Tämä tapaus oli kutakuinkin kuoliaaksi vaiettu. Lehdissä siitä ei juurikaan kirjoitettu. Uhrin status oli kait sen verran mitään sanomaton, että kuolemansa kuitattiin olankohautuksella. Kyse oli kuitenkin - kuten lehdistöllä on tapana ylidramatisoida, "rikoksista pahimmista". Murhasta!
Tekijä oli tuolloin "noin" 3-kymppinen
Tommy Heiman. Hän kirjoitti kohtuuttomaksi katsomastaan tuomiosta Alibiin. Päätoimittaja
Mika Lahtonen kävikin tapaamassa Heimania Sörkan vankilassa keväällä 2004, jolloin hovioikeus oli juuri vahvistanut elinkautistuomion.
- Tommy Heiman. Kuva Mika Lahtonen/Alibi 3/2004
- Heiman.jpg (25.49 KiB) Katsottu 6080 kertaa
Ihminen on monasti outo, valehtelee usein jopa omat motiivinsa ja vieläpä itselleen. Ehkä näin oli tässäkin tapauksessa, sillä Heiman väitti, että surmaamansa mies oli pedofiili;
"Hän oli kuullut huhuja, että ympäristössä asustelisi mies joka on pedofiili, eli lapsiin sekaantuja".
Tullessaan baarista perjantain ja lauantain välisenä yönä Heiman sattumalta tapasi tämän 56-vuotiaan kerrostalon pihamaalla. Tuli sanaharkkaa ja lopulta 56-vuotias pyysi Heimanin asunnolleen, jossa voitaisiin selvittää riitaa. Asunnossa Heiman käski
"miehen muuttamaan helvettiin täältä". Tästä tuli taas torailua, jolloin isäntä löi Heimania avainnipulla ja siitäkös tämä kimmastui;
"muistan vain kaksi nyrkiniskua ja potkun. Sen jälkeen on musta aukko".
Potkussa sattui kuitenkin aika pahasti. Heiman näytti kuvia Lahtoselle ja sanoi, että hänen mielestään väkivalta ei ollut niin rajua, miltä kuvissa näytti olleen.
Pahoinpitelyn jälkeen Heiman meni asunnolleen, palasi rikospaikalle, (kuten Raamatussa sanotaan,
"että koira palaa oksennukselleen" (sananl 26:11), katsoakseen kuinka uhri voi ja oli kuulemma liikkunut;
"minun mielestäni ei ollut enää samassa asennossa kuin sieltä poistuessani". Heiman totesi uhrin kuolleeksi, meni paikalliseen ravitsemusliikkeeseen ja ryhtyi juomaan päätänsä täyteen - suomalainen kun on.
Oikeudenkäynnissä kuultiin yhtä todistajaa, joka kuuli Heimanin sanoneen ravintolassa, että
"tein kylmän". Valomerkin jälkeen iski paniikki - eikä suinkaan tarjoilun lopettamisesta, vaan siitä, että mitä helvettiä sen ruumiin kanssa pitäisi tehdä. Heiman päätti hävittää ruumiin.
Sunnuntaina Heiman meni taas asunnolle. Ruumis sullottiin jätesäkkeihin, jotka teipattiin. Paketti asennettiin auton tavaratilaan ja kuskiksi ryhtynyt vaan tokaisi, että
"aijaa, tuollainen tapaus..."
- Uhrin entinen vaimo teki exästään katoamisilmoituksen muutaman päivän kuluttua.
Ruumissäkki kuljetettiin Anjalankoskelle (entinen kaupunki Kymenlaaksossa, nyttemmin osa Kouvolaa) ja heivattiin laiturilta Kymijokeen. Pääkaupunkiseudulle Heiman palasi junalla.
Myöhemmin Heiman oli matkustajana samassa autossa, jolla ruumista oli kuljetettu. Auto pysäytettiin muusta syystä ja siitä vyyhti lähti purkautumaan. Epäilyt kohdistuivat Heimaniin, koska yksi todistaja oli nähnyt, että Heiman meni uhrin perässä asuntoon.
Heiman tunnusti pahoinpitelyn;
"kyllä se pikkasen meni överiksi". Oikeuskäsittelyn aikana Tommy Heiman vaati, että hänen katsottaisiin syyllistyneen murhan asemasta pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Tai vaihtoehtoisesti tappoon.
- Vaatimus perustui siihen, että tarkoitus ei ollut tappaa, teko oli impulsiivinen eikä siinä käytetty harkintaa.
- Mutta väkivalta jossain määrin oli näemmä hyväksyttävä keino, vaikka sitten ihan vaan ämmien juorujen perusteella... Heiman oli haastattelun aikoihin edelleen siinä vahvassa uskossa, että
"surmasin pedofiilin". Ehkä hän sillä haki teolleen hyväksyntää, vaikka ei ollut asiastaan varma. Onhan se niinkin, että kun sata tappaa, niin kyllä siinä joku väärintekijäkin menee mukana... Joukkomurhaa voisi puolustella sitenkin.
Ruumiin hävittämisen yritys johtui vaan siitä, että mitään suurempia haluja jäädä kiinni ei hänellä ollut.
Lahtonen toteaa artikkelin lopussa, että
"tuomio vaikuttaa ankaralta, sillä ainakaan asiakirjojen perusteella teossa ei ollut suunnitelmallisuutta eikä henkirikos ollut erityisen raaka ja julma".
- Poliisi tutki tapausta alunperin tappona. Mutta eipä ole ensimmäinen kerta kun tutkintanimike muuttuu tutkinnan aikana.
Korkein oikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.
Lähteenä Alibi 3/2004
Heiman vapautuu maaliskuussa - ellei jo sitten ole koevapaudessa. Toivotaan, että elämä lähtee siitä sujumaan, eikä enää olisi tarvetta väkivaltaiseen käyttäytymiseen, eikä myöskään tarvitsisi turvautua alkkoholiin edes rentoutumismielessä. Siitä ei näemmä hyvää seuraa.
Uhri täyttäisi tänä vuonna 70 vuotta. Hänen seitenkymppisiään ei koskaan tultaisi juhlimaan.
