Isä tappoi tyttärensä ja itsensä - Pulkkila 1975

[Dr Bergmeister]

Samoin on käynyt mullekin. Kolmen vuoden aikana ei ole löytynyt mitään uutta tietoa ja entisenkin olin jo melkein unohtanut Koko ajan tulee uusia vastaavia tapauksia, joten vanhat tahtoo jäädä unholaan. En ole liki kymmeneen vuoteen enää käynyt kyseisellä paikkakunnalla ja yhteydenpidot sikäläisten ihmisten kanssa jää sitten vähemmälle.

[VoDKa]

Tänä kesänä ilmestyi kirja "Elämän voimaa kylillämme - Launolankangas, Koskenranta, Hyvärilä ja Latvankylä", joka liittyy sikäli tähän juttuun että Latvankylä-osuudessa on kerrottu tästä talosta ja perheestä. Kirjaan on tuttavat ja paikkakuntalaiset saaneet kirjoittaa omia muistojaan talo talolta ja perhe perheeltä, lähettää kuvia jne.

Sikäli mielenkiintoista juttua löytyi tästä kirjasta, sillä se asukas josta jo aiemmin kerroin että asuu tuolla Eerolan ei-päärakennuksessa, onkin tämän surmatun perheen äiti. Mauno ja surmatut tyttäret asuivat siis Eerolan päärakennuksessa ja sittemmin se jäi perikunnan ja tämän äidin omistukseen. Ulkorakennukseen tehtiin asuintilat jossa tämä perheen äiti asui sitten aina vuoteen 2010 saakka, jolloin lähti hoitokotiin asumaan. En tiedä onko hän elossa edelleen, sillä kirjassa ei ollut mainintaa tästä asiasta (tosin hämärä mielikuva olisi että olisin kuullut hänen jo siirtyneen ajasta ikuisuuteen, mutta tämä ei ole faktaa).

Kirjassa oli myös kuva Maunosta, vaimosta ja neljästä lapsesta. Näistä kolme vanhinta eivät olleet paikalla surmien tapahtuessa, nuorimmainen oli tuo surmansa saanut isosisko. Pikkusisko ei ollut vielä syntynyt kuvanottovaiheessa (surmatulla isosiskolla ja pikkusiskolla oli 11 vuotta ikäeroa). Kuvassa Mauno jää yhden lapsen taakse aika hyvin, kasvot eivät näy kokonaan. Mutta varsin tavallisen näköinen mies kuitenkin kyseessä, ei mikään sellainen josta ensimmäinen ajatus olisi että tuo suunnittelee jotain sellaista kuin omien lapsiensa surmaamista tulevaisuudessa. Eipä silti, eihän se ulkonäkö tälläistä tietenkään kerrokaan.

Laitan kuvan ehkä tännekin jossain vaiheessa, juuri nyt tuntuu jotenkin väärältä sen laittaminen - omaiset eivät selkeästi halua muistella tapahtunutta, sillä kirjassa ei ollut kuin pienehkö maininta asiasta joka sekään ei ollut varsinaisesti kertova, ellei paremmin satu tapahtumia tietämään. Toisiksi vanhin isosisko muisteli kotiaan ja perhettään, iloisten ja lämminhenkisten muistelujen loppuessa suurinpiirtein sanoihin "kaikki päättyi aikanaan".

[peteme]

Olikohan puukottanut Seijaa jo sisällä talossa ja tämä päässyt siitä kuitenkin vielä pakoon. Mietin vaan että urheilua harrastava 17v ei päässyt juoksemalla pakoon 65v isäänsä. Karmea tilanne ollut lapsilla.

[kakkosurpo]

Olikohan puukottanut Seijaa jo sisällä talossa ja tämä päässyt siitä kuitenkin vielä pakoon. Mietin vaan että urheilua harrastava 17v ei päässyt juoksemalla pakoon 65v isäänsä. Karmea tilanne ollut lapsilla.

Mauno oli 56 vuotias, eli tämä murhaaja. Ja jos jutun lukee läpi niin ei kukaan ole maininnut että Seijaa olisi puukotettu talossa, vaan juoksukilpailun jälkeen tien vieressä.

[peteme]

Olikohan puukottanut Seijaa jo sisällä talossa ja tämä päässyt siitä kuitenkin vielä pakoon. Mietin vaan että urheilua harrastava 17v ei päässyt juoksemalla pakoon 65v isäänsä. Karmea tilanne ollut lapsilla.

Mauno oli 56 vuotias, eli tämä murhaaja. Ja jos jutun lukee läpi niin ei kukaan ole maininnut että Seijaa olisi puukotettu talossa, vaan juoksukilpailun jälkeen tien vieressä.

Hups, luin moneen kertaan mutta silti luin iäksi 65 vaikka tosiaan lukee oikeasti 56v. Sillä ajattelin että olisko jo iskenyt sisällä puukolla johonkin koska luulisin että 17v urheilija tyttö juoksee nopeammin kuin 56v isänsä. No ehkä hysteerisenä ei pystynyt.

[syplinen]

Ihan vastapäätä tuota on joskus 70-luvulla hylätyksi jäänyt myöskin keltainen rakennus, jonka oven edessä kasvoi pieni koivu tai jokin muu vastaava. (Ja jos uteliaisuutta kamalasti riittää ja talo on yhä hylätty (melko varmasti on), niin suosittelen kurkkaamaan vintin ikkunaan - aika mukava löytö odottaa siellä katselijaansa.

Mikäs se tämä "aika mukava löytö" on kun ei paikalle pääse?

[Dr Bergmeister]

Tänä kesänä ilmestyi kirja "Elämän voimaa kylillämme - Launolankangas, Koskenranta, Hyvärilä ja Latvankylä", joka liittyy sikäli tähän juttuun että Latvankylä-osuudessa on kerrottu tästä talosta ja perheestä. Kirjaan on tuttavat ja paikkakuntalaiset saaneet kirjoittaa omia muistojaan talo talolta ja perhe perheeltä, lähettää kuvia jne.

Sikäli mielenkiintoista juttua löytyi tästä kirjasta, sillä se asukas josta jo aiemmin kerroin että asuu tuolla Eerolan ei-päärakennuksessa, onkin tämän surmatun perheen äiti. Mauno ja surmatut tyttäret asuivat siis Eerolan päärakennuksessa ja sittemmin se jäi perikunnan ja tämän äidin omistukseen. Ulkorakennukseen tehtiin asuintilat jossa tämä perheen äiti asui sitten aina vuoteen 2010 saakka, jolloin lähti hoitokotiin asumaan. En tiedä onko hän elossa edelleen, sillä kirjassa ei ollut mainintaa tästä asiasta (tosin hämärä mielikuva olisi että olisin kuullut hänen jo siirtyneen ajasta ikuisuuteen, mutta tämä ei ole faktaa).

Tässäpä tulikin mielenkiintoisia seikkoja esille. Tiedän tuon kirjan ja minunkin pitää se kyllä hankkia mikäli kirjaa on vielä saatavilla. Kuulin juuri, että siinä on minunkin sukulaisista kuvia ja ehkä jotain juttua.

Tämä kesä on se kesä, jolloin minä menen Pulkkilaan ja aion käydä myös katsomassa tuota Eerolan taloa muutaman muun nähtävyyden lisäksi. Mahtaakohan se olla nyt ihan tyhjillään vai onko siellä nyt ketään asumassa? Onhan tästä murhastakin jo kulunut 40 vuotta, joten aika vanha tämä mummukin on, mikäli vielä elää siellä Koivulehdossa. Käyn katsomassa taloa ja ehkä otamme kuvia, eri juttu sitten voiko niitä julkaista.

[VoDKa]

Tässäpä tulikin mielenkiintoisia seikkoja esille. Tiedän tuon kirjan ja minunkin pitää se kyllä hankkia mikäli kirjaa on vielä saatavilla. Kuulin juuri, että siinä on minunkin sukulaisista kuvia ja ehkä jotain juttua.

Tämä kesä on se kesä, jolloin minä menen Pulkkilaan ja aion käydä myös katsomassa tuota Eerolan taloa muutaman muun nähtävyyden lisäksi. Mahtaakohan se olla nyt ihan tyhjillään vai onko siellä nyt ketään asumassa? Onhan tästä murhastakin jo kulunut 40 vuotta, joten aika vanha tämä mummukin on, mikäli vielä elää siellä Koivulehdossa. Käyn katsomassa taloa ja ehkä otamme kuvia, eri juttu sitten voiko niitä julkaista.

Kirjassa on tosiaan paljon kuvia kylän asukkaista ja elämästä siellä. Mielenkiintoinen opus sinällänsä ja varmasti sellaiselle jolla on sukujuuret siellä on se erittäin tärkeäkin.

En ole varma onko Eerola tällä hetkellä tyhjillään, mutta voisin olettaa niin - ellei sitä sitten ole joku ottanut esimerkiksi kesämökkikäyttöön. Tuli muuten tuosta kuvaamisesta sellainekin asia mieleen, että yksityispihojen kuvaaminen on kiellettyä (en sitten tiedä jos kyseessä on autiotalo, koskeeko se samalla tavalla), mutta esimerkiksi hautausmaalla kuvaaminen on luvallista. Minnekähän on isä tyttärineen haudattu, eihän Pulkkilassa kovin montaa hautausmaata edes taida olla - olisiko jopa kaksi? Yksi keskustassa kirkon luona ja toinen vähän syrjemmässä, jos oikein muistan. Olettaisin kyllä että Pulkkilaan heidät on haudattu jos jonnekin, joten voisi olla ihan käväisemisen käyminen paikka se/ne hautausmaa(tkin) siellä tämän asian tiimoilta.

[Dr Bergmeister]

Pulkkilassa on kaksi hautausmaata, toinen on ikivanha historiallinen paikka, jonne toki vieläkin ehkä haudataan mikäli sattuu olemaan sukuhauta. Uusi hautausmaa on Piippolaan menevän tien varrella ja sinne pääsääntöisesti haudataan nykyään kaikki. Omien vanhempieni haudat ovat siellä. Tarkoitus olisi etsiä Heleniusten haudat mikäli vain löydämme ne.

Kirkon luona on ainakin sankarihautausmaa, mutta se vanha 1700-1800 luvuilta peräisin oleva hautausmaa sijaitsee ihan sen risteyksen tuntumassa, jossa on se Suomen sodan aikainen patsas.

Ps. Katsoitko sen wikipedian tekstin, josta laitoin viestiä? Jaksatko kääntää?

[VoDKa]

Näin muistelinkin että nuo hautausmaat jakaantuu noin. Itsekin on tullut siellä uudella hautausmaalla oltua hautajaisissa aikanaan ja siunaustilaisuus tosiaan osui sinne kirkolle sitten. Ihmeemmin en kyllä Pulkkilasta sitten juuri mitään tiedäkään.

Laitoin linkistä sinulle postia hetki sitten.

[Dr Bergmeister]

Jep, kiitos. Posti tuli perille

[Dr Bergmeister]

Kävin sitten kesälomareissun aikana Pulkkilan Latvankylällä katsomassa tuota Eerolan taloa. Kyllä se vaikutti siltä, että siellä ei asuta. Emme ajaneet pihaan saakka vaan katsoimme sitä tieltä käsin, kun emme olleet varmoja voiko pihaan mennä.

Tuonne mennään siten, että ajetaan ensin Pulkkilasta päin Raahentietä pitkin kunnes vasemmalla puolella on tienhaara ja siinä kyltti, jossa lukee Laakkola. Eerolan talo on heti siinä oikealla kolmantena talona. Jos joku menee sitä katsomaan niin suosittelen palaamaan takaisin Raahentietä pitkin. Me ajoimme Latvantietä pitkin Haapavedentielle Laakkolaan, jonne oli matkaa 10 km, mutta tie oli niin huonokuntoinen, jotta en suosittele ajamaan sitä pitkin. Mielenkiintoinen se tosin oli monestakin syystä.

Heleniusten hautapaikka löytyi Pulkkilan uudelta hautausmaalta, joka sijaitsee Piippolaan menevän tien varrella. Haudalla oli kauniita kukkia, sitä hoidetaan hyvin. Kun mennään hautausmaan portista sisään, niin siitä vasemmalle ja hauta on hautausmaan viimeisellä rivillä. Kyllä se sieltä löytyy, sen verran pieni paikkahan tuo on.

[19736]

Onkohan tuossa itse päärakennuksessa asuttu noiden surullisten tapahtumien jälkeen, koska leski asui ennen hoitokotiin muuttamista piharakennuksessa?

[VoDKa]

Ihan vastapäätä tuota on joskus 70-luvulla hylätyksi jäänyt myöskin keltainen rakennus, jonka oven edessä kasvoi pieni koivu tai jokin muu vastaava. (Ja jos uteliaisuutta kamalasti riittää ja talo on yhä hylätty (melko varmasti on), niin suosittelen kurkkaamaan vintin ikkunaan - aika mukava löytö odottaa siellä katselijaansa.

Mikäs se tämä "aika mukava löytö" on kun ei paikalle pääse?

Jotain lääketieteellistä. Tästä on kyllä nyt jo vuosia kun tuolla kävin, voi olla ettei koko taloa enää ole. Pitää tsekkailla kunhan pääsen alueella pyörähtämään.

Onkohan tuossa itse päärakennuksessa asuttu noiden surullisten tapahtumien jälkeen, koska leski asui ennen hoitokotiin muuttamista piharakennuksessa?

Vaikea sanoa. Talohan tosiaan oli perikunnankin omistuksessa, joten jonkinlaisena kesämökkinä se on saattanut toimia. Monella suomalaisella talollahan on toki synkkää historiaa ja silti niissä asutaan, mutta tästä talosta en osaa sanoa. Muistelisin että kun talon viimeksi olen nähnyt, ei se ollut ainakaan silmiinpistävän huonossa kunnossa päällisin puolin - tiedä toki sitten mitä sisällä on, kun en edes pihalla käväissyt.

Joku oli tuolla aiemmin sitä ihmetellyt että oliko vanhempaa tytärtä puukotettu jo talossa - ja saanutkin siihen vastauksen. En tiedä mikä tilanne on silloin ollut, mutta heidät tosiaan näki kaksi nuorta tuon juoksukilpailun aikana, mutta he eivät osanneet kiinnittää huomiota silloin asiaan (olivatko sitten niin kaukana vai näyttikö vain siltä että tyttö oli juoksulenkillä, en tiedä). He poikkesivat läheiseen kaupparakennukseen ja kun he palasivat takaisin, oli tytärtä puukotettu ja isää ei näkynyt. En tiedä sitten miksi tyttö ei myöskään huutanut apua tai mitään, vai eikö hän vain sattunut näkemään poikia. Pelastus oli siis lähellä, mutta siltikin niin kaukana.

[Dr Bergmeister]

Kyllä se Eerolan talo siellä edelleen on, käypäs katsomassa sitä ja ota hyviä kuvia. Vähän vaikutti siltä, että siellä ei asuta koska pihalle menevä polku oli nurmettunut, eli siitä ei siis paljon kuljeta. Tielle se talo ei näy, joten en osaa sanoa onko se jonkun loma-asuntona. Harmittaa kun ei tullut käveltyä sinne pihalle, mutta en tohtinut mennä etten häiritse, jos siellä sittenkin olisi ollut joku.

Haudalla otin muutaman kuvan, mutta en saa laitettua kuvia tänne, kun en pysty niitä pienentämään. Hautakivessä oli Maunon, Seijan ja Minnan nimen lisäksi yksi tyhjä paikka. Olisiko se tyhjä paikka jätetty perheen äitiä varten, että hänen nimensä aikanaan siihen kaiverrettaisiin?

Kivessä on nämä tiedot:

HELENIUS
Mauno Matias s. 6.9.1919, k. 6.8.1975
Seija Hillevi s. 9.12.1958, k. 6.8.1975
Minna Riitta Hannele s.23.11.1969, k. 6.8.1975

Tästä surullisesta tapahtumasta tuli nyt tässä kuussa kuluneeksi tasan 40 vuotta.