Pieni liekki kirjoitti:Pyydän nöyrimmästi, Ande, herää jo todellisuuteen. Ei ole olemassa mitään AA:n tekemää lavastusnauhaa, ei ole koskaan ollutkaan. Mitkään todisteet eivät siihen viittaa. Se, että ihminen kykenee nauhoittamaan ääniä ja tallentamaan niitä, ei ole mikään todiste siitä, että AA olisi tehnyt lavastusnauhan. Usko nyt vaan, että häketallenne on autenttinen. Jos sitä on manipuloitu, niin asialla on ollut joku muu kuin AA.
Sitähän minä olen kaiken aikaa teille inttänyt, että ei mitään lavastusnauhaa ole ollut, ja kertonut myös perustelut väitteelleni! En nyt toista perusteluja, mutta olen ilahtunut siitä, että olemme tästä asiasta niin liikuttavan yksimielisiä. Joukossamme ei taida olla kovinkaan monta lavastusnauhoitukseen uskovaa.
Mutta selittäkää te minulle, mistä syystä häke-päivystäjää ei ole puhutellut poliisi, ei syyttäjä eikä puolustus kysyäkseen, mitä hän kuuli puhelimessa ja miksi käski jäädä puhelimeen eikä edes piiloutua.
KN: " Yksikään 9v lapsi ei olisi jättänyt äitiään ja juossut sysipimeään yöhön. Äiti oli puhelimessa, eikä lapsi voi eikä osaa muuta kuvitellakaan, kuin pysyä lähellä myös."
Kerro minulle, millä tavalla yksikseen takkahuonetta kohti hiippailu äidin ollessa puhelimessa oli sinun mielestäsi äitiin turvautumista ja lähellä olemista? Minun lapseni roikkui minussa kiinni kuin takiainen, kun pelkäsi.
Sinä itse kirjoitat, että ensipartion tullessa lapsi oli hädissään -> VASTA ensipartion tullessa oli hädissään ja vasta siinä vaiheessa pelkäsi ulkopuolista, mutta ei vielä silloin, kun oli ikkuna rikki, äiti juoksi huppis perässään ulko-ovelle ja isää oli hakattu.
"Syytetään, että Anneli "päästi" tytön liikkumaan. Eikös hän nimenomaan pyytänyt tämän puhelimeen, ettei tämä lähtisi hortoilemaan mihinkään? " Miksi ei käskenyt tytön olla edes piilossa? Väitätkö sinä, että Annelin palattua puhelimeen tyttö ei olisi nimenomaan hortoillut katsomaan isäänsä sen sijaan että olisi jäänyt piileskelemään äitinsä selän taakse ( niin kuin minun lapseni olisi todennäköisesti tehnyt).
Huomatkaa, että en minä väitä Annelia syylliseksi vaan ihmettelen näitä asioita. Eihän se minun vikani ole, jos hänen käytöksensä oli minun mielestäni peräti outoa, siis nimenomaan äitinä. Se on teidän oma tulkintanne, että katsotte niiden olevan todisteita hänen syyllisyydestään.
Mitäkö puhelussa pitäisi olla, " jotta se ei vaikuttaisi kummalliselta?" Tässä esimerkkejä oman, kohtuullisen pitkän elämänkokemuksen perusteella useamman lapsen äitinä:
- olisi pitänyt sanoa lapselle "älä mene sinne" tai vähintään "tule tänne" sen sijaan mitä sanoi (älä itke).
- olisi koko ajan pitänyt rintamasuunnan sinne päin, missä tappaja oli. Ei olisi jäänyt näkemättä huppiksen poistuminen, kun olisi pitänyt silmällä ettei enää hyökkää uudestaan kimppuun. Ei siis olisi tarvinnut kysyä moneen kertaan "lähtikse jo".