42v. nainen lähti yliopistolta ja katosi, Helsinki 7.11.2014

[skoone]

Muistaakseni hän oli liikkeellä jalkaisin. Sain kuvan reippaasta ihmisestä, keskustasta kävelee Pikku-Huopalahteen vajaassa tunnissa. Luontevin reitti vie Kaisaniemen puiston kautta Töölönlahdelle ja siitä Manskua eteenpäin.

Jotenkin tuntuu oudolta päättää päivänsä pulahtamalla matalaan, kylmään rantaveteen. Mutta toivottavasti joku ratkaisu löytyisi pian. Voi vain kuvitella millainen joulu läheisille on tulossa.

Niin, kyllä tässä enemmän kysymysmerkkejä on kuin selvyyksiä ja varmasti tuskallista omaisille kun mitään ei tiedä.

Mun mielessäni se, että puhelin löytyi saaresta viittaa siihen, että Mirakin on ollut siellä. Varsinkin jos saaresta löytyy vielä jotakin muutakin Miralle kuuluvaa. Se mitä saarella on tapahtunut niin... kaikki on mahdollista.

Suomifilmeistä tuttu hukuttautuminen lienee ihmiselle todellisuudessa aika vaikea homma, kaikki kandidaatit eivät varmaan siinä onnistu kesälläkään. Tietynlaisten lääkkeiden kanssa ehkä voi onnistua helpommin kun refleksit heikkenee mutta selvinpäin aikamoinen mielenhallinta saa olla että onnistuu.

Nyt haluan ottaa pari asiaa esiin. Vastatkaa, jos tietoni ovat väärät.
1. Mira on ollut yliopiston atk-luokassa klo 14 eikä vonut puhua äitinsä kanssa.
2. seuraavan kerran äiti ja tytär olivat puhelinyhteydessä vähän yli klo 20.
3. Puhelimeen ei vastattu ennen seuraavaa päivää jolloin joku oli löytänyt puhelimen Seuriksesta.

Mietteitä: kohtien 1. ja 2. välillä on neljä tuntia. Tietääkö kukaan missä Mira oli nuo tunnit? Kävikö vaikka lääkärissä?
Klo 20 noin, tytär soittaa äidilleen liikenteen melusta. Ei ollut silloin Seuriksessa. Meni ilmeisesti sinne puhelun jälkeen joskus klo 20 - se aika seuraavana päivänä kun puhelin löytyi.

Onko ihan totta, että Miraa on haettu reitiltä yliopisto ja Pikku Huopis? Mirahan on voinut olla missä tahansa klo 20...

[Katjaliini]

Yliopistolla on varmasti valvontakameroita joiden avulla voi selvittää joitain liikkeitä. Itse sain lähinnä kuvan, että Miralla oli tunti kesken ja ilmoitti ystävällisesti äidilleen ettei voi puhua. Mainittiin, että Mira oli lähtenyt ylipistolta äidilleen. Joten tämä lie selvitettu kameroiden tai muiden kanssa olevien kautta, että näin on tapahtunut. Sitten tämä puhelu, en tiedä miksi, mutta aikaisemmin jostain syystä luulin äidin soittaneen Miralle, mutta Mira soittikin äidille olevansa kohta perillä. Mun ajatusmaailma ei ymmärrä sitä minkätakia itsensä tappaja soittaisi äidille olevansa kohta perillä? Harmi, että asun sen verran kaukana Seurasaaresta etten voi lähteä katsomaan paikkoja..

[Imago]

Seurasaaren uimarannan puoli on valaisematon mutta ei säkkipimeä edes lumettomana aikana, olen itse liikkunut siellä polkuja pitkin syysöinä. Puhelimen löytyminen uimarannan tuntumasta ei mielestäni viittaa muuhun kuin siihen, että sen omistaja on käynyt paikalla mutta saattanut edetä sen jälkeen pidemmälle saaressa. Rannat ovat joissakin kohtaa sen verran jyrkät että pieni mahdollisuus että vahingossakin voisi joutua veteen vaikkakin epätodennäköistä. Lähistöllä myös pitkä laituri josta hyppääminen voisi olla yksi mahdollisuus omaehtoiseen katoamiseen.

Joku totesi että olisi vaikea tarkoituksella päätyä kylmään rantaveteen. Vuonna 2007 oli katoamistapaus jossa nuorimies katosi yöllä kotimatkalla työpaikaltaan ravintolasta Hesan keskustasta.
Häntä etsittiin mm. Töölönlahdesta jonka rannat ovat loivat ja matalat, varsin villkkaasta paikasta.
Satuin paikalle kun etsintävene oli rannassa josta ajattelin sen olevan vasta lähdössä.
Valitettavasti etsijät eivät olleet huomanneet minua nostaessaan vainajan edessäni pystyyn aivan lähellä, suoraan vedestä.
Tämä vain osoituksena että se oudoin ratkaisu voi olla hyvin mahdollinen.

[Katjaliini]

Ei tietenkään voi sulkea pois vaihtoehtoa että hän olisi veteen omin avuin mennyt. Hukkuneita on löytynyt vaikka kuinka ja paljon pk-seudultakin. Tietääkseni kuitenkaan kylmään mereen hukuttautuminen rannalta ei ole kovin yleistä. Alueella on suoritettu etsintöjä sekä maalla ja meressä. Ainahan se kadonnut ei löydy. Edelleenkin ihmettelen sitä miksi puhelimesta ei heti mainittu. Eikö se kuitenkin ole aika olennainen osa tutkimuksia. Taitaa poliisikin tämän katsoa itsemurhaksi tai onnettomuudeksi unohtamatta tietysti omaehtoista katoamista.

[transylvanian]

Nyt kun muuten oli myrskyisää ja olettavasti myös kovat aallot Helsingissä - niin mitenkäs mahdollinen ruumis suhtautuu aallokkoihin? Nouseeko vajonnut ruumis pintaan, ja syöksevätkö aallot ruumista rantaan vai päinvastoin kauemmas merelle? Siis jos ruumis jossain vedessä olisi. Anteeksi jos on tyhmä kysymys, en ole perehtynyt merivirtoihin.

[Täysi Purenta]

Kelluva kappale tulisi aallokon mukana rantaan. Pohjaan uppoavan voisi pohjavirtaus viedä johonkin ihan muualle. Samoin jos ruumis takertuisi johonkin pohjaroskaan tai juurakkoon, se voisi jäädä veden alle silloinkin, kun kaasuuntuminen sen muuten pintaan nostaisi. Periaatteessa ja tyynessä vedessä ruumis menee ensin pohjaan ja muutaman päivän sisällä kohoaa taas pintaan upotakseen sitten taas aikanaan takaisin.
Tähän aikaan vuodesta merivedessä näkyvyys on liki nollaa, eikä Itämeri enää vuosikymmeniin ole kirkas ollut paremmassakaan kelissä. Kalmo voi kellua ihan hyvinkin hollilla ilman, että sitä kukaan huomaa. Sukeltajakin voi mennä ihan vierestä ohi. Sen vuoksi ruumiskoirat ovat niin tärkeitä.
Keväällä tapahtuu ilmiö jossa kylmä ja lämmin pinta- ja pohjavesi "vaihtavat paikkaa". Tällöin ainakin järvivesissä nousevat monet pinnan alla olleet kalmot pintaan. Sitä en tiedä, käyttäytyykö merivesi samoin? Usein syksyn ja talven vesiin kadonneet löytyvät keväällä, kun väki alkaa siivota mökkirantoja ja kalastajat veneineen aktivoituvat ryteikköisempiä rantavesiä koluamaan.

Tuli muuten mieleen aikapäivää sitten näillä kulmin sattunut tapaus, jossa erään miehen arveltiin hukuttautuneen. Hänet oli jopa nähty seisovan erään uimarannan laiturilla. Järvi oli kohtuullisen kokoinen ja sitä tutkittiin tuloksetta kauan. Vasta seuraavana kesänä ruumis löytyi. Juuri sen samaisen uimarannan laiturin alta, missä se oli varmasti ollut koko ajan. Se oli paikka johon pikkupojat sukeltavat, mutta jonne tuskin lähtee änkeytymään täysikasvuinen laitesukeltaja. Eikä laiturinalusia tietenkään naarata kuten muuta järveä.

[reppuli]

Kipaisin joutessani Maanmittauslaitoksen palvelusta ilmakuvan alueelta Pikku Huopalahti - Seurasaari. Linkin takaa löytyy, saa zoomattua ihan kivasti ja on melko tarkka. En ole itse vielä ehtinyt tutkiskella, mutta siltä näyttää, ettei ole kovin puskainen tuo saari.

http://extrazoom.com/image-23972.html

Ilmakuva on siis Maanmittauslaitoksen avointa dataa, saa käyttää mihin tarkoitukseen haluaa. Kuvanjakopalvelu toimii flashilla, en tiedä saako siitä kuvaa jotenkin tallennettua omalle koneelle, voi olla ettei saa. (Käytin tuota palvelua kun siinä on helppoa zoomailla ja on niitä harvoja jotka jakaa kuvan täysikokoisena.)

[poepporoo]

^ No, kävimne itseasiassa tänään kiertämässä Seurasaaren lenkin. Ja kyllähän sieltäkin puskaa, kumparetta, möykkyä ja puustoa löytyypi. Eli piilopaikkoja löytyisi, mutta miksi kukaan sellaiseen menisi...paitsi ehkä jos oikoisi kävelyreitiltä, ja kuukahtaisi kesken matkan teon. Moni varmaan, kuten itsekin, kävelee rantoja pitkin, missä kävelytietkin kulkevat. Kurkkasin muuten varmuudeksi roskiksiin sekä uimalan aidan yli. Kamala hyisevä ja kylmä paikka koko saari näillä keleillä, hyrr!

[kettulainen]

Itsemurhaan ei ole mitään tiettyä kaavaa tai ihmistyyppiä, joka sen tekisi. Sanotaan, että pahasti masentunut ihminen ei tee itsemurhaa, mutta kun hänellä menee vähän paremmin, hän saattaa sen tehdäkin. Se hämmästyttää läheisiä, koska kaiken piti olla hyvin. Mutta näitä on.

Itsemurhan voi tehdä vuosien harkinnan jälkeen tai päähänpistosta. Asiat saattavat olla hyvin tai huonosti. Ja jos naiselle tehty isompi leikkaus/ollut sairauksia, hänellä on hyvinkin voinut olla ns. ymmärrettävä syy tappaa itsensä.

No joo. Itselleni tuli mieleen, että onhan soitto voinut olla tavallaan varmistus, että joku tajuaisi olla huolissaan eli tajuaisi naisen tehneen itselleen jotain. Kun sanoo, että on kohta perillä eikä olekaan, niin väkisin siitä huolestuu. Ehkä se olikin täysin toivottu reaktio. Mutta ehkä ei sitten ole ajateltu, miten sen jälkeen pitäisi toimia. Puhelin on voitu jättää tarkoituksella vaikka paikannustietoja varten tai sitten muuten vaan. Näin ollen olisi varmaan itse mennyt mereen.

Yksi vaihtoehtovoisi olla sairauskohtaus. Vaikka puhelun jälkeen koettu aivoverenvuoto, joka tekee hallaa jollekin osalle aivoissa niin, että käytös muuttuu. Voinut sen jälkeen lähteä harhailemaan jonnekin, ja ehkä hukata puhelimen, loukata itsensä tai tuupertua jonnekin. Onhan näitäkin. Itse vähän aikaa sitten jouduin soittamaan ambulanssin juurikin vähän päälle 40 vuotiaalle naiselle, kun sai sairauskohtauksen keskellä katua. Hän vieläpä toipui siitä nopeasti, mutta oli päästään aivan sekaisin, ei ensin edes tiennyt nimeään.

[Atlanta]

Vaihtoehtoja on paljon.
Mutta kun olen runsaalla mielikuvituksella varustettu ja dramatiikkaan taipuvainen, niin ajattelin , että tuo:olen kohta perillä, tarkoitti jotain muuta kuin sitä, että on kohta äitinsä luona.
Jospa hän tarkoitti, että on kohta perillä maallisen matkansa päässä.
Siis juuri antoi vihjeen.

Kyllä sitä tässä maassa om itsareita tehty niin, että on hyiseen veteen hukuttauduttu.

[Man]

Seurasaaren uimarannan puoli on valaisematon mutta ei säkkipimeä edes lumettomana aikana... Rannat ovat joissakin kohtaa sen verran jyrkät että pieni mahdollisuus että vahingossakin voisi joutua veteen vaikkakin epätodennäköistä...Joku totesi että olisi vaikea tarkoituksella päätyä kylmään rantaveteen...

Perjantaipäivä, ehkä koko viikko, sisätiloissa tietokoneluokassa, viikonloppu alkaisi saunalla vanhempien luona, ilmassa syksyn ensimmäisiä talven puraisuja. Minusta ei ole mitenkään outoa, että Miran kaltainen ulkoileva, liikkuva ja mielen hiljentymistä harrastava nainen kävelisi pidemmän kaavan mukaan tuulisia rantoja pitkin vanhempiensa luo.

Arkadiankatua Mechelinikadun yli Hietalahteen, Sibeliuspuistoon ja Meilahdenpuistoon. Lisäreitti Seurasaareen ennen kuin suuntaisi pohjoista kohti vanhempien luo. Ehkä hän soitti vaikka vilkaalla Mechelinin- tai Paciuksenkadun kohdalla äidilleen, ennen kuin reitti vei taas kohti tuulisempia rantoja.

Tuolloin perjantai-iltana lämpötila oli noin 0 ja rantakalliot ensimmäisiä kertoja syksyllä liukkaassa jäässä. En tunne Seurasaaren rantoja, mutta olosuhteet mahdollistavat ihan suunnittelemattoman onnettomuudenkin.
http://www.accuweather.com/fi/fi/helsin ... her/133328

[titti12]

Löytyiköhän Seurasaaresta muuta kuin puhelin? Jospa hän oli mennyt tarkoituksella uimaan ennen saunomista jos oli pyyhe mukana, ja sitten hukkunut.

Tai sitten, joku sanoi, että olisi oikaissut Kaisaniemen puiston kautta, eikö sen sanota olevan yksi keskustan vaarallisimmista paikoista?

[cicero]

Aikanaan tuo Pikkuhuopalahti-keskusta oli mun jokailtainen kävelylenkki. Muistaakseni yhteen suuntaan kävelin n. 20 minuuttia (Forumille) Seurasaari ei mitenkään sovi tuohon reitille ja Manskulla on tuohon aikaan melko vilkasta.

[skoone]

Aikanaan tuo Pikkuhuopalahti-keskusta oli mun jokailtainen kävelylenkki. Muistaakseni yhteen suuntaan kävelin n. 20 minuuttia (Forumille) Seurasaari ei mitenkään sovi tuohon reitille ja Manskulla on tuohon aikaan melko vilkasta.

Laitoin aiemmin tällaisia mietteitä

"Nyt haluan ottaa pari asiaa esiin. Vastatkaa, jos tietoni ovat väärät.
1. Mira on ollut yliopiston atk-luokassa klo 14 eikä vonut puhua äitinsä kanssa.
2. seuraavan kerran äiti ja tytär olivat puhelinyhteydessä vähän yli klo 20.
3. Puhelimeen ei vastattu ennen seuraavaa päivää jolloin joku oli löytänyt puhelimen Seuriksesta.

Mietteitä: kohtien 1. ja 2. välillä on neljä tuntia. Tietääkö kukaan missä Mira oli nuo tunnit? Kävikö vaikka lääkärissä?
Klo 20 noin, tytär soittaa äidilleen liikenteen melusta. Ei ollut silloin Seuriksessa. Meni ilmeisesti sinne puhelun jälkeen joskus klo 20 - se aika seuraavana päivänä kun puhelin löytyi.

Onko ihan totta, että Miraa on haettu reitiltä yliopisto ja Pikku Huopis? Mirahan on voinut olla missä tahansa klo 20..."

Kommentoisin vielä sitä, että puhutaan Kaisaniemen puiston läpi kulkemista silloin kun lähdetään yliopistolta. Olisiko kuitenkin mahdollista, että kun lähtee Pikku Huopalahteen yliopistolta, niin ehkä menisi vaan Taidemuseon takaa Mantskulle? Asemalta menee myös busseja Huopikseen. Mitä jos nainen hyppäsi väärään bussiin ja jäi pois vaikka Paciuksen kadulla tai vielä lähempänä Seurasaarta ja päätti käydä pienellä lenkillä Seuriksessa? Siis jos oli lähtenyt yliopistolta.

[poepporoo]

^Kello 14. ja 20. välillä on kylläkin 6 tuntia, ei neljää. Sivu huom. Tuosta reitistä vielä. Kyllähän pikkuhuopalahteen pääsee myös tuota seurasaaren viereistä tietä. Tietä, mikä menee allergiasairaalan ohi munkkiniemeen. Siitä ympyrän muotoisen Mc donaldsin kohdalta nimenomaan alkaa pikku-huopis. Puistoaluetta lähellä on myös jonkinlainen joki/lahden pohjukka. Jospa määränpäähän, vanhempien luo olisi käytännöllisin reitti ollutkin näin; ympyrä Mäkiltä sisään pikku-huopikseen?? Siihen nähden seuris ei olisi kovin suuren lenkin takana...