Vaasan hovioikeus syksy 2014

[Nicht schuldig]

Tuntuu ikään kuin tuo hake-nauha olisi jotenkin niin suuri mysteeri, ettei sitä tarvitse lähteä lainkaan tutkimaan. Että tyydytään vaan siihen, kun arvoisa tutkija sanoo, että ei sieltä mitään saa irti, ei kuulu huppumiehen puhetta. Vaikka kukaan ei ole väittänytkään huppumiehen mitään puhuneen, ja murhan voi tehdä puhumattakin. Eihän se ole mikään ratkaiseva asia, mitä ulkopuolinen huppumies teki, vaan mitä Anneli teki. Annelihan tässä syytettynä on.

En käsitä, miten nämä alkupremissit on ihan vinksallaan tässä jutussa. Jos meillä on nauha, jossa murha muka tehdään, niin ensimmäiseksi pitää tutkia epäillyn liikkeet nauhalla ja murhahetkenä. Jotta pystyy murhaamaan, on oltava samassa tilassa uhrin kanssa. Ei sitä sanoilla ketään murhata, toisesta huoneesta.
Bergin mukaan on tehty reko Annelin liikkeistä puhelun aikana, mutta se "hukattiin". Näkeehän sen nyt rekoamattakin, ettei aika millään riitä. Vaikka Auer ei edes juoksisi minnekään, niin teko olisi äärimmäisen epäuskottava, kun jäljistä nähdään, että veri on roiskunut ympäriinsä ja uhrin päästä löytyy 4 astalon iskua (näitä kahta ei-uponnutta iskua on KRP:n labrassa analysoitu, mutta lehtiin niitä ei ole koskaan päästetty). Ja ihmisen liikkumiset ja tekemiset vievät aikaa, eikä ihmisen elämä ja teot ole muutenkaan mitään Oceans Eleven -sekuntiaikataulusuunnittelua. Eihän Auer tiedä kenenkään laskevan etäisyyksiä ja sekunteja 8 vuotta murhan jälkeen, kun ei edes tiennyt sitä, mitä nauhalle tarttuu, jos edes tiesi, että puhelu nauhoitetaan.

Jotenkin ei ihmisen oikeasta käyttäytymisestä ole tajua, vaan mennään fiktion mukaan...

Olen siksi niin tuohtunut tästä tapauksesta, koska tämä on niin äärettömän epäreilu. Hittoako minä jostain auereista ja lahdista, ei minua tämmöiset sinänsä liikuta. Minua liikuttaa epäreilu maailma. Kenestä tahansa saadaan rakennettua millainen hirviö hyvänsä.

En muista koskaan tavanneeni ketään Ulvilasta tullusta ihmistä. Auereista ja lahdista en tiedä mitään. Muistan vain, kun kesän alussa hätäkeskuspuhelutallenteen tuntua julki, kuuntelin suuttumuksen sekaisessa kiihtymyksen tilassa kuulokkeet päässäni nauhoitetta edessäni Niemen tekemä litteraatio.
Suomessa on tapana, että kun pudotaan, niin sitten pudotaan korkealta ja lujaa. Tässä jutussa minua ihmetyttää monikin asia. Luulen ymmärtäväni mitä Annelille on ehkä tapahtunut. Hän on saattanut jäädä kahden rintaman väliin. Ensimmäinen tutkintaryhmä on poistunut kuvioista yhtä henkilöä lukuun ottamatta. Tämä henkilö on tajunnut, ettei hän voi suoriutua edeltäjiään paremmin tehtävästä, joka on saattanut osoittautua ylivoimaiseksi - löytää syyllinen Ulvilan murhaan. Sen jälkeen hän aloitti muutaman muun henkilön kanssa tämän tarinan kehittelyn, mukaan tuli äänitutkija ja muutama muu. Juttu jatkui ja innostuneisuus vain kasvoi.
Ehkä sitä todellakin mietittiin, että jopa rekonstruoitiin, että ehtiikö syytetty tehdä sen mitä väitetään siinä ajassa mikä on varma. Hätäkeskuspuhelutallenne asettaa aikarajat. Miksei tarinan kehittely loppunut siihen?
Voi olla, että siinä vaiheessa oltiin jo liian pitkällä, aikaa oli kulunut ja rahaa palanut. Tuloksia tarvittiin pikaisesti.
Ja sitten vyöryi tsunami Annelin päälle, samalla viikolla lasta kuulusteltiin, hänet itsensä vietiin kuulusteluihin, psykologiset ja sosiaaliviranomaiset oli jo kytketty asiaan mukaan, monet henkilöt viranomaisia ja poliiseja lähinnä, tiesivät hankkeesta. Prosessia ei olisi voitu enää keskeyttää ilman täydellistä kasvojen menetystä.
Lopuksi oli jo niin kiire, että asunnossa oli kuuntelulaitteet ja samanaikaisesti peitepoliisi Seppo hurvitteli syytetyn kanssa kylpylässä. Vain hetkeä myöhemmin syytetty istui sellissä, jossa hän ei ilmeisesti vieläkään käsittänyt, että ei ole ulkopuolinen tutkinnassa, vaan sen pääasiallinen ja ainoa kohde. Ja sitten luonteelleen edelleen tyypillisesti hän sekaantuu ilman asianajajan tai muun vahvan tahon apua, yhä enemmän spekulointeihin ja omatoimisuuteensa. Hän pyrkii selvittämään tilannetta tilanteessa, jossa hän olisi tarvinnut sekä juridista että muuta vahvaa apua.

[Sirpa]

Pointti lienee siinä, että mitä peitesepon nauhoille tarttui ja siinä, että mistä ja kenet Anneli Auer käräytti. Eikä tähän tämän pidempää analyysia tarvita. Sanoiko joku, että liian moni on jo vaiennettu? Saitteko selville, että miksi puolustus vaati julkista tietoa peitesepon elinajasta? Elääkö hän vielä? Peiteseppo laitettiin vakoilemaan AA:ta, väitettiin, että hän kirjoitti murha.infoon. Vaikutti ko siltä, että sisäpiiri vuoti? Oliko täällä sellaista tietoa, jonka olisi voinut tietää vain tuolloin paikalla ollut tai poliisi?

[Vespa velutina]

"Kuole"-huuto on ohjannut tutkintaa ratkaisevasti pieleen. Nauhaa on luultavasti Porin poliisissa kelailtu kuumeisesti risteilylahjakortin toivossa amatöörilaitteilla tarkoituksena saada selville, antaako kuoleva mies tekijästä jonkun vihjeen, tyyliin dekkareissa uhri pökertyy toisen käsivarsille ja ehtii juuri sokeltaa jonkun vinkin ennen lopullista hiljenemistään.

Sitten nauhalta kuuluu joku "ole" ja ruvetaan yksissä tuumin keksimään tavuleikkejä, joiden loppuun se sopisi. Joku keksii kuole ja se on siinä. Anneli on poissa luurista ja uhri tuntuu hiljenevän tuon sanan jälkeen.

Mitään muuta ei tarvita. Syytä epäillä-kynnys täyttyy niin että kolahtaa. Oikeusistuin myöntää pakkokeinoluvat eikä muuta kuin massiivinen lesken piiritys käyntiin.

Jukka kuolee "kuole"-sanan jälkeen, mitä sanottavaa leskellä on tähän?

Kukaan ei kiinnitä huomiota siihen, että Anneli ei ole takkahuoneessa, kun tuo sana sanotaan ja epäselvyyttä on siitäkin, sanooko sanaa edes Anneli vai joku muu.

"Kuole" on syyttäjän avaintodiste, jonka varaan koko syyte rakentuu. Sitä tukemaan keksitään sängyn veriläikkä, koska tuntuu omituiselta, että uhri on maannut sängyssä, vaikka silminnäkijät eivät tätä muista ja tästä kehitetään teoria, että tappaminen on kestänyt pitkään. Siihen lisänä epätyypilliset murha-aseet, se, että koira nyt ei välttämättä haista mitään ja aihetodisteena se, että leski ei shokkitilassaan tirauttanut kyyneleitä.

Syyte on käsittämättömän rankan mielikuvituksen tuote. Astalon tulisi olla käden ulottuvilla, alustava puukotus olisi pitänyt ennen puhelua lavastaa ulkopuolisen tekemäksi ja silti lyöntien pitäisi tapahtua äkillisen päähänpiston seurauksena. Jos joku oikeasti lähtisi puhelimesta linjan ollessa auki häkeen ja kävisi lyömässä uhria sen aikana kuolettavasti päähän, niin kyllähän teko nauhalle tallentuisi, ilman, että siitä jäisi mitään tulkinnanvaraa. Ei kallo ja kitalaki halki sanota "se jäi" tai "nui vaan". Jo se, että moukaroidun kalmon suuhun on litteroitu kommentteja sen jälkeen, kun "uhri ei kykene enää puhumaan selvästi" , kertoo, että jonkun mopo on keulinut ja pahasti.

Minusta on äärettömän vaikea uskoa, että kukaan on aikuisten oikeasti uskonut AA:n syyllisyyteen alun alkaenkaan. Ehkä poliisit kuvittelivat, että käydään tässä nyt palkintoristeilyllä ja kyllähän syyttäjä viimeistään tekee syyttämättäjättämispäätöksen, mutta sitten joku persaukinen meni antamaan vihjeen medialle ja myöhemmin olisi ollut nolo tunnustaa, että tää nyt oli tällanen puolitsoukki alunperinkin, ei kai me nyt vakavissaan, mua ei tästä ainakaan voi syyttää.

Ja tuomarit on iltapulusuggeroidut ilman että edes tajuavat sitä. Totta kai leski on takkahuoneessa, nauhahan on käynyt FBI:ssäkin, eikä syytettä edes olisi nostettu, jos leski ei olisi murhan hetkellä takkahuoneessa, kyllähän tämä nyt on tarkistettu ihan ekana. Olettavat.

[Sirpa]

Nauha - se alkuperäinen - on tutkittu yliopistotason laitteilla jo ennen Auerin pidätystä, mitään -uole-tavuja ei tuolloin vielä ollut. Se ja muuta ilmestyi vasta FBI-nauhaan. Siis samalla, kun katosi ulkopuolisen ääni. Jos häkepuhelu rekottiin, kuten on sanottu, niin kuka nainen siinä puhuu Anneli Auerina?

Tämä kysymys siksi, koska, kun nauha ja -uole soitettiin Anneli Auerille tunnustusta tivattaessa, ja kysyttiin, että miltä kuulostaa, hän vastasi tuolloin, että todella pelottavalta, jos se on sanottu hänen äänellään.

Oliko?

[Caldera]

Minusta on äärettömän vaikea uskoa, että kukaan on aikuisten oikeasti uskonut AA:n syyllisyyteen alun alkaenkaan. Ehkä poliisit kuvittelivat, että käydään tässä nyt palkintoristeilyllä ja kyllähän syyttäjä viimeistään tekee syyttämättäjättämispäätöksen, mutta sitten joku persaukinen meni antamaan vihjeen medialle ja myöhemmin olisi ollut nolo tunnustaa, että tää nyt oli tällanen puolitsoukki alunperinkin, ei kai me nyt vakavissaan, mua ei tästä ainakaan voi syyttää.

Tässä voisi olla totuuden siementä . Tähän sopisi ainakin Joop Wassenaarin kiintoisa kommentti muutaman päivän takaa:

Tapsa purskasi itkuun kun haastattelin häntä vuonna 2010 ja vannoi että haluaa vain enää eläkkeelle

Ehkä porukka oli aluksi aidosti intopiukeana että haa, tekijä on Anneli ja meikäpojatpa näkee tuon pullantuoksuisen kammotuksen läpi. Sitten pian hoksattiin että ei hemmetti tästä tule mitään ja vedettiin homma kuitenkin loppuun asti, luottaen siihen ettei kukaan järjissään oleva syyttäjä lähde syyttämään. Olishan se nyt ollut noloa pyörtää kaikki. Ja sitten tapahtui Valkama ja loppu on historiaa . Ei ihme että pääsi itku.

[Sirpa]

On mielenkiintoista, että huumepoliisi Joutsenlahti haluaa intensiivisesti kuunnella tämän tapauksen perusteella hollantilaista, ja nyt hänen kirjeessäänkin mainittu huumepoliisipäällikkö on vangittuna huumekauppaan sotkeutumisesta, liittyen Hollannista tuontiin. Jos tällä ei ole muuta merkitystä, niin ainakin se, että huumeet ja poliisi liittyy tähän tapaukseen. Ja tietysti Viro.

Jo vuodesta 2007 on tieto sisäministeriöön tehdystä kantelusta, että Suomen huumepoliisi johtaa Suomen huumekauppaa - se ei ole uusi tieto - mutta se, että kuka johtaa Suomen poliisia, se olisi mielenkiintoista tietää.

Venäläiset vai italialaiset? Kumpaa veikkaatte?

[Kuolemannaakka]

Ehkä porukka oli aluksi aidosti intopiukeana että haa, tekijä on Anneli ja meikäpojatpa näkee tuon pullantuoksuisen kammotuksen läpi. Sitten pian hoksattiin että ei hemmetti tästä tule mitään ja vedettiin homma kuitenkin loppuun asti, luottaen siihen ettei kukaan järjissään oleva syyttäjä lähde syyttämään. Olishan se nyt ollut noloa pyörtää kaikki. Ja sitten tapahtui Valkama ja loppu on historiaa . Ei ihme että pääsi itku.

Näin se kaiken järjen mukaan oli, että aluksi ihan oikeasti uskottiin, että nyt tää homma selvisi. Koska eihän sieltä nauhalta kuulu ulkopuolisen huutamista, ja onhan se nyt kummallista, että soittaa apua kun viereisessä huoneessa tapellaan. Ja kun se dna ei millään sopinut kehenkään, vaikka puoli maata oli tutkittu. Tutkintahan oli 2008 täysin umpikujassa.

Ja kun Anneli vielä tunnusti ihan järkeväntuntuisen perusperheriidan, niin tämäkin mysteeri näytti sittenkin selviävän. Tosin minusta tuntuu, etteivät poliisit tulloinkaan ihan oikeasti halunneet asiaa selvittää, koska eivät mitenkään pyrkineet selvittämään tapahtumia ja Annelin kertomia ristiriitaisuuksia. Hetihän sen näki rikospaikkakuvista, ettei Annelin tunnustus voinut olla totta, mutta kaikki mahdottomuudet vain ohitettiin, koska yksinkertaisesti haluttiin tunnustus ja juttu pois. Ehkä ajateltiin, että kyllä se sitten oikeudenkäynnissä selviää tarkemmin.

Sitten tehtiin rekoa ja muuta, ja ei piru vie vaan arvoitus ratkea. Siinä on todella helppo hiukan sortua huijaamaan ja vähän viilata tuloksia ja tiedotteita, kun varmana pidetty "hyvä syyllinen" ei mitenkään tunnukaan sopivan tutkimustuloksiin. Etenkin jos tutkija on itse varma, että kyllä se syyllinen on. Samapa se, miten yksityiskohdat menivät, niinhän täälläkin antiannelistit aina sanovat. Sama mistä tuomitaan, koska se on kumminkin syyllinen.

Sitten kun on tarpeeksi ihmisiä joiden kunnia ja asema riippuu oikeasta tuloksesta, ja jotka HALUAVAT antaa "oikeita" tuloksia, niin vyyhteä ei saa enää kerittyä takaisin. Aletaan tarttumaan mihin tahansa älyttömyyksiin, koko ajan harvemmat enää tosissaan. Eihän nyt kaikki tutkijat tyhmiä ole, ja heillä on työn tuomaa kokemusta, minkä valossa he tajuavat, ettei tämmöinen keissi ole enää pelkästään harvinainen, vaan ihan mahdoton jo. Sitten vaan katsellaan poispäin ja ollaan hiljaa, ja annetaan muutaman liiaksi profiloituneen jatkaa valheitansa. Kaikki "tekevät vain työtään", kuten Valkama sanoi. Ulkoistetaan totuus, eli annetaan parin "asiantuntijan" päättää ja ollaan itse hiljaa, vaikka virheet ja epäloogisuudet hyppivät silmille. Semmonen Pontius Pilatus -efekti.

Nuo hyväksikäyttösyytökset olivat Auerin mielestä niin älyttömiä, että hän filmissä puhui niistä melkein hymyillen. Hän ei ollenkaan näyttänyt tajuavan, että häntä ihan oikeasti tullaan niistä syyttämään, ja että hän saa vankilatuomion niistä lopulta. Hänhän ihan rentona, melkein naureskellen listasi näitä omasta mielestään hulluja väitteitä, ei ollut yhtään suuttunut edes. Hän luuli, ettei semmoisia kukaan ota tosissaan, ja että tutkimukset osoittavat ne perättömiksi.

Mutta taas löytyi tutkija, joka halusi, että Auer on syyllinen. Mennään kysymään kiihkouskovaiselta, lapsensa juuri murhattuna menettäneeltä seksuaalirikosten tutkijalta, että onko tämä murhatuomiosta juuri jotenkuten kiemurrellut nainen käyttänyt lapsiaan hyväksi ja palvonut saatanaa, kuten hänen pienet lapsensa väittävät? Mitä mahtaa tulla tulokseksi silloin...?

[Sirpa]

Outoa huijaamista todella manipuloida päätutkijan nimikirjaimin varustettu pitkänenäisen Pinokkion kuva - vertauskuva valehtelemiselle - tulemaan "kaapista ulos" esitutkinta-aineistoon.
Jos te hyväksyisitte AAn itsensä sanoman asian: otti syyllisen roolin, että homma tuli hoidettua, niin kävisikö tuo hyväksyminen nyt niin huijauksena psyykeen päälle, että tämä hänen itsensä sanoma fakta on vain kiellettävä - ja kaikki mikä siihen viittaa Pinokkioineen ja Fbi-nauhoineen?

[Vespa velutina]

Oikeudenkäymiskaaressa on joitain säännöksiä tuomion antamisen aikataulusta. Hovioikeuden tuomiosta määrätään:

Tuomio ja lopullinen päätös on annettava 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä. Jos ratkaisua ei voida erityisestä syystä antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista. Päätösneuvottelu on kuitenkin pidettävä heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Lisäksi hovioikeuden tuomion kirjoittamista helpottaa se, että siinä voidaan leikkaa-liimaa-tekniikalla käyttää osia käräjäoikeuden tuomiosta:

Selostus käräjäoikeuden ratkaisusta saadaan kokonaan tai osittain korvata liittämällä tuomioon tai lopulliseen päätökseen jäljennös käräjäoikeuden ratkaisusta kokonaan tai tarpeellisilta osiltaan, jollei hovioikeuden ratkaisun selvyys siitä vaarannu. Käräjäoikeuden perusteluja, jotka hovioikeus hyväksyy, ei tarvitse toistaa.

En tämänkään valossa ymmärrä, miten tuomion (tai lopullisen päätöksen, mitä termiä tästä ilmeisesti pitäisi käyttää) sorvaamiseen voi kulua näin pitkä aika. Jossain asianajotoimistojen sivuilla lukee, että yleensä talousrikoksissa tuomion antoon menee yli 30 päivää, joskus monta kuukautta. Ulvilan tapaus ei ole talousrikos, vaan yhtä syytettyä syytetään yhdestä rikoksesta. Ei luulisi olevan laaja ja monimutkainen vyyhti. Työkiireitä ei myöskään ole laissa mainittu erityisenä syynä, koska tämän tuomion antaminenhan se nimenomaan on se työ, jossa luulisi olevan kiirettä. Silti lausuntoautomaatti Matti Tolvanen on jo ehtinyt kommentoida:
http://yle.fi/uutiset/professori_ymmart ... f=leiki-uu

että tapaus on erittäin vaikea. Tässä on niin monta äärimmäisen vaikeaa kysymystä ratkaistavana alkaen siitä, onko Anneli Auer syyllinen vai ei, että lykkääntyminen on ymmärrettävää, Tolvanen sanoo.

Kuinka monta äärimmäisen vaikeaa kysymystä voi olla yhdessä tuomiossa ratkaistavana? Minusta ainoa ratkaistava kysymys on syyllinen/syytön-kysymys, mutta Tolvasen mukaan tästä vasta aloitetaan?

Oikeudenkäymiskaaressa myös:
Jos hovioikeus ei muuta käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja eikä lopputulosta, edellä 15 §:n 1 momentin 5–7 kohdan sijasta riittää ilmoitus, että käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus on tutkittu ja ettei ole ilmennyt aihetta ratkaisun muuttamiseen. Tällöin hovioikeuden ratkaisussa ei tarvitse olla selostusta käräjäoikeuden ratkaisusta. Ratkaisuun on liitettävä jäljennös käräjäoikeuden ratkaisusta kokonaan tai tarpeellisilta osiltaan.

Tämä lakipätkä antaisi ymmärtää, että jos käräjien tuomiota ei muuteta (eli elinkautinen on ja pysyy), niin tuomioksi riittäisi pelkkä ilmoitus. Ei kai tällaista ilmoitusta Vaasan hovissa kirjoiteta kolmea kuukautta? Tällöin viivästyminen saattaisi merkitä sitä, että langetettu tuomio kumotaan. Mutta toisaalta, pitkäänhän noita linnatuomioitakin on tässä keississä saanut odotella...

[Kuolemannaakka]

"Tässä on niin monta äärimmäisen vaikeaa kysymystä ratkaistavana alkaen siitä, onko Anneli Auer syyllinen vai ei, että lykkääntyminen on ymmärrettävää", Tolvanen sanoo.

Juu, siitä on hyvä aloittaa=)
Vai kiistelläänkö siellä siitä, oliko kyseessä murha vai pikaistuksissa tapahtunut tappo vai peräti ihan vaan kuolemantuottamus tai hätävarjelun liioittelu...

On tämä niin äärimmäisen vaikea ollut kaiken aikaa, että joka kohdassa homma pitkittyy ja kaikki kohtuullisuuden rajat on ylitetty aika päivää. No, voi kai olla toiveikas, että pitkittyminen tarkoittaa sitä, että joku siellä nyt ainakin jotain pohtii. Vähintäänkin sitä, että mitä siihen tuomiolauselmaan oikein kirjoittaisi.

Mutta toivotaan nyt, että joku oikeasti on havainnut, että eihän tämä mennyt ollenkaan siten kuin poliisi ja käräjät väittivät. Ja sitten saisi alkaa vähän päitäkin putoilemaan, ryhtiliikettä alleviivaamaan.

[sisotalo]

Oikeustapaus ei suinkaan ole ollenkaan vaikea, muta sen käsittelyssä on elementtejä, jotka sotkevat. Erinomaisia todistajia ovat ne hoitajat, jotka ottivat Annelin vastaan ensin poliklinikalla ja sitten hoitivat häntä sairaalassa. Ihminen joka on huolellisesti suunnitellen murhannut miehensä ja turvautuu lapsen todistukseen selvitäkseen rangaistukselta, on yksi tyyppi.

Anneli on tavallinen perheenäiti, joka aluksi menee tolaltaan ja sitten riippuen yksilöllisistä voimavaroista alkaa selvittää kuka on murhaaja ja kuinka suuri vaara tästä on jälellä olevalle perheelle. Tässä suhteessa Anneli on ilmiömäinen. 36 tuntia murhasta hän pystyy vastaamaan Joutsenlahdelle, joka salaa Annelilta murhavälineen ja siis olennaisen yksityiskohdan - epäily oli ilmassa jo silloin.

Nyt on paljastunut, että siinä tutkimuksessa, jonka KKO antoi syyttäjälle aikaa talveksi 2011-12 lähdettiin rakentamaan kuvaan Annelista, joka olisi se kylmäverinen murhaaja. Välineeksi tulivat hoitajat klinikalla, jotka olivat keskenään jutelleet Annelista kahvihuoneessa. Hei olivat vain nähneet passiivisen kuoreensa vetäytyneen ihmisen. Sitä he sitten toistivat kuulustelijoille.

Viimeiseen oikeudenkäyntiin saadaan paikalla hoitaja, joka oli nähnyt hysteerisen perheenäidin. Kriisryhmästä, joka auttoi tässä tilanteessa vaietaan kokonaan.

[Sirpa]

No, jos kaikki kohtuullisuuden rajat ovat ylittyneet jo aika päivää sitten, niin olisi kyllä pitänyt kirjoittajienkin uskon jo loppua, vaan ei se vaan jatkuu ja jatkuu. Kertoo siitä, että puuduttaminen on vielä kesken.

Tämä on kuin Suomen miljardileikkaukset - viimeksi koulutuksesta (lue: lasten tukiopetuksesta) ja yhteiskunnan palveluista (lue: vähävaraisilta) ja samaan aikaan käsitellään rahan lähettämistä Kreikkaan, jotta kreikkalaiset voisivat paremmin (lue: pankit).

Mikään ei ole sitä mistä puhutaan, ja ihmisten päät vain sotketaan, ja tämä sotkeminen tuntuu nyt olevan oikein massiivinen operaatio.

Ja sisotalo hämmentää palettia minkä kerkeää. Mahdetaankohan näille oikein maksaa tästä?!

Oikeustapaus ei suinkaan ole ollenkaan vaikea, muta sen käsittelyssä on elementtejä, jotka sotkevat. Erinomaisia todistajia ovat ne hoitajat, jotka ottivat Annelin vastaan ensin poliklinikalla ja sitten hoitivat häntä sairaalassa.

Murha ratkaistaan teknisellä tutkinnalla, eikä ihmisten mielipiteillä. Jestas, kun saisin elää vielä siihen asti, että näen valtionoikeudessa nämä Suomen tuhoajat.

[peltirumpu]

Edellä olevaan arvailuun esitän omani. Minä luulen, että tällä kertaa oikeudelta odotetaan / vaaditaan yksimielistä päätöstä, eikä se synny kovin helposti. Jos Anneli taas todetaan syylliseksi äänestämällä, niin tuloshan kertoo selkeästi, että epäillys syyllisyydestä on olemassa. Ja silloinhan ei kaiken järjen mukaan syylliseksi voi tuomita. Ei ole helppo paikka tuomareille.

[Pieni liekki]

Edellä olevaan arvailuun esitän omani. Minä luulen, että tällä kertaa oikeudelta odotetaan / vaaditaan yksimielistä päätöstä, eikä se synny kovin helposti. Jos Anneli taas todetaan syylliseksi äänestämällä, niin tuloshan kertoo selkeästi, että epäillys syyllisyydestä on olemassa. Ja silloinhan ei kaiken järjen mukaan syylliseksi voi tuomita. Ei ole helppo paikka tuomareille.

Itse asiassa olen sitä mieltä, että tuomareilla on aika helppo paikka, jos vaan omaavat puhtaan omantunnon, tukeutuvat tosiseikkoihin ja kuuntelevat järjen ääntä. Eikä haittaa vaikka sydänkin olisi päätöksenteossa mukana!

[peltirumpu]

Edellä olevaan arvailuun esitän omani. Minä luulen, että tällä kertaa oikeudelta odotetaan / vaaditaan yksimielistä päätöstä, eikä se synny kovin helposti. Jos Anneli taas todetaan syylliseksi äänestämällä, niin tuloshan kertoo selkeästi, että epäillys syyllisyydestä on olemassa. Ja silloinhan ei kaiken järjen mukaan syylliseksi voi tuomita. Ei ole helppo paikka tuomareille.

Itse asiassa olen sitä mieltä, että tuomareilla on aika helppo paikka, jos vaan omaavat puhtaan omantunnon, tukeutuvat tosiseikkoihin ja kuuntelevat järjen ääntä. Eikä haittaa vaikka sydänkin olisi päätöksenteossa mukana!

Nyt tuli liian paljon vaatimuksia yhdellä kerralla. Pitää muistaa, että tuomaritkin ovat vain ihmisiä ja heidänkin pitää olla mielinkielin esimiestensä edessä. En usko vapauttavaan tuomioon, koska sehän olisi skandaali ja nolaisi ison joukon "luotettavia" virkamiehiä. Liian monta päätä olisi sen myötä pölkyllä. Toisaalta taas, tuomiokin pitää pystyä jotenkin kestävällä tavalla perustelemaan. Ei ole helppoa.