Ruotsinsuomalaiset juoppoja ja häiriköitä?

[Pika Juoksija]

Ruotsalaisilla on ollut kautta aikojen kuva suomalaisista maahanmuuttajista juoppoina, riitapukareina ja aina puukko taskussa. Ruotsin vankiloissa se suurin minoriteettiryhmä on suomalaiset ja vankiloissa perustettiin myös arvokuljetuksiakin niin Suomessa, kuin Ruotsissakin ryöstänyt pahamaineinen rikollisjärjestö Brödarskapet, joka teki paljon tihutöitä vankiloissa, myy ja salakuljettaa huumeita, ryöstää ja varastaa.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Br%C3%B6dr ... isation%29

Jopa Ruotsissa ilmestyneessä lastenkirjassa pusikossa istuva juoppo on nimeltään Heikki.

Ruotsiin 1976 muuttanut Sirpa Lamminpää teki kirjasta ilmoituksen Syrjintäasiamiehelle Ruotsissa, koska on sitä mieltä, että suomalaiset Ruotsissa ovat rehellistä ja töitä tekevää kansaa.

Kirjailija itse on sitä mieltä, että Heikki on ruotsalainen, sairaseläkkeellä oleva alkoholisoitunut, toisenpolven työvoimasiirtolainen.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/artic ... recommends

Syrjintäasiamies ei tosin ota asiaa käsittelyyn, vaan sen mukaan asia ei kuulu syrjintälain piiriin, vaan se on painovapauskysymys. Painovapauskysymykset kuuluvat Ruotsissa Oikeuskanslerille.

Sami on asunut 25 vuotta Ruotsissa. Hän kertoo saaneensa negatiisia kommentteja suomalaisuudestaan lähes päivittäin asuessaan Tukholmassa ja päätti lopulta muuttaa Malmöhön, jossa tilanne on parempi suomalaiselle.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article19148141.ab

Suomalaisten maine Ruotsissa jakautuu kahtia. Joidenkin mielestä puhumme rehdistä työvoimasta, kun taas jotkut ovat sitä mieltä, että ruotsinsuomalaiset ovat roskasakkia, jotka rasittavat käytöksellään ja tavoillaan ruotsalaista yhteiskuntaa.

Eräs ruotsidemokraatti kertoi myös mielipiteensä suomalaisesta työvoimasta, joka rasittaa maan sosiaalisia palveluja päihdehoidosta tulkkipalveluihin summilla, joita kukaan ei uskalla edes yrittää laskea.

Mitenkähän on, ovatko suomalaiset olleet loppujen lopuksi hyvä kauppa ruotsalaisille?
Olisiko hyvä kauppa suomelle hakea eläköityneet suomalaiset soturit kotiin ja Ruotsista saatavat eläkerahat Suomen valtion kassaan?

[Chikatilo]

Slussenin sissien kansaneläkevaroilla ei Suomesta onnelaa rakenneta. Pysyköön ruotsalaisten eloa rikastuttamassa. Työuran tehneet ja uusia veronmaksajia Ruotsiin kasvattaneet paluumuuttajat ovat tervetulleita.

Suomalaisten huono maine Ruotsissa on pääasiassa suomalaisten syytä. Meiltä lähti Ruotsiin sekalaista ainesta, josta osalla oli tavoitteena vain parempi sosiaaliturva tai kannattavampien rikosten tekeminen. Ruotsin ja Suomen väliä ravaa edelleen esimerkiksi liikkuvaa elämää viettävän vähemmistöryhmän jäseniä, joilla ei Ruotsissakaan ole työhistoriaa.

60- ja 70-luvun siirtolaisia ei pahemmin "kotoutettu" Ruotsiin. Valtaosa painoi nöyrästi pitkää päivää tehtaalla ja yritti suoriutua arjesta vailla kielitaitoa. Lapset ruotsalaistettiin kouluissa ja moni menetti kykynsä kommunikoida vanhempiensa kanssa samalla kielellä. Puli-Heikkejä ja rosvoja Ruotsin lepsu laki sen sijaan kohteli paremmin. Harvassa ovat ne suomalaiset isommat rosvot, jotka eivät uransa aikana olisi pitäneet jossain vaiheessa residenssiään Tukholmassa. Pohjois-Suomen rikollisia on houkuttanut myös Haaparanta, josta on ollut helppo pyörittää Suomen puolen bisneksiä poliisilta turvassa ja tukevien sosiaaliavustusten turvin.

Ruotsalaisella maahanmuuttopolitiikalla oli etsikkoaikansa 1960-luvulla ja se hukattiin. Suomalaisten kanssa olisi pärjätty politiikkaa ja käytäntöjä korjaamalla, mutta haluttiin olla "mer internationella" ja toistaa virheet globaalissa mittakaavassa. Suomalaisia on helppo katsoa nokanvartta pitkin, sillä valtaosa meistä ei ole heti huutamassa rasismia.

Mielestäni lastenkirjan juoppo-Heikki kuvastaa enemmän ruotsalaisen yhteiskunnan tilaa kuin suomalaisia maahanmuuttajia. Tulevaisuudessa Heikki saa seuraa puukko-Alista ja heroiini-Zlatanista ja kolmikko pääsee uusiin seikkailuihin kansankodin sosiaaliturvan viidakoissa Arne Ankan seurassa.

[Dr Bergmeister]

60- ja 70-luvun siirtolaisia ei pahemmin "kotoutettu" Ruotsiin. Valtaosa painoi nöyrästi pitkää päivää tehtaalla ja yritti suoriutua arjesta vailla kielitaitoa.

Itse menin sinne 1971 ja töihin niin pian kuin vain paikan sai. Tuolloin töitä vielä oli, koska tehtaat pyörivät ja vetivät työvoimaa varsinkin Pohjois-Suomesta. Ei mitään kotoutusta ollut, mutta eipä sitä edes osannut kaivata, kun ei sellaisesta vielä mitään tiedetty. Minulla ei ole mitään negatiivisia kokemuksia Ruotsista, vaikka monet ovat sanoneet, että suomalaisia kohdellaan huonosti. Ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdalla.

[Chikatilo]

Ei mitään kotoutusta ollut, mutta eipä sitä edes osannut kaivata, kun ei sellaisesta vielä mitään tiedetty. Minulla ei ole mitään negatiivisia kokemuksia Ruotsista, vaikka monet ovat sanoneet, että suomalaisia kohdellaan huonosti. Ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdalla.

Taidat kuulua siihen suomalaisten siirtolaisten hiljaiseen enemmistöön, joka ei pahemmin ole näkynyt, kuulunut eikä maistunut ruotsalaisessa arjessa.

Siirtolaisuus tapahtui pääasiassa Suomen maaseudulta Ruotsin teollisuuskaupunkeihin, joten sopeutumisen mahdolliset vaikeudet olivat kulttuurisesti varmaan pitkälti samanlaisia kuin Suomen sisäisessäkin muuttoliikkeessä. Elintasoero vasta Ruotsiin muuttaneiden ja kantaruotsalaisten välillä oli varmasti alkuvaiheessa ulospäin näkyvä seikka. Suurimmat ongelmat luulen aiheutuneen kielitaidon puutteesta, joka haittasi integroitumista muuten samantyyppiseen yhteiskuntaan. Suuri osa suomalaisista lähti Ruotsiin vain tienaamaan, palatakseen kotimaahan tilanteen parannuttua. Sama ilmiö oli, pienemmässä mittakaavassa, Australian suhteen. Itsellänikin oli muutto pallon toiselle puolen hiuskarvan varassa noin A.D. 1970.

Eräs ruotsidemokraatti kertoi myös mielipiteensä suomalaisesta työvoimasta, joka rasittaa maan sosiaalisia palveluja päihdehoidosta tulkkipalveluihin summilla, joita kukaan ei uskalla edes yrittää laskea.

Eräs ruotsidemokraatti ei osaa tehdä eroa työvoiman (työlliset ja aidot työnhakijat) ja tilastoissa roikkuvan "työvoimareservin" välille.