Puhutaanpa välillä rahasta. Koko Euroopan laajuinen pankkikriisi, troikat, EU:t, uudet komissiot sun muut, tähtäsivät vain yhteen asiaan - ja se on nyt uutisen mukaan aloittanut toimintansa viime kuussa.
Enää ei ole ongelma pelastaa minkäänlaista - tappiollistakaan - pankki- ja rahoitustoimintaa. Me teemme sen jatkossakin. Tavoite on saavutettu. Nyt sitten odotamme, että mitä tapahtuu ja kenen käsissä todellisuudessa on kaikkien Eurooppalaisten rahat, ja mihin se joku seuraavaksi tähtää.
Pankkiunioni polkaistaan käyntiin tänään
Tiistai 04.11.2014 klo 12:38 (päivitetty ti 13:18)
Euroopan pankkiunionin ensimmäinen osa, yhteinen pankkivalvontamekanismi, aloittaa toimintansa.
EU:n pankkisektorin suuri sääntelyuudistus eli pankkiunioni sai Euroopan parlamentin lopullisen hyväksynnän keväällä.
Tuolloin hyväksyttiin kolme pankkiunionin keskeistä osaa: pankkien kriisinratkaisuneuvoston ja pelastusrahaston perustamisen, talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamisen ja sijoittajavastuuta koskevat säännöt.
Pankkiunioni tulee täyteen toimintaan vaiheittain. Uudet vakavaraisuussäännöt tulivat voimaan vuoden alussa. Suurimpien pankkien valvonta siirtyy Euroopan keskuspankille nyt. Pankeilta koottava pelastusrahasto on tavoitekoossaan arviolta vasta 2020-luvulla.
Pankkiunionin perustana ovat yksityiskohtaiset pankkien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta sekä kriisinratkaisua koskevat yhteiset säännöt.
EKP valvoo
Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mukaan pankkivalvontamekanismi tarkoittaa sitä, että kaikkia pankkeja pyritään valvomaan yhdenmukaisella tavalla. Yhteisen valvonnan vetovastuu on EKP:llä, ja kansalliset valvojat auttavat sitä. EKP:n suoraan valvontaan tulee 120 merkittävintä pankkia ja muuta luottolaitosta euroalueelta.
Suomesta mukana ovat Danske Bank, Nordea ja OP-Pohjola-ryhmä. Ne kattavat noin 90 prosenttia Suomen pankkisektorista taseen koolla mitattuna.
EKP perustaa erilliset valvontatiimit kutakin pankkia varten. Päätökset tehdään EKP:n valvontaneuvostossa, viime kädessä EKP:n neuvostossa. Tarvittaessa EKP voi ottaa minkä tahansa näistäkin pankeista suoraan valvontaansa, jos se esimerkiksi ei ole tyytyväinen kansallisen valvojan toimintaan.
Käytännön toimia
Niillä pankeilla, joilta löytyi pääomavajeita, on kuudesta yhdeksään kuukautta aikaa hoitaa asiat kuntoon. Suunnitelmat tulee toimittaa EKP:lle jo marraskuun alkupuolella.
Ensisijaisesti vajeet on pyrittävä kattamaan yksityisin varoin, esimerkiksi osakeanneilla. Jos tämä ei onnistu,
voidaan käyttää julkisia varoja EU:n valtiontukisäännösten mukaisesti.
Tällöin turvaudutaan ensi vaiheessa pankin kotimaan kriisirahastoon tai vastaaviin kansallisiin toimiin. Jos maa ei pysty tukemaan pankkia, se voi kääntyä Euroopan vakausmekanismin (EVM) puoleen.
EVM:n varoja annetaan ensisijaisesti valtion kautta, mutta viimekätisenä vaihtoehtona on myös pankkien suora pääomitus. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tätä ennen on turvauduttava laaja-alaisesti sijoittajanvastuuseen pankin pääomittamiseksi.
Kriisirahastoa pystytetään
Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston perustaminen on parhaillaan käynnissä, ja sen pitäisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.
Varsinainen kriisinratkaisutoiminta alkaa, kun yhteisen kriisirahaston kerryttäminen käynnistyy vuonna 2016.
Edellytyksenä on lisäksi, että pankkiunionimaat ovat siihen mennessä ratifioineet yhteistä rahastoa koskevan hallitusten välisen sopimuksen.
Muun muassa vuoden 2014 talouden Nobelin voittanut ranskalaisprofessori Jean Tirole pitää EU:n pankkiunionia loistavana ideana, joka onnistuessaan johtaa yhtenäisiin pelisääntöihin ja siihen, että kansalliset regulaattorit eivät joudu toimimaan yksinään poliittisessa paineessa.
Antti Lehmusvirta
[email protected]
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/pankk ... 1411706449
Siinä meillä nyt sitten on melkoinen rakennelma, jolta ei tarvitse enää perätä edes vastuuta, eikä tarvita Koivistojen konklaaveja selvittelemään, riittää kun verovaroin hoidetaan sopivasti ja sopivin väliajoin kuntoon. Pankki ei ole ongelma, vaan rahan luominen, jota voidaan tehdä tyhjästä pelkillä korkonumeroilla, jotka sitten on vielä siirrettävä ihan käyväksi valuutaksi.
Kannattaa kuunnella ja katsoa tämä Soinin haastattelu oikein tarkasti - nimittäin kun tämä pankkiunioni luotiin, kukaan ei saanut sanoa ei - oli jopa vaarallista ajatella muulla tavoin, sanoo Soini. Tulevaisuus näyttää, että mikä sitten on koko operaation todellinen, poliittinen tarkoitus, päämäärä ja tavoite. Ei se tähän lopu.
https://www.youtube.com/watch?v=YNNM6ys6NCw
Sitten tulevia lieveilmiöitä ennakoiden:
MAKSULIIKENNE
Syyllinen selvisi - Kaikkien pankkien asiakkaita jäänyt ilman rahojaan
Talouselämä julkaistu 40 min. sitten
Kaikkien pankkien maksuliikenteessä on tänään viiveitä, kertoo Finanssialan keskusliitto.
Pankkien välittämät maksut kirjataan tileille normaalia myöhemmin. Viivästys johtuu yhteisessä eurooppalaisessa maksujärjestelmässä yöllä ilmenneestä häiriöstä.
Maksut eivät ole siirtyneet normaaliin tapaan eteenpäin, eivätkä siksi ole ehtineet asiakkaiden tileille vielä aamulla. Tilanne on sikäli ikävä, että monella suomalaisella on tänään palkkapäivä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/syyll ... n/a2283076
Myös:
http://summa.talentum.fi/article/te/uusimmat/118293
Miltä näyttää aate pankkiunionin takana? - Kasvatustieteiden professori arvelee, että kohta on aika, kun jo lapsetkin hyppivät katoilta alas. Kauhistuttava maailmankuva - ja tuntuu käsittämättömältä, että mitään voimaa ei löytynyt estämään tätä rahamaailman kehitystä. Mutta - ymmärrettävää, vaikka ei hyväksyttävää - jokainen tässä systeemissä päätäntäasemassa ollut, on ajatellut vain omaa hyötyään, kun olisi pitänyt olla ajamassa yhteisiä asioita, ja ajatella lastemme tulevaisuutta.
15.12.2014
Kasvatustieteen professori: Laitetaanko tehottomat lapset hyppimään katoilta?
Peruskoulujärjestelmä ja kasvatustieteet nostivat Suomen Pisa-kärkeen, sanoo konkariprofessori. Nyt kouluihin ollaan tuomassa liike-elämän oppeja.
Päättäjien piirissä opetusopillinen sivistys ja ymmärrys ovat pelottavasti kateissa, katsoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä .
– Takana ovat ajat, jolloin (koulussa) korostettiin lapsen kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipideosatossa maantaina.
Uusikylä ottaa kantaa kasvatuspsykologian professorin Kirsti Longan ja toimitusjohtaja Esko Hannulan marraskuiseen Vieraskynä-kirjoitukseen, jossa he peräsivät työelämän taitojen opettamista peruskoulussa.
Uusikylä paheksuu, että kouluun tuotaisiin liike-elämän terminologia, kuten ”asiakkaat, tiimipelaajat, itsensä johtaminen ja verkkoälykkyys”.
– Miksi ihmeessä koulussa pitäisi kasvattaa ”tulosta tekeviä johtajia”? Miksi koulussa pitäisi oppia, että ”työkaveri on resurssi”?
Miksi ihmeessä koulussa pitäisi kasvattaa tulosta tekeviä johtajia."
– Kasvatukseen ovat kuuluneet itsestään selvinä yhteistyötaidot, joita nyt kaupataan ”tiimityönä”. ”Päätöksentekotaitoa” on aikaisemmin kutsuttu ajatteluksi, Uusikylä sivaltaa.
Hän muistuttaa, että ajatteluun liitettiin ennen moraalitaju, mutta ei tuloksentekoa. Professorin mukaan yhteiskunnan eliitti arvosteli aikanaan kovin sanoin peruskoulua, joka tasa-arvoisti suomalaista koulua tavalla. Arvostelu loppui vasta, kun peruskoulun tulokset nostivat Suomen Pisa-vertailun kärkeen.
Nyt suunta on toinen, ja emeritusprofessorin mielestä ollaan hyvää vauhtia matkalla kilpailu- ja markkinakouluun.
– Opetusministeriön visiot ja strategiat ovat lievästi ilmaisten yksipuolisia.
– Elääkö ministeriössä vielä idea korkeakouluihin pääsystä pelkän koulutodistuksen perusteella? Silloin preppauskurssit alkavat päiväkodista, ja tehottomat lapset alkavat hyppiä katoilta, Uusikylä varoittaa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... n-katoilta
Miksi demokratiassa koko ajan viljellään eliitti -sanaa. Voisiko joku nyt antaa määritelmän, että miten meidät jaetaan eliittiin ja ei-eliittiin? Ja kuka tuon jaon suorittaa?
Ja lukeekaa ja googlatkaa seuraavaksi, että miten peruskoulusta säästetään, miten määrärahoja tiukennetaan miljoonilla ja miljardeilla, ja miten edessä on lomautuksia ja koulujen sulkemisia ja opetuksen karsimista.
Tätä operaatiota seurasin jo vuonna 2011 hejacissa, jolloin - Luojalle kiitos silloin! - peruskoulun lakien kokonaisuudistus jäi pöydälle täysin "tarkoitushakuisena".
Tuo tarkoitushakuisuus tarkoitti aatetta, jossa kaikki tukiopetus siirretään parhaimmille oppilaille, millä heitä ryhdytään tsemppaamaan entistä paremmiksi menestyjiksi. Tukea tarvitsevat jätetään vastaavasti oman onnensa nojaan.
Operaatio ei mitä ilmeisemmin tuota kautta onnistunutkaan, ja nyt se sama tehdään rahan kautta. Enää ei ole varaa palkata koulunkäyntiavustajia ja tukiopetustoimintaa sitä tarvitseville, ei mitään.
Jossain vaiheessa varat sitten vaivihkaa siirretään huippupätevien johtajatsemppaamiseen.
Ja tälle ajattelulle löytyy kyllä ihan aatekin, ja sitä tuntuu nyt todennäköisesti ymmärtämättään kannattavan suuri joukko ihmisiä. Ja tämä ajattelua luotiin propagandalla ja manipuloimalla - myös tällä palstalla. Propagandan ja manipuloinnin suurin voima, joka aina toimi ja puri kansalaisiin, oli ahneus ja kateus.
Väheneekö trollaus nyt, kun operaatio on valmis?
Päättäjien piirissä opetusopillinen sivistys ja ymmärrys ovat pelottavasti kateissa, katsoo kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä .
Kyllä, pelottavaa, kun nämä tehokkaat Jugend-nuoret sitten aikanaan pääsevät päättämään meidän heikompiosaisten kohtaloista, jolloin moraalia ei enää tunneta edes sanana, vaan uunien tehokkuus - kaiken muun tehokkuuden ohella - on se tärkein kriteeri.
Meillä se lähtee jo peruskoulukasvatuksesta ala-asteelta:
Sodan päätyttyä Hitler-Jugend lakkautettiin. Silloisen Hitler-Jugendin jäsenyys on kuitenkin ollut pakollisesta luonteestaan huolimatta raskas taakka monelle siihen kuuluneelle saksalaiselle. Kuuluisimpia Hitler-Jugendin jäseniä ovat entinen liittokansleri Helmut Kohl ja paavi Benedictus XVI. Suomessa oikeistoradikaali Lapuan liikettä ja IKL:ttä myötäilyt poliittinen nuorisojärjestö sinimustat otti vaikutteita Italian fasistien lisäksi myös Saksan kansallissosialisteilta. Kulttuurisuhteita pidettiin yllä etenkin Saksan Hitler-Jugendin kanssa, jolta otettiin runsaasti vaikutteita.[3]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hitler-Jugend
Eikö tämä kokoomuksen nuorten johtaja pitänyt tätä Lapuan liikkeen paitaa päällään, ja toinen taas kertoi, että lapsilisät pitää ottaa heikompiosaisilta pois, etteivät lisäänny. Kolmas jo suoritti omaehtoista elliminointia pihapiirissä. Yksi eliitin edustaja edellä myös maksaa itsensä rikoksista selvemmille vesille. Yksi heistä - kokoomuksesta - jo tuomitsi pääpuolue kokoomuksen kainostelun ja ilmoitti, että hänhän vain toimii heidän olevan, aatteensa mukaan sitä sievistelmättä ja peittelemättä.
Hitler sentään joutui tuhoamaan juutalaiset, saadakseen rahaa, tämä järjestelmä oli huomattavasti ovelampi ja näppärämpi. Ja niin kauan kuin jengi pyörii tuolla Ulvilan pyöreässä huoneessa näkemättä ilmi selvää totuutta ja huijausta nenänsä edessä, ei ole toivoakaan, että he pystyisivät näkemään jotakin näin jättimittavaa - koko elämään ja tulevaisuuteen - liittyvää huijausta.