Lasten kertomukset

[Kuolemannaakka]

[Herätkäähän jo niistä päiväunelmistanne.

Ps. käyntejä on todistettavasti kaksi, ensin se milloin Emma näki Jukan olevan seisomassa ja toinen käynti kun kirkaisee.

Muut "käynnit" sisotalokin ottanut kolmen käynnin kerrat, ovat kun Emma on YRITTÄNYT KURKKIA KOLME KERTAA eli ollut kaukana olohuoneesta ja takkahuoneen ovi-aukosta.

Muistakaa, että Emma oli palannut omaan huoneeseen ja EI OLLUT USKALTANUT SYTYTTÄÄ VALOJA eli räiske oli jatkunut ja tässä kohtaa Emma erottaa lasin särkymisäänen.

Siis en uskalla sytyttää valoja, jos se ikkunaa rikkova rosvo tulee tänne, jos näkee valon.

Yksinkertaista rakkaat watsonit.

Hieman loogisuutta peliin pyytäisin.

Mutta tätähän mieltä minä justiinsa olen kaiken aikaa ollutkin. Kaksi käyntiä: ensimmäinen, kun ikkunassa oli pieni reikä ja rikkomisessa tauko (kun hänet komennettiin nukkumaan, ei kukaan rikkonut ikkunaa... myös poika on kertonut rikkomisessa olleen lyhyen tauon); toinen puhelun aikana kun kirkaisee. Kolmas kerta ei ollut mikään käynti, vaan kirkaisun jälkeen kun perääntyi eteiseen, niin ehkä sieltä katsoi ja näki murhaajan poistumisen.

Tällaiseksi minä olen asian käsittänyt vuodesta 2010. Tämä on myös ympätty Diabolik-stooriin, mikä mielestäni edelleenkin pitää hyvin pintansa, vaikka ajat ja tiedot ovat syksystä 2011 muuttuneet=) Tosin sen toisen halon unohdin silloin vahingossa.

Tuossahan ne kaikki tapahtumat ovat, jos joku uusista ei vielä ole lukenut http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 40#p438931


Lähinnä tämä "tytön käymiset" -päätelmä perustuu ihmisen käyttäytymisen logiikkaan, tytön käytökseen nauhalla ja fyysisiin seikkoihin (lasinpalat lattialla) ja Auerin ja tytön kertomuksiin. Kertomuksille pitää kuitenkin panna pienempi paino kuin faktoille.
Kertomukset ovat osin ristiriitaiset ja sekavat, niinpä niistä on otettava totuus irti sovittamalla ne tiettyihin faktoihin ja loogiseen käytökseen.

Jatkuvasti edestakaisin makuuhuoneensa ja takkahuoneen väliä seilaava lapsi ei ole kovin looginen ajatus, vaikka se tietysti voi mahdollinenkin olla.

[sisotalo]

Näin Naakka kuvaa Amandan ensimmäisen käynnin, ei takkahuoneessa vaan olohuoneessa ihmettelemäössä ukkosta.
”Isi”, pieni pelästynyt ääni kuiskasi samassa olohuoneesta. ”Mikä siellä pamahti?”. Jukka kiersi takansyrjää välttäen astumisen lattialla olevien lasinsirujen päälle ja meni olohuoneen puolelle. ”Ukkonen vain, kulta… ukkonen vaan paukkui… menepä nukkumaan, ok?” hän sanoi tytölle, joka seisoi olohuoneen matolla. ”Heräsin, kun pamahti jossain…” tyttö tarttui hänen kädestään hetkeksi kiinni. ”Mene vain nukkumaan, ei mitään hätää… ukkonen se vain..” Jukka lohdutteli, vain vaivoin oman pelästyksensä salaten, ja saattoi tytön lähes eteiseen saakka. ”Se oli vaan ukkonen”, tyttö sanoi huoneensa ovea sulkiessaan, mutta Jukka saattoi yhä kuulla pelon hänen äänessään.
Tämä ei kuitenkaan täsmää sen kanssa, että Amanda kertoi lasinsiruja olleen paljon. Tässä tarinassa on vain lyöty reikä oveen, lasisirpaleet ovat vielä edessäpäin tarvitaan toinen käynti, hyvin pian ja vasta sitten Amanda menee omaan huoneeseensa pelkäämään

[Kuolemannaakka]

Näin Naakka kuvaa Amandan ensimmäisen käynnin, ei takkahuoneessa vaan olohuoneessa ihmettelemäössä ukkosta.
”Isi”, pieni pelästynyt ääni kuiskasi samassa olohuoneesta. ”Mikä siellä pamahti?”. Jukka kiersi takansyrjää välttäen astumisen lattialla olevien lasinsirujen päälle ja meni olohuoneen puolelle. ”Ukkonen vain, kulta… ukkonen vaan paukkui… menepä nukkumaan, ok?” hän sanoi tytölle, joka seisoi olohuoneen matolla. ”Heräsin, kun pamahti jossain…” tyttö tarttui hänen kädestään hetkeksi kiinni. ”Mene vain nukkumaan, ei mitään hätää… ukkonen se vain..” Jukka lohdutteli, vain vaivoin oman pelästyksensä salaten, ja saattoi tytön lähes eteiseen saakka. ”Se oli vaan ukkonen”, tyttö sanoi huoneensa ovea sulkiessaan, mutta Jukka saattoi yhä kuulla pelon hänen äänessään.
Tämä ei kuitenkaan täsmää sen kanssa, että Amanda kertoi lasinsiruja olleen paljon. Tässä tarinassa on vain lyöty reikä oveen, lasisirpaleet ovat vielä edessäpäin tarvitaan toinen käynti, hyvin pian ja vasta sitten Amanda menee omaan huoneeseensa pelkäämään

Minusta lapsi, joka nauhalla näkee ikkunan kokonaan rikki, sekoittaa muistikuviaan "ensimmäistä käyntiä" miettiessään (ihan samalla tavalla, kun jossain kertomuksessaan muisteli puukon olleen jo valmiiksi lattialla). Mielestäni ikkuna ei ole voinut olla kokonaan hajalla = paljon lasinsiruja, koska:

1. Lapsen mukaan Jukka oli ikkunan vieressä / sängyn päädyssä. Paljain jaloin?? Miten lattialla voisi olla paljon lasia, mikäli Jukka siinä vieressä seisoskeli?

2. Koska ikkuna oli kolmikerroksinen, putosi ikkunaa rikkoessa pääosa palasista ULKOpuolelle, ja vasta aivan lopuksi lasia tuli sisään. Miten lasi voisi olla jo aivan kokonaan hajalla tytön tullessa (missä ikkunaverho? Pudonneena??), mutta sisääntulijasta ei olisi mitään merkkiä? Mitä huppumies puuhailisi vähintäänkin minuutin sillä aikaa, kun tyttö käy paikalla, ja ikkuna jo olisi täysin rikki? Miksi hän ylipäätään tässä tapauksessa pitäisi jonkun tauon?

3. Tyttö ja poika ovat kertoneet, että lasinrikkomisäänet alkoivat uudestaan pienen tauon jälkeen. Jos ikkuna olisi jo ollut lähes kokonaan hajalla tytön käydessä, mitä ikkunaa huppumies vielä voisi rikkoa?

Minusta tytön ekalla käynnillä joko ei ole lasia lainkaan lattialla, ja tyttö vain sekoittaa käynnin siihen näkyyn, minkä hän näki isänsä kuolleena nähdessään, tai sitten ikkunassa on vain suht pieni reikä, joka on tehty sen takia, että murhaaja saisi oven aukaistua.

Lisäteesi: jos Jukka oli terassinoven läheisyydessä tytön tullessa huoneestaan, heillä oli suora näkemälinja toisiinsa olohuoneen poikki. Tällöin Jukka olisi heti kiirehtinyt tyttöä vastaan olohuoneeseen, eikä olisi päästänyt tätä lähellekään takkahuoneen oviaukkoa. Hän olisi halunnut estää tytön pelästymisen ja toisaalta sen, ettei tämä astu lasien päälle. Annelin jonkun kertomuksen mukaan Jukka meni jossain vaiheessa olohuoneeseen. Samoin Anneli ei koskaan muistanut nähneensä tyttöä: tämäkin viittaisi siihen, että tyttö käännytettiin Jukan toimesta huoneeseensa jo olohuoneesta.

[sisotalo]

Minusta tytön ekalla käynnillä joko ei ole lasia lainkaan lattialla, ja tyttö vain sekoittaa käynnin siihen näkyyn, minkä hän näki isänsä kuolleena nähdessään, tai sitten ikkunassa on vain suht pieni reikä, joka on tehty sen takia, että murhaaja saisi oven aukaistua.

Niin minustakin ja niin Amanda yrittää selittää poliisille 1.12.06, mutta hänet keskeytetään kun hän yrittää sanoa, että toisella kerralla oli laseja.

Ei näiden kahden käynnin kanssa ole mitään hamminkiä muuten kuin, että HO nimittää ensimmäiseksi käynniksi sen kerran kun lasia oli jo paljon ja siten toisen käynnin aikana isä makasi kuolleena veitsi vieressään. SE TAPHTUI HON MUKAAN ENNENKUIN HÄTÄPUHEU ALKOI.

Kolmas kerta on se todellinen isän näkeminen ajassa 03.14 Tässä HO palaa todellisuuteen.

On siis pohdittava mitä HO arvelee tapahtuneen takkahuoneessa ennen kuin Anneli aloitti Hätäpuhelun. Ei HO mitään arvele, tämä jää siihen osastoon, joka on selvittämättä ja joka siis täytyy tulkita syytetyn hyväksi. Näin sumenee HO yleensä kirkas todistelu. Tuomiossa ei ole hajuakaan siitä kuinka tapahtumat menivät todellisuudessa. Siellä on rakennettu vaihtoehtoinen tapahtumien kulku Annelin todistuksen perusteella. Anneli ei tiedä oikeastaan mitään Amandan liikkeistä

[Nicht schuldig]

Johtunee siitä, koska syyttäjä syyttää, eikä tee muuta, vaikkakin laissa ja muualla on hienosti puoltavia että vastaan olevat seikat pitää tuoda esiin, niin käytännössä ei ole näin.

Syyttäjä kehittää teorian millä saada syylliseksi epäilty tuomittua eikä vapautettua.

Kaikki sanomiset ja epäselvyydet puoltaa tätä taktiikkaa, vaikka se olisi erittäin härskiä syytetyn oikeusturvan kannalta.

Suomessa kun ei ole oikeudenmukainen oikeuslaitos/syyttäjä/poliisi/asianajajat, vaan on vain syytetty ja joka osoittaa itse syyttömyyden niillä keinoilla kuin hänelle sallitaan tässä koko ruljansissa.
Eli suomessa syylliseksi epäilty on aina syyllinen, niin kauan kuin hän pystyy syyttömyytensä osoittamaan.

Herätkäähän jo niistä päiväunelmistanne.

Ps. käyntejä on todistettavasti kaksi, ensin se milloin Emma näki Jukan olevan seisomassa ja toinen käynti kun kirkaisee.

Muut "käynnit" sisotalokin ottanut kolmen käynnin kerrat, ovat kun Emma on YRITTÄNYT KURKKIA KOLME KERTAA eli ollut kaukana olohuoneesta ja takkahuoneen ovi-aukosta.

Muistakaa, että Emma oli palannut omaan huoneeseen ja EI OLLUT USKALTANUT SYTYTTÄÄ VALOJA eli räiske oli jatkunut ja tässä kohtaa Emma erottaa lasin särkymisäänen.

Siis en uskalla sytyttää valoja, jos se ikkunaa rikkova rosvo tulee tänne, jos näkee valon.

Yksinkertaista rakkaat watsonit.

Hieman loogisuutta peliin pyytäisin.

En ole muuta tässä hakemassakaan kuin loogisuutta ja hieman analyyttistä ajattelutapaa.

Tässä Amandan käyntikertojen miettimisessä olen lähentynyt aika pitkälle sitä, mitä Finnilä nyt vuonna 2014 sanoi hovissa. Hän sanoi suurinpiirtein näin, että on aikajakso, jolloin Amandan on voinut tehdä molemmat havainnot saman jakson sisällä.
Aika alkaisi 2.42 ja päättyisi 3.14 kirkaisuun.

Jos ajatellaan, että kirkaisukohta on isän näkemiskohta ja samalla kohta, jossa hän näkee koko huoneeseen, on siis ajallisesti murhaajan näkeminen ollut ennen isänsä, veitsen ja veren näkemistä.

Eikö olekin yksinkertaista watsonit?

Kun kuuntelin silloin ensimmäisiä kertoja häkenauhaa mietin, että mihin se tyttö katosi. Ei Anneli ole mihinkään kadonnut, hänen liikkeitään pystytään koko ajan seuraamaan lähes muutamien sekunttien tarkkuudella.

Tyttö katosi mutta mihin?

Ensin on hiljaista, ei kuulu mitään.
Sitten kuluu jonkin verran aikaa ja alkaa kuulua ääntä, joka päättyy kirkaisuun.
Hetkeä myöhemmin tyttö on rauhoittunut ja vastaa kuuluvalla ja läheltä tulevalla äänellä, että mies lähti.

Joten ei tässä välissä tyttö enää mihinkään kadonnut, vaan hän katosi hetkessä 2.42 ja siinä vaiheessa ehkä plus muutama sekuntti päälle näkee murhaajan (missä logiikka kirkaista, kun murhaaja jo melkein poistunut?) ja sitten kulkee tarpeeksi lähelle huonetta, jotta näkee koko huoneen kerralla (ei osittain). Ensin näkee lasinsirut (jotka siirtyvät ensimmäisen käynnin yhteyteen niissä muistikuvissa) ja sitten näkee veitsen (siksi osaa selvästi sanoa, mikä on väri - havainto on tarkka) ja sitten näkee sen pahimman eli isänsä lattialla ja siitä seuraa kauhistunut huuto.

[sisotalo]

Tässä Amandan käyntikertojen miettimisessä olen lähentynyt aika pitkälle sitä, mitä Finnilä nyt vuonna 2014 sanoi hovissa. Hän sanoi suurin piirtein näin, että on aikajakso, jolloin Amandan on voinut tehdä molemmat havainnot saman jakson sisällä.
Aika alkaisi 2.42 ja päättyisi 3.14 kirkaisuun.

Siis mikä on tämä "jakso"? Tässä on kaksi erillistä tapahtumaa, jotka voivat olla vain yhdessä järjestyksessä. 02.42 Amanda näkee murhaajan poistuvan ja 03.14 hän on siitä niin rohkaistunut, että menee pitkälle olohuoneen perälle, jotta voi nähdä isänsä, joka makaa syvällä takkahuoneessa. Lasinsiruja täytyi vältellä, mutta ne näkyvät kun äiti kävi sytyttämässä valot hetkistä aikaisemmin.

Kuuntelen vielä Finnilän todistuksen, mutta hovioikeus ei tällaista ole kirjannut hänen nimiinsä, mitä hän nyt vaan tarkoittaa "jaksolla".

[Nebukadnessar]

Tässä Amandan käyntikertojen miettimisessä olen lähentynyt aika pitkälle sitä, mitä Finnilä nyt vuonna 2014 sanoi hovissa. Hän sanoi suurin piirtein näin, että on aikajakso, jolloin Amandan on voinut tehdä molemmat havainnot saman jakson sisällä.
Aika alkaisi 2.42 ja päättyisi 3.14 kirkaisuun.

Siis mikä on tämä "jakso"? Tässä on kaksi erillistä tapahtumaa, jotka voivat olla vain yhdessä järjestyksessä. 02.42 Amanda näkee murhaajan poistuvan ja 03.14 hän on siitä niin rohkaistunut, että menee pitkälle olohuoneen perälle, jotta voi nähdä isänsä, joka makaa syvällä takkahuoneessa. Lasinsiruja täytyi vältellä, mutta ne näkyvät kun äiti kävi sytyttämässä valot hetkistä aikaisemmin.

Kuuntelen vielä Finnilän todistuksen, mutta hovioikeus ei tällaista ole kirjannut hänen nimiinsä, mitä hän nyt vaan tarkoittaa "jaksolla".

Jos näin on sisotalo, niin osaatko selittää mikä on se suurihertzinen (voittaa jopa Emman kirkaisun 10-0) napsahdus kirkaisun loppuvaiheessa?

Tämä kun järkevästi selitetään mikä ääni se on ja älkää tarjotko mitää elektroni/staatinensähkö hömppää koska sitä se ei ole.

Muoks. lisäys. Eikä myöskään unohdeta sitä, mitä Emma on sanonut kuulemisessa ja erityisesti tallenteella.

Emma on kuulemisissa sanonut ja tähdentänyt sitä seikkaa, että sisäinen pakko pisti hänet meneen katsoon mitä on tapahtumassa, Emma ei mainitse sanallakaan, että hän näki kun joku lähti ja hän uskalsi pakon sanelemana mennä katsoon.

Emma sanoo myös tallenteella, vasta kirkaisunsa jälkeen kun Anneli kysyy, "oliks se viel siel", niin Emma sanoo niin kuin asia onkin "ei, SE LÄHTI", niin kerro nyt jo hyvä mies, miten tuo sopii siihen ajatukseen, että Emma olisi kuuloketta ojentaessaan nähnyt ulkopuolisen pois lähtemisen tai siihen, että Kun Emma on menossa takkahuonetta kohti, niin silloin näkisi pois lähtemisen ja uskaltaisi mennä??

Kerro hyvä mies miten tuo sopiii kokonaisuuteen? Ei mitenkään.

Emma näkee sen pois lähtemisen juurikin kirkaisunsa aikana ja tästä syystähän sieltä ei kuulu kuin tuo kirkaisun voittava napsahdus eikä muuta koska kirkaisu peittää alleen kaikki muut poistumisäänet (terassille tömähdykset)ja muut äänet ja tästä syystähän se vasta Annelin kysyessä oliko se vielä siellä, voi Emma sanoa niin kuin asia onkin, eli "EI, SE LÄHTI".

Jos ja kun järkevästi ajatellaan, jos Emma olisi lähtemisen nähnyt aikaisennin, hän sen kyllä ilmaisisi Annelille, että "nyt se lähti, mä näin" tai jotenkin muutoin, mutta kun ei, vasta sitten kun hän sen olikin nähnyt lähtevän.

Koettakaa nyt edes vähänkään käyttää sitä järkeä, te muutoin junnaatte vielä sadankin vuoden päästä samassa kohtaa kuin olette jo viisi vuuotta junnanneet.

[sisotalo]

Tärkein perustelu miksi Amanda näki murhaajan poistumisen 02.42 on se että Jukka kuoli 02.29. Murhaajalla ei olut mitään syytä viivytellä asunnossa aina 03.14 saakka ja sen jälkeenkin, kuten ZEM ja TM väittävät.

02.42 paikkeilla kuuluu "metallinen kolahdus" vaikka juuri silloin olivat kaikki kolme äänessä; Amanda Anneli ja Hätäkeskus.

Tärkeitä tässä on oikea looginen järjestys. Amanda käy kerran tai kaksi takkahuoneella kun murhaajaa ei vielä ole siellä. Pelkää huoneessa siihen saakka kun äiti käskee puhelimeen ja menee uteliaana katsomaan isää 03.14 ja kauhistuu.

[Nicht schuldig]

Nebukadnessar kirjoitti:

Emma näkee sen pois lähtemisen juurikin kirkaisunsa aikana ja tästä syystähän sieltä ei kuulu kuin tuo kirkaisun voittava napsahdus eikä muuta koska kirkaisu peittää alleen kaikki muut poistumisäänet (terassille tömähdykset)ja muut äänet ja tästä syystähän se vasta Annelin kysyessä oliko se vielä siellä, voi Emma sanoa niin kuin asia onkin, eli "EI, SE LÄHTI".

Vastaus:

Kumpaa lapsi huutaisi enemmän, nähdessään jostain kauempaa ehkä äitinsä vierestä tumman hahmon vilahtavan ikkunasta ulos selin, kesto ehkä pari sekunttia?
Vai vaihtoehto kaksi iskä makaa lattialla, joka puolella on verta ja veitsi makaa lattialla?
Kumpi on uskottavampaa?

Väitteesi mukaisesti lapsen pitäisi tyynen rauhallisesti paikallaan seisten nähdä vaihtoehto kaksi ?

Nebukadnessar kirjoitti:
Jos ja kun järkevästi ajatellaan, jos Emma olisi lähtemisen nähnyt aikaisennin, hän sen kyllä ilmaisisi Annelille, että "nyt se lähti, mä näin" tai jotenkin muutoin, mutta kun ei, vasta sitten kun hän sen olikin nähnyt lähtevän. Koettakaa nyt edes vähänkään käyttää sitä järkeä, te muutoin junnaatte vielä sadankin vuoden päästä samassa kohtaa kuin olette jo viisi vuuotta junnanneet.


Vastaus:
Hän lähtee katsomaan, mikä on lopputulos, hän tietää jo, että siellä on joku ulkopuolinen, johan hänen äitinsä on huutanut siellä ulkopuoliselle. Mitä ihmettelemistä siinä on, että hän näkee tämän ulkopuolisen tekijän poistuvan?
Ei se voi olla hänelle yllätys enää tässä vaiheessa, että siellä on joku toinen huoneessa.


Juuri sitä me täällä nyt teemme käytämme lopultakin järkeämme.

[Nebukadnessar]

Tärkein perustelu miksi Amanda näki murhaajan poistumisen 02.42 on se että Jukka kuoli 02.29. Murhaajalla ei olut mitään syytä viivytellä asunnossa aina 03.14 saakka ja sen jälkeenkin, kuten ZEM ja TM väittävät.

02.42 paikkeilla kuuluu "metallinen kolahdus" vaikka juuri silloin olivat kaikki kolme äänessä; Amanda Anneli ja Hätäkeskus.

Tärkeitä tässä on oikea looginen järjestys. Amanda käy kerran tai kaksi takkahuoneella kun murhaajaa ei vielä ole siellä. Pelkää huoneessa siihen saakka kun äiti käskee puhelimeen ja menee uteliaana katsomaan isää 03.14 ja kauhistuu.

Niin, kunhan menisi loogisesti ja nojautuu tallenteseen, koska se on tosiasiallisesti ainoaa reaalista faktaa mitä meillä on ja kun nyt asiaa ajatellaan tallenteen mukaan loogisesti, niin Emman sanomiset eivät sovi siihen näkemykseen mitä sinulla on.

Tosiasiassa, se "metallinen" kolahdus on kaukana metallisesta ja se on toisiksi viimeisin isku mikä kohdistetaan Jukka Lahteen.

Ensimmäinen astalonisku annetaan ajassa 02:29,05, seuraava ajassa 02:31,14, kolmas ajassa 02:39,35 ja Jukka Lahden viimeisimmät äänet kuuluu ajassa 02:46,50 - 02:48 ja kuuluu häkepäivystäjän puheen alta heikosti, mutta täysin kuultavissa, sanon ääniksi, koska puhetta se ei ole vaan viimeisillään kallo murskana olevan tajunnan hiipuminen "aajjlaajjaaa" vähän tuon suuntaista ja viimeisin, johon loppuu tuokin ääni, isku annetaan ajassa 02:47,50 kuuluu heikosti häkepäivystäjän puheen alta. Jokainen voi tarkistaa nuo.

Mistä olet saanut Jukka Lahden hiljentymisen ajankohdaksi tuon 02:29 koska ei Jukka tuolloin vielä kuollut ja sitä myöskin tukee, niin tallenteella kuuluva Auerin havahtuminen "nyt hiljeni" (saman tapainen epätoivoinen parahdus kuin hänen tullessaan puhelimeen takaisin "ehit auttaa") kuin myöskin myöhemmin tehty Emman kuuleminen ja jossa Emma sanoo kuulleensa Jukka Lahden muminaa.

Tuo mumina lallatus on kuultavissa tallenteella ajassa 02:46,50 - 02;48 eli Jukka Lahti kuoli 02:47,50.

Tuossa on nyt tarkat ajat jolloin kuuluu ne Jukka Lahteen kohdistetut iskut.

Ns:lle, missä olen väittänyt Emman seisovan tyynen rauhallisesti katsellen?? En missään, eli älä pistä sanoja toisen suuhun.

Toiseksi, selittäkää se korkeahertzinen napsahdus sitten, selittäkää millain loogisesti Emman sanomiset sopii siihen, ETTÄ HÄN OLISI nähnyt lähtemisen jo aikaisemmin.

Emma on ulkopuolisen paikalla olon tiennyt jo niinkin aikaisin kuin 01:34 ja lisäksi tallenteelta kuuluu selkeästi kun Jukka lahden päähän kopsahtaa isku ja jonka Emma kuulee hyvin, hengäisee sisäänpäin kuullessaan tuon tappavan iskun äänen.

Eihän se sitä ULKOPUOLISTA kirkaisekkaan, VAAN SITÄ MITÄ SE ON SAANUT AIKAAN VAIKKA JO TALLENTEELLAA HUUTAA, KUN ENSIN ON ULKOPUOLINEN KOHDISTANUT RAIVONSA JUKKAAN JA HUUTAA, että "KUOLE", Emma tuon jälkeen "iskä, älä kuole".

Älkäähän alkako pistään sanomisia toisen suuhun, alkakaa tosiaankin käyttään sitä järkeä ja loogisuutta.

[Kuolemannaakka]

"Ensimmäinen astalonisku annetaan ajassa 02:29,05, seuraava ajassa 02:31,14, kolmas ajassa 02:39,35 ja Jukka Lahden viimeisimmät äänet kuuluu ajassa 02:46,50 - 02:48 ja kuuluu häkepäivystäjän puheen alta heikosti, mutta täysin kuultavissa, sanon ääniksi, koska puhetta se ei ole vaan viimeisillään kallo murskana olevan tajunnan hiipuminen "aajjlaajjaaa" vähän tuon suuntaista ja viimeisin, johon loppuu tuokin ääni, isku annetaan ajassa 02:47,50 kuuluu heikosti häkepäivystäjän puheen alta. Jokainen voi tarkistaa nuo."

Täsmää astalon iskujälkiin. Rytmiä ja järjestystä mietin.
Ohimossa olevat kolme iskua ovat hyvin samansuuntaiset ja ikäänkuin "nipussa". Ne näyttävät peräkkäin, samassa rytäkässä annetuilta. Suuhaava on taas täytynyt antaa Jukan ollessa eri asennossa, eli selällään, pää suorassa.

2.29 -isku lienee se suuhun osunut. Mutta jos 2.31 annetaan seuraava, niin nämähän on siis kaksi putkeen. On tietysti mahdollista, että toinen osui suuhun, pää kääntyi ja toinen osui ohimoon. Tämä ainakin kuitenkin vaatii sitä, että astalo oli tosiaan sama molemmissa iskuissa ja myös murhaajan astalointiasento oli sama. Tällöin sorkkamaisen jäljen ohimoon jättänyt astalo olisi osunut niin keskelle suuta, että sorkan halkio olisi ollut juuri avoimen suun kohdalla, ja isku vain halkaissut huulet.

Iskut olisi siis lyöty sivusta, murhaajan seistessä takan takana, eli siinä halkokorokkeen vieressä.


Tämän jälkeen Jukka olisi lakannut liikkumasta ja ohimoon olisi voitu lyödä vielä kaksi kertaa. 2.39 ensimmäinen, ei uponnut isku, ja 2.47 sitten täysillä voimilla lyöty, pään sisään uponnut isku.

Tuomion mukaan Jukka on tapettu siinä mistä löytyi, eli häntä ei ole siirretty mihinkään. Iskut on lyöty murhaajan seistessä takan takana, korokkeen vieressä. Mielestäni kuvista voi jopa nähdä murhaajan verisen lahkeen jättämät jäljet korokkeen kulmassa. Jos ne tummat jäljet ovat verta, niin satavarmaan syntyneet näin. Tätä voi vaikka kotona testata.

Jos ja kun murhaaja on iskunsa lyönyt tuossa kohdassa seisten, ei lapsi ole häntä nähnyt kirkaistessaan. Lapsi on taatusti pysähtynyt (hän kertoi itsekin, että tuijotti) heti kun näki veitsen, Jukan verisen kyljen, lasit, verisen lakanan. Hän ei ole nähnyt Jukan päätä ja vielä vähemmän huoneessa seissyttä murhaajaa. Oikeuden olisi pitänyt katsoa ja tutkia rikospaikkakuvia, että olisivat tuon tilanteen hahmottaneet. He itse kertovat, missä murhaaja seisoi iskujen aikana, mutta silti ihmettelevät, miksei tyttö tätä nähnyt.

[Nebukadnessar]

"Ensimmäinen astalonisku annetaan ajassa 02:29,05, seuraava ajassa 02:31,14, kolmas ajassa 02:39,35 ja Jukka Lahden viimeisimmät äänet kuuluu ajassa 02:46,50 - 02:48 ja kuuluu häkepäivystäjän puheen alta heikosti, mutta täysin kuultavissa, sanon ääniksi, koska puhetta se ei ole vaan viimeisillään kallo murskana olevan tajunnan hiipuminen "aajjlaajjaaa" vähän tuon suuntaista ja viimeisin, johon loppuu tuokin ääni, isku annetaan ajassa 02:47,50 kuuluu heikosti häkepäivystäjän puheen alta. Jokainen voi tarkistaa nuo."

Täsmää astalon iskujälkiin. Rytmiä ja järjestystä mietin.
Ohimossa olevat kolme iskua ovat hyvin samansuuntaiset ja ikäänkuin "nipussa". Ne näyttävät peräkkäin, samassa rytäkässä annetuilta. Suuhaava on taas täytynyt antaa Jukan ollessa eri asennossa, eli selällään, pää suorassa.

2.29 -isku lienee se suuhun osunut. Mutta jos 2.31 annetaan seuraava, niin nämähän on siis kaksi putkeen. On tietysti mahdollista, että toinen osui suuhun, pää kääntyi ja toinen osui ohimoon. Tämä ainakin kuitenkin vaatii sitä, että astalo oli tosiaan sama molemmissa iskuissa ja myös murhaajan astalointiasento oli sama. Tällöin sorkkamaisen jäljen ohimoon jättänyt astalo olisi osunut niin keskelle suuta, että sorkan halkio olisi ollut juuri avoimen suun kohdalla, ja isku vain halkaissut huulet.

Iskut olisi siis lyöty sivusta, murhaajan seistessä takan takana, eli siinä halkokorokkeen vieressä.


Tämän jälkeen Jukka olisi lakannut liikkumasta ja ohimoon olisi voitu lyödä vielä kaksi kertaa. 2.39 ensimmäinen, ei uponnut isku, ja 2.47 sitten täysillä voimilla lyöty, pään sisään uponnut isku.

Tuomion mukaan Jukka on tapettu siinä mistä löytyi, eli häntä ei ole siirretty mihinkään. Iskut on lyöty murhaajan seistessä takan takana, korokkeen vieressä. Mielestäni kuvista voi jopa nähdä murhaajan verisen lahkeen jättämät jäljet korokkeen kulmassa. Jos ne tummat jäljet ovat verta, niin satavarmaan syntyneet näin. Tätä voi vaikka kotona testata.

Jos ja kun murhaaja on iskunsa lyönyt tuossa kohdassa seisten, ei lapsi ole häntä nähnyt kirkaistessaan. Lapsi on taatusti pysähtynyt (hän kertoi itsekin, että tuijotti) heti kun näki veitsen, Jukan verisen kyljen, lasit, verisen lakanan. Hän ei ole nähnyt Jukan päätä ja vielä vähemmän huoneessa seissyttä murhaajaa. Oikeuden olisi pitänyt katsoa ja tutkia rikospaikkakuvia, että olisivat tuon tilanteen hahmottaneet. He itse kertovat, missä murhaaja seisoi iskujen aikana, mutta silti ihmettelevät, miksei tyttö tätä nähnyt.

Nuo mitkä tähän annoin, on ne selvimmin kuuluvat koska yksi niistä kuuluu selkeästi Emman puhumisen välissä kun häkehenkilö oli ns.palannut eli avannut linjan jälleen ja Emma alkaa puhuun.

Jukka lahden päähänhän on varmuudella kohdistunut vähintään neljä iskua, miksei viisi tai jopa kuusikin?

Huonossa asennossa annettu isku tai kaksikaan ei ole vielä murskannut kalloa vaan on jouduttu paranteleen.

Tuolla ajassa 02:24,30 kuuluu selkeä ööääyyh ja klops, heti sen jälkeen kun Auer huutaa, "hei lopeta" tuo ähkäisy osittain kuuluu Auerin äänen kanssa yhtäaikaa ja sen jälkeen alkaa kuuluun kun Auer juoksee pakoon.

Eli tuo voisi olla ihan ensimmäinen mutta osunut huonosti koska juuri silloin Auer tulee häiritseen ja tuosta öähkäisystä kyllä kuulee ettei se edes tule Auerin huulien takaa vaan on selkeästi miesmäinen.

Taitavaa työtä tuija niemi-laitinen on tehnyt koettaessaan piilottaa ääniä jotka osoittavat Auerin syyttömyyden.

Tuotakin ylläolevaa kohtaa joutui vahvistaan aika reilusti saada kuulumaaan selkeästi ja tavalliselta kuuntelijalta joka kuuntelee tuon tallenteen yhtäkyytiä jää nuot pois kuulumasta.

[Nicht schuldig]

Nebukadnessar

Tosiasiassa, se "metallinen" kolahdus on kaukana metallisesta ja se on toisiksi viimeisin isku mikä kohdistetaan Jukka Lahteen.

Ns:lle, missä olen väittänyt Emman seisovan tyynen rauhallisesti katsellen?? En missään, eli älä pistä sanoja toisen suuhun.

Sieltä nauhalta kuuluu yksi kirkaisu, muista äänistä tytön kohdalla voi arvailla missä hän on. Joten jos kirkaisukohta on murhaajan näkemiskohta, kuten väität, niin silloin tyttö ei reagoi isänsä näkemiseen, jos sen oletetaan olevan ennen 3.14, jos tämän ajankohdan jälkeen niin tilanne on edelleen sama.

Miksi lapsi reagoisi ulkopuolisen poistuvan ihmisen näkemiseen selvästi eikä taasen reagoisi sellaiseen, jonka olettaisi tuottavan tuon kirkaisun?


Toiseksi, selittäkää se korkeahertzinen napsahdus sitten, selittäkää millain loogisesti Emman sanomiset sopii siihen, ETTÄ HÄN OLISI nähnyt lähtemisen jo aikaisemmin.

Tähän lankaan menin itsekin aiemmin, yritin sovittiin sitä miten tahansa tähän tapahtumaketjuun ja lopulta olin aivan sekaisin, ennenkuin käsitin, että se ei ole ihmisen tuottama ääni. Samoin väitän siitä kiertävästä äänestä siellä huoneessa, joka tulee vähän myöhemmin. Ylipäätään luotettavaa on seurata tilannetta niin kauan aikaa kuin ulkopuoliset mekaaniset/hätäkeskuspuhelusta muuten tulevat äänet on voitu kohtuullisella todennäköisyydellä rajata pois. Mielestäni se on kohta 3.14 plus muutama sekuntti. Sen jälkeen en kiinnittäisi suurtakaan huomiota ääniin. Sitä ennen (3.14) voi sanoa, että linjoille on tuskin tullut ketään ulkopuolista, joten äänet ovat luotettavat.

Siksi toiseksi kaikki tärkeä tapahtuu ennen aikaa 3.14. Tapahtuma on ohitse.


Emma on ulkopuolisen paikalla olon tiennyt jo niinkin aikaisin kuin 01:34 ja lisäksi tallenteelta kuuluu selkeästi kun Jukka lahden päähän kopsahtaa isku ja jonka Emma kuulee hyvin, hengäisee sisäänpäin kuullessaan tuon tappavan iskun äänen.


Jos tappava isku tulee jo ajassa 1.34, niin mitä muut sen jälkeen tulevat äänet ovat?
Muuten olen samaa mieltä asiasta, Amanda on tiennyt jossain vaiheessa, että paikalla on joku muukin.

Eihän se sitä ULKOPUOLISTA kirkaisekkaan, VAAN SITÄ MITÄ SE ON SAANUT AIKAAN VAIKKA JO TALLENTEELLAA HUUTAA, KUN ENSIN ON ULKOPUOLINEN KOHDISTANUT RAIVONSA JUKKAAN JA HUUTAA, että "KUOLE", Emma tuon jälkeen iskä, älä kuole".

Älkäähän alkako pistään sanomisia toisen suuhun, alkakaa tosiaankin käyttään sitä järkeä ja loogisuutta.[/quote][/quote]

On kaksi tapahtumaa, joita yritetään sovittaa yhteen, murhaajan näkeminen ja toinen on sen näkeminen, mitä murhaaja sai aikaan.

Uskoisin, että tällä väitetyllä "kuole" sanalla ei ole merkitystä tässä tapahtumaketjussa, käsittääkseni myös hovi on tulkinnut niin, ettei kyseisestä kohdasta saa sanaa kuole.
En pyrkisi liittämään koko "sanaa" tähän tapahtumaan.

Emma ei sano, että isä älä kuole vaan täällä kuollaan.

[Vespa velutina]

Koska ketjun aiheena on lasten kertomukset niin sanonpa tämän:

Häkepuhelusta:
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.

Sarjassamme näitä pieniä asioita, jotka tekevät silminnäkijöiden kertomuksista uskottavia. Nebukadnessar väittää kuulevansa, että lapsi sanoisi: "ei, se lähti".

Minä väitän, että lapsi sanoo nimenomaan "joo, se lähti", niin kuin Niemikin on sen litteroinut.

Aikuinen vastaisi kysymykseen: olikse viel siel? "ei, se lähti". Koska aikuinen ymmärtää puheen aikamuotojen vivahteita lasta paremmin. Aikuinen ymmärtää, että kysyjä tarkoittaa, että kun sä olet katsonut siihen suuntaan mua pitempään, niin onko se, joka siellä on ollut, jo lähtenyt vai ei.

Tuo vastaus on NIIN TYYPILLINEN lapsen vastaus kuin olla voi. Lapsi ei ymmärrä kysymystä oliko joku vielä jossakin siten, että kysyjä tietää, että joku on jossakin, mutta ei ole varma, onko se siellä vielä. Vaan lapsi olettaa kuullessaan tuollaisen kysymyksen, että kysyjä haluaa tietää, oliko joku jossakin ylipäätään. Sitten lapsi vastaa tähän "joo". Siihen lapsi sitten lisää spontaanisti, että se lähti. Lapsi ei vastatessaan tiedä, että häneltä kysyttiin nimenomaan, onko joku lähtenyt, vaan kertoo tämän ilmoitusluontoisesti.

Esim. lähetä lapsi katsomaan postilaatikosta, onko posti jo tullut, ja kysy: "oliko tullut postia? Lapsi vastaa: "joo, laatikko oli tyhjä". Eli posti ei ole tullut, mutta lapsi muistaa, että eilen siellä oli tullut postia.

Jos lapselta haluaisi kuulla vastauksen: "ei, se lähti" pitää kysyä: onkse viel siel? eli preesensmuodossa. Silloin lapsi tajuaa kysyjän tarkoittavan nykyhetkeä. Eli pahimmassa tapauksessa menisi tarkistamaan asian.

Siksi lapsilta saa yleensä melko monitulkintaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, kun aikuinen kysyy lapsen logiikan mukaan liian vaikeasti.

[Nebukadnessar]

Koska ketjun aiheena on lasten kertomukset niin sanonpa tämän:

Häkepuhelusta:
Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti.

Sarjassamme näitä pieniä asioita, jotka tekevät silminnäkijöiden kertomuksista uskottavia. Nebukadnessar väittää kuulevansa, että lapsi sanoisi: "ei, se lähti".

Minä väitän, että lapsi sanoo nimenomaan "joo, se lähti", niin kuin Niemikin on sen litteroinut.

Aikuinen vastaisi kysymykseen: olikse viel siel? "ei, se lähti". Koska aikuinen ymmärtää puheen aikamuotojen vivahteita lasta paremmin. Aikuinen ymmärtää, että kysyjä tarkoittaa, että kun sä olet katsonut siihen suuntaan mua pitempään, niin onko se, joka siellä on ollut, jo lähtenyt vai ei.

Tuo vastaus on NIIN TYYPILLINEN lapsen vastaus kuin olla voi. Lapsi ei ymmärrä kysymystä oliko joku vielä jossakin siten, että kysyjä tietää, että joku on jossakin, mutta ei ole varma, onko se siellä vielä. Vaan lapsi olettaa kuullessaan tuollaisen kysymyksen, että kysyjä haluaa tietää, oliko joku jossakin ylipäätään. Sitten lapsi vastaa tähän "joo". Siihen lapsi sitten lisää spontaanisti, että se lähti. Lapsi ei vastatessaan tiedä, että häneltä kysyttiin nimenomaan, onko joku lähtenyt, vaan kertoo tämän ilmoitusluontoisesti.

Esim. lähetä lapsi katsomaan postilaatikosta, onko posti jo tullut, ja kysy: "oliko tullut postia? Lapsi vastaa: "joo, laatikko oli tyhjä". Eli posti ei ole tullut, mutta lapsi muistaa, että eilen siellä oli tullut postia.

Jos lapselta haluaisi kuulla vastauksen: "ei, se lähti" pitää kysyä: onkse viel siel? eli preesensmuodossa. Silloin lapsi tajuaa kysyjän tarkoittavan nykyhetkeä. Eli pahimmassa tapauksessa menisi tarkistamaan asian.

Siksi lapsilta saa yleensä melko monitulkintaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, kun aikuinen kysyy lapsen logiikan mukaan liian vaikeasti.

Koska ketjun aiheena on tämä, niin sanompa minäkin sitten, vaikka tämäkin tuntuu muuttuneen "eipäs juupas saunalautoja"-väittely palstaksi.

Sinä kuulet niin ja minä kuulen niin, onko jotain ihmeellistä? Tässä vielä kerran, alkuun vahvistettuna ja normaalilla nopeudella, heti perään saman vahvuisena mutta 17% nopeutta alennettu jolloinka tulee tuo selkeä ei selvästi esiin.

Eli Auer kysyy, "oliks se viel siel?" ja johon Emma vastaa niin kuin asia onkin eli "ei, se lähti" ja jonka Auer varmistaa kysymällä "se lähti jo vai?".

Miten te olette kuunnelleet tätä koko tallennetta?? Minun on pakko kyllä ihmetellä, että kasvaako tuija niemi-laitisia puissa vaiko mikä on?

Kuunnelkaa korvilla: https://www.dropbox.com/s/hhl30ebr0jsmr ... i.wav?dl=0

Ps, loppuherkkuna on se kohta myös missä kuuluu taustalla poliisiradio.

Muoks. lisäys: Vastaus on niin tyypillinen lapsen vastaus, kun aikuinen kysyy "OLIKS SE VIEL SIEL", niin vastaus on kuin onkin tyypillinen lapsen vastaus eli mennyssä aikamuodossa "EI, SE LÄHTI" ja aikuisen niin epätyypillinen varmistus "se lähti jo vai?" eli "uskomatonta, onks se tosiaan jo mennyt".