle olohuoneeseen,
mutta Auer ja Lahti ovat sisäpuolella, eikä ovea ole voitu välillä avata, joten
ikkunan rikkojan on täytynyt olla ulkopuolella.

Tämä perustuu vanhimman lapsen kertomukseen. Siihen sisältyy myös se, että sillä hetkellä, kun hän käy vanhempiaan katsomassa, rikkominen on kuitenkin tauonnut eikä hän näin ollen tee havaintoa ulkopuolisesta. Epäselvyyttä lisää se, ettei Auer omissa kertomuksissaan kerro rikkomisessa olleen mitään taukoa eikä muista lainkaan edes nähneensa lastaan tuolloin. - Miten nämä ristiriidat on selitettävissä?

4. Jukka Lahdella ei ole todettu sellaisia vammoja, jotka olisivat aiheuttaneet
toimintakyvyn menetyksen tai tajuttomuuden.

Onko todella näin? Miten tämä sitten tukee Auerin syyttömyyttä? Lahdellahan todettiin vammoja ja kolhuja päässäänkin (siis muita kuin ne kuolettavat iskunjäljet naamassa). Voidaanko varmuudella elimoida se mahdollisuus, että häntä olisi lyöty klapilla päähän niin että hän olisi menettänyt tajunsa? Tuolloin häneen olisi voitu "tikata" lähes 70 pistohaavaa ilman että hän olisi kyennyt tekemään vastarintaa.

5. Lahden pernaan osuneet veitseniskut on annettu välittömästi ennen päähän
osuneita kuoleman aiheuttaneita iskuja, joten oletus teon kaksiosaisuudesta
on mahdoton.

Avanneen lääkärin mukaan pernaan osuneet iskut on voitu lyödä myös kuoleman jälkeen. Verijälkien "tuoreuden" perusteella surmatyö on nähdäkseni kuitenkin tehty yhtäjaksoisesti minuuteissa tai runsaassa 10 minuutissa eikä tunteja kestäneen ajanjakson kuluessa.

6. Lasten kertomukset tukevat yhtäjaksoisesti etenevää tapahtumainkulkua,
josta puuttuu lavastusväitteen edellyttämä pitkä tauko.

Tarkoittanet vanhimman lapsen kertomuksia ja toisiksi vanhimman kertomusta v:lta 2009. Toisiksi vanhin lapsihan on myöhemmin kertonut nimenomaan kuulleensa ääniä, jotka viittaavat lavastuksekseen: Lahden surmaamiseen ennen hätäpuhelua ja äänitteen käyttöön puhelun aikana. Kuinka pitkä aika lavastukselle tarvittaisiin minimissään?

7. Hätäkeskustallenteelta kuuluu sängyn liikkumista ym. kamppailuun viittaavia
ääniä, joita ei pitäisi kuulua, jos Lahti olisi maannut yksin lattialla toimintakyvyttömänä.

Jos lähdetään siitä, ettei etukäteisäänitettä ole tehty vaan äänet ovat reaaliaikaisia, ne osoittavat, että Lahti on tajuissaan niin kauan kuin hänen äänensä kuuluu. Viittaavatko äänet kamppailuun, on toinen kysymys. Ainakaan sitä vaihtoehtoa ei nähdäkseni voi sulkea pois, että paikalla olisi ollut ulkopuolinen.

8. Alexander Auer on kuullut lasin ääntä vielä Auerin mentyä puhelimeen,
mitä ei pitäisi kuulua, jos Lahti olisi ollut yksin toimintakyvyttömänä.

Tietääkseni lapsi on kertonut kuulleensa ikkunanrikkomisääniä vielä senkin jälkeen kun "iskä" aloitti tuskanhuutonsa. Jos hän olisi väittänyt kuulleensa niitä Auerin mentyä puhelimeen, äänten pitäisi kuulua myös häke-tallenteelta. Sellaisia ei sieltä kuulu. Nähdäkseni lapsen kuulohavainto ikkunanrikkomisen jatkumisesta vielä senkin jälkeen kun Lahden puukotus oli alkanut viittaa pikemminkin Auerin syyllisyyteen. Miksi ulkopuolinen keskeyttäisi välillä Lahden puukottamisen rikkoakseen ikkunaa lisää?

9. Amanda Lahti on nähnyt tekijän poistuvan Auerin ollessa puhelimessa.

Niin hän on toistuvasti todistanut huolimatta siitä, että Auer kertoi hänelle surmanneensa Lahden ja sen, ettei paikalla ollut ulkopuolista, ja huolimatta poliisin painostuksesta. On kuitenkin esitetty todisteita, jotka viittaavat siihen, että Auer olisi lastaan alkuvaiheissa johdatellut eikä tämä olisi kertonut asiasta oma-aloitteisesti, spontaanisti ilman johdattelua.

10. Auer on saanut vamman rintaansa jo ennen puhelun alkua eikä hän ole
voinut välillä riisua paitaa. Jos Auer olisi puhelun aikana surmannut Lahden,
paidan etuosan pitäisi olla Jukka Lahden veressä. Paidan etupuolella
ei ole todettu lainkaan Lahden DNA:ta.

On vain Auerin sana siitä, kuka ja milloin häntä on isketty veitsellä. Kukaan ei voi sitä todistaa, ei edes vanhin lapsi. Miksei Auer olisi voinut pukea paitaa päälleen surmattuaan Lahden?

Siihen, ettei hänellä ollut kyseistä paitaa päällään ollessaaan kertomansa mukaan ikkunanrikkomisvaiheessa takkahuoneessa, viittaa se, ettei paidasta lyötynyt lasipölyä. Niinikään se, ettei paidasta lyötynyt ruskeankirjavaa kuitua, jota löytyi runsaasti surmapaikalta ja joka oletettavasti on peräisin tekstiilistä, jota surman yhteydessä on käytetty, viittaa siihen, ettei hänellä ollut kyseistä paitaa päällään kun hän kertomansa mukaan meni ahtaassa takkahuoneessa Lahden ja ulkopuolisen väliin ja tämä iski häntä rintaan.

Lisäksi on esitetty todistajalausuntoja, jotka viittaavat siihen, että ensipartion ja sairaankuljettajien tullessa paikalle, Auerin paita oli veitsenreikää lukuun ottamatta sileä ja siisti.

Se, ettei Auer ja hänen paitansa olleet yltä päältä Lahden veren tahraamat viittaa syyttömyyteen. Toisaalta se, ettei paidassa ollut Lahden verta, kahta alle millin kokoista pistettä lukuun ottamatta, viittaa sekin siihen, ettei hänellä ollut kyseistä paitaa päällään mentyään kertomallaan tavalla ulkopuolisen ja Lahden väliin, jolloin tämän verta olisi oletettavasti paitaan tarttunut.

Lahden DNA:n puuttuminen Auerin paidasta on toinen asia eikä sillä nähdäkseni ole Auerin syyttömyyttömyyttä tukevaa merkitystä. Miksei aviopuolisoilla olisi toistensa DNA:ta yövaatteissaan varsinkin jos ovat niin tiiviisti toisissaan kuin Auer on kertonut?

11. Vaikka Auerilla olisi ollut suojavaate, Auer ei olisi parissa minuutissa ennen
poliisien tuloa ehtinyt peseytyä, vaihtaa vaatteita ja hävittää todisteita
niin, että hän on poliisien saapuessa ollut kuistilla odottamassa puhtaana,
kuivana ja hiukset auki, ja niin, että suojavaatetta ei olisi mittavissa kotietsinnöissä
löydetty.

OK. Nähdäkseni aikaa oli enintään 2-3 minuuttia. Se ei ilmeisesti riitä puhdistus- ja lavastustoimenpiteiden viimeistelyyn ja surmassa käytettyjen välineiden piilottamiseen. Vai riittääkö?

OT: Kiersivätkö poliisit muuten Tähtisentien lenkin tullessaan vai eivät? Olen tullut siihen päätelmään, etteivät kiertäneet, vaikka meinasivatkin.

12. Kenkiä, ikkunan rikkomiseen käytettyä välinettä, veristä tekokuituvaatetta,
verisiä näppylähanskoja tai mitään muutakaan asiaan liittyvää ei ole talosta
tai talon ulkopuolelta tai lähiseudulta löytynyt laajoista etsinnöistä huolimatta.

OK. Sängyltä, osittain peiton alta löytyi kuitenkin vasemman käden musta näppylähanska, jolle ei löytynyt paria. Auer on tunnistanut hanskan olevan peräisin heidän taloudestaan. Sen näppylätiheys sopi sisältä katsoen terassioven oikealta puolelta löydettyyn verijälkeen, joka oli peräisin näppylähanskasta. Neulejälki kuitenkin poikkesi sängyltä löydetyn hanskan neulejäljestä. Siitä ei ole tietoa kuinka merkittävä neulejälkien ero oli.

13. Auerin yllä olleesta t-paidasta on löytynyt lakanakuitua, mikä osoittaa, että
Auerilla on ollut tämä paita yllään aikaisemmin sängyssä, mutta paidan sisä-
tai ulkopuolelta ei ole löytynyt ainoatakaan sellaista ruskeankirjavaa
kuitua, joita on löytynyt runsaasti tapahtumapaikalta, veitsestä, Lahden
vaatteista ja Lahden kynnenalusnäytteistä. Tämä osoittaa, että Auer ei ole
voinut välillä pukeutua tekijän käyttämään vaatteeseen tai käsitellä muutenkaan
tätä vaatetta, koska muuten ruskeankirjavia kuituja olisi väistämättä
tarttunut Auerin käyttämään paitaan joko suorasta kosketuksesta tai
ihon tai hiusten välityksellä.

Nähdäkseni se, ettei Auerin yllä olleesta t-paidasta löytynyt ruskeankirjavaa kuitua viittaa ainoastaan siihen, ettei hänellä ollut kyseistä paitaa päällä ollessaan takkahuoneessa silloin kun mainittua kuitua on siellä pölissyt tekstiilistä, joka liittyy Lahden surmaamiseen.

Sen sijaan se, että paidasta löytyy lakanakuitua viittaa ainoastaan siihen, että paita on ollut tekemisissä lakanoiden kanssa jossain vaiheessa ennen surmatapahtumia jolloin ruskeankirjavaa kuitua on ollut ilmassa. Tämä yhteys on nähdäkseni voinut olla jonain edellisistäkin illoista tai johtua siitä, että paitaa on säilytetty lakanoiden lähellä esim. tyynyn alla, vaatehyllyllä tai pyykkikorissa.

14. Auerilla on ollut hengenvaarallinen vamma rinnassa.

OK. Toisaalta ei ole kuin Auerin sana, että vamma on ulkopuolisen aiheuttama (ks. kommenttini kohtaan 10). Millä todistetaan, ettei se ole hänen itsensä aiheuttama?

15. Auerilla ei ole todettu muita vammoja, vaikka myös Auerissa pitäisi olla
vammoja, jos tekoa olisi edeltänyt pitkällinen kamppailu Lahden ja Auerin
välillä.

OK. Toisaalta jos Auer on ensin kalauttanut klapilla Lahden tajuttomaksi tai vain ryhtynyt "tikkaamaan" häntä veitsellä hänen nukkuessaan, mitään kamppailua heidän välillään ei syntynyt. Vrt. kommenttiani kohdassa 4.

16. Auerin DNA:ta ei ole löytynyt Lahden kynnenalusnäytteistä, vaatteista,
tapahtumapaikalta taltioiduista takkapuista tai veitsestä. DNA-jälkiä olisi
pitänyt löytyä, jos Auer olisi ollut tekijä ja teko olisi käynnistynyt tavallisesta
perheriidasta.

Auerin DNA:n puuttuminen Lahden kehosta ja vaatteista, klapeista tai veitsestäkään ei sinänsä taida tukea Auerin syyttömyyttä (ks. kommenttini kohtaan 10). Eihän mistään löydetty ulkopuolisen DNA:takaan. Se tosin olisi tukenut Auerin syyttömyyttä. Jos ulkopuolisen DNA, jonka alkuperästä luonnolliset lähteet olisi voitu eliminoida pois, olisi eristetty Lahden kynsien alta, veitsestä tai klapeista, se olisi nähdäkseni vahvasti osoittanut, että Auer on syytön. Ilmeisesti tämän takia uhrattiin JJ:n johdolla valtavasti tutkimusresursseja massiivisiin DNA-testauksiin.

Nähdäkseni ainoastaan se, ettei Lahden kynsien alta voitu tunnistaa Auerin karvoitusta tai ihosolukkoa tukee hänen syyttömyyttään sikäli, että mainittu löytö olisi viitannut näiden väliseen kamppailuun (ks. kommenttini ed. kohtaan 15).

Veitsen terästäkin olisi perustellusti voinut olettaa löytyvän Auerin verta, josta hänen DNA:ansa olisi voitu eristää. Kertomansa mukaan ulkopuolinen oli veitsellä häntä lyönyt rintaan. - Missä siis veitsessä on Auerin veri ja dna?

17. Veitsestä ei ole löytynyt Auerin hajujälkeä.

Hajujäljitys tehtiin kai aika myöhäisessä vaiheessa. Tietääkseni todistajan mukaan se, ettei koira tunnistanut veitsestä Auerin hajujälkeä johtuu joko siitä, ettei siinä ollut Auerin hajua lainkaan tai haju oli jo niin heikko, ettei koira sitä tunnistanut. Vaikka siinä olisi ollut Auerin haju, olisiko se kuitenkaan viitannut hänen syyllisyyteensä (ks. kommenttini ed. kohtaan 16)?

18. Naapuritontin jälkilöydöl le ei ole muuta järkevää selitystä kuin ulkopuolisen
tekijän liikkuminen alueella.

Kyseinen viherkaistan hajujälkihän on naapuritontin toisella sivulla. Se voi olla peräisin melkein kenestä vain joka on edellisenä ilana siellä kulkenut. Sille ei näet ole osoittaa mitään yhteyttä Auerin ja Lahden tontille ja sisäpihan terassille. Mitään yhteyttä ulkopuoliseen surmaajaan ei hajujäljellä voida osoittaa olevan todennäköisesti siitä syystä, että sitä yhteyttä ei ole. Kukaan ei ole surmatalon terassilta sinne surmayönä kulkenut, koska koira olisi sen haistanut. Jos viherkaistalla oleva jälki olisi ulkopuolisesta surmaajasta, olisi se nähdäkseni saattanut tulla sinne tämän tulomatkalla, jos tämä on kävellyt jostain kauempaa viherkaistaa pitkin päätyen Tähtisentielle ja sitä kautta sitten Auerin ja Lahden talolle. Se oli näet kulkusuunta sillä, joka jäljen oli jättänyt.

[luxetveritas]

Luxetveritas:

Kysymys kuuluu: Oikeuttaako usko Auerin syyttömyyteen sen, että Hoop Hollander esitetään syylliseksi Lahden murhaan vai onko kysymys ainoastaan provosoimisen taidosta?

En esitä "Hoop Hillanderia" syylliseksi Lahden murhaan. Käsittelen kyseisen henkilön teosta
alaotsikoltaan "Ulvilan surmasta epäillyn tarina". Teoksen motto kuuluu: "Tässä kirjassa ei ole keksittyjä tapahtumia eikä keksittyjä henkilöitä."

Tarkastelen näin ollen "epäillyn tarinaa" ja löydän siitä ristiriitoja ja muita ihmettelyn
aiheita. Muut ovat tarkastelleet muiden epäiltyjen tarinoita (mm. Auerin) varsin yksityiskohtaisesti ja suorasukaisesti.

On siis väärä käsitys, että "esitän (Hollanderin) syylliseksi Lahden murhaan". Näin ei ole.
Käsittelen seikkoja, jotka kyseinen henkilö on itse tuonut julkisuuteen kahdessa teoksessa
jotka ovat saatavilla, yhdistellen näitä muualta koottuihin tietoihin.

Nyt J.W. on tuonut täällä selventävällä tavalla esille muita seikkoja, esimerkiksi suhdettaan
"poliittiseen väkivaltaan" aikaisemman toimintansa ja toimintahistoriansa valossa
(apartheid, maahanmuuttokysymykset entisessä siirtomaavallassa).

(Valitettavasti perinpohjaisempi vastaukseni tuhoutui, joten Luxetveritas saa tyytyä
tähän. Työn, levon tai sairauden takia osallistuminen ei aina ole parasta mahdollista a-luokkaa...)

Oletkohan nyt ihan rehellinen? Tarkastelet kyllä "epäillyn tarinaa" ja löydät siitä ristiriitoja ja muita ihmettelyn aiheita. Kysymys on kuitenkin siitä, mistä näkökulmasta tarkasteluaisi teet.

Vaikka olenkin yksinkertainen puusilmä, ymmärrän, että tarkastelet ex-epäiltyä hänen kirjoitusten ja muiden tietojen avulla vain siitä näkökulmasta, että hän on syyllinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki se, mitä kirjoitat jäsentyy tämän syyllisyysolettaman kautta.

Alkaen hänen motiivistaan murhaan ja alibin puuttumisesta tuot systemaattisesti esiin perusteita, jotka osoittavat ainoastaan yhteen maaliin, joka tuskin jää epäselväksi. Pääväittämäsi merkitystä ei vähennä se, ettet itsekään katso käsitteleväsi keksittyjä tapahtumia tai keksittyjä henkilöitä. Päinvastoin: se tekee siitä raskauttavamman.

Vai väitätkö tarkastelevasi ex-epäiltyä ja hänen kertomuksiaan objektiivisesti tai tasapuolisesti, mitä tulee hänen syyllisyyteensä tai syyttömyyteensä? Tuotko hänestä tai hänen kertomuksistaan esiin yhden yhtäkään perustetta, joka osoittaisi hänen olevan syytön murhaan? Syylliseksikö ex-epäilty omissa kirjoissaan tunnustautuukin? Pidät hänen kirjoituksiaan "tunnustuksellisina", mitä lie se tarkoittaakin.

Miksi yrität nyt väistellä vastuutasi? Kirjoituksessasi on selkeä näkökulma. Sitä on osittain sen takia myös kiinnostava lukea. Yhdistelet asioita taitavasti ja esität teräviä havaintoja valitsemastasi näkökulmasta. Tosin tekstissäsi on paljon turhaa toistoa ja se kaipaisi paljon tiivistämista.

Kritiikkini kohdistuu kirjoituksesi tastalla olevaan moraalikäsitykseen, kaksinaismoraaliin.

Ex-epäillyn vertaaminen Aueriin on mielestäni täysin kestämätöntä. Tietääkseni ex-epäilty ei ole ollut edes vangittuna. Poliisi on hänen mahdollista osallisuuttaan varsin perusteellisesti tutkinut ilmeisesti aina pakkotoimia myöten mutta lopettanut tutkinnan aiheettomana.

Auer on sen sijaan ollut vangittuna todennäköisin syin epäiltynä Lahden murhasta: vangitsemis- ja syytekynnys ovat ylittyneet. Hän on kertaalleen tunnustanut syyllisyytensä, vaikka peruikin sen myöhemmin. Lisäksi hänet on käräjäoikeudessa tuomittu murhasta elinkautiseen.

Auer, hänen puolustuksensa ja lakeijansa kritisoivat äänekkäästi mediaa, poliisia, syyttäjää jne. siitä, että Auerin ihmisoikeuksia loukataan, koska hänet on esitetty ennen oikeudenkäyntiä ikään kuin hän olisi syyllinen. Eikö syyttömyysolettamaa tulisi sitten sitä suuremmalla syyllä soveltaa henkilöihin, jotka poliisi on vapauttanut epäilyistä ja joiden kohdalla vangitsemis- ja syytekynnys eivät ole ylittyneet?

Kun olet ensin johdattanut lukijasi päätelmään ex-epäillyn syyllisyydestä asetat tämän päätelmäsi taidokkaasti Auer-jutun yhteyteen. Poliisi ja oikeuslaitos eivät poliittisista syistä halua asettaa todellista syyllistä, ex-epäiltyä vastuuseen, vaan sen sijaan ovat tieten tahtoen valinneet helpomman ratkaisun tehdä syyttömästä Auerista syyllinen.

Tämä ajattelutapa sisältää vakavan epäluottamuslauseen oikeusvaltioperiaatteiden toimivuutta vastaan. Jos niitä kuitenkin pitää puolustamisen arvoisina, eikö niitä silloin pyrkisi vahvistamaan ja soveltamaan omalta kohdaltaan sen sijaan, että alistaa ex-epäillyn osaltaan palvelvelemaan sitä Yhtä Suurta Tarkoitusta: Auerin vapauttamista! Pyhittääkö Suuri Tarkoitus siis keinot, joiden alle saa jää muiden ihmisoikeudet, syyttömyysolettamat yms?

Vaikka kirjoituksessasi operoitaisiin näennäisten faktojen kanssa, epäilen vahvasti, tekeekö kirjoituksesi oikeutta todellisuudelle. Kuka sen selvittää? Otsikosta herää kysymys, onko tarkoituksesi provosoida ex-epäilty itse puolustamaan itseään. Jos se on tarkoitus, jään odottamaan.

[Joop Wassenaar]

Jos nyt kysyisin sinulta, Joop, murhasitko Jukka S. Lahden, mitä vastaisit?

Kiitos kysymyksestäsi, se on olennainen.

Pysytään täällä radalla: olen mukana, koska on hyvin mahdollista että vankilassa viruu ihminen, joka on joko täysin syytön, tai sitten on mukana juonissa, missä on muitakin syylisiä.

En siis ole liittynyt tähän sivustoon koska kaipaisin johonkin seurapiiriin. Minulla ei ole paljon aikaa roikkua keskustelupalstoilla, sillä olen vielä työelämässä ja olen tavallaan omaishoitaja.

Korostankin tässä, että en ole vielä lukenut Provosoinnin taide-kirjoitusta, olen vain toteunut että teos on melkein yhtä paksu kuin alkuperäinen Järki voitti. Kai luen sen joskus kaikissa rauhassa, olen tässä vaiheessa vain helpottanut että nimimerkki Ulkosuomalainen on jo havainnut, että Provosoinnin kirjailija sählää minun tarinan kronologian kanssa. Kyllä, aika joutsenlahtimainen munaa tekijä täällä tekee kun vetää sen johtopäätöksen, että olisin jo varhaisaamuna heti surmayön jälkeen saanut tietoa Ulvilan tapahtumasta.

Mutta palataan tässä ytimeen:
Joten voisin vastata kysymykseen olenko murhannut Jukka S. Lahden, minun pitäisi olla varmaan siitä, ovatko ne henkilöt, jotka liittyvät jollakin tavalla tähän mysteeriin, ihan oikeastaan ne henkilöt, jotka ovat esitelleet itseään tai ovat esitelty julkisuudessa. Eli:

1. Onko Ulvilan Tähtisentiellä joku saanut surmansa?
2. Onko se tapahtunut 1. joulukuuta 2006?
3. Onko se ollut murha, tappo tai tapaturma?
4. Kuka kuoli, eli kenen ruumis löydettiin asunnosta?
5. Kuka oli Jukka S. Lahti, eli oliko hän talon asukas?
6. Kuka oli Anneli Auer, eli oliko tarkoitus vahingoittaa/surmata hänet?
7. Kuka oli tuntematon miespuolinen tunkija, oliko hän vaikkapa Jukka S. Lahti vai joku muu?
8. Mikä olisi ollut tämän tunkijan motiivi?
9. Mikä olisi ollut poliisin motiivi tehdä tästä jutusta aivan uskomaton draaman?
10. Mikä on ollut poliisin motiivi epäillä minua?

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

[Officer Crabtree]

Jos nyt kysyisin sinulta, Joop, murhasitko Jukka S. Lahden, mitä vastaisit?

Kiitos kysymyksestäsi, se on olennainen.

Pysytään täällä radalla: olen mukana, koska on hyvin mahdollista että vankilassa viruu ihminen, joka on joko täysin syytön, tai sitten on mukana juonissa, missä on muitakin syylisiä.

En siis ole liittynyt tähän sivustoon koska kaipaisin johonkin seurapiiriin. Minulla ei ole paljon aikaa roikkua keskustelupalstoilla, sillä olen vielä työelämässä ja olen tavallaan omaishoitaja.

Korostankin tässä, että en ole vielä lukenut Provosoinnin taide-kirjoitusta, olen vain toteunut että teos on melkein yhtä paksu kuin alkuperäinen Järki voitti. Kai luen sen joskus kaikissa rauhassa, olen tässä vaiheessa vain helpottanut että nimimerkki Ulkosuomalainen on jo havainnut, että Provosoinnin kirjailija sählää minun tarinan kronologian kanssa. Kyllä, aika joutsenlahtimainen munaa tekijä täällä tekee kun vetää sen johtopäätöksen, että olisin jo varhaisaamuna heti surmayön jälkeen saanut tietoa Ulvilan tapahtumasta.

Mutta palataan tässä ytimeen:
Joten voisin vastata kysymykseen olenko murhannut Jukka S. Lahden, minun pitäisi olla varmaan siitä, ovatko ne henkilöt, jotka liittyvät jollakin tavalla tähän mysteeriin, ihan oikeastaan ne henkilöt, jotka ovat esitelleet itseään tai ovat esitelty julkisuudessa. Eli:

1. Onko Ulvilan Tähtisentiellä joku saanut surmansa?
2. Onko se tapahtunut 1. joulukuuta 2006?
3. Onko se ollut murha, tappo tai tapaturma?
4. Kuka kuoli, eli kenen ruumis löydettiin asunnosta?
5. Kuka oli Jukka S. Lahti, eli oliko hän talon asukas?
6. Kuka oli Anneli Auer, eli oliko tarkoitus vahingoittaa/surmata hänet?
7. Kuka oli tuntematon miespuolinen tunkija, oliko hän vaikkapa Jukka S. Lahti vai joku muu?
8. Mikä olisi ollut tämän tunkijan motiivi?
9. Mikä olisi ollut poliisin motiivi tehdä tästä jutusta aivan uskomaton draaman?
10. Mikä on ollut poliisin motiivi epäillä minua?

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

11. Mikä on Sinun motiivisi ruokkia tätä "elämää suurempaa draamaa" ikään kuin viimeisten 8 vuoden aikana ei olisi jo tarpeeksi jahkattu, sen sijaan että antaisit suoraan kysymykseen suoran vastauksen?

Foliohattuteorioita à la Sirpa en enää jaksaisi lukea lisää.

[haulinippu]

Taitaa Joopilla pukata uutta kirjaa aiheesta?

[Officer Crabtree]

Taitaa Joopilla pukata uutta kirjaa aiheesta?

Sitä jotenkin epäilinkin. En osta.

[turumurre]

Minä taas lukisin mielenkiinnolla enempikin Joopin tekstejä. En nyt tarkoita kaunokirjallisessa mielessä, mutta seuraava antaa hyvän ajankuvan tästä tapauksesta:

http://www.joopfinland.com/vaihtuvatmai ... %E4rki.htm

Vaikka ilmiselvästi tuossa on ylireagointia mm. Joutsenlahden osalta, niin silti se on kiinnostavaa tekstiä mm. noiden poliisien työtapojen suhteen...
Valveutuneet lukijat osannevat muodostaa ihan omat johtopäätökset, ja näin ollen osannevat myös karsia epäolennaisuuksia toisten kirjoittamista teksteistä.

Joopin kertoma Dna:n hakureissu tuntui vielä 2010 ihmeelliseltä, mutta kun selvisi krp:n omat mokat tämän löydetyn dna:n osalta, se ei enää tunnukaan ihmeelliseltä vaan tavanomaiselta:


Edellisestä linkistä:

Tällä kerta hän saa minut melkein nauramaan. Katsokaa nyt kuinka hän seisoo siellä meidän keitiössä. Väritömmässä takissa, tukka sekaisin ja kädessä muovikassi. Hetken aikaa jopa epäilen, että hän tulee tarjoamaan meille kossua. Pitääkö sellaisen surkeuden turvata oikeusvaltiotamme?

Helmikuun 26. päivä 2007 on harmaa ja kylmä ja meillä on juuri iso astia spagettia pöydällä kun ovikello soi. Jorma Kyläniemi tulee taas kerran sotkemaan elämäni. Hänen seuranaan astuu sisään nuori poliisi univormussa ja olen varma siitä, että jossain muualla Reposaaren Satamapuistossa toinen partio valvoo tilannetta autossa. En odota muuta kuin että minut otetaan kiinni ja viedään Poriin. Nyt on toimittava heti. Otan kännykkäni ja etsin lakimieheni puhelinnumeron. Otan keittiöpöydältä kynän ja paperilapun. Kirjoitan ensiksi puhelinnumeron ranteeseeni ja sitten lappuun. Annan lapun Ullalle, joka istuu pöydän ääressä. Kyläniemi on pysähtynyt keittiön ja sisäoven puoliväliin ja katsoo kiireisiä toimiani sanomatta mitään.

Kunnes menen eteiseen ja otan takkini: "Et voi nyt juuri lähteä mihinkään, Wassenaar. Meillä on yhteinen ongelma ja mulla on ratkaisu siihen tässä mukana." Hän avaa muovikasin. "Ei sinun tarvi lähteä mihinkään. Minulla on DNA-testi mukana. Tämä ei vaadi kuin pari minuuttia. Olen tehnyt näitä jo parikymmentä tällä viikolla." Olen aivan tyrmistynyt. En osaa sanoa mitään.

...
...Kyläniemi seisoo keskellä huonetta ja univormupoika oven edessä. "OK Kyläniemi, nyt tämä leikkiminen on ohi. Mitä touhua tämä nyt oikeastaan on? Murhastahan on kyse, mutta minua käsitellään ikään kuin jotakin polkupyörävarasta! Tässähän on puukotettu ihminen kuoliaaksi. Ettekö te poliisit kunnioita ketään? Tässä on jo kyse mustasta huumorista. Sitä minäkin osaan. Minä syön nyt spagettini ennen kuin se jäähtyy." Istun pöytään ja laitan lautasen täyteen. Nuorekas oven edessä katsoo meitä liikkumatta, mutta Kyläniemi hermostuu.

"Juuri kunnioituksesta tässä on kyse, Wassenaar. Me halutaan ratkaisu tähän surulliseen tapahtumaan ja sinä haluat sitä kansalaisena varmasti myös..." "Murhasta epäiltynä minulla on oikeus tulkkipalveluun sekä lakimiehen tukeen..." "Et ole murhasta epäilty..." Nyt Ulla puhuu. Hän katsoo Kyläniemeä ja sitten univormupoikaa. "Ette voi väittää enää näin. Olette nyt kaksi kertaa tulleet koko kaluston kanssa meidän pihallemme. Luuletteko, että sellainen jää huomioimatta? Koko Reposaari tietää jo, että teidän jatkuva tarkkailu liittyy Ulvilan surmaan..."

"Et ole murhasta epäilty", Kyläniemi ei ole katsonut Ullan suuntaan. "Haluamme vain sinun DNA:tasi..." "Vaimoni puhui sinulle", sanon ja osoitan kädellä Ullaa. "En tiedä sinun kotioloista mitään, Kyläniemi, mutta täällä meillä kuunnellaan kun naiset puhuvat..." "Ei mulla oo mitään asiaa vaimosi kanssa. Haluamme sinun DNA:tasi, Wassenaar..." "Euroopassa DNA:n ottaa lääkäri..." "Ei tähän tarvitaan mikään vitun Eurooppaa eikä lääkäriä! Tämän vehkeen voi ostaa mistä tahansa apteekista..."

Pistän lusikan lautasen viereen ja otan juomalasin käteeni. "Minun DNA:ni ottaa lääkäri minun suostumuksellani. Olen valmis lähtemään nyt mukaan murhasta epäiltynä eli vaadin, että virallisesti pidätätte minut. Tästä lähtien en suostu enää puhumaan suomea, vaan omaa äidinkieltäni. Poliisiasemalla haluan tulkin ja lakimieheni paikalle. En nu ga ik verder met spaghetti eten, want die wordt koud... (Ja nyt jatkan spagettini syömistä, sillä se jäähtyy)"

Kun sitä krp:n mokaa funtsii, niin dna:n annoissa kannattanee kaikkien olla tiukkana, yhtäänhän ei ole takuita miten näytteitä sotketaan ja milloin...


***

Toisaalla juuri kirjoitin Ajoituksista:

n2:40:20 - verityö alkaa
+5min
n2:45:20 - verityöntekijä poistuu
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... et#p654196

Törmäsin tähän samaan viisiminuuttiseen Joopin tekstissä, jonka hän on kirjoittanut Satakunnan Työ-lehteen 27.9.2007:

Jutun uutisoinnista on syntynyt huhumylly, joka on loukannut jo monien yksityiselämää ja on tuonut syyttömän ihmisen vankilaan. Porin poliisin vihjepuhelimen myötä jokainen naapuri on tullut epäillyksi. Tällä tavalla huomio on viety pois ihan olennaisesta kysymyksestä: surmatyön motiivista. Joutsenlahti sanoo olevansa yhä epävarma motiivista. Kuitenkin Jukka S. Lahtea ei löydetty pari vuorokautta surman jälkeen jostain metsäpolulta, vaan hänet murhattiin kotonaan kahden silmä- ja korvaparin ollessa todistajina. Uhrin ja tekijän taistelu on kestänyt viisi minuuttia. Tappelussa on käytetty ääntä, siellä on kysytty, uhattu ja huudettu. On aivan uskomatonta, että todistajille ei olisi jäänyt aavistustakaan teon motiivista.

Mielenkiintoista. Siis poliisit ovat paljastaneet tarkan keston jo tuolloin 2007... Löytäisiköhän Joop nämä uutisoinnit tuolta ajalta, ne voisivat tuoda lisävalaistusta siihen miten tälläiseen aikaan on tuolloin päädytty. Tuo viisiminuuttinen nimittäin vaikuttaa nykyisten tietojen valossa precis faktalta...

[zem]

Kiitos jälleen J.W:lle mukaantulosta keskusteluun - ehkä asioita selvenee.

J.W.

 nimimerkki Ulkosuomalainen on jo havainnut, että Provosoinnin kirjailija sählää minun tarinan kronologian kanssa. Kyllä, aika joutsenlahtimainen munaa tekijä täällä tekee kun vetää sen johtopäätöksen, että olisin jo varhaisaamuna heti surmayön jälkeen saanut tietoa Ulvilan tapahtumasta.

En tiedä, misä kohdassa sählään kronologian kanssa - ohessa katkelma teoksesta Järki voitti
(2011) - pitkähkö ote, että konteksti käy selväksi:

"Mitä se nainen jutteli sun kanssa", Ulla kysyy. Istumme Kaanaan Teboilissa. Paikka on täynnä rekkakuskeja ja ruokaa on hyvää. "Se tarjosi minulle sitä kämppää." "No, jäätkö sitten asumaan sinne?" -En." "Mikset?" "Koska haluan asua sinun kanssa." "Kysyikö hän vielä jotain minusta?" "Ei kysynyt. Ei sillä naisella ole todellakaan mitään päässään. Hänen sävynsä on ihan sama kuin silloin viime syksynä kun jouduit Harjavaltaan." "Mitä silloin?" "Etkö muista mitä hän sanoi minulle silloin?" "En muista." "Olin ollut sunnuntaina koko iltapäivän katsomassa sinua Harjavallassa ja kotiintullessani selitin Annelille, missä olit ja nainen vastasi: "No hyvä on. Toivottavasti häntä pidetään siellä kauan!" Siis kuvittele: vaimosi joutuu mielenterveyssairaalan suljetulle osastolle ja naapurirouva päästää sellaista suustaan!" "Tulee jo pimeä. Lähdetäänkö jo?" "Lähdetään."

Olemme juuri kääntymässä Mäntyluodontieltä Reposaaren suuntaan kun Ullan puhelin soi. Soitto kestää niin pitkään ja tuo ilmeisesti niin vakavan uutinen, että hän parkkeeraa auton bussipysäkkille. "Jukka S. Lahti murhattiin", hän sanoo vihdoinkin lopettaessaan. "Ja sen vaimo on sairaalahoidossa." (Alleviivaus Zem.)

Tästä voi kyllä saada käsityksen, että J.W. olisi "jo varhaisaamuna heti surmayön jälkeen saanut tietoa Ulvilan tapahtumasta".

J.W. nyt siis kiistää tämän? Eli myöhempi, teoksessa Vaihtuvat maisemat (2012) annettu versio olisi oikea - jälleen pitkähkö kappale kontekstin selvittämiseksi:

Yhtäkkiä ison taskulampun valo osoitti ensiksi postilaatikon nimikilpiin ja sitten silmiini. Toinen ääni sanoi: "Sinä olet Joop Wassenaar." Nyt käänsin ja näin kaksikon. Pieni mies ja isompi mies. Ei minulla ollut vielä
hajuakaan, mitä he halusivat minulta. Pieni, silmälasipäinen kaveri kysyi uudestaan: "Onks tuo sun autosi, Wassenaar? Missä olit viime yönä?" Sekunnin murrososassa tajusin, mistä oli kyse. Tunti sitten joku tuttu oli soittanut vaimolleni ja kertonut, että varhaisaamuna hänen entinen
esimies oli kotona puukotettu kuoliaaksi. Muistin samalla myös kuka oli pieni mies: poliisi, joka oli kuulustellut minua pyykkinarun komediassa. Ei ollut vaikea keksiä, minkä takia hän ilmestyi vuosien jälkeen uudestaan elämässäni (Alleviivaus Zem.)

Eli tämän mukaan tieto Lahden surmasta olisi tullut vasta murhaa seuranneena päivänä,
tunti ennen kuin poliisi ilmestyi ovelle.

Kirjoituksessani Provosoimisen taide esitän, että nämä tiedot eivät välttämättä sulje
toisiaan pois: ehkä joku soitti aamuyöllä, joku toinen seuraavana päivänä. Nyt
J.W. ilmeisesti pitäytyy siinä, että soitto tuli murhaa seuranneena iltapäivänä?

Järki voitti -teos esittää murhayön kronologian aika selkeästi:

Auto on viimeistä kertaa pakattu ja Ulla on jo ajanut sen pihasta ulos. "Tässä on avaimet", sanon. "Tuu joskus kahville", Anneli vastaa. "Yksin".

Teoksesta saa käsityksen, että tämä tapahtuu aamuyöllä 1.12.2006. Tämän jälkeen ajetaan
Teboilille syömään ja käydään ensin siteeratun kappaleen keskustelu, minkä jälkeen
siirrytään seuraavaan päivään ja Kyläniemen ilmestymiseen pihaan.

Tietysti lukijalle on kiinnostavaa vertailla versioita tapahtumista, varsinkin nyt,
kun kirjoittaja voi selventää asiaa. Ehkä Ulkosuomalainenkin voi esittää, missä
kohdassa kirjoituksessa Provosoimisen taide esittämäni kronologia hairahtuu.

J.W. puolestaan esittää kaiken aloittamista ihan alusta. Prosessi tulisi kestämään toiset kahdeksan vuotta.

[haulinippu]

Raatokärpäset vielä pörrää haaskalla:Jäikö vielä jotain syötävää(rahaa).Vastenmielistä!

[Joop Wassenaar]

Raatokärpäset vielä pörrää haaskalla:Jäikö vielä jotain syötävää(rahaa).Vastenmielistä!

Tiedoksi että koko tämä juttu ei ole tuonut minulle penniäkään rahaa vaan päin vastoin on vienyt firmaltani asiakkaat. Haulinipun kaltaiset ihmiset ihan silmät auki uskovat, että esimerkiksi iltapäivälehdet ovat maksaneet minulle... Provosoinnin taidossa annetaan tietoa, että Järki voitti olisi "normaali"-kirja eli saattavana kirjakaupasta. Ei se ole vaan se on vain luettavaksi internetissa. Kustantajaa aikanaan kyllä etsinyt mutta ei löytynyt. Vaihtuvat maisemat on ollut kaupassa, tosiaan erittäin pienessä painossa, 25 kpl... Sekin on nyt kokonaan internetissa luettavaksi kun ei ole enää paperiversiota saattavana.

Kysyt, minkä takia tämä juttu ei jätä minua rauhaan. Jättäisikö sinua? Mikäli googlat minun nimeni, törmäät heti tähän juttuun. En ole käynyt itse koskaan murha.info-sivuilla vaan googlesessio vei minut sinne ja Provosoinnin taide-kirjoituksen pariin.
Korostan vielä kerran, että en ole kotoisin sellaisesta kulttuurista kun suomalainen, missä henkirikos ei ole mikään harvinainen tapahtuma ja aseenkäyttö on yleistä. Minulle säikähti poliisin hiha-heikki-käytännön ja säikähtää edelleenkin. Saattaa hyvin olla erilainen kun olet syntynyt täällä. mutta minua pelottaa tämä ilmapiiri.