Syyttäjien valitus Korkeimpaan Oikeuteen 2015

[Nicht schuldig]

Valituksen lukeminen on hankalaa jos ei ota huomioon, että valitus alkaa vasta sivuta 20. Alku on kirjoitusta, jonka tarkoituksena on perustella, että valituslupa voidaan antaa. Se on täynnä asiavirheitä, muuta ei niillä ole merkitystä koska valitus alkaa siis sivulta 20 ja siin n kaksi osaa.

- Auerin asunnossa ei ole ollut ulkopuolista henkilöä yöllä 2006-12-01, 34 sivua
- Anneli on surmannut Jukka Lahden s44, siis kymmenen sivua

Pienen Liekin ehdottama työnjako voisi olla niin, että osa korjaa ulkopuolista koskevat virheet ja toiset osoittavat, että mitään todisteita ei ole siitä, että Anneli olisi murhannut miehensä.

Minä olen jo osoittanut KKOn virheen kun se taas salaa ne uudet todistukset, jotka olivat perusteena uudelle täyskierrokselle. Syvennyn nyt sihen, että syyttäjällä ei ole mitään juriidista oikeutta kolmanteen kierrokseen, joka oikeuskäytännön kannalta on mahdoton.

http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/helsi ... ononen.pdf

Yllä olevasta osoitteesta löytyy Perttu Konosen tekemä kirjoitus (12 sivua) siinä on hyvin lähellä se, mitä syyttäjä on valituksessa kirjoittanut muutamista asioista, kannattaa lukea.

Tässä lause yllä mainitusta kirjoituksesta:

"Vaihtoehtoisen hypoteesin hyväksymiseltä vaaditaan muun muassa sitä, että vaihto-
ehdon tulee olla järkevä ja varteenotettava, eli perusteettomat spekulaatiot eivät riitä ja
näin ollen hypoteesin tulee olla realistinen ja sen tulee saada konkreettista tukea oikeu-
denkäyntiaineistosta. Pölönen nimenomaan korostaa tätä vaatimusta ja toteaa, että
”pelkästään se, että tuomioistuin ’keksii’ kiinnittää huomiota johonkin spekulatiiviseen
syytteelle vaihtoehtoiseen tapahtumainkulkuversioon, ei siis vielä riitä luomaan järke-
vää epäilyä syytettä vastaan."

Valituksessa sama idea löytyy sivulta 8.

Valitettavasti syyttäjä ei kuitenkaan miettinyt sitä, että sopiiko se tähän tilanteeseen?

Mikä on se spekulatiivinen momentti, johon syyttäjä viittaa? Oliko se AA mahdollinen tietoisuus tekijästä? Mutta sehän ei ole esitetty vaihtoehtona.
Vaan on esitetty syyttäjän vaihtoehto tapahtumista ja sitten puolustuksen vaihtoehto, kumpikaan näistä ei sisällä AA:n mahdollista tietoisuutta tekijästä. HO 2015 halusi sanoa, että siinäkin tapauksessa, jos tällaista vaihtoehtoa olisi esitetty sekään ei toimisi, koska todistustaakka siinäkin vaihtoehdossa lankeaa yksin syyttäjälle. Syyttäjä yrittää vääntää tällä kertaa ajatusta siihen suuntaan, että HO 2015 olisi keksinyt itse spekulatiivisen vaihtoehdon, jolla se perustelisi sitä, että on syntynyt järkevä epäily syytettä vastaan.

Syyttäjä "unohti" lainaamastaan lauseesta viimeisen rivin, missä on sanottu se olennainen asia, alla lause alleviivattuna.

Jos Anneli Auer on kuitenkin tosiasiassa ollut tietoinen talossa olleen ulkopuolisen tekijän
henkilöllisyydestä, voi tämä osaltaan selittää niitä kysymyksiä, jotka jäävät avoimiksi yhtäältä syytteeseen ja toisaalta Anneli Auerin kertomukseen pohjautuvia, toinen toisiinsa nähden vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja arvioitaessa. Näitä epäselviksi jääviä kysymyksiä ei ole lupa tulkita Anneli Auerin vahingoksi siten, että niiden katsottaisiin viittaavan pikemminkin hänen
syyllisyyteensä kuin ulkopuoliseen tekijään. Todistustaakka asiassa lankeaa yksin syyttäjille ja syytteeseen yhtyneelle asianomistajalle.
Lause HO päätös 2015 kohta 305.

[Sirpa]

Jos Anneli Auer on kuitenkin tosiasiassa ollut tietoinen talossa olleen ulkopuolisen tekijän henkilöllisyydestä, voi tämä osaltaan selittää niitä kysymyksiä, jotka jäävät

Edesmennyt Järvenpään sarjamurhien tutkinnanjohtaja Hautala oli Ulvilan tapauksessa todistajana kertomassa muistijälkitestin tekemisestä - jossa esitettiin Auerille kysymyksiä mm. tekijän henkilöllisyydestä - että poliisi voi esittää ko. testissä vain sellaisia kysymyksiä, joihin tietää itse vastauksen.

[Vespa velutina]

Mikä se on se vaihtoehtoinen tapahtumainkulku, jota hovioikeuden tuomarit ovat pitäneet realistisena ja varteenotettavana vaihtoehtona?

Huppumies? Että Anneli Auer soittaa hätäkeskukseen ja samaan aikaan hänen miestään puukottaa ja pahoinpitelee ikkunasta sisään tunkenut mieshenkilö. Sitten AA käy kesken puhelun katsomassa miestään takkahuoneella, koska tämä kutsuu häntä apuun ja juoksee kahdesti karkuun kyseistä murhaajaa ja uhrin tytär näkee murhaajan poistuvan hajonneesta ikkunasta? Mikä tästä vaihtoehtoisesta tapahtumainkulusta tekee epärealistisen ja ei-varteenotettavan?

Tyttö valehtelee, AA:lla on ollut käytössään kolme paitaa, lautakilpi, kaksi veistä, mystisesti hävitetty sorkkarauta, rinnakkaispuhelin, taustanauha, tunaroinut rikospaikkatutkija, rakastunut tutkinnanjohtaja, rikoslabran kontaminoima klapi ja ripaus onnea.

Jälkimmäinen on syyttäjien mukaan "beyond reasonable doubt".

Ja Suomen tyhmä kansa maksaa koko lystin.

[Nicht schuldig]

Syyttäjä kirjoittaa sivulla 7:

Tuomitsemiskynnyksen nousua poikkeuksellisen korkealle havainnollistaa hyvin se, että hovioikeus antaa ymmärtää, että syyte on täytynyt hylätä mm. siksi, että ratkaisua ei saa perustua ”liiaksi tuomarin omaan vakuuttuneisuuteen siitä, mitä asiassa on hänen näkemyksensä mukaan ”oikeasti” tapahtunut (kohta 331). Tilanne on vähintään erikoinen, jos hovioikeuden enemmistökin on vakuuttunut vastaajan syyllisyydestä, mutta sille ei silti ole jäänyt ”muuta vaihtoehtoa kuin hylätä syyte”, koska syytteelle vaihtoehtoisiin tapahtumankulkuihin on jäänyt avoimia kysymyksiä.”

Tarkoittaako syyttäjä, että hovioikeudenkin enemmistö on vakuuttunut vastaajan syyllisyydestä, koska syytteelle vaihtoehtoisiin tapahtumankulkuihin on jäänyt avoimia kysymyksiä? Mutta se ei voi muuta kuin hylätä syytteen, koska tuomio ei voi perustua tuomarin omaan vakuuttuneisuuteen?

Missä tällainen kohta löytyy HO 2015 tuomiosta?

HO 2015 on mielestäni halunnut kertoa, miksi se ei voi tuomita AA:ta kuten KÄO 2013 teki, se halusi sanoa, että vaikka KÄO 2013 tuomarit olivat henkilökohtaisesti hyvin vakuuttuneita syytetyn syyllisyydestä, niin se ei riitä. – Näin itse tämän tulkitsin. Ei siinä ollut kysymys hovioikeuden tuomareiden vakuuttuneisuudesta vastaajan syyllisyydestä.

Tällä kertaa unohtui ajatella ajatus loppuun.

Ihminen ei voi olla vakuuttunut jostakin, jos samaan aikaan kertoo yli 300 kohtaa, joissa suljetaan askel askeleelta yksityiskohta yksityiskohdalta syyllisyyden puolesta väitettyjä teemoja ulos ja tilalle tuodaan esille seikkoja, jotka puhuvat väitteitä vastaan tai punnitaan vaihtoehtoja tai todetaan eräiden todistajien kertomusten paikkansapitämättömyys muuhun todisteaineistoon nähden.

Jos ajatellaan, että tämä poissuljenta on onnistunut, niin kyllähän tällöin täytyy tuomarin lopulta olla ollut itsekin vakuuttunut syytetyn syyttömyydestä.

[sisotalo]

No niin ehkä syyttäjä tarkoittaakin, että pitäisi olla kaksi vaihtoehtoista tapahtumien kuvausta, jotka voisivat kilpailla. Valitettavasti ei kummallakaan ole sellaista. HO on laatinut oman tapahtumien kulun, jonka se katsoo tehneensä Annelin todistusten perusteella. Tämä on kuitenkin mahdotonta koska tapahtumien kulussa keskeistä on Amandan todistukset. Amandan liikkeistä Annelilla on hyvin vähän muistikuvia. Hänen käsityksensä, että Amanda olisi ollut eteisessä kun hän meni puhelimeen on väärä ja, että Amanda ei olisi lainkaan käynyt takkahuoneella samoin.

Amanda kävi kaksi kertaa takkahuoneen oviaukolla, kerran kun lasisiruja ei vielä ollut ja toisen kerran kun murhaaja oli jo rikkonut ikkunan, mutta ei ollut vielä tullut sisälle. Åiti oli silloin vielä sängyssä ja Isä käski hänen mennä omaan huoneeseensa, jossa hän pelkäsi niin, että ei uskaltanut sytyttää valoja huoneeseensa.

Amanda uskalsi lähteä liikkeelle vasta kun äiti pyysi häntä puhelimeen. Kaksi minuuttia hän piti puhelinta kädessään, mutta sitten seuraava varma tieto on, että hän menee kolmannen kerran 03.14 takkahuoneelle ja näkee kuolleen isänsä. Siinä välissä hänen on täytynyt nähdä murhaaja, josta hän on niin varma, vaikka ei käynyt takkahuoneella saakka. Näin toteutuvat Amandan kolme käyntiä takkahuoneella plus murhaajan näkeminen jostain olohuoneen alueelta.

Tällaista tapahtumien kuvausta ei valitettavasti ei puolustuksella ole, eikä sitä voida korvata hovioikeuden omalla konstruktiolla. Alpon animaation käytöllä olisi tapahtumien kulku voitu havainnollistaa ja saatu selkävoitto syyttäjästä jo kauan sitten. Siksi se on aina allekirjoituksessani.

Syyttäjän heikoin kohta on juuri se, että hän ei toimi minkään taphtumien kuvausten pojalla, van epäröi; joko murha tapahtui jo ennen hätäpuhelua. Se nauhoitettiin ja nauha soitettin Hätäpuhelun aikana. Tai sitten; Anneli olisi onnistunut tikkaamaan 70 puukoniskua niin, että Amanda ei nähnyt mitään käydessään takkahuoneella eikä nähnyt yltä päältä veristä äitiään. Sitten kesken Hätäpuhelua olisi Anneli muka ehtinyt iskemään miehensä kuoliaaksi vaikka Hätäpuhelusta on mahdotonta löytää sellaista aikaväliä.

[Xerxes]

No niin ehkä syyttäjä tarkoittaakin, että pitäisi olla kaksi vaihtoehtoista tapahtumien kuvausta, jotka voisivat kilpailla. Valitettavasti ei kummallakaan ole sellaista. HO on laatinut oman tapahtumien kulun, jonka se katsoo tehneensä Annelin todistusten perusteella. Tämä on kuitenkin mahdotonta koska tapahtumien kulussa keskeistä on Amandan todistukset. Amandan liikkeistä Annelilla on hyvin vähän muistikuvia. Hänen käsityksensä, että Amanda olisi ollut eteisessä kun hän meni puhelimeen on väärä ja, että Amanda ei olisi lainkaan käynyt takkahuoneella samoin.

Amanda kävi kaksi kertaa takkahuoneen oviaukolla, kerran kun lasisiruja ei vielä ollut ja toisen kerran kun murhaaja oli jo rikkonut ikkunan, mutta ei ollut vielä tullut sisälle. Åiti oli silloin vielä sängyssä ja Isä käski hänen mennä omaan huoneeseensa, jossa hän pelkäsi niin, että ei uskaltanut sytyttää valoja huoneeseensa.

Amanda uskalsi lähteä liikkeelle vasta kun äiti pyysi häntä puhelimeen. Kaksi minuuttia hän piti puhelinta kädessään, mutta sitten seuraava varma tieto on, että hän menee kolmannen kerran 03.14 takkahuoneelle ja näkee kuolleen isänsä. Siinä välissä hänen on täytynyt nähdä murhaaja, josta hän on niin varma, vaikka ei käynyt takkahuoneella saakka. Näin toteutuvat Amandan kolme käyntiä takkahuoneella plus murhaajan näkeminen jostain olohuoneen alueelta.

Tällaista tapahtumien kuvausta ei valitettavasti ei puolustuksella ole, eikä sitä voida korvata hovioikeuden omalla konstruktiolla. Alpon animaation käytöllä olisi tapahtumien kulku voitu havainnollistaa ja saatu selkävoitto syyttäjästä jo kauan sitten. Siksi se on aina allekirjoituksessani.

Syyttäjän heikoin kohta on juuri se, että hän ei toimi minkään taphtumien kuvausten pojalla, van epäröi; joko murha tapahtui jo ennen hätäpuhelua. Se nauhoitettiin ja nauha soitettin Hätäpuhelun aikana. Tai sitten; Anneli olisi onnistunut tikkaamaan 70 puukoniskua niin, että Amanda ei nähnyt mitään käydessään takkahuoneella eikä nähnyt yltä päältä veristä äitiään. Sitten kesken Hätäpuhelua olisi Anneli muka ehtinyt iskemään miehensä kuoliaaksi vaikka Hätäpuhelusta on mahdotonta löytää sellaista aikaväliä.

----------------------------------

sisotalo: " ..... Syyttäjän heikoin kohta on juuri se, että hän ei toimi minkään taphtumien kuvausten pojalla, van epäröi; joko murha tapahtui jo ennen hätäpuhelua. Se nauhoitettiin ja nauha soitettin Hätäpuhelun aikana. Tai sitten; Anneli olisi onnistunut tikkaamaan 70 puukoniskua niin, että Amanda ei nähnyt mitään käydessään takkahuoneella eikä nähnyt yltä päältä veristä äitiään. Sitten kesken Hätäpuhelua olisi Anneli muka ehtinyt iskemään miehensä kuoliaaksi vaikka Hätäpuhelusta on mahdotonta löytää sellaista aikaväliä. ..... ".

"Alpon animaatio" on varmaan lähellä totuutta. Se on hyvä runko. Mutta mitään toisen tekemää animaatiota ei välttämättä tarvita. Kun kuuntelee tuon nauhan kerran toisensa jälkeen ja merkkailee mitä milloinkin tapahtuu tai kuuluu sieltä nauhalta, niin siitä käy selville, että Anneli Auer ei ole voinut tehdä tuota surmaa. On puhuttu 50 sekunnista, jolloin ei tiedetä missä AA oli sen ajan. Itse olen tehnyt tämän ja todennut, että tuon nauhoituksen mukaan AA:lla ei ole ollut missään välissä riittävästi aikaa tuon rikoksen tekemiseen. Itse laskin silloin, että pisin mahdollinen väli, jossa ei tiedetä tarkalleen missä AA oli, oli minun havaintojeni mukaan alle 20 sekuntia, ja senkin ajan aikana voidaan arvioida tai arvailla missä AA oli milläkin hetkellä. Tällaisen laskelman teko on helppoa, koska tuo nauha kertoo faktat. Eli on täysin mahdotonta, että tekijä olisi Anneli Auer. On kumma, jos syyttäjän asiantuntijat eivät ole tätä laskeneet. Tämä aikatekijä ei ole ainut, vaan moni muukin asia viittaa aivan samaan. Näitä muita seikkoja ovat mm. vieraat kengänjäljet, Anneli Auerilta puuttuvat veriroiskeet, ja kamppailun merkit, joita ei ole. Tätä todistavat useat silminnäkijät joukossa useita poliiseja. Siksi käräjäoikeuden kantaa pitää ihmetellä. Mitä AA on sanonut tai jättänyt sanomatta ei ole niin tärkeää, kuin edellä mainitsemani seikat. Enpä usko, että hovioikeus tai Korkein oikeus voi tehdä tässä rikoksessa Anneli Auerin suhteen päätöstä "syyllinen" vaan ainut mahdollisuus on "syytön". Uskon myös, että valituslupaa ei anneta. Onhan jo olemassa hyvä ja hyvin perusteltu hovioikeuden päätös ja Korkein oikeus voi päätyä vain samaan. Sillä vain lykättäisiin lopullista päätöstä eteenpäin.

[sisotalo]

Xerxes on noussut merkittäväksi pohtijaksi, joka lähtee siitä, että Anneli ei ole syyllistynyt miehensä murhaan. KNaakka ja Turumurre ovat myös mitanneet sitä aikaväliä, jossa kirveen olisi pitänyt heilua. Mahdotonta.

Alpon animaatio antaa laajemman kuvan koko tapahtumasta. Erityisesti siitä koska murhaaja poistuu. Valitettavasti Alpo ei ole teknisistä syistä pystynyt lisäämään animaatioon Amandan kahta käyntiä takkahuoneella. Hän on tehnyt kuvan siitä kuinka Amanda ojentaa puhelimen äidilleen ja samalla näkee ikkunan josta murhaaja hyppäsi ulos, siis ajassa 02.42.

Nämä kaksi kohtaa tyrmäävät syyttäjän valituspyynnön, hän ei lainkaan hallitse aineistoa niin kuin se tehdään täällä, vaan spekuloi

[zem]

Kovin pitkälle ei valituslupahakemusta tarvitse lukea, kun jo pysähtyy
pohtimaan missä määrin syyttäjällä on pallo hallussa. Esim. valituslupahakemus
sivuilla 4 ja 5:

Jonkin ajan kuluttua Amanda Lahti on kertomansa mukaan
uudelleen käynyt huoneen ovella ja nähnyt Jukka Lahden makaavan verisenä lattialla,
Jukka Lahden vieressä lattialla on ollut veitsi. Jukka Lahteen ei vielä tässä vaiheessa
ollut kohdistettu välittömästi kuolemaan johtaneita lyöntejä. Anneli Auer on
vähän aikaisemmin poistunut huoneesta soittamaan hätäpuhelua. Amanda Lahti ei
kertomansa mukaan tällä toisella käynnilläänkään ollut nähnyt muita henkilöitä.

Tämä todistaa siitä, ettei asunnossa ole ollut ketään ulkopuolista henkilöä ja että Anneli
Auer on aiheuttanut Jukka Lahdelle vammat, jotka Lahdella tuolloin oli, noin 70
haavaa eri puolilla vartaloa ja ruhjevamma takaraivolla. (S. 4 - alleviiv. Zem.)

Vaasan hovioikeus on näytön arvioinnissaan soveltanut ns, hypoteesimetodia. jossa
pyritään sulkemaan pois vaihtoehtoiset hypoteesit, eli selvittämään, muodostaako
syyttäjän esittämä tapahtumainkulku ainoan järkevän selityksen jutun todistusaineistolle.
(S. 5 - alleviivaus Zem..)

Syyttäjä imartelee tässä itseään, kun esittää (tai esittää jonkun esittäneen) että sen versio
olisi "järkevä selitys todistusaineistolle".

Onko järkevää esittää niinkuin yllämainituilla sivuilla, että Auer on tekijä, kun tyttö, sen
jälkeen kun "jonkin ajan kuluttua" nähtyään isänsä kunnossa kohtaa "vähän aikaisemmin" huoneesta poistuneen Auerin aulassa - eikä Auerissa tytön kertoman mukaan
ole mitään jälkeä siitä, että hän olisi iskenyt rikospaikkatutkimuksen mukaan "noin 70
haavaa eri puolille vartaloa"?

Ja syyttäjän mukaan

Tämä todistaa siitä, ettei asunnossa ole ollut ketään ulkopuolista henkilöä ja että Anneli Auer on aiheuttanut Jukka Lahdelle vammat, jotka Lahdella tuolloin oli, noin 70
haavaa eri puolilla vartaloa ja ruhjevamma takaraivolla.

Tuossa "jonkin ajan kuluttua" ja "vähän aikaisemmin" tapahtuneen puhelimen menon
välillä Auerille ei jää minkäänlaista aikajanaa suorittaa itse teko, puhdistaa itseään, suorittaa lavastusta jne jne.

Entä hätäpuhelun aikana kuultavat valitus- ja kamppailuäänet? Ulkopuolisen äänet, joita
Niemikin on sentään jonkin veran kirjannut? Deletoidaanko noin vain todistusaineistosta?
Kun syyttäjäkin tietystä kohtaa tallennetta toteaa, että "jokainen, joka on tallennetta kuunnellut, kuulee" tietyt asiat - miksi ei siis joitakin muita, vielä selkeämpiä ääniä
kuin kohdassa "()uole", missä on kaksi ääntä päällekkäin?

Ei tyttö suinkaan ole heti huoneesta toisen kerran lähdettyään mennyt takkahuoneeseen,
missä kamppailu Auerinkin mukaan oli käynnissä (näki "häivähdyksen" kamppailjoista
ennen puhelimeen menoa). Tyttö meni vasta sen jälkeen, kun veitsi oli pudonnut ja
kamppailussa oli tauko, jolloin tekijä oli sivummalla.

Ei taida hyödyttää nähdä vaivaa lukea eteenpäin. Enkä usko, että Hovioikeuskaan
sanoo "syyttäjän esittämän tapahtumankulun" olevan "järkevä" - koko pitkä perustelu
osoittaa kohta kohdalta että sitä se ei nimenomaan ole.

[zem]

Valituslupahakemuksessa toistuu perustelematon väite tytön "toisesta käynnistä":

Esittämämme väite on seuraava: Amanda Lahden ja Anneli Auerin kertomukset
osoittavat, että Amanda Lahti oli mennyt tekopaikkana olleeseen makuuhuoneeseen
katsomaan, mitä siellä tapahtuu, vain hetkeä - korkeintaan muutamia kymmeniä sekunteja - Anneli Auerin sieltä poistumisen jälkeen. Amanda Lahti oli tällöin nähnyt
makuuhuoneessa Jukka Lahden makaamassa lattialla verissään ja veitsen tämän vieressä
lattialla. Muita huoneessa ei ollut ollut. Kuitenkin jo tähän vaiheeseen tultaessa
olisi tullut tapailtua seuraavaa:

- veitsellä ja sorkkaraudalla varustautunut ulkopuolinen tekijä olisi ottanut makuuhuoneesta
halon astalokseen,
- tekijä olisi lyönyt kerran Jukka Lahtea halolla päähän,
- tekijä olisi vaihtanut astalon veitseksi.
- tekijä olisi lyönyt Jukka Lahtea veitsellä noin 70 kertaa,
- Jukka Lahti olisi puolustautunut tekijää vastaan, missä yhteydessä saanut torjuntavammansa,
- tekijä olisi laskenut/pudottanut veitsen lattialle,
- Jukka Lahti olisi maannut verisenä sängyllä vähintään useiden minuuttien ajan.
- Jukka Lahti olisi joutunut sängyltä lattialle.
- tekijä olisi piiloutunut johonkin Amanda Lahden tullessa katsomaan (vaikka mitään
siihen sopivaa paikkaa ei ole ollut),
- Anneli Auerin mukaan tekijä olisi vielä tähän mennessä puukottanut häntä ja
tekijä olisi lähtenyt juosten Anneli Auerin perään.
S. 11, alleviiv. Zem.)

Ylitsepääsemätön aikaongelma selitettäessä tekoa ulkopuolisen tekemäksi syntyy
siitä, että Anneli Auer on toistuvasti sanonut tekijän tulleen sisälle vain hetkeä (alle
minuutti) ennen hänen poistumistaan kyseisestä makuuhuoneesta.

Käsityksemme mukaan mainitut havainnot poissulkevat varmuudella ulkopuolisen
tekijän eikä hylkäävän tuomion perusteleminen olisi ollut mahdollista, jos tämä olisi
otettu asianmukaisesti huomioon. (S. 12.)

Srkä tyttö että Auer ovat todenneet kohdenneensa eteisessä tytön tultua huoneestaan
ennen hätäpuhelua (jolloin Auer husi tytölle poistumisesta: "mutta eihän ne totelleet" tms.).
Tämä ei kuitenkaan edellytä, tietenkään, että tyttö olisi samassa jatkanut
takkahuoneen ovelle. Jos tyttö olisi ennen hätäpuhelua tai sen soittamisen aloittamisen
aikana käynyt takkahuoneessa ja nähnyt "iskän lattialla", hänen reaktionsa luultavasti kuuluisi tallenteella. Nyt hän sen sijaan ei puhelimessa oloaikanaan ilmeisestikään tiedä, mitä takkahuoneessa on tekeillä, vaikka onkin nähnyt "isän lattialla" ja veitsen vuoteen edessä.

Eli miten syyttäjä perustelee tämän käynnin "muutamia kymmeniä sekunteja Anneli
Auerin sieltä poistumisen jälkeen"?

Jos taas aikaa oli ennen hätäpuhelua yli minuutti ja hätäpuhelun aikana 1min 20 sek, "iskä"
on jo voinut olla lattialla veitseniskuvammoineen, joskin vielä elossa.

Niin - ja miten selitetään se, että tyttö ei "muutamia kymmeniä sekunteja" Auerin
takkahuoneesta poistumisen jälkeen rekisteröi hänessä jälkiä, joita häneen on veriteosta
täytynyt jäädä? Ei kyllä nyt syyttäjä saa palasia kohdalleen...

[Vespa velutina]

Ylitsepääsemätön aikaongelma selitettäessä tekoa ulkopuolisen tekemäksi syntyy
siitä, että Anneli Auer on toistuvasti sanonut tekijän tulleen sisälle vain hetkeä (alle
minuutti) ennen hänen poistumistaan kyseisestä makuuhuoneesta.

Käsityksemme mukaan mainitut havainnot poissulkevat varmuudella ulkopuolisen
tekijän eikä hylkäävän tuomion perusteleminen olisi ollut mahdollista, jos tämä olisi
otettu asianmukaisesti huomioon. (S. 12.)

No voihan ylitsepääsemätön aikaongelma sentään. Syyttäjät perustelevat valituslupahakemustaan syytetyn sanomisilla, vaikka hyvin tietävät, ettei tällä edes ole totuudessa pysymisvelvollisuutta.

Syytetty, jota odottaa elinkautinen vapausrangaistus, sekä hänen alaikäinen lapsensa, jolla lähiomaisena on kaiken lisäksi ollut periaatteellinen oikeus kieltäytyä todistamasta, ovat tehneet havaintoja, jotka poissulkevat ulkopuolisen tekijän mahdollisuuden. Syytetty on siis kirjaimellisesti puhunut itselleen elinkautisen.

Ottamatta nyt kantaa mihinkään muuhun: syytetyllä on lain mukainen oikeus puhua paskaa. Jos tekninen näyttö ei tue hänen sanomisiaan, niillä voi pyyhkiä pöytää.

Onhan syytetty tehnyt muitakin havaintoja: mm. sen, että ulkopuolinen murhaaja tunkeutui asuntoon ja puukotti uhria ja ajoi häntä kahdesti takaa. Miksi syyttäjä heittää nämä syytetyn havainnot romukoppaan, mutta toisaalta moittii tuomareita siitä, että he eivät ole uskoneet syytetyn muita havaintoja?

Millä perusteella syytetyn havainnot "pitää ottaa asianmukaisesti huomioon"? Kun syytetty havaitsee olevansa syytön kyseiseen tekoon, tätä havaintoa ei pidä ottaa asianmukaisesti huomioon, mutta sitten kun syytetty sanoo poistuneensa huoneesta minuutin kuluessa ulkopuolisen murhaajan sisään tulosta, niin tämä havainto puolestaan on otettava asianmukaisesti huomioon?

Ei syytetty voi todistaa omassa asiassaan. Tämä on yksi oikeudenkäytön kulmakiviä. Asiassa ei ole kuin yksi todistaja: tyttö. Hän taas kertoo takkahuoneella käynneistään niin epämääräisesti, ettei yksikään tuomari voi jättää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua pois laskuista. Syytetyn havainnot eivät voi varmuudella poissulkea mitään, koska muutenhan hänen havaintonsa poissulkisivat varmuudella myös sen, että hän on tekijä. Hänhän itse havaitsee olevansa syytön.

[zem]

Valituslupahakemusta silmäillessä pisti silmään oheinen kuva, jolla perustellaan syyllisyyttä:

Ulkona terassilla olevien veristen kengänjälkien päällä on lasinsirpaleita, mikä osoittaa, että jäljet on tehty ennen kuin ikkunan rikkominen on lopetettu. Tämäkään ei
sovi yhteen Anneli Auerin kertoman ulkopuolisen tekijän toimintaan. (Valokuvaliitteen
kuvat nro 3-4, kirjallinen todiste nro 2) (Valituslupahakemus, s. 34.)

Kun kuvaa tarkastelee tarkemmin, siitä on vaikea löytää syyttäjän esittämiä
verisiä kengänjälkiä, joiden päällä olisi lasipaloja. Asia selvenee, jos kuvaa suurentaa:



Nähdään, että kohdassa, mihin syyttäjän nuoli keskeisimmin osoittaa, ei ole lasinpalaa,
vaan mielestäni oksankohta sekä sen alla puuhun iskeytynyt urajälki - puun syyt ovat kohdassa leikkautuneet. (Mistähän iskusta tuo kertonee...) Vai? Voi olla että näen väärin?
Ehkä joku hahmottaa väitetyn lasinpalan muut reunat? Lasinpala ja oksan/naulanreikä?

No, en kyllä muissakaan nuolen osoittamissa kohdissa näe verta lasinpalojen alla.
Verta sen sijaan näkyy loven vieressä olevan lasinpalan kärjessä?

[Sirpa]

Ehkä avuksi pitäisi ottaa joku ydinfyysikko, niin asian voisi tarkistaa faktana vielä atomitasolla!?

[Pieni liekki]

Kenen todistajan lausuntoon pohjautuu tuo syyttäjien väite, että terassilla olleiden lasinpalojen alla olisi ollut verta? Älkää vaan sanoko, että Mika Taurun, koska hänen tutkimuksensa perustuvat yksinomaan valokuvien analysointiin eikä hän ole ollut surmatutkimuksia tekemässä vuonna 2006.

[Dr Rieux]

Hyvä että on valitettu Korkeimpaan. Näin saadaan tällekin asialle joku päätös.

[perusasiamies]

En käsitä tätä annelistien vihaa syyttäjää kohtaan, koska syyttäjä tekee vain työtään. Siihen työkuvaan kuuluu aina tapauksesta riippumatta olla niin sanotusti mahdollisimman inhoittava syytettyä kohtaan. Myös mielestäni on ihan normaalia, että syyttäjä pyrkii ampumaan koko patterilla vaikka suurin osa ammuksista olisikin suutareita. Syyttäjä ei ole keksinyt hyvää tekokuvausta, mutta miten annelistit voivat olla siitä pahoillaan, kun eihän se pitäisi olla heidän mielestään edes mahdollista?!? Jos syyttäjällä on oikeus valittaa korkeinpaan oikeuteen, niin miksi hän ei niin saisi tehdä? Oikeusvaltion liitokset rapisisivat jos syyttäjältä se oikeus jostain syystä vietäisiin pois.

Se mitä annelistien kannattaisi miettiä on semmoinen, että miten näin surkeasta syyttäjästä huolimatta osa oikeusoppineista tuomareista olisi valmis tuomitsemaan Annelin. Olisiko siinä nyt kuitenkin peiliin katsomisen paikka, että ehkä se Annelin syyttömyys ei ole niin kirkossa kuulutettua vaikka omasta mielestä olisikin.