KOTIMAA 12.9.2015 2:00 Päivitetty: 12.9.2015 12:20
Susanna Reinboth
HELSINGIN SANOMAT
LEIF ROSAS /REDSTAR
Jari Aarnio kuvattuna Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2015.
Jari Aarnio kuvattuna Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2015.
Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion huumeoikeudenkäynnissä on viime päivinä kuultu ristiriitaisia puheita ja nähty salamannopeita takinkäännöksiä.
Puolustuksen heikoin lenkki vaikuttaisi olevan Aarnion alainen rikosylikonstaapeli. Syyttäjäkvartetin hiillostus on saanut hänet puhumaan oikeudessa ristiin sekä Aarnion että itsensä kanssa. Hän jopa antoi puolen tunnin aikana kaksi vastakkaista selitystä samasta asiasta.
Oikeus päättää aikanaan, onko puolustuksen kompuroinnilla merkitystä syytteiden kannalta.
Mitä seuraavaksi?
Raha-asiat puntarissa
Jari Aarnioon liittyvän huumeoikeudenkäynnin viimeiset kirjalliset todisteet käydään läpi ensi viikon aikana.
Kiinnostavin todistenippu koskee Aarnion raha-asioita. Verottajan tekemien laskelmien perusteella Aarnio on käyttänyt viime vuosien aikana puoli miljoonaa euroa rahaa, jota Aarnion tai hänen perheensä tulot eivät selitä.
Aarnio ei ole vielä kertonut omaa käsitystään siitä, mistä rahaepäselvyyksissä on kyse.
Viimeisten kirjallisten todisteiden jälkeen päästään henkilöiden kuulemisiin.
Aarniota itseään kuullaan syyskuun lopussa.
Oikeudenkäynti kestää ensi vuoden helmikuulle. Helsingin käräjäoikeuden päätös saadaan aikaisintaan ensi keväänä.
Salissa on käsitelty muun muassa anonymisaattoria. Laitteen tarkoituksena on sotkea teletietoja puhelimen imei-koodia muuttamalla.
Syyttäjien mukaan Aarnio pyysi Trevocin toimitusjohtajaa Pasi Patamaa kehittämään anonymisaattorin, jotta hän voisi sotkea keskusrikospoliisin hasistynnyrijutun tutkintaa ja peitellä omia huumerikoksiaan.
Aarnion puolustuksen mukaan kyse ei ollut mistään sotkemisesta vaan Helsingin poliisi käytti laitetta omissa operaatioissaan. Tällaisista operaatioista ei ole näyttöä.
Asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan Aarnion ei tarvinnut pyytää anonymisaattorin kehittämistä, sillä Trevocin nettisivujen perusteella laite on ollut olemassa vuodesta 2007.
Aarnion alaisen, niin ikään syytteessä olevan rikosylikonstaapelin työtiloista takavarikoitiin anonymisaattori, kun esitutkinta Aarniota vastaan alkoi.
Aarnion ja ylikonstaapelin puheet menivät ristiin, kun syyttäjä kuulusteli heitä. Ylikonstaapeli kertoi ensin oikeudelle, että anonymisaattorit olivat vain Aarnion ja hänen itsensä tiedossa.
"Se pidettiin tosi salaisena ja pienessä ringissä", mies selosti.
Edes teknisen tarkkailun ryhmä ei miehen mukaan tiennyt laitteesta mitään, vaikka normaalisti kaikki laitehankinnat kulkevat ryhmän kautta.
Kun syyttäjät kyselivät asiaa Aarniolta, hän sanoi laitteen olleen täysin yleisessä tiedossa talon ylintä johtoa myöten.
"Nämä [anonymisaattoria koskevat tiedot] ovat julkista tietoa netistä, mutta se on poliisitaktiikkaa, miten näitä käytetään. Tätä [ylikonstaapeli] varmaan tarkoittaa."
Ylikonstaapeli tekikin sujuvan u-käännöksen ja muutti kertomustaan.
"Niin, eihän se ollut salaista, että tällaisia laitteita on olemassa. Nehän on ihan julkisessa netissä löydettävissä. Salaista oli se, miten sitä käytettiin", ylikonstaapeli selosti.
Syyttäjien mukaan Aarnio ja ylikonstaapeli myös testasivat anonymisaattoria. Ensin eräs toinen Aarnion alainen haki käräjäoikeudesta telekuunteluluvat väärillä tiedoilla. Tämän jälkeen Aarnio ja ylikonstaapeli testailivat puhelinta keskenään.
Sekä Aarnio että ylikonstaapeli myönsivät nyt, että kuunteluun haetut puhelimet olivat heidän hallussaan.
Ylikonstaapelin mukaan tietolähde oli antanut hänelle puhelimet vahdittaviksi, koska niihin piti tulla tekstiviestillä huumekätkön sijaintitiedot.
Syyttäjä ihmetteli, miksi Aarnio ja alainen olisivat monena päivänä viestitelleet keskenään tietolähteeltä saaduilla, telekuuntelussa olevilla puhelimilla.
"Tämä oli sellaista turhanpäiväistä jaarittelua", mies selitti.
Syyttäjä kysyi, miksi mies oli esitutkinnassa kiistänyt jyrkästi pitäneensä puhelimia.
"Niin, minullahan on oikeus siihen."][/quote]