Naiset vs. miehet (naisten ja miesten eroavaisuus)

[Marsalkka]

Välihuomautus:

Esimerkiksi Amerikassa ei valkoihoisen kannata kauheasti niggeriä huudella, jos lähettyvillä on mustaihoisia.

[Bombay]

Cicero, Suosittelen kokeilemaan sanomaan tuota "nigga/nigger":ia jollekkin tummaihoisille joka ei ole sinun ystäväsi..

[cicero]

no nuo minun tuntemat ovat yhdysvalloista kotoisin, asuvat nykyään hollannissa...en todellakaan käytä tuota sanaa itse

[Marsalkka]

no nuo minun tuntemat ovat yhdysvalloista kotoisin,

Toisiaanhan nuo afroamerikkalaiset kyllä kutsuvat niggereiksi, mutta valkoisilta tuota ei suvaita. Tämän opetti minulle tuttava, jonka luona vierailin New Yorkissa. Halusi tehdä asian heti selväksi, ettemme joudu "kiusalliseen" tilanteeseen. En viitsinyt kokeilla...

[Marsalkka]

Tuttavani on siis syntyperäinen valkoihoinen amerikkalainen. Tiesi oikein hyvin sanan nigger rasistiseksi. Mustatkin tietävät kuulemma silloin, jos valkoihoinen kyseistä sanaa käyttää.

[cicero]

Tuttavani on siis syntyperäinen valkoihoinen amerikkalainen. Tiesi oikein hyvin sanan nigger rasistiseksi. Mustatkin tietävät kuulemma silloin, jos valkoihoinen kyseistä sanaa käyttää.

hyvin mahdollista...

[joey]

Mahtaakohan tuo joidenkin nihkeä suhtautuminen maskuliineihin ja feminiineihin johtua siitä, ettei niitä periaatteessa ole lainkaan suomen kielessä siten, miten monessa muussa kielessä on? (Esim. saksa, jossa automaattisesti kumpikin sukupuoli saa omat päätteensä ammattinimikkeissä yms.)

Mun mielestä pitää olla latvassa vikaa jos tuntee olonsa jotenkin alistetuksi tullessaan naisena kutsutuksi puhemieheksi. Minkä takia jokin sellainen vaikuttaa omanarvontuntoon? Siitäkö se on kiinni? Ihan mielelläni kuuntelisin (/lukisin) vastakkaisten mielipiteitten haltijoiden kokemuksia tästä, koska en osaa oikeasti yhtään itse asettua vastapuolen asemaan. En vaan ymmärrä

[Primavera]

Lähde: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2456

Sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen

Suomen kielen lautakunta 2007

Suomen kielen lautakunta on laatinut kannanoton sukupuolineutraalin
kielenkäytön edistämiseksi. Lautakunta päätti laatia kannanoton, koska sitä on pyydetty kansalaisaloitteessa. Lautakunta muotoili kannanottonsa 22.10.2007 pitämässään kokouksessa.

Suomen kielen lautakunnan kannanotto sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi Euroopan neuvosto on antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä (Council of Europe – Recommendation N° R (90) 4 on the Elimination of Sexism from Language).

Suosituksessa todetaan, että hyvistä tavoitteista huolimatta todellinen sukupuolten välinen tasa-arvo ei vielä toteudu sosiaalisten, kulttuuristen ja muiden esteiden vuoksi. Yksi tasa-arvon toteutumisen este on seksistinen kieli, jossa maskuliinisuus asettuu feminiinisyyden edelle. Monissa kielissä käytetään maskuliini-ilmauksia viittamaan molempiin sukupuoliin, mikä voi aiheuttaa epätietoisuutta siitä, viitataanko mieheen vai naiseen.

Euroopan neuvosto kannustaa jäsenvaltioidensa hallituksia ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin sukupuolten välistä tasa-arvoa tukevan kielen edistämiseksi,

* jotta naisen asema ja rooli yhteiskunnassa näkyisivät kielessä samalla tavalla kuin miessukupuoli näkyy ja
* jotta lainsäädännön, julkisen hallinnon ja koulutuksen kieli sekä viestimissä käytettävä kieli olisi sukupuolineutraalia.

Suomen kielen lautakunta pitää Euroopan neuvoston suosituksen huomioon ottamista tärkeänä myös Suomessa. Toisin kuin monissa muissa Euroopan kielissä suomen kielessä sanoilla ei ole sukuja ja miehiin ja naisiin viitataan samalla persoonapronominilla. Suomessa kielellinen epätasa-arvo ilmenee muilla tavoin. Esimerkkejä siitä ovat mm.

* työntekijän sukupuoleen viittaavat ammattinimikkeet (aulaemäntä, asiamies, järjestysmies)
* sukupuolen epäsymmetrinen merkitseminen henkilöviittauksissa (lääkäri – naislääkäri)
* yleispätevä (geneerinen) maskuliinisuus sanastossa ja sanonnoissa (esim. virkaveli, uskottu mies, kotimies, jokamiehenoikeus, lähteä yhtenä miehenä).

Suomen kielen lautakunta haluaa edistää sukupuolesta riippumatonta kielenkäyttöä.

Lautakunta suosittaa sukupuolineutraaleja ilmauksia luotaessa uusia tehtävänimikkeitä; myös jo vakiintuneita nimikkeitä on hyvä tarkastella kriittisesti ja muuttaa tarvittaessa sukupuoleen viittaamattomiksi. Sukupuoleen viittaavia ammattinimikkeitä onkin jo pyritty karsimaan, ja jotkin niistä ovat yhteiskunnan ja sukupuoliroolien muuttuessa korvautuneet neutraaleilla vaihtoehdoilla (saamamies

→ velkoja, luottamusmies → luottamushenkilö, edusmies → edustaja, lehtimies → toimittaja, tasa-arvoasiamies → tasa-arvovaltuutettu).

Lautakunnan mielestä erityisesti lainsäädännön ja hallinnon kielessä on syytä kiinnittää huomiota termien ja sanaston valintaan, jotta viralliset ammattinimikkeet tai hallinnon käytänteet eivät osaltaan estäisi sukupuolten välistä kielellistä tasa-arvoa. Lautakunta suosittaa, että tilaisuuden tullen myös nykyisessä säädöskielessä käytettyjä nimikkeitä vaihdetaan vähitellen sukupuolineutraaleihin silloin, kun vaihdoksille tarjoutuu mahdollisuus muiden uudistusten yhteydessä.

Viestimissä käytettävä kieli – kirjoitettu ja puhuttu – luo ja ylläpitää kielenkäytön malleja ja siten joko edistää tai estää tasa-arvoa. Sukupuolen epäsymmetristä merkitsemistä henkilöviittauksissa käytetään joskus esimerkiksi otsikoissa: naisautoilija pakeni poliisia. Lautakunta katsoo, että sukupuoli on syytä tuoda esiin vain silloin, kun se on käsiteltävän asian kannalta olennaista.

Sellaisiin kieleen vakiintuneisiin sanontoihin kuten lähteä yhtenä miehenä, muina miehinä ei lautakunnan mielestä tarvitse puuttua. Ne elävät kieliyhteisössä aikansa ja muuntuvat tai häviävät itsestään.

Arkikielessä voidaan edelleen käyttää sellaisia sanoja kuin putkimies ja sähkömies, vaikka virallisia nimikkeitä ovat sukupuolineutraalit LVI-asentaja ja sähköasentaja. Virallinen kielenhuolto ei myöskään voi ottaa kantaa arkisessa kielenkäytössä heijastuviin asenteisiin, kuten aikuisten naisten tytöttelyyn tai miesten pojitteluun tai äijittelyyn.

Päivitetty 24.10.2007

[Doctor Lecter]

Tänään kakkosella silminäkijässä aihe, josta tässäkin osiossa on keskusteltu; syntymähumalassa. Alkoholistien ja narkomaanien lapset. Naisen oikeus vamman tuottamiseen. Joku naislääkäri puhuu ohjelmassa melko kovia tuon pakkohoidon puolesta.

Jos lapsi huostaanotetaan, niin silti tällä päihteitä väärinkäyttävällä aidillä ja lapsen isällä on oikeus puuttua lapsen kasvatukseen tämän uudessa kodissa.

[Tampereen Tyttö]

^ * sukupuolen epäsymmetrinen merkitseminen henkilöviittauksissa (lääkäri – naislääkäri)

[Maybrick]

Kyllä näissä ammattinimikkeissä taitaa meillä suomessa kummitella se, että naispuolisia (perinteisesti miehisten) ammattien harjoittajia on ollut vasta niin vähän aikaa, yli ja ali sata vuotta. Kun kieleen saadaan uusia sanoja, niin siinä varmaan on kurkisteltu tuonne muiden eurooppalaisten kielten suuntaan.

Euroopan kielissä on taas käsittämättömän tärkeätä ilmaista ammatinharjoittajan sukupuoli, mikä meistä tuntuu kummalta. Esim. italian dottoressa ja samalla kaavalla saksassa ja muissa. Meillä taas 'tohtorinna' -tyyppiset tarkoittavat kys. ammatin harjoittajan puolisoa (mikä kunnia naisraukalle!)

[Musta Nuoli]

Tuttavani on siis syntyperäinen valkoihoinen amerikkalainen. Tiesi oikein hyvin sanan nigger rasistiseksi. Mustatkin tietävät kuulemma silloin, jos valkoihoinen kyseistä sanaa käyttää.

Sen verran välihuomautusta, että sana "nigger" kääntyy suomeksi "nekruksi", ja on eittämättä rasistinen ilmaisu. Negro on suomeksi neekeri. Tosin eipä jälkimmäistäkään Yhdysvalloissa oikein voi käyttää.

Suomessakin on eroa, käyttääkö yleistermiä neekeri (joka on samanlainen ja yhtä kuvaava määre kuin vaikkapa arabi), vai kutsuuko nekruksi.

Mitään "yo, niggaa" ei kannata huutaa, jos ei ole itse musta, tai jos ei ole tarpeeksi aseistusta mukana... (just kidding)

[Manual]

Keskustelu Markjan kanssa on kuin shakki pulun kanssa, ensin se kaataa kaikki nappulat sen jälkeen paskantaa laudalle ja liihottaa pois tuntien itsensä voittajaksi.

[skoone]

Keskustelu Markjan kanssa on kuin shakki pulun kanssa, ensin se kaataa kaikki nappulat sen jälkeen paskantaa laudalle ja liihottaa pois tuntien itsensä voittajaksi.

[markja]

Keskustelu Markjan kanssa on kuin shakki pulun kanssa, ensin se kaataa kaikki nappulat sen jälkeen paskantaa laudalle ja liihottaa pois tuntien itsensä voittajaksi.

Sulta tais unohtua ne perustelut taas kerran. Voisitko pistää uudestaan kun en kovasti etsimälläkään löytänyt niitä tekstistäsi. Kiitoksia jo valmiiksi ja hyvää joulua!