Nuori mies surmattiin Riihimäellä 27.6.2015 - tekijöistä epäselvyyttä, oikeus vapautti

[Roy Riviera]

Ei ne helppoja hetkiä ole. Itse olen menettänyt läheisen henkirikoksen uhrina. Ensimmäiset ajatukset on todella sekavat. Päälimmäisenä viha tekijöitä kohtaan, shokki, järkytys ja suru menetyksestä....kaikki tunteiden laaja kirjo on läsnä. Heikommalla psyykkeellä varustettu ihiminen murtuu sen tuskan alla ainakin hetkeksi, kunnes saa apua ja asioihin selvyyden. Luulen, että nuo J. M uhrin äidin tuntemukset ja sitä kautta kirjoitukset eri foorumeille ovat tämän tunnemyrskyn tulosta...

[Luu5]

Mä en nyt ihan ymmärrä tuota uhrin äidin "vaahtoamista". Kyseessä kuitenkin aikuinen eikä hän nyt ihan mikään pyhäkoulupoika ollut aina itsekkään. Tarkoitan,että mikäli itse olisin tuossa tilanteessa en olisi keskustelupalstoilla ja somessa jakamassa tuomioita. Tuossahan saattaa äkkipikaistuksissaan syyllistyä hän johonkin rikokseen näitä rikoksentekijöitä kohtaan. On tämä melkoista ilmiötä tämä some aikakausi. Mutta mikäli tuo toiminta hänelle jonkinlaista terapiaa on niin mikäs siinä. Eikä asia minua häiritse. Tarkoitan myös yleisellä tasolla asiat menevän yleensä niin,että ensin kirjoitellaan someen ja otetaan itsestä kuvia,jos vaikka nokka tulee kipeeks jonkun kädestä ja sen jälkeen aletaan rikosilmoitusta tehdä. Oliko muistotilaisuudessa väkeä paljon,tietääkö joku? Kuulin itse,että olisi ollut avoin tilaisuus.

[Vilttitossu]

Mä varmaan käyttäytyisin samalla tavalla, jos multa kuolis lapsi samalla tavalla. En tuntis pätkääkään sääliä tekijöitä kohtaan.
Tilaisuudessa oli n. ~100 ihmistä, en tiedä tarkkaa lukua.

[Luu5]

No hyvinhän siellä sitten väkeä oli,jos näin voi sanoa. En toki itsekkään säälisi,mutta säälisin näppäimistöäni senverran ja kehittelisin muuta kuin somessa huutamista,että henkilö x raaka murhaaja. Sen hoitaa lehtien kommenttipalstat. Mistä on alunperin lähtösin tieto,että olisi ollut taksinmaksusta riita? Mikäli äitiltä,niin onkohan yhtä luotettava juttu kuin etteivät tunteneet entuudestaan?

[Anom]

Kaksi vaihtoehtoa: joko äiti on päässyt käsiksi esitutkintamateriaaliin, tai sitten on kuullut joltain todistajalta/todistajan kaverin kautta että siellä asunnolla on käyty siihen viittaavaa keskustelua.

Se on voinut olla osa kokonaisuutta, mutta tuskin mikään merkittävä osa.

Ymmärrän, tai ainakin yritän ymmärtää, äidin tuskaa, mutta uutisten kommentointiosiot ym. ei varmaan ole paras paikka purkaa pahaa oloa.
Siinä voi tehdä vahingossa itselleenkin hallaa.

[Roy Riviera]

LUU 5....ei vanhemmat aina ole ihan kartalla jälkikasvun tekemisistä ja sitten kun sattuu jotain näin radikaalia...se voi tulla vanhemmille ihan yllätyksenä...yleensä näissä Poliisien tekemissä tutkimuksissa selviää seikkoja joita vanhemmat ei edes haluais kuulla...

[UglyBetty]

Mä en nyt ihan ymmärrä tuota uhrin äidin "vaahtoamista". Kyseessä kuitenkin aikuinen eikä hän nyt ihan mikään pyhäkoulupoika ollut aina itsekkään. Tarkoitan,että mikäli itse olisin tuossa tilanteessa en olisi keskustelupalstoilla ja somessa jakamassa tuomioita. Tuossahan saattaa äkkipikaistuksissaan syyllistyä hän johonkin rikokseen näitä rikoksentekijöitä kohtaan. On tämä melkoista ilmiötä tämä some aikakausi. Mutta mikäli tuo toiminta hänelle jonkinlaista terapiaa on niin mikäs siinä. Eikä asia minua häiritse. Tarkoitan myös yleisellä tasolla asiat menevän yleensä niin,että ensin kirjoitellaan someen ja otetaan itsestä kuvia,jos vaikka nokka tulee kipeeks jonkun kädestä ja sen jälkeen aletaan rikosilmoitusta tehdä. Oliko muistotilaisuudessa väkeä paljon,tietääkö joku? Kuulin itse,että olisi ollut avoin tilaisuus.

Näinhän sitä suunnilleen järjissään oleva ihminen ajattelee. Mutta kaksi lastaan menettänyt (toisen ihan vasta ja toisenkin vain vuosi sitten) voi olla aika järkyttynyt, ei todellakaan tasapainossa ja saattaa olla että vähät välittää mitä itselle mahtaa kirjoituksista seurata, koska paljon pahempaa on jo tapahtunut.
Kyllähän se nykyään on vähän ihmeellistä, mitä kaikkea somessa jaetaan, mutta shokissa ei kyllä ajattelu ole välttämättä kovin loogista.
Itsekin olen lapsen menettänyt (en rikoksen kautta) ja voin vain kuvitella, miten kamala katkeruus tällaisesta voi tulla.
Katkeruus ja viha voi olla paljon pahempaa kuin suru.

[Destiny]

Mä olen itse myös sitä mieltä, että ainakin syytetyillä on illan ja yön mittaan päätä sekottanu muukin, kuin alkoholi. En siis usko, että huumeista riitaa on tullut, mutta pakko tuollaseen tekoon on alkoholia vahvempaa tarvittu.
Äiti on lisännyt Jn muistotilaisuudesta videon, taustalla ilmeisesti äiti itkee ja luoja miten pahaa teki itselle katsoa sitä. Väkisin alkoi itsekkin itkemään ja kuuli siitä itkusta sen järkyttävän tuskan.

Kyllä tässä maassa on tehty paljon pahaa ja hyvin mitättömistä syistä ihan viinan voimalla varmaan enemmän kuin huumepäissä

[Destiny]

Katkeruus ja viha voi olla paljon pahempaa kuin suru.

Viha on yksi surun vaiheista, etenkin tällaisissa tapauksissa.

Tapahtumasta ei ole kulunut vasta kuin päiviä. En näe syytä kivittää äitiä jos hänen tunteensa ryöppyävät yli, tuskin on kovin kykenevä vielä jäsentelemään ja hallitsemaan tunteitaan.
Äitillä on varmasti vielä käsittely kesken tyttären menetyksen johdosta, jonka kuolema oli käsittääkseni yllättävä ja jollakin tasolla epäselvä.
Äiti ja Jere olivat, tietääkseni, hyvin läheisiä keskenään.

[Vilttitossu]

Olivat todella läheisiä, ja onneks myös perjantain olivat osittain yhdessä.
Kolmas henkilö on ollut toisen tappajan isä, soitettu paikalle teon jälkeen ja isä sitten paikalle tullessa soittanut ambulanssin.

[lepajoki]

Nyt menee vähän ohi? Siis mikä kolmas henkilö on isä? Ja toisen tappajan (taposta syytetyn tällä hetkellä) isä. Eikö tässä ollut yksi menehtynyt, ja kaksi syytettyä? Siis mikä tuo isä kuvio on?.

[UglyBetty]

Katkeruus ja viha voi olla paljon pahempaa kuin suru.

Viha on yksi surun vaiheista, etenkin tällaisissa tapauksissa.

Tapahtumasta ei ole kulunut vasta kuin päiviä. En näe syytä kivittää äitiä jos hänen tunteensa ryöppyävät yli, tuskin on kovin kykenevä vielä jäsentelemään ja hallitsemaan tunteitaan.
Äitillä on varmasti vielä käsittely kesken tyttären menetyksen johdosta, jonka kuolema oli käsittääkseni yllättävä ja jollakin tasolla epäselvä.
Äiti ja Jere olivat, tietääkseni, hyvin läheisiä keskenään.

Oliko tämä minulle tarkoitettu? Kannattaisi varmaan lukea kommenttini uudelleen. Juuri samaa sanoin itse. Monet kummastelevat/tuomitsevat äidin kommentteja, minä en.
Ja onhan viha yksi surun vaiheista, niinkuin on katkeruuskin ja moni muukin tunne, jotka on kyllä tuttuja, kiitos vaan. Et tainnut ymmärtää mitä tarkoitin, etkö erota surun tunnetta ja vihan tunnetta? Mistähän syystä halusit tuota tulla korostamaan ihmiselle, joka on itse elänyt nuo tunteet?

[Luu5]

Alunperin oli 3 pidätettynä. Yksi vapautettiin,ilmeisesti tämä isä siis. Vain 2 esitettiin myös vangittavaksi.

[WalkingDisaster]

Oliko tämä minulle tarkoitettu? Kannattaisi varmaan lukea kommenttini uudelleen. Juuri samaa sanoin itse. Monet kummastelevat/tuomitsevat äidin kommentteja, minä en.
Ja onhan viha yksi surun vaiheista, niinkuin on katkeruuskin ja moni muukin tunne, jotka on kyllä tuttuja, kiitos vaan. Et tainnut ymmärtää mitä tarkoitin, etkö erota surun tunnetta ja vihan tunnetta? Mistähän syystä halusit tuota tulla korostamaan ihmiselle, joka on itse elänyt nuo tunteet?

Destiny selkeästi ymmärsi, kannattaa lukea viesti tarkemmin, eikä takertua yhteen lauseeseen. Hän on koko ajan pitänyt äidin puolta, vaikka täällä on meitä muita, jotka emme äidin vihaisia kirjoituksia ole ymmärtäneet.

[Juveliina]

Olivat todella läheisiä, ja onneks myös perjantain olivat osittain yhdessä.
Kolmas henkilö on ollut toisen tappajan isä, soitettu paikalle teon jälkeen ja isä sitten paikalle tullessa soittanut ambulanssin.

Mistä tieto? Onko jossain ollut ihan juttua, vai ihmiset puhuneet? Mä en oo kehdannu kysellä oikein keneltäkään mitään asiasta. Yks mun parhaista ystävistä on aivan rikki, olivat uhrin kanssa todella läheisiä. Itse en ollut kuitenkaan niin läheinen, mutta kyllä tää asia silti päässä pyörii kokoajan, kun ei oikein mistään tiedä mitään ja hokee mielessään vaan "miksi?".

Pahimmalta tuntuu kun miettii väkisin, kuinka kauan nuo kärsimykset kesti ja kuinka paljon se on sattunut. Ja tietenkin se uhrin omaisten ja läheisten ystävien tunteiden seuraaminen.