Gustafssonin vammat

[Sariola]

Tässä hyvä lainaus käräjäoikeuden tuomiosta, jossa selvitetään aivovamman mahdollisuutta ja siihen liittyvää tietoa:
--------------------------------------------------------------------


Johtopäätösten tekeminen vanhojen potilasasiakirjojen perusteella Gustafssonin tajunnantasosta ja toimintakyvystä sekä hänellä mahdollisesti olleesta aivovammasta ja muistiaukosta sisältää lukuisia epävarmuustekijöitä, mikä on käynyt ilmi kaikkien kuultujen lääketieteellistä asiantuntemusta omaavien todistajien kertomuksista.

Potilasasiakirjojen merkinnät ovat osin suppeita ja osin tulkinnanvaraisia, ja merkintöjen oikeellisuuttakin on epäilty, eikä alkuperäisiä vuonna 1960 otettuja röntgenkuvia enää ole tallella. Epävarmuus ilmenee esimerkiksi jo Gustafssonin tajunnan tason kuvauksen paikkansapitävyydestä sairaalan poliklinikalla 5.6.1960. Merkittävä epävarmuus liittyy siihen, onko Gustafssonilla korvaklinikan röntgenosaston muistiinpanoissa mainittu, tutkimuksissa 27.7.1960 todettu murtuma kallonpohjassa ollut murtuma korvakäytävässä vai mahdollisesti muualla kallonpohjassa, kun röntgenkuvia ei ole tallella. Kuitenkin tällä mahdollisella murtumalla on merkitystä arvioitaessa mahdollisen aivovamman olemassaoloa.

Käsitystä kallonpohjan etuosan murtumasta tukee se, että Gustafssonilla on hammasklinikalla 11.6.1960 todettu ns. Brillen hematooma, joka Hirvensalon, Öhmanin ja Tenovuon mukaan kuvaa kallonpohjan etuosan murtumaa.

Myöskään minkäänlaista neuropsykologista selvitystä aikanaan Gustafssonin kuntoutumisesta ei ole tehty. Vuonna 1960 tehdyt ilmakallotutkimus, jolla ei ole pystytty ns. diffuusia aivovammaa havaitsemaan sekä röntgenkuvaus, joka on vain luuston kuvaus, ovat olleet riittämättömiä keinoja havaita mahdollinen aivovamma varmasti, eikä tänä päivänäkään pystytä varmuudella tuolloin mahdollisesti ollutta aivovammaa toteamaan. Aivovammojen vaikeusasteluokittelun suhteen ei olla yksimielisiä. ...... " .

[Tampereen Tyttö]

Kukas tämä leukoja korjaava hammaslääkäri oikein oli? Olikohan hänellä oikeasti lupa tehdä leikkauksia(?)
Olen erittäin kiinnostunut tästä, koska hän kerran on kirjannut ylös myös sellaisia vammoja, joita hammaslääkärit eivät nykyäänkään kirjaa..
Ja hänellä on varmasti ollut oltava lääkärinkin koulutus, koska nämä likvorivuodot ja Brillen hematoomat eivät mitenkään kuulu hammaslääkärille.

Tarkista asia vaikka wikipediasta. Kuka tahansa lääkäritutkinnon suorittainut sai erikoistua suugirugiaan, koska se oli oma erikoistumisalansa. Tosin hammaslääkärille se on luontevampi valinta, koska leukojen mukana korjataan myös hampaat ja purenta.

Hammaslääkäri on AINOASTAAN hammaslääkäri. Heillä EI ole yleislääketieteellistä koulutusta. Siinä ero. Hammaslääkäri ei opiskele yleistä lääketiedettä siten, jotta voisi toimia lääkärinä. Hammaslääkäri voi tietenkin opiskella lääkäriksi, mutta niin voi kuka tahansa, joka lääketieteelliseen hyväksytään.

[konsta]

Hammaslääkäri on AINOASTAAN hammaslääkäri. Heillä EI ole yleislääketieteellistä koulutusta. Siinä ero. Hammaslääkäri ei opiskele yleistä lääketiedettä siten, jotta voisi toimia lääkärinä. Hammaslääkäri voi tietenkin opiskella lääkäriksi, mutta niin voi kuka tahansa, joka lääketieteelliseen hyväksytään.

Taidat olla oikeassa. Ehkä kyseisellä hammaslääkärillä oli sitten laajemmat opinnot.

Ja toisaalta, en lähtisi epäilemään dokumenteissa kirjattuja asioita ilman hyviä perusteita. Ehkä hammasklinikan henkilökuntaan kuului useita lääkäreitä.

Ja lisätään tähän vielä: 70-luvulta alkaen suukirurgia on kuuluunut hammalääketieteen erikoistumisalaan ja vuodesta 1990 suu- ja leukakirurgia. Näin ainakin väittää wikipedia.

[Tampereen Tyttö]

Jep. En silti väitä, etteikö voisi olla tietämystä ja kokemustakin.
Oikeudessa ei vain hyväksyttäisi sellaisenaan, tämä pointtina. *pus ja rauha*

[Sariola]

Minä luulen, että tarvittaessa olisi voitu ottaa selville kuka on todennäköisesti tehnyt huomautuksen Brillen hematoomasta, ja hänen pätevyytensä sellaisen tekemiseen. Voi olettaa, että tuo henkilö on pätevä. ("awa" olisi kyllä hyväksynyt merkinnän mukisematta! )

Enemmän varmaan haittaa ja harmittaa ne kadonneet röntgenkuvat, joista olisi mahdollisesti selvinnyt kallonpohjan murtuman tarkka sijainti.

[Hessu52]

Eipä tuon tietäminen lisäisi ainakaan minun tuskaani.

Tuolla aiemmin oli kirjoitus näitten korkea-arvoisten tohtorismiehien arvioita vammoista, joista sitten ei lopulta saanut oikein mitään ratkaisua aikaiseksi, joten oikeuden oli otettava huomioon syytetyn etu ja tehtävä tuomionsa sen pohjalta, kun se koski Nilsin vammoja.

Missään ei varmuudella väitetty, että Nissellä olisi ollut kallonpohjan murtuma, niin ei väittänyt edes tämä teoreetikko Tenovuo.

Uskoisin, että mustat silmät ovat olleet jokaisella poikalapsella jossain vaiheessa elämäänsä, jollei aina äitinsä helmoissa ole roikkunut, mutta tuksin kaikilla on kallonpohjan murtuma ollut, tai leukanasta irti, kitalaen myötä.

Eivät tuollaiset pikku kolhut ole menoa hiljentäneet, kunhan kenties vähän varovaisemmaksi tehneet, mutta äkkiä nekin silmän mustelman kadotessa, ovat nekin haihtuneet.

[konsta]

Eivät tuollaiset pikku kolhut ole menoa hiljentäneet, kunhan kenties vähän varovaisemmaksi tehneet, mutta äkkiä nekin silmän mustelman kadotessa, ovat nekin haihtuneet.

Poliisi ja syyttäjä päätyi melko naurettavaan johtopäätökseen, että Nils olisi järjestelmällisesti liioitellut vammojaan. Naurettavaan siksi, että se kirjattiin yhdeksi syytteen perusteista(no muutakaan ei ollut) ja siksi, että se perustui lähinnä yhteen Alibin artikelliin 20 vuotta tapahtumien jälkeen.

Tästä nyt kait on seurauksena uusi naurettava ilmiö: maallikot kykenevät määrittelemään Nilsin vammat. Tämä on oikeastaan vielä paljon naurettavampaa, kun asialla ovat itsensä asinatuntijoiksi nostaneet, lääketieteestä mitään tietämättömät tavikset. Tietämättömyys toki mahdollistaa varmat mielipiteet, mutta välistä kyllä, naurun lomassa voisi kysyä: ei kait me voida näistä oikeasti mitään tietää.

[Tampereen Tyttö]

Pakko heittää tähän väliin kevennyksenä Ot:tä, eli vähän Helsingin Sanomista vuodelta 2004, juttua lintubongareista.

Lintujen liitoa digikameralla talteen
SINIKKA ESKOLA



- Se on geeneissä, nauraa turkulainen hammaslääketieteen professori Jorma Tenovuo ripustaessaan kiikarin kaulalleen ja tarttuessaan digikameralaukkuun, kannettavaan tietokoneeseen ja kaukoputkeen.

Suunta on selvä. Linnut vievät miestä pitkin Angelniemen loma-asunnon liepeitä, kesäisin myös majakkasaarille Bengtskäriin ja Kylmäpihlajaan.

Harrastus antaa yliopistomiehelle vaihtelua ja reipasta liikuntaa ulkoilmassa sekä aina välillä huimia onnistumisen hetkiä. Digikamera sytytti kuvausinnon muistiinmerkintöjen rinnalle.

- Etupäässä vieläkin havainnoin yli puolet ajasta, loppuaika sitten kuvataan.

Isänsä Rauno Tenovuon ja veljensä Ollin seurassa Jorma Tenovuo muistaa kirjoittaneensa ensimmäiset lintuhavaintonsa kymmenvuotiaana elokuun alussa vuonna1959. Siitä lähtien se on ollut menoa jo yli 40 vuotta.

[Sariola]

Eipä tuon tietäminen lisäisi ainakaan minun tuskaani.

Tuolla aiemmin oli kirjoitus näitten korkea-arvoisten tohtorismiehien arvioita vammoista, joista sitten ei lopulta saanut oikein mitään ratkaisua aikaiseksi, joten oikeuden oli otettava huomioon syytetyn etu ja tehtävä tuomionsa sen pohjalta, kun se koski Nilsin vammoja.

Missään ei varmuudella väitetty, että Nissellä olisi ollut kallonpohjan murtuma, niin ei väittänyt edes tämä teoreetikko Tenovuo.

Uskoisin, että mustat silmät ovat olleet jokaisella poikalapsella jossain vaiheessa elämäänsä, jollei aina äitinsä helmoissa ole roikkunut, mutta tuksin kaikilla on kallonpohjan murtuma ollut, tai leukanasta irti, kitalaen myötä.

Eivät tuollaiset pikku kolhut ole menoa hiljentäneet, kunhan kenties vähän varovaisemmaksi tehneet, mutta äkkiä nekin silmän mustelman kadotessa, ovat nekin haihtuneet.

Tästä tulee sellainen vaikutelma, että kirjoittaja vähättelee potilaan vammoja, ja erityisesti aivovaurioita yleensä. Ne ovat vakavia asioita. Ei tuollainen lähes kolmen viikon sairaalassa olo ole aivan tavanomaista, eikä sellainen osu joka pojan kohdalle. Eivät ne aina haihdu mustelmien kadotessa, vaan osalle jää elinikäisiä seurauksia. Katso linkki:

http://www.aivovammaliitto.fi/

[Wagner]

Kallonpohjan tukilinjojen kehysrakenne selittää myös kallonpohjan murtumalinjojen sijainnin. Pitkittäiset kallonpohjamurtumat kulkevat yleensä orbitan ohuen katon, canalis opticuksen tai lamina cribrosan kautta. Usein linja kulkee myös os temproralen pars petrosan kautta vaurioitttaen siten sisä- ja keskikorvaa.
Murtuman paikasta riippuen voi aiheutua aivonesteen vuotoa nenään (lamina cribrosa), verenvuotoa korvasta (os temporale), silmää ympäröivät verenvuodot (silmälasihematomia, pandasilmät) tai aivohermojen vaurioita.
Siis jonkinlainen murtuma Gustafssonilla todennäköisesti on ollut.
[silmälasihematomia]

[awa]

Ei tuollainen lähes kolmen viikon sairaalassa olo ole aivan tavanomaista, eikä sellainen osu joka pojan kohdalle

Kuinkas nonta viikkoa tai paremminkin päivää se Gustafsson siellä sairaalassa oli ? Kun - sitä mä en muista ?

Niin - ja hänelle tehtiin vanhoillinen aivojen PEG- tutkimus, joka aiheutti terveellekin ihmiselle oireita, jotka pidensivät sairaalassa hoidettavaa aikaa - ainakin viikolla. Vammoista riippumatta hoitoaika osastolla jatkui viikolla PEG-tukimuksen jälkeen.

PEG-tutkimuksesta tuli yleisesti oireita, jotka vaikuttivat potilaan tasapainoon.

Todennäköisesti Gustafsson ei tehnyt tässä poikkeusta - vai olisiko hän kuulunut siihen pieneen prosenttiin ihmisiä, joille tasapaino-oireita ei tullut
.

[awa]

Kallonpohjan tukilinjojen kehysrakenne selittää myös kallonpohjan murtumalinjojen sijainnin. Pitkittäiset kallonpohjamurtumat kulkevat yleensä orbitan ohuen katon, canalis opticuksen tai lamina cribrosan kautta. Usein linja kulkee myös os temproralen pars petrosan kautta vaurioitttaen siten sisä- ja keskikorvaa.
Murtuman paikasta riippuen voi aiheutua aivonesteen vuotoa nenään (lamina cribrosa), verenvuotoa korvasta (os temporale), silmää ympäröivät verenvuodot (silmälasihematomia, pandasilmät) tai aivohermojen vaurioita.
Siis jonkinlainen murtuma Gustafssonilla todennäköisesti on ollut.
[silmälasihematomia]

Wagner - oli pakko lukea tekstisi kaksi kertaa!!

Sinä todella laitoit hienon tekstin - ehkä et kuitenkaan ulkomuistista - mutta täyttä totta kirjoittelet. Kerrankin.

Orbitan ohuen ohuet rakenteet murtuvat helposti - jopa silmämunaan osuneen tärähdyksen seurauksena saattaa orbitan pohja murtua - ja siitä mahdollisesti seuraa ns. Brillen hematoma .

Luokitellaanko orbitan pohjan murtuma - > kallonpohjan etuseinän murtumaksi - sen voi Sariola meille kertoa - niin siitä ei tarvitse kiistellä.

Ja juuri tuonkaltaiset hentoiset vammat Gustafssonilla on todettu olleen.

Olet mielestäni lähellä totuutta - Wagner.

[Sariola]

...................

Ja juuri tuonkaltaiset hentoiset vammat Gustafssonilla on todettu olleen.

Olet mielestäni lähellä totuutta - Wagner. ...............

Ja nuo "hentoiset vammat" aiheuttivat lähes kolmen viikon sairaalahoidon.

Jos lasketaan vammojen syntyajaksi n. klo 5, niin ensiavun antanut lääkäri on vielä n. klo 14, eli 9 tuntia myöhemmin todennut, että potilaalla on alentunut tajunnantaso. Kaksi päivää sairaalan tulon jälkeen potilas siirretään sellaiselle osastolle, jossa hoidetaan aivovammapotilaita.

Nämä tiedot viittaavat siihen, että vammat ovat olleet kohtalaisen vakavat. Tuo kuvaus "hentoiset vammat" ei mielestäni sovi tähän tilanteeseen lainkaan. Näitä päätöksiä ovat tehneet sen ajan pätevät lääkärit. Ja potilaskorttiin on ollut kirjattuna merkintä "aivoruhje".

[awa]

Taidat olla oikeassa. Ehkä kyseisellä hammaslääkärillä oli sitten laajemmat opinnot.

Ja toisaalta, en lähtisi epäilemään dokumenteissa kirjattuja asioita ilman hyviä perusteita. Ehkä hammasklinikan henkilökuntaan kuului useita lääkäreitä.

Ja lisätään tähän vielä: 70-luvulta alkaen suukirurgia on kuuluunut hammalääketieteen erikoistumisalaan ja vuodesta 1990 suu- ja leukakirurgia. Näin ainakin väittää wikipedia.

No niin konsta - harjataan wikipedia hampaista nyt Soave muotoilutahnalla pois - ja mietitään oikeasti mitä hammaslääkäri - 60 ehkä teki.

Hammaslääkäri teki ehkä nykyiseen hoitokäntöön verrattuna - alkeellisen kiskotuksen. Eli liitti rautalngalla hammasrivistön yhteen. Näin luulen tapahtuneen.

No - hyväasentoiset murtumat hoidetaan tänäkin päivänä hieman samankaltaiosin keinoin.

Leukakirurgisia toimenpiteitä hammaslääkärit eivät tehneet , koska niihin olisi vaadittu yleisanestesia ja sitä mahdollisuutta ei ollut. Muutoinkin ainoa leikkaustomenpide jonka hammaslääkäri teki oli hampaan poisto. Ja varsinkin puhkeamattoman viisaudenhampaan poisto, joka piti poistaa tietysti "leikkaamalla".

Gustafsson oli juuri siinä iässä, että hänen viisaudenhammas olisi voinut olla poiston tarpeessa.

Mutta leukakirurgiset leikkaukset - tänä päivänä ovat ihan toinen juttu.

Siitä voidaan puhua myöhemmin jos tarve vaatii.

[Tampereen Tyttö]

Varmaan on vammoja ollut. Minkä tasoisia, mahdoton sanoa kenenkään 40-vuoden jälkeen. (Mielipide )

Henkiset traumat ovat varmasti ne suurimmat vammat. On kyseessä uhri taikka tekijä, tässä tapauksessa voi olettaa että vammat ovat ikuiset.
Unohtaminen on tapa reagoida johonkin, jota ei pysty käsittelemään.