Olet etsinyt Jumalan olemassaoloa ihmisten keksimistä uskonnoista ja uskontonormeista, etkä pidä etsinnän kohdettasi lapsellisena, ja perustat siihen näkemyksesi, vaikka oletat, ettei Jumala ole niin lapsellinen, että vaatisi palvontaa tai rituaaleja?Kuolemannaakka kirjoitti:Näköjään on tullut uskonasioita sivuttua joskus aikaisemminkin![]()
Kuolemannaakka 6.8.2011: Miksikö olen ateisti? No siksi, että en usko, että on olemassa mitään ns. korkeampaa voimaa. Olen päätynyt tähän ratkaisuun tutkiessani ihmisten tuhansia uskontoja ja niiden epäloogisia ja erittäin inhimillisiä jumalia ja tarinoita. Olen 99% varma, että uskonnot ovat ihmisten keksimiä, enkä ole löytänyt pienintäkään todistusaineistoa jonkun jumalan olemassaolosta. Lisäksi uskon, että mikäli on olemassa joku jumala, hän ei ole niin lapsellinen ja pikkumainen, että vaatii itse luomiltaan alemmilta olennoilta jatkuvaa palvomista ja erikoisia rituaaleja. Ei tunnu jumalaiselta käytökseltä. Jos tämmöinen jumala on, en tahdo sellaista palvoa, vaan otan kuoleman jälkeen vastaan mitä tulee, pystypäin ja hyvällä omatunnolla.
Oletko nyt ihan varma, että olet etsinyt Jumalaa oikeasta paikasta?
Esimerkki: väitän sinulle, että lasten hiekkalaatikkoon on haudattu auto. Menet ja kaivat santaa parin metrin verran löytämättä kyseistä autoa ja ilmoitat sen jälkeen minulle, ettet usko autoihin, vai? Autoja ei siis ole olemassakaan?!
Autoja vai poppeleita vai ohjuksia? Ainoastaan uskonto ei ole ongelmallista, myös politiikka on - jääköhän sekin vain uskonasiaksi?
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/na ... czel-35552Pszczelin mukaan Venäjän johdossa ei ymmärretä, kuinka länsimaiset instituutiot toimivat. Hän kertoo esimerkiksi tapauksesta, jossa silloinen Venäjän Nato-lähettiläs ja Venäjän nykyinen puolustusteollisuudesta vastaava varapääministeri Dmitri Rogozin halusi istuttaa poppeleita Naton päämajan pihalle Brysselissä.
Venäjäksi poppeli on ”topol”. Venäjällä on samanniminen ballistinen ohjus.
Rogozinin pyyntöön ei suostuttu, ja hän syytti Nato-johtoa poliittisesta päätöksestä. Pszczelin mukaan päätöksen teki kuitenkin todellisuudessa Naton päämajan puutarhuri.
”Jos tietäisin mitä viiden vuoden päästä tapahtuu, sijoittaisin osakemarkkinoilla”, Pszczel vastaa, kun häneltä kysytään, mitä Naton ja Venäjän suhteissa tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.
Pszczel aikoo kuitenkin jättää virkansa tämän vuoden aikana. Hän sanoo aikansa tulleen täyteen.
”Mielestäni jonkun muun tulisi yrittää. Tuokaa seuraava kamikaze paikalle”, hän toteaa, viitaten Japanin toisessa maailmansodassa käyttämiin itsemurhalentäjiin.
Vai viittasiko?!
Miksi joku kyselee näitä ylipäätään Moskovan (Naton Moskovan lähettiläs) Venäjän Nato-lähettiläältä, jos päämies Putin on jo puhunut? Toimittajalla vaikeuksia ymmärtää selvää suomen kieltä? Ai niin, venäjäksihän se tietysti on ensin äännetty... ja vasta sitten käännetty.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 84606.htmlPutin yllätti televisiopuheessa: ”Venäjällä ja Yhdysvalloilla yhteinen agenda”
Julkaistu: 19.4. 6:47
Löytyisiköhän jostakin varamaailma - maailman varmuuskopio? - Tämä nimittäin ei ole enää ihmistä varten.
Voisiko joku kipaista kertomaan edustaja Tolppaselle se minkä minä olen teille kertonut faktalinkein demokratiasta tässä edellä? Kiitän etukäteeen. On hyvä aloittaa tuosta vallan kolmijako-opista, siinä sanotaan se selkeästi ennen perustulakiin menoa, koska se edellyttää jo asiantuntijan tietoa ja apua, mutta laitoin linkin siihen kyllä.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ ... auha-35551Kansanedustaja Maria Tolppasen (ps.) mukaan tulevassa hallituksessa ovat puolueista itseoikeutetusti keskusta ja perussuomalaiset. Hän ei usko, että yhteiskuntarauha horjuisi hallituspohjan takia, kuten lähinnä Sdp on hänen mukaansa pelotellut.
– Jos näin kävisi, olisi demokratia mennyttä, Tolppanen sanoo blogissaan.
Vielä tässä. Esitöitä pidemmälle tuo demokratia ei edennyt:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolmijako-oppiVallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintomuotoa. Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919, mutta alkuperäisestä mallista luovuttiin ajan kuluessa kytkemällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa. Perusajatus säilyi kuitenkin edelleen uuden perustuslain esitöissä.[2]





