Surman 2. HO-päätös, tammikuu 2015

[sisotalo]

Kun Amanda tuli huoneestaan keittiöön joutuu hän kulkemaan niin, että olohuoneen seinä oikeastaan estää häntä näkemästä juuri mitään muuta kuin takkahuoneen oviaukon ja sen läpi ikkunan, josta murhaaja sitten hyppäsi ulos

Voisiko joku neuvoa kunka voin siirtää kuvia katsottavaksi tässä ketjussa??

[Koti-Columbo]

Veikkauksia meneekö tapaus vielä kerran Korkeimpaan oikeuteen? Minä veikkaan että menee ja sieltä tulee langettava tuomio.

[Kuolemannaakka]

Veikkauksia meneekö tapaus vielä kerran Korkeimpaan oikeuteen? Minä veikkaan että menee ja sieltä tulee langettava tuomio.

Minä veikkaan, että ei mene, koska asiassa ei ole minkäänlaisia lihoja luiden päällä ja syyttäjä sen kyllä tietää. Aivan tyhjästä kokoon keitetty juttu, jonka olisi pitänyt tyssätä jo ensimmäiseen hoviin.

Tutustukaa aina alkuperäisiin kuulusteluihin, kuviin ja mittaustuloksiin. Älkää lukeko lehtiä.

EIT:stä pitäisi saada lsh-jutusta "vapauttava", niin ehkä sitten pikkuhiljaa alkaisi median kelkka kääntymään, ja sitä myöten kansalaisten. Auer ei saisi jättää tuota juttua kesken, vaikka kesällä vapautuisikin. Tämä lsh-sepustus on vielä murhaakin heikommalla pohjalla. Murha sentään vaatii tarkkaa tutkimista ja hyvää huomiokykyä, mutta nämä hyväksikäyttöstoorit näkee tarinoiksi otsallaankin.

[Xerxes]

Samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja.

Tuo hätäkeskusnauha on huono todiste siinä suhteessa, että esim. syyttäjä kuulee siitä mitä kuulee, eikä ole tiedossa mitä kuulee Korkein Oikeus. Sen todistearvo näyttää riippuvan kuulijasta. Asiantuntijatodistajat saattavat sanoa siitä mitä sattuu. FBI on sentään sanonut, että siinä ei ole lisä-äänityksiä, se on sentään aito. Minä kyllä "kuulen" siinä vieraan henkilön läsnä olon. Kuulen kuinka AA huutaa miehelle: "Hei lopeta!". AA:n ja A:n puheet tuntuvat täysin aidoilta. Siinä elokuvassa kuultiin syyttäjän arvio tuosta nauhasta. Mutta onhan muita aivan selviä todisteita:

1) Se veriläntissä oleva selvä kengänjälki, jonka kooksi minä arvioin ja laskin 44. Sängyn päässä arkun päällä olevissa housuissa oleva selvä kengänjälki, joka on tullut kun mies on mennyt ulos ikkunasta. Muut runsaat epätäydellisemmät kengänjäljet takkahuoneessa ja kuistilla. Verijäljet takkahuoneessa ja kuistilla.

2) Ikkuna on rikottu alkuperäisen tutkimuksen mukaan ulkoapäin.

3) Kuistin puolella seinälaudassa oleva painauma, jossa on uhrin verta. Isketty poistumisen yhteydessä todennäköisesti sorkkaraudalla, jossa löytyy myös sopivia pyöreitä kulmia.

4) Verijäjet kuistin puolella seinässä, ehkä tulleet kun veristä sorkkarautaa on heilutettu ulos tultaessa.

5) Todellisten murha-aseiden puuttuminen. Tekijä näyttää vieneen ne mennessään. Se viallinen fileerausveitsi lienee jätetty tahallaan.

6) Murhaaja on varmasti ollut verinen - syytettynä ollut AA sensijaan ei ole ollut verinen. Mikä on johtopäätös?

Näyttää selvältä tapaukselta. Paikalla on ollut vieras mies. Reilun kokoinen mutta ketteräliikkeinen. JJ näyttää siinä olleen oikeassa.

Seurasin elokuvasta niitä näytöksiä, joissa miehet yrittivät mennä siitä ikkuna-aukosta sisälle. Onhan se vaikeaa, jos ei ole mitään apuvälinettä. Mutta aivan ilmeisesti tekijä on nostanut puutarhatuolin siihen oven eteen, ja siitä sisään astuminen on jo helppoa. Poistuessaan mies on astunut sängyn päädyssä olevan arkun päälle, ja siinä olevien housujan päälle samalla, jättäen siihen kengänjälkensä. Siitä ketterä mies jo menee helposti ulos melko nopeasti. Varsinkin syyttäjän mielestä se hätänauhoitus ei todista juuri mitään, kukin kuulee mitä kuvittelee (elokuvasta). Tämän suuntainen oli hänen arvionsa.

En usko, että löytyy sellaista Korkeinta Oikeutta, jossa AA tuomittaisiin murhasta. Se olisi kaikkien aikojen munaus!

Siinä elokuvassa syyttäjä vaikutti hyvin hermostuneelta - kun taas syytetty ja puolustusasianajaja vaikuttivat hyvin rauhallisilta. Hmm!

[Pieni liekki]

En usko, että löytyy sellaista Korkeinta Oikeutta, jossa AA tuomittaisiin murhasta. Se olisi kaikkien aikojen munaus!

Siinä elokuvassa syyttäjä vaikutti hyvin hermostuneelta - kun taas syytetty ja puolustusasianajaja vaikuttivat hyvin rauhallisilta. Hmm!

Xerxesillä on ollut paljon hyvää pohdintaa täällä Ulvila-osiossa viime aikoina. Olen täysin samoilla linjoilla tuon suhteen, että olisi syyttäjiltä onneton suoritus, jos he lähtisivät valittamaan näin onnettomalla näytöllä korkeimpaan oikeuteen. Luulisi syyttäjilläkin jonkinlainen virkavastuu olevan, ettei valehtelemalla saa ketään lavastaa syylliseksi ja sitä kautta kerätä sulkia hattuunsa.

Uskon, että Valkama on herännyt todellisuuteen ja ymmärtänyt Auerin olevan syytön tekoihin, joista häntä on syytetty. Ehkä hänellä on isoisänä alkanut omatunto vähitellen kolkuttaa siitä, mitä tuhoa hän on kylvänyt Auerin perheen keskinäisiin väleihin. Onko oikein, että isovanhemmat eivät saa tavata rakkaita lapsenlapsiaan?

[sisotalo]

Jos toivoa saa niin ei tässä ole mitään syytä pelätä, että syyttjä ei vielä yrittäisi uutta kierrosta Mutta aiavan liian optimistiseksi on kirjoittelu täällä kääntynyt. Media torjuu kokonaan asian käsittelyn, vaikka Lehdon dokumentti avasi monta uutta tarkastelukulmaa. Tällainen vaikeneminen ei koskaan merkitse hyvää.

Ainoa jatko dokumentille on Pekan oma puheenvuoro Yle/Puhe maanantai aamulla. Siitä kuulee, että Lehdon säkki on nyt tyhjennetty. Hän joutui huonontamaan filmiään kun lasten kasvot pixeloitiin ja nimet korvattiin piipeellä, eikä luvannut jatko.

Nykytilanteessa on ilmeistä, että syyttäjä kokee tilanteen mediassa niin, että on vähän pakko vielä pyytää valituslupaa KKO:lta. Sen sijaan on helpompaa torjua sitä, että KKO todella antaa luvan. Valituksen perustana olisivat hovioikeuden eriävä mielipide ja sellainen emämunaus kuin kohta 291 tuomiossa. Jukka oli muka jo puukotettu ennen Hätäpuhelua. Samanlaisia virheitä löytyy epätasaisesta tuomiosta. Nämä pitäisi korjata jo nyt heti niin syyttäjä ymmärtäisi, että vetää vesiperän jos jatkaa.

[Xerxes]

Kyllä syyttäjä oli väsyneen, hermostuneen ja turhautuneen näköinen elokuvassa. Onhan tämä varmaan ottanut voimille. Yritys on ollut kova, mutta aina on tullut nenille. Jos valitetaan korkeimpaan on päätös mielestäni etukäteen selvä. Ei ilman näyttöä voi tuomita. Mielestäni tuo jo pitäisi ymmärtää. Onhan sentään paljon näkökohtia, jotka viittaavat ulkopuoliseen tekijään. On tullut mieleen, että tietääköhän joku poliisissa varmasti "oikean syyllisen"? Ja painostetaanko poliisissa poliiseja syyttäjän kannalle? Se tutkija MM oli oikean tuntuinen arvioissaan. JJ on tietysti ollut ja on sitä mieltä, että AA on syytön. Oikeudessa riittää se, että on riittävä epäilys siitä, että tekijä voi olla muu kuin syytetty. Sehän täyttyy ilman muuta. Katsotaan! Onkohan tilanne kääntynyt niin, että poliisi ei ohjaile lehdistöä, vaan lehdistö ohjailee poliisia. Onhan se yleinen totuus, että yleinen mielipide vaikuttaa myös oikeuden päätöksiin, vaikka muuta sanotaan.

[Nebukadnessar]

Mistähän tämä mahdoton ajatus on mahtanut tulla ja miksi hoviokeus on vakuuttunut asiasta, joka ei lainkaan pidä paikkansa. En ole nähnyt kenenkään täällä tukevan tätä ajatusta. Pari kirjoittajaa väittää Amandan nähneen isänsä kahdesti kuolleena, ensi kerran 1.34 ja toisen kerrn 03.14, Vai onko joku kertoa mistä hovioikeuden tieto voi tulla.

Toivottavasti kukaan ei luule minun väittäneen, että Jukka S. Lahti olisi kuolleena ajassa 1:34, koska minun mielestäni hän on kuollut todennäköisesti ajassa 2:29. Olen kyllä todennut, että Amanda on saattanut vilkaista aulasta oman makuuhuoneensa ja keittiön väliltä olohuoneen lävitse takkahuoneen suuntaan ajassa 1:34. Olen pohtinut, että hän olisi tuolloin saattanut nähdä veitsen lattialla, ellei pimeä ole estänyt näkemästä. Olen mielessäni ajatellut, että Jukka S. Lahti on saattanut joutua lattiatasoon ajassa 1:06, jolloin häkenauhalta kuullaan sängyn siirtymisestä aiheutuva ääni.

Jukka Lahti kuolee tasan tarkkaan viimeiseen iskuun ja tämä kaikki on kuultavissa tallenteella, eli tallenteen kohdassa 03min:14s,56 kymmenesosas.

Tuota ennen kuuluu Jukka Lahden ääntelyjä kun kallo on osittain murskana ja viimeisin isku annetaan juuri tuolla kohdalla ja kuuluu selkeänä kopsahduksena, perkeleen Aueri, puhelimessa vaan puhuu eikä ole edes antamassa Jukka paralle sitä viimeisintäkään iskua, vittu mikä ämmä.

Ihan on selkee tappaja, kuuleehan tuon nyt jo taustanahallakin.

[Nebukadnessar]

Vaasan hovioikeuden tuomioon liittyy luku "Henkirikoksen tekemiseen käytetty aika". Kohdasta 295 lähtien esitetään hämmästyttäviä asioita. Amanda on muka todistanut, että hänen isänsä surmattiin jo ennen Hätäpuhelun alkua. TOkekuslääkärin mukaan tappaminen oli saattanut kesää jopa 10 minuuttia.

Onneksi tämä väite ei vaikuta johtopäätösten tekoon. Hovioikeus kumoaa asiantuntevasti kaikki syyttäjän väitteet. Kun syyttäjä nyt pohtii hakeeko hän valitusoikeutta, viittaa hän siihen, että Jukka Lahti surmattiin jo ennen Hätäpuhelua. Aivan uusi asia

Mistähän tämä mahdoton ajatus on mahtanut tulla ja miksi hoviokeus on vakuuttunut asiasta, joka ei lainkaan pidä paikkansa. En ole nähnyt kenenkään täällä tukevan tätä ajatusta. Pari kirjoittajaa väittää Amandan nähneen isänsä kahdesti kuolleena, ensi kerran 1.34 ja toisen kerrn 03.14, Vai onko joku kertoa mistä hovioikeuden tieto voi tulla.

Jukka Lahti kuolee todistettavasti tallenteen ajassa 03min:14s,56 kymmenesosasekuntia, vähän ennen kuuluu sitä Emman sanomaa muminaa ja joka kuuluu häkehenkilön puheen lomassa ja tuossa ajassa kuuluu iskun kopsahdus joka surmaa Jukka lahden, tuo kopsahdus on selkeästi samanlainen kuin kolme sitä aikaisemmin kuulunutta.

Tuon jälkeen Emma näkee isänsä kuolleena, eli sinä hetkenä kun kirkaisee, kirkaisu edeltää takelteleva sisäänhengitys tallenteella.

Tämä kuule sisotalo on niin selkeää pässinlihaa kuin olla voi, se kaikki on pääteltävissä tuolta tallenteelta, ei tarvi mitään paperinivaskoja tutkimiseen tai oikeuksienpäätöksiä, todistajien kertomisia.

Ne saattaa olla teille haparoiville tutkijoille tarpeen tueksi, mutta ei niitä tarvita koska tuo tallenne kertoo sen koko järkyttävän asian eli murha suoraan kuultuna ja tuo surmaaja ei välitä vittujakaan kuuluuko hän jonnekkin vaiko ei, miksi näin?

Siihen on yksinkertainen selitys, hän tietää ettei hän tule ikinä jäämään kiinni.

[sisotalo]

Pässinlihaa on tässä, että Jukka lakkasi puhumasta 02.29. Sen on tuonut esiin Krp:n Niemi, ja siihen perustuu kaikki vakava keskustelu murhayön tapahtumista.

Murhaaja ei lähtenyt 03.14, sen sanoo ensimmäisenä Amanda kuulustelussa. Puolustus on tuonut saliin virheellisen Susanna Launeen tekemän litteroinnin, jossa väitetään, että murhaaja olisi lähtenyt vasta 03.14. Sen otti syyttäjä vastaan kiitollisena. Se on syyttäjälle väline mitätöidä se, että Amanda olisi nähnyt murhaajaa ylipäätään. Ei murhaajaa voinut nähdä 03.14 kun hän oli lähtenyt jo 02.42, kuten Amanda hänet näki antaessaan puhelinta äidilleen. Tässä Alpon laatima piirros tilanteesta:

https://www.dropbox.com/s/yjnvxmr8ca9li ... n.jpg?dl=0

[Nebukadnessar]

Pässinlihaa on tässä, että Jukka lakkasi puhumasta 02.29. Sen on tuonut esiin Krp:n Niemi

Vastaus nebun punaisella Uskot siis ennemmin jonkun väärin litteroineen ja vääristelijän sanomisia kuin "oikeaa" tallenetta josta on kaikki kaivettavissa esiin. Jukka lahti kuolee viimeisimpään iskuun ja se on todennettavissa, ainakin ne pystyy todentaan joilla kuulo tallella, tallenneajassa tasan tarkkaan 02:47,344, selkeä kopsahdus ja tätä ennen kuuluu Jukka Lahden viimeiset äännähdykset HÄKEHENKILÖN PUHUMISEN TAUSTALLA.

, ja siihen perustuu kaikki vakava keskustelu murhayön tapahtumista.

Murhaaja ei lähtenyt 03.14,

Murhaaja lähti tasantarkkaan ajassa 03:15,500 ja ohittaa emman ja jonka jälkeen astuui ikkuna-aukosta ulos astuen lasin päälle ajassa 03:16, 978 ja tämä on todennettavissa tallenteelta koska lasi taittuu poikki raskaan painon alla NAOSAHTAEN hertzeiltään niin voimakkaana, että ylittää kirkaisunkin hertzimäärän

sen sanoo ensimmäisenä Amanda kuulustelussa. Puolustus on tuonut saliin virheellisen Susanna Launeen tekemän litteroinnin, jossa väitetään, että murhaaja olisi lähtenyt vasta 03.14. Sen otti syyttäjä vastaan kiitollisena. Se on syyttäjälle väline mitätöidä se, että Amanda olisi nähnyt murhaajaa ylipäätään. Ei murhaajaa voinut nähdä 03.14 kun hän oli lähtenyt jo 02.42, kuten Amanda hänet näki antaessaan puhelinta äidilleen. Tässä Alpon laatima piirros tilanteesta:

https://www.dropbox.com/s/yjnvxmr8ca9li ... n.jpg?dl=0

Sinä tukeudut jonkun oman mielikuvitukseensa perustuvaan kuvaan/animaatioon, etkä todellisiin faktoihin.

Faktaa on TALLENTEELLA KUULUVAT äänet, ei jonkun piirtämä kuva oman mielikuvituksensa pohjalta.

Selitä miten se voi Emma nähdä sen paremminkaan kuin ei Annelikaan näe PUHELIMEN KOHDASTA TAKKAHUONEEN TERASSINOVELLE? Auerin omin sanoin, häkehenkilö kysyy, "missä se tekijä on nyt, missä se tekijä on?" Auer vastaa "todennäköisesti siel jollei sit lähteny ulos" häkehenkilö kysyy "lähti ulos jo vai?" Auer vastaa "mä en, mä oon keittiössä, meneks mä katsomaa?" ELI MITÄ TUOSTA VOIODAAN päätellä?? Tuosta voidaan päätellä se, että Auerilla on KATSE SUUNTA OLOHUONEESEEN PÄIN JA HÄN EI NÄE TAKKAHUONEESEEN RIITTÄVÄN PITKÄLLE eli hän on puhelimen vieressä ja jota ei ole liikuteltu.

Eikö sulle mitenkään mene järkeen se, että sama on tapahtunut myöskin kuulokkeen vaihdonyhteydessä eli Emma on seissyt koko ajan puhelimen vieressä liikuttamatta koko konetta,Hän ei ole liikkunut äitiään vastaan kuuloketta vaihdettaessa ja sen sanoo tallenteella vaihdettu keskustelu ja lisäksi se, että ne kaikki tavarat siinä hyllykön/kaapiston päällä eikä missään lattioilla. Lisäksi se kuva mikä otettu kodinhoitohuoneesta päin kertoo myöskin sen että kuulokkeen johto lähtee sieltä vasemmalta puolen puhelinta (näkyy ja roikkuu sen alakaapiston valkoista ovea vasten ja näkyy kuvassa ja jos sitä olisi venytelty, se johto olisi joko sulkenut puhelun tai ainakin vähintään se olisi pyyhkäissyt tavaroita/puhelimen lattialle (kais tiedät tuollaiset lankapuhelimet, niissähän niitä sulkupainikkeita ei ole vahinkosulkeutumiselta suojattu??) "ÄITI TUU, ny siel puhutaa taas" eli ÄITI TULE TÄNNE PUHELIMEEN ja ota kuuloke,

EI siis ÄITI OTA TÄÄ, NY SIEL PUHUTAA TAAS.
Etkö sinä tajua näin yksinkertaista asiaa ollenkaan??

Kaikki on pääteltävissä tallenteelta.

Ei siihen mitään jonkun kahdessa leirissä seisovan ihme mielikuvitusväännöksiä tarvita.

Äiti tulee ja ottaa kuulokkeen Emman ollessa vieressä ja se kuuluu tallenteella kun Emma henkäisee, henkäisy kuuluu ihan vähän ennen kuin Auer sanoo "ehit auttaa, onks sieltä tulos jo joku".

Ei se syyttäjälle ole herkkupala ollenkaan, koska silloin se olisi varmempi todiste ulkopuolisesta koska se on nähty juurikin silloin kuin isäkin eli vähän jälkeen ja asiat on vain Emman järkytyksen vuoksi sekaisin ja se yhistelee asioita väärällä tavalla omassa mielessään ja tämä on se herkkupala syyttäjälle, ei se että Emma näkee tekijän vain vähän aikaa sen jälkeen kun näkee isänsä verilammikossa

Eli koita ny saada jotenkin ne aivosi käsittään tällaisia erittäin yksinkertaisia asioita, ei kaikki ole niin dosenttimaisen vaikeita tai ei niistä kannata tehdä vaikeita.

Lisäksi se häketallenne todistaa paljon enemmän kuin olet edes huomannutkaan.

Rehellisesti sanottuna olet vielä sadankilsan päässä todellisesta maalista ja vauhtisi hidastuu koska et saa niitä aivojasi virkistyyn tai voithan sinä vaan tutkia sitä paperinivaskaa, josko sieltä se totuus sadan vuoden päästä pulpahtaa ahaa elämyksenä tai peräti heureka päätelmänä kuin newtonilla ikään.

[Nicht schuldig]

Pässinlihaa on tässä, että Jukka lakkasi puhumasta 02.29. Sen on tuonut esiin Krp:n Niemi, ja siihen perustuu kaikki vakava keskustelu murhayön tapahtumista.

Murhaaja ei lähtenyt 03.14, sen sanoo ensimmäisenä Amanda kuulustelussa. Puolustus on tuonut saliin virheellisen Susanna Launeen tekemän litteroinnin, jossa väitetään, että murhaaja olisi lähtenyt vasta 03.14. Sen otti syyttäjä vastaan kiitollisena. Se on syyttäjälle väline mitätöidä se, että Amanda olisi nähnyt murhaajaa ylipäätään. Ei murhaajaa voinut nähdä 03.14 kun hän oli lähtenyt jo 02.42, kuten Amanda hänet näki antaessaan puhelinta äidilleen. Tässä Alpon laatima piirros tilanteesta:

https://www.dropbox.com/s/yjnvxmr8ca9li ... n.jpg?dl=0

Sinä tukeudut jonkun oman mielikuvitukseensa perustuvaan kuvaan/animaatioon, etkä todellisiin faktoihin.

Faktaa on TALLENTEELLA KUULUVAT äänet, ei jonkun piirtämä kuva oman mielikuvituksensa pohjalta.

Selitä miten se voi Emma nähdä sen paremminkaan kuin ei Annelikaan näe PUHELIMEN KOHDASTA TAKKAHUONEEN TERASSINOVELLE? Auerin omin sanoin, häkehenkilö kysyy, "missä se tekijä on nyt, missä se tekijä on?" Auer vastaa "todennäköisesti siel jollei sit lähteny ulos" häkehenkilö kysyy "lähti ulos jo vai?" Auer vastaa "mä en, mä oon keittiössä, meneks mä katsomaa?" ELI MITÄ TUOSTA VOIODAAN päätellä?? Tuosta voidaan päätellä se, että Auerilla on KATSE SUUNTA OLOHUONEESEEN PÄIN JA HÄN EI NÄE TAKKAHUONEESEEN RIITTÄVÄN PITKÄLLE eli hän on puhelimen vieressä ja jota ei ole liikuteltu.

Eikö sulle mitenkään mene järkeen se, että sama on tapahtunut myöskin kuulokkeen vaihdonyhteydessä eli Emma on seissyt koko ajan puhelimen vieressä liikuttamatta koko konetta,Hän ei ole liikkunut äitiään vastaan kuuloketta vaihdettaessa ja sen sanoo tallenteella vaihdettu keskustelu ja lisäksi se, että ne kaikki tavarat siinä hyllykön/kaapiston päällä eikä missään lattioilla. Lisäksi se kuva mikä otettu kodinhoitohuoneesta päin kertoo myöskin sen että kuulokkeen johto lähtee sieltä vasemmalta puolen puhelinta (näkyy ja roikkuu sen alakaapiston valkoista ovea vasten ja näkyy kuvassa ja jos sitä olisi venytelty, se johto olisi joko sulkenut puhelun tai ainakin vähintään se olisi pyyhkäissyt tavaroita/puhelimen lattialle (kais tiedät tuollaiset lankapuhelimet, niissähän niitä sulkupainikkeita ei ole vahinkosulkeutumiselta suojattu??) "ÄITI TUU, ny siel puhutaa taas" eli ÄITI TULE TÄNNE PUHELIMEEN ja ota kuuloke,

EI siis ÄITI OTA TÄÄ, NY SIEL PUHUTAA TAAS.
Etkö sinä tajua näin yksinkertaista asiaa ollenkaan??

Kaikki on pääteltävissä tallenteelta.

Ei siihen mitään jonkun kahdessa leirissä seisovan ihme mielikuvitusväännöksiä tarvita.

Äiti tulee ja ottaa kuulokkeen Emman ollessa vieressä ja se kuuluu tallenteella kun Emma henkäisee, henkäisy kuuluu ihan vähän ennen kuin Auer sanoo "ehit auttaa, onks sieltä tulos jo joku".

Ei se syyttäjälle ole herkkupala ollenkaan, koska silloin se olisi varmempi todiste ulkopuolisesta koska se on nähty juurikin silloin kuin isäkin eli vähän jälkeen ja asiat on vain Emman järkytyksen vuoksi sekaisin ja se yhistelee asioita väärällä tavalla omassa mielessään ja tämä on se herkkupala syyttäjälle, ei se että Emma näkee tekijän vain vähän aikaa sen jälkeen kun näkee isänsä verilammikossa

Eli koita ny saada jotenkin ne aivosi käsittään tällaisia erittäin yksinkertaisia asioita, ei kaikki ole niin dosenttimaisen vaikeita tai ei niistä kannata tehdä vaikeita.

Lisäksi se häketallenne todistaa paljon enemmän kuin olet edes huomannutkaan.

Rehellisesti sanottuna olet vielä sadankilsan päässä todellisesta maalista ja vauhtisi hidastuu koska et saa niitä aivojasi virkistyyn.

Kerron nyt sen miksi oikeastaan itse päädyin pitkän pähkäilyn jälkeen siihen, että Sisotalon esittämä aika 2.42 (plus ehkä sekuntti pari) on mielestäni sittenkin oikein.
Kun kuuntelin ensimmäisiä kertoja hätäkeskuspuhelutallennetta olin vain hätäisesti katsonut TN tekemää litterointia. Muutaman kuuntelukerran jälkeen istuin sitten alas ja aloin tutkimaan litteraatiota.
Aloin ihmetellä mm. sitä, että miten voisin kuulla niin väärin, että ajassa 2.27 puhuisikin Lahti. Yhdelläkään kuuntelukerralla en ole koskaan kyennyt yhdistämään lausetta "se jäi" ajassa 2.27 Lahteen. Itselleni on täysin selvää, että puhuja ei ole Lahti. Jo koko intonaatio ja tapa puhua on aivan eri. Puhumattakaan siitä, että Lahti on sitä ennen käytännössä menettänyt puhekykynsä minkä muuten TN itsekin toteaa nk. lallatus kohdassa. Tästä seuraa väistämättä se tosiseikka, että nämä eivät ole Lahden viimeiset sanat vaan murhaaja siellä toteaa joko, että veitsi jäi, tai sitten toteamus kohdistuu Lahteen.

Joka tapauksessa murhaajalla ei ole mitään tekemistä talon sisällä sen jälkeen, kun uhri on menehtynyt.

Sitten on toinen näkökulma asiaan. Mitä tekee Amanda? Hän katoaa ajassa 2.42. ja sen jälkeen hänestä ei muutamiin sekuntteihin ole mitään havaintoa, joita voitaisiin äänen perusteella tunnistaa.

Seuraava todellinen havainto on se, kun Amanda kirkaisu alkaa. En usko, että on enää erimielisyyttä siitä, että kirkaisu kohdistuu isän näkemiseen eikä murhaajan poistumiseen.
Kun ihminen kirkaisee, hän ei hallitse kirkaisuaan.
Joten, jos Amanda olisi nähnyt isänsä ensin, miksi ei kirkaissut silloin? Koeta miettiä tätä ehkä vähän enemmän ja siitä näkökulmasta, että miten epäluonnollinen tällainen väite oikeasti voi olla.

Rakensin itse taulukolla oman aikajanani, kun kuuntelin nauhaa. Se auttoi ymmärtämään. Koeta mennä siihen tapahtumaan sisälle ja nähdä se kuin olisit itse ollut paikalla, se auttaa hahmottamaan sitä miten tilanne siellä talossa etenee.

[Nebukadnessar]

Mistähän tämä mahdoton ajatus on mahtanut tulla ja miksi hoviokeus on vakuuttunut asiasta, joka ei lainkaan pidä paikkansa. En ole nähnyt kenenkään täällä tukevan tätä ajatusta. Pari kirjoittajaa väittää Amandan nähneen isänsä kahdesti kuolleena, ensi kerran 1.34 ja toisen kerrn 03.14, Vai onko joku kertoa mistä hovioikeuden tieto voi tulla.

Toivottavasti kukaan ei luule minun väittäneen, että Jukka S. Lahti olisi kuolleena ajassa 1:34, koska minun mielestäni hän on kuollut todennäköisesti ajassa 2:29. Olen kyllä todennut, että Amanda on saattanut vilkaista aulasta oman makuuhuoneensa ja keittiön väliltä olohuoneen lävitse takkahuoneen suuntaan ajassa 1:34. Olen pohtinut, että hän olisi tuolloin saattanut nähdä veitsen lattialla, ellei pimeä ole estänyt näkemästä. Olen mielessäni ajatellut, että Jukka S. Lahti on saattanut joutua lattiatasoon ajassa 1:06, jolloin häkenauhalta kuullaan sängyn siirtymisestä aiheutuva ääni.

Jukka Lahti kuolee tasan tarkkaan viimeiseen iskuun ja tämä kaikki on kuultavissa tallenteella, eli tallenteen kohdassa 02min 47s 344 kymmenesosas.

Tuota ennen kuuluu Jukka Lahden ääntelyjä kun kallo on osittain murskana ja viimeisin isku annetaan juuri tuolla kohdalla ja kuuluu selkeänä kopsahduksena, perkeleen Aueri, puhelimessa vaan puhuu eikä ole edes antamassa Jukka paralle sitä viimeisintäkään iskua, vittu mikä ämmä.

Ihan on selkee tappaja, kuuleehan tuon nyt jo taustanauhallakin.

Muokkaus ja korjaus, otin vahingossa ajat väärästä tallenteesa joka on työnalla eli tempoa hidastettu 14%, ns "oikeasta tallenteesta" otetut ajat punaisella. Nebukadnessar

[Nebukadnessar]

Vaasan hovioikeuden tuomioon liittyy luku "Henkirikoksen tekemiseen käytetty aika". Kohdasta 295 lähtien esitetään hämmästyttäviä asioita. Amanda on muka todistanut, että hänen isänsä surmattiin jo ennen Hätäpuhelun alkua. TOkekuslääkärin mukaan tappaminen oli saattanut kesää jopa 10 minuuttia.

Onneksi tämä väite ei vaikuta johtopäätösten tekoon. Hovioikeus kumoaa asiantuntevasti kaikki syyttäjän väitteet. Kun syyttäjä nyt pohtii hakeeko hän valitusoikeutta, viittaa hän siihen, että Jukka Lahti surmattiin jo ennen Hätäpuhelua. Aivan uusi asia

Mistähän tämä mahdoton ajatus on mahtanut tulla ja miksi hoviokeus on vakuuttunut asiasta, joka ei lainkaan pidä paikkansa. En ole nähnyt kenenkään täällä tukevan tätä ajatusta. Pari kirjoittajaa väittää Amandan nähneen isänsä kahdesti kuolleena, ensi kerran 1.34 ja toisen kerrn 03.14, Vai onko joku kertoa mistä hovioikeuden tieto voi tulla.

Jukka Lahti kuolee todistettavasti tallenteen ajassa 02min 47s 344 kymmenesosas., vähän ennen kuuluu sitä Emman sanomaa muminaa ja joka kuuluu häkehenkilön puheen lomassa ja tuossa ajassa kuuluu iskun kopsahdus joka surmaa Jukka lahden, tuo kopsahdus on selkeästi samanlainen kuin kolme sitä aikaisemmin kuulunutta.

Tuon jälkeen Emma näkee isänsä kuolleena, eli sinä hetkenä kun kirkaisee, kirkaisu edeltää takelteleva sisäänhengitys tallenteella.

Tämä kuule sisotalo on niin selkeää pässinlihaa kuin olla voi, se kaikki on pääteltävissä tuolta tallenteelta, ei tarvi mitään paperinivaskoja tutkimiseen tai oikeuksienpäätöksiä, todistajien kertomisia.

Ne saattaa olla teille haparoiville tutkijoille tarpeen tueksi, mutta ei niitä tarvita koska tuo tallenne kertoo sen koko järkyttävän asian eli murha suoraan kuultuna ja tuo surmaaja ei välitä vittujakaan kuuluuko hän jonnekkin vaiko ei, miksi näin?

Siihen on yksinkertainen selitys, hän tietää ettei hän tule ikinä jäämään kiinni.

Muokkaus ja korjaus, otin vahingossa ajat väärästä tallenteesta joka on työnalla eli tempoa hidastettu 14%, ns "oikeasta tallenteesta" otetut ajat punaisella.

[Xerxes]

Hovioikeuden perustelut viittaavat vahvasti siihen, että se on syyttömyyden kannalla. Olen lueskellut noita perusteluja:
-------------------------------------------------------------------

Katkelmia Vaasan HO:n päätöksestä. (Vapaasti poimittuja kohtia HO:n tuomiosta)
===========================

SYYTTÄJIEN MUKAAN JUKKA LAHTI KUOLLUT ENNEN PUHELUA - MYÖS TEHTY TALLENNE OLLUT MUKANA
6. Syyttäjien hovioikeudessa toistaman vaihtoehtoisen teonkuvauksen mukaan Jukka Lahti on kuollut Anneli Auerin menettelyn seurauksena jo ennen tämän hätäkeskukseen soittamaa puhelua ja puhelun taustalla kuuluvat Jukka Lahden valitusäänet ovat peräisin ajallisesti aikaisemmin tehdyltä tallenteelta. .....


SYYTTÖMYYTTÄ EI TARVITSE TODISTAA
11. Anneli Auerilla ei sen sijaan ole velvollisuutta esittää syyttömyyttään tukevaa näyttöä eikä myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Keskeisiin rikosoikeudenkäynnissä noudatettaviin periaatteisiin kuuluu myös syyttömyysolettama, jonka mukaan jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty laillisesti toteen .....


SYYTE HYLÄTTÄVÄ JOS VARTEENOTETTAVAA VAIHTOEHTOA EI VOIDA SULKEA POIS
14. Jos varteenotettavaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua ei voida riittävällä varmuudella sulkea pois, on syyte hylättävä. Tämä ei edellytä, että vaihtoehtoinen tapahtumainkulku olisi tullut täysin näytetyksi tai että se olisi edes todennäköisempi kuin syytteessä kuvattu tapahtumainkulku. ...


SYYTETYLLÄ EI OLE VELVOLLISUUTTA KERTOA KAIKKEA
19. ..... ..... ..... Huomioon on otettava myös se mahdollisuus, että Anneli Auer ei ole surmannut Jukka Lahtea syytteen teonkuvauksen mukaisesti mutta hän ei syystä tai toisesta kerro Jukka Lahden kuolemaan johtaneista tapahtumista ja ulkopuolisesta tekijästä totuudenmukaisesti, mihin hänellä ei ole velvollisuuttakaan.


RUSKEANKIRJAVAT TEKOKUIDUT, MISTÄ TULIVAT
22. Hovioikeus on pääkäsittelyssä esittänyt Anneli Auerille ja todistajille tarkentavia kysymyksiä muun muassa alla olevista aiheista, joihin on saatu seuraavat vastaukset:
..... 1. Anneli Auerin kertomus siitä, että siniset kurakintaat olivat olleet terassin puutarhatuolilla, joka oli siirretty rikotun ikkunan eteen. Kysymys nousi esille, kun oli epäselvää, mikä oli osapuolten näkemys siitä, millä tavalla ruskeankirjavia tekokuituja voi olla sinisten kurakintaiden päällä.


IKKUNA SÄRJETTY ULKOPUOLELTA KÄSIN
...... 4. Tekninen tutkija AY on todistajana kuulusteltuna kertonut tutkineensa terassin oven ikkunassa olleen verhon ja laatineensa siitä lausunnon. Epäselväksi AY:n kuulustelussa jäi, mistä suunnasta ikkuna oli hänen mielestään rikottu eli kummalla verhon puolella hänen kertomansa iskemäjäljet olivat olleet. AY on kertonut, että hänen mielestään nämä jäljet olivat olleet sillä puolella verhoa, jonka reunakangas oli ollut vaaleampi, haalistunut. AY oli päätellyt, että iskemäjäljet olivat olleet ikkunaa vasten olleella puolella verhoa. AY:n kuulustelun myötä Anneli Auer nimesi todisteeksi hovioikeudessa AY:n laatiman lausunnon verhosta.


PESUTILOISSA LIIKKUMISESTA EI HAVAINTOJA
...... 5. Äänitutkija TN on kertonut, ettei hän ollut havainnut hätäkeskuspuhelutallenteelta ääniä, jotka olisivat viitanneet liikkumiseen pesutiloissa.


PELKKÄ TUNNUSTUS EI RIITÄ TUOMIOON
26. Laissa ei ole säännöksiä syylliseksi epäillyn esitutkinnassa antaman tunnustuslausuman näyttöarvosta häntä vastaan ajetussa rikosasiassa. Korkeimman oikeuden ratkaisuista KKO 2000:35 ja 2013:25 ilmenevän kannan mukaan peruutettukin tunnustus voidaan ottaa näytön arvioinnissa huomioon. On kuitenkin selvää, että tuomiota ei voida perustaa yksin tai pääasiassa syylliseksi epäillyn esitutkinnassa antamiin, sittemmin peruutettuihin lausumiin.

28. ..... ..... ..... Iltapäivällä 21.9.2009 jatkuneessa kuulustelussa Anneli Auerille on tuotu esiin, että keskusrikospoliisin tutkimuksen mukaan hätäkeskuspuhelutallenteen taustalta ei kuulu ulkopuolisen tekijän ääniä, minkä seikan hän on kertonut kuulostavan "oudolta ja pelottavalta".

38. Hovioikeus toteaa, että poliisin Anneli Auerille kuulusteluissa ilmoittamat seikat ovat olleet virheellisiä tai harhaanjohtavia seuraavista syistä:

....... 1. Hovioikeudessa esitetyn selvityksen perusteella on mahdollista, että kaikki hätäkeskuspuhelun aikaiset tekoon liittyneet äänet eivät ole tallentuneet hätäkeskuspuhelun tallenteelle (ks. kohdat 281–294).

....... 2. A ja B eivät olleet kertoneet havainneensa riitaa Anneli Auerin ja Jukka Lahden välillä.

....... 3. Takkahuoneen lattialta taltioitujen hiusten irtoaminen on voinut johtua myös voimakkaasta harjaamisesta (ks. kohdat 240–241).



KOIRAPARTIOSTA HUOLIMATTA TEKIJÄ ON VOINUT POISTUA ALUEELTA
....... 4. Poliisikoirapartio ei ollut tutkinut, oliko Tähtisentie 54:n tontilta poistuttu etupihan katualueeseen rajoittuvan rajan kautta. Näin ollen ei ole poissuljettua, etteikö ulkopuolinen tekijä olisi voinut poistua tontin etupihan kautta (ks. kohdat 215–217).



VERINEN KENGÄNJÄLKI EHKÄ SUUREMPI KUIN LAHDEN KOKO 41
....... 5. Veriset kengänjäljet tapahtumapaikalla eivät ole kooltaan varmuudella vastanneet Jukka Lahdella käytössä ollutta kengänkokoa (nro 41), eikä asiassa ole selvitetty, että Jukka Lahden talvikenkien pohjakuviointi olisi vastannut veristen kengänjälkien kuviointia (ks. kohdat 182–189).



VÄITETYN TUNNUSTUKSEN MERKITYS VÄHÄINEN
41. Väitettyjen tunnustusten merkitystä syytettä tukevana näyttönä heikentävät seuraavat näkökohdat:

- kertomusten sisäinen ristiriita ja muuttuminen tutkinnan edetessä,

- se, että Anneli Auerilla ei ole todettu puolisoiden keskinäiseen, äkilliseen riitaan ja fyysiseen kiinnipitämiseen tyypillisesti liittyviä hiertymiä tai muitakaan vammoja,

- ristiriita esitetyn teknisen rikostutkinnan tulosten kanssa: teko on ollut huomattavan verinen, mikä olisi puolestaan edellyttänyt Anneli Auerilta pitkälle meneviä toimia teon lavastamiseksi ja toisaalta oman syyllisyytensä peittämiseksi siten, ettei häntä voida poliisin teknisessä rikostutkinnassa tehtyjen jälki-, kuitu-, veri-, DNA-, lasi- tai hiustutkimusten eikä hätäkeskuspuhelutallenteen perusteella yksiselitteisesti liittää tekoon, ja

- Anneli Auer ei ole esitutkinnassa kertonut teosta mitään, josta vain teon tekijän olisi mahdollista tietää.

42. Vaikka jokin seikka saisikin tukea Anneli Auerin peruuttamista esitutkintakertomuksista, eivät nämä voi edellä todetulla tavalla muodostaa yksinomaista tai pääasiallista syytettä tukevaa näyttöä.



A ON NÄHNYT HUPPUMIEHEN POISTUMASSA IKKUNASTA
44. A:n puhuttelun 1.12.2006 (ks. käräjäoikeuden tuomio, s. 18–19) osalta hovioikeus on kiinnittänyt huomiota seuraavaan:

...... 1. A oli herännyt, kun ikkuna oli paukkunut. Hän oli luullut, että pakkanen paukuttaa ikkunaa. A oli kuullut, kun äiti tai isä oli kiljunut.

...... 2. A oli käynyt kolme eri kertaa katsomassa takkahuoneeseen.

...... 3. Ensimmäisellä kerralla A ei ollut voinut laittaa valoja päälle, koska takkahuoneen ja olohuoneen rajalla oli ollut lasinsiruja. Terassin oven ikkuna oli ollut rikottu. Isä ja äiti olivat olleet sängyn vieressä. A oli mennyt takaisin huoneeseensa. Hän ei ollut uskaltanut laittaa lukuvaloa päälle.

...... 4. Kun A oli mennyt toisen kerran takkahuoneeseen, hän oli nähnyt isänsä lattialla aika lailla sängyn vieressä. Äiti oli ollut menossa puhelimeen. Lattialla oli ollut puukko. A:n mukaan hän ei ollut nähnyt aiemmin ollenkaan kyseistä veistä, jonka kahva oli ollut musta tai vihreä. A oli ajatellut tällöin, että talossa on ulkopuolinen tekijä.

...... 5. Kolmannella kerralla A oli nähnyt isänsä selvästi lattialla. Ulkopuolinen mies oli ollut kiipeämässä terassin oven ikkunasta. A oli nähnyt vain miehen selän. A on kertonut, että miehellä oli ollut päällään musta huppari, tai ettei hän muista miehen vaatetusta. Hupparin selässä ei ollut ollut mitään tekstiä. Hupparin huppu oli ollut miehellä päässä. A ei ollut nähnyt mitään miehen käsissä. A oli ollut "aika keskel olkkaria" nähdessään poistuvan miehen.

..... 7. A oli mennyt omasta huoneestaan kolmannen kerran takkahuoneeseen, jolloin "iskä oli yhä sillai, et se oli vatsallaan ja osotti taas sinne samaan suuntaan päällään, eikä ollut yhtään liikkunut". "Sit mä näin, kun se murhaaja oli pakenemassa siitä ikkunasta, minkä se rikkoi." Ikkunasta poistuvalla henkilöllä oli A:n mukaan ollut musta huppari. A ei ole muistanut nähneensä henkilöllä hansikkaita, eikä hän ole ollut ihan varma henkilön vaatetuksesta. A oli nähnyt henkilön takaapäin. Henkilö oli ottanut ikkunan alapuolelta kiinni, mistä A ei ole ollut varma. Anneli Auer oli tällöin ollut luultavasti puhelimessa. (Eri kuulustelu)



KUOLEMASTA VAIN MINUUTTEJA KUN HOITOHENKILÖSTÖ ON JO SAAPUNUT PAIKALLE
163. HL on kertonut, että on hyvin vaikea arvioida sitä, missä määrin Jukka Lahden pään vammoista on vuotanut lisää verta takkahuoneen lattialle sen jälkeen, kun poliisin ensipartio on ottanut valokuvat, ja mikä merkitys elvytystoimenpiteillä on ollut veren määrän lisääntymiseen. HL on todennut valokuvien ja Jukka Lahden päävamman laadun perusteella, että varmasti Jukka Lahden kuolemasta ei ollut kulunut tuntia eikä kahta, vaan pikemminkin minuutteja, siinä vaiheessa, kun sairaankuljetushenkilöstö oli saapunut paikalle. Päässä on hyvä verisuonitus ja isoja suonia, mikä on otettava huomioon tarkasteltaessa päästä eri aikoina valuneen veren määriä. Tätä johtopäätöstä on HL:n mukaan tukenut myös se, että sairaankuljetushenkilöstö oli valokuvista ilmenevällä tavalla ainakin ryhtynyt elvytystoimenpiteisiin. HL ei ole tiennyt, missä määrin Jukka Lahtea oli yritetty elvyttää.


LYÖJÄLLÄ EHKÄ OLLUT TOINENKIN VEITSI - LYÖNNIT OLLEET VOIMAKKAITA - TEKIJÄ ON OLLUT VERINEN
Takkahuoneen lattialta löydetyn fileerausveitsen terän pituus on 15 senttimetriä ja leveys enimmillään 20 millimetriä. Asiassa on tarkemmin jäänyt selvittämättä ja arvioimatta, miksi nämä syvimmät pistohaavat ovat olleet syvempiä kuin takkahuoneesta löydetyn veitsen terä. Mahdollista voisi olla, että Jukka Lahti on ollut lyöntien hetkellä sellaisessa asennossa, että pistohaavojen syvyys selittyy tällä seikalla. Pistohaavojen syvyys huomioon ottaen mahdollista on kuitenkin myös se, että nämä syvemmät Jukka Lahden vammat on aiheutettu muulla kuin takkahuoneen lattialta löydetyllä veitsellä. Jos syvät haavat on aiheutettu takkahuoneen lattialta löytyneellä fileerausveitsellä, on veitsen terä lyöty koko pituudeltaan Jukka Lahteen. Joka tapauksessa lyönnit ovat olleet melko voimakkaita ja ne on kohdistettu Jukka Lahteen lähietäisyydeltä. Näin ollen tekijä ei ole voinut välttyä vereentymiseltä aiheuttaessaan Jukka Lahdelle edellä kuvatut noin 70 pistohaavaa eri puolille kehoa.


KUKAAN LAPSISTA EI OLE KUULLUT RIITAA VANHEMPIEN VÄLILLÄ - AA:n HAAVA TUSKIN ITSE AIHEUTETTU
Kukaan Anneli Auerin lapsista ei ole kertonut kuulleensa vanhempiensa välistä riitaa surmayönä. Anneli Auerilla olleen vamman perusteella ei voida päätellä, että se olisi syntynyt hänen ja Jukka Lahden välillä väitetysti käydyn, väkivaltaiseksi yltyneen riidan yhteydessä. Mikäli taas lähdetään siitä, että Anneli Auer olisi aiheuttanut sanotun vamman itselleen osana ulkopuoliseen tekijään viittaaviksi tarkoittamiaan lavastustoimia, olisi kyse hengenvaarallisesta riskinotosta. Mikäli Anneli Auerilla olisi ollut sellaiseen menettelyyn tarvetta, hän olisi voinut vahingoittaa itseään veitsellä huomattavasti vaarattomammille alueille kuin sydämensä kohdalle, esimerkiksi käsivarsiinsa. Hovioikeus katsoo, että pistohaavan syvyys ja sijainti Anneli Auerin vasemmassa rinnassa puhuu enemmän sen puolesta, että Jukka Lahden surmannut ulkopuolinen tekijä on lyönyt veitsellä myös Anneli Aueria, kuin sen, että kyse olisi syyttäjien rangaistusvaatimuksessa esitetyn mukaisesti Jukka Lahden sohaisusta seuranneesta tai käräjäoikeuden tuomiossa (s. 57) katsotuin tavoin Anneli Auerin itselleen aiheuttamasta haavasta. Haavasta pääosin Anneli Auerin T-paitaan imeytyneen veren määrän tai sijainnin perusteella ei voida päätellä, onko Anneli Auerilla ollut tämä vamma hätäkeskuspuhelun aikana. Teknisessä rikostutkinnassa ei ole selvitetty, että Anneli Auerin verta olisi ollut muualla kuin keittiön puhelimessa.


LYÖNTIVÄLINE SORKKARAUTA JA SEN SORKKAPÄÄ
175. Poliisin ensipartion ottamissa valokuvissa Jukka Lahden ruumis on selällään pesuhuoneen oven edessä siten, että jalat ovat osittain sängyn alla. Jukka Lahden suun oikealla puolella ja oikeassa ohimossa sekä oikealla hiusrajassa on nähtävissä tylpän esineen aiheuttamat vammat, joiden koko ja muoto sopivat siihen, että ne olisi aiheutettu samalla tekovälineellä. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon ja AY:n kertomuksen mukaan tekoväline on ollut oikean ohimon ja hieman ylempänä hiusrajassa olleiden vammojen osalta ilmeisesti sorkkarauta ja sen sorkkapää (keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto 8.12.2009, kirjallinen todiste nro 69). AY:n mukaan nämä Jukka Lahden vammat eivät muodoltaan ole sellaisia, että ne olisi aiheutettu Anneli Auerilta takavarikoidun ja tutkinnan kohteena olleen vasaran sorkkapäällä.


Näiden lainausten jälkeen tuntuu kummalliselta, että edes se yksi tuomari on ollut syyttäjien kanssa samaa mieltä. Eipä taida olla mitään asiaa Korkeimpaan Oikeuteen.
Kyllä juttu jäänee tähän. Kovat korvaukset on tulossa.