TAUSTANAUHA ... Syyttäjän uusi näyttö

[pystykorvat]

Olettaisin että Korkein Oikeus ensin perehtyy niihin saatananpalvonta- ja eläintenuhraustodisteisiin joita syyttäjä ilmoitti olevan saatavissa ja sai niiden perusteella uusintakierroksen, ennenkuin alkaa tutkiskelemaan noita lynkkaajaryhmän muutamien sekunttien otoksen äänispektrejä. Ai eihän niitä Valkamalta ja kumppaneilta sitten tullutkaan.

Nehän ovat sama asia. Ainakin asianajaja Manner vertaa uusia äänitutkimuksia saatananpalvontaväitteisiin.

Tällä palstalla voi luonnollisesti kirjoitella typeryyksiä, mutta että ihan asianajajaliiton virallinen jäsen päästelee suustaan mitä sattuu. Pystykorvakin on toki mainio: "lynkkaajaryhmä"...



http://m.satakunnankansa.fi/satakunta/a ... tteita?v=1

Tuohan todistaa ettei Manner niin flegmaattinen olekkaan kuin on arveltu. Lukee näköjään täältä täkyjä. Näemme varmaan tuon "lynkkajaryhmänkin" vielä. Sitähän se on.

[Nicht schuldig]

Risto Hemmi muuten aloitti äänittäjänä Finnvoxissa vuonna 79, joten eiköhän hänkin ole ainakin lähellä viittäkymmentä. Ulkopuolisia puhujia hänkään ei muuten nauhalla kuullut.

Onko Hemmi todella väittänyt näin jossain? Mulla on se käsitys että hän kategorisesti kieltäytyy ottamasta tähän kantaa, koska ei katso tämän puolen asiasta kuuluvan asiantuntemuksensa piiriin. En mene takuuuseen mutta muistaakseni hän sanoo jotain tämänsuuntaista vuoden 2014 todistuksessa että ei ota kantaan litterointiin tai kuka puhuu mitä. En nyt jaksa ruveta kuuntelemaan koko juttua joten paremmin tietävät korjatkoot. Tämä linjaushan on mun käsityksen mukaan juuri ollut puolustuksen suurena ongelmana, tajusi Manner tämän tai ei. Niemen sekoiluille ei kerta kaikkiaan ole ollut mitään vastavoimaa salissa.

Taisi todeta jotenkin siihen malliin, ettei sulje pois ulkopuolisen paikallaoloa. Tai jotain sinne päin.

Jos oikein ymmärsin, niin Ampuja on ollut orkesterin johtaja ja muut ovat soitelleet hänen tahtipuikkonsa mukaan. Ryhmän tutkimustulokset ovat aikalailla samat, mitkä nikki alpo holisti täällä jo paljon aikaisemmin havannoi. Kuten esim. askelten suunta, jota ei kylläkään Tuija Niemi vahvistanut.

Jos nyt sattuisi niin somasti, että noilla kahdella on jotain yhteyksiä keskenään, niin kyllähän tuo tutkimustulos vaikuttaa aikalailla tarkoituksenhakuiselta. Kuka sen sitten ottaa vakavasti ja kuka ei, se jää nähtäväksi.

Hemmi sanoo 2014 hovioikeudessa:

Homma kannattaa perustaa sille mitä kaikki voivat siellä kuulla, eikä lähdetä arvailemaan mitä mahdollisesti sieltä kuuluu.

Nythän ihmisen korva aika hyvin osaa aistia etäisyyden vaikka olosuhteet ovat huonotkin, että ihmiskorva on siihen kehittynyt jo silloin, kun ihmislaji vielä metsästi metsässä tästä nyt voi sanoa, että onko se 70 senttiä, metri vai metri viisikymmentä niin siihen haarukkaan se menee, että kolmen metrin päästä ääni kuulostaa jo huomattavasti erilaiselta. (kohdasta ”tuleeks sielt kettään”)

Esimerkiksi tämä ”hei lopeta” kuuluu selkeästi kauempaa.

Tästä alkaa jo kuulua selkeästi näitä ääniä, tuokin on vaikea sanoa mitä se on, nämä tulevat tietysti kaukaa nämä äänet ja ne jäävät epäselviksi mitä ne on.

Se äänikuva kyllä vastaa sitä selvitystä. Ja suuremman osan aikaa Auer on puhelimessa.

Manner kysyy:
Oliko tässä tallenteella, jotakin sellaista, joka voisi viitata siihen etukäteistallenteeseen?

Ei ole yhdyn FBI lausuntoon, ei tässä ole mitään sellaista havaittavissa mikä viittaisi vähänkään sellaiseen.

Sitä ei voida tehdä, koska tosiaan sieltä kuuluu niin paljon näitä ääniä, joita ei voida yksilöidä, niin kuin, että kuka ne aikaan saa siinä ei todellakaan ole ollut kameraa puhelimessa, niin että tämän henkilömäärän laskeminen tämän perusteella on tietysti ihan mahdotonta. Tässä täytyy kyllä ihan käyttää normaalia tervettä järkeä.

Manner kysyy:
Paraneeko se kuuntelun laatu useamman kuuntelukerran jälkeen?

Ei siitähän on tehty tutkimuksia, kun …

Jokaisen terveen ihmisen kuulo on hyvä, kuunnella se mitä jokainen pystyy sieltä kuulemaan eikä sitä mitä joku yksi ihminen luulee kuulevansa vaan että niinku faktoihin että tota se mikä on tallentunut huonosti tai jotain niin se jää epäselväksi ja me emme voi mitään. Johtopäätökset on tehtävä sen perusteella mitä jokainen sieltä pystyy kuuntelemaan.
_______________________________________________________________________________

Itse kysyisin, jos joku tietäisi, mihin katosi kirjain "A"? Vai onko idea se, että se on sitten, että se on tulkittu uhrin sanomaksi?

[Nikolajevits]

^^^ Aivan totta, siellä annettiin pikkuapurille koko ajan ohjeita, lähtikse jo, hei lopeta.
Nääs, kun ulkopuolista uusien tutkimusten mukaan ei ollut, niin lopeta käsky oli pikkuapurille, että näin kuten aiemminkin olen sanonut. Aijai kun huutaa tolla tavalla likalle, kun parhaansa 9v yrittää.

Musta ei niinkään neuvonut vaan pelotteli sellaista perinteistä "tuol on joku" pelottelua jonkun oman shownsa kanssa miten kohtaa tunkeilijan ja lapsi on toisessa huoneessa paniikissa..

"Lähtiks se mies jo?" (Se mies..)
"Onks se viel siellä?"
"Lähtiks se jo?"

.. kysellen lapseltaan varmistusta onko tuntematon puukkohyökkääjä talossa sisällä.. haloo..

[Nicht schuldig]

Hovioikeus 2014 Tuija Niemi:

Lankapuhelimesta kuuluu aina ääni, kun se siirtyy henkilöltä toiselle ja lisäksi hän kertoo, että huuto kuuluu olohuoneen puoleltakin aivan selvästi.

Syyttäjä lukee kohtaa 62, lausunto 12.5.2011 Tuija Niemi :

"Auer poistuu puhelimesta ajasta 1.45 ja tulee takaisin puhelimeen ajassa 2.42, joten hän on poissa puhelimesta noin 57 sekunttia. Kohdassa 2.09 Anneli huutaa ”tuleeks sielt kettään”, hän ei ole silloin puhelimessa vaan Amanda. Anneli huutaa edellä mainitun repliikin jostain kauempaa. Tämä testattiin myös 24.11.2008 tehdyn rekonstruktion aikana. Huuto kuuluu aivan hyvin olohuoneen puoleltakin puhelimeen. Mitään puhelimen ottamista Amandalta ei kuulu, suluissa lankapuhelimessa aina kuuluu häiriöääniä, kun se siirtyy puhujalta toiselle. Anneli tulee takaisin puhelimeen ajassa 2.42. ja ottaa puhelimen omaan käteen, jolloin kuuluu rätinää luurista."

Suoraan sanottuna, minusta tuntuu, että juttu on tässä.

Ei korkein oikeus voi ottaa tätä käsittelyyn tällä perusteella.

Nimittäin sen täytyisi kuunnella puolustukselta kymmeniä eri asioita, joita täällä on kerrottu 7 vuoden aikana eri oikeudenkäyntien aikana ja joista on kirjallista materiaalia vaikka kuinka paljon.
Tämä on toivoton tapaus.

[zem]

Ampujan ryhmän työ on siis kiteytynyt alla olevaan kuvaan:



Spektrinäytteet kohdista on tiivistetty hyvin pieneen tilaan eli kapeiksi suikaleiksi,
johtuen tietysti (pdf-dokumentin) käytössä olleesta tilasta. Näistä saa (ehkä) jonkinlaisen
yleiskuvan voimakkaimmista taajuusalueista ja formanteista.

Keskeinen näyte kohdassa 16 poikkeaa tässäkin kuvassa muista - siinä on kaksi kapeaa
"juovaa", jälkimmäinen näistä muodostuu henkäystä seuraavasta kurkkuäänestä.

Samaa aluetta 2:02,4 voi tutkiskella hieman laajempana kuvana (vasemmalla)- samalla sitä voi verrata tytön myöhempään (ajassa 2:19,3) sisäänhenkäykseen (oikealla):



Kohssa 2:02,4 ääntä on voimistettu n. 10 db siten, että ääni ei ole säröytynyt, näin
on saatu paremmin esiin ylemmät formantit.

Nähdään, että näyteen 16 kohdan alemmat formantit matsaavat jälleen tytön henkäyksen
alempien kerrannnaisten kanssa. Myös ylemmät osuvat koko lailla yksiin tytön henkäyksen
kerrannaisten kanssa. Lisäksi nähdään, että jälkimmäisessä näytteessä henkäyksen
äänenkorkeus kohoaa, eli sekään ei ole vakio.

Tämä ajassa 2:19, 3 alkava henkäys ei sisälly Ampujan näytteisiin. Mutta kaikissa
"lapsen" (ei "naisen") näytteissä (ks. yllä) alaformantit osuvat yksiin näytteen 16 alaformanttien kanssa, ja näytteen 16 ylemmätkin ovat korkeampia kuin "naisen"
näytteessä keksimäärin.

Joten kun otetaan huomioon, että lapsi on puhelimen ääressä, voidaan päätellä että
kyseinen luuria lähellä kuuluva henkäys on tytön, ei Auerin.

Kaikkiaan Ampujan ryhmineen tekemän arvion lähtökohtana on Tuija Niemen "taustanauha"
-teorian tukeminen. Tätä tukea on tarjottu myös Murhainfossa, esim. silloin kun Alpo Holisti
on tukenut Niemen tulkintaa tallenteen ajassa 1:48: "Uhri: No vähä voit auttaakii".
Alpon mukaan kohdassa kuullaan "NO VÄHÄ HEI VOI AUTTAA (-kki)".

Tämän Auerin syyllistävän tulkinnan käsittelemisestä syntyi farssi, missä kukaan ei ollut
Alpon ja Niemen kannalla - kaikki kuulivat toisin eli lähellä omaa tulkintaani
"No lähe Annu auttaa!"

Selontekoni asiasta osoitteessa:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litteraatiosta.htm#thirteen

Eli missä määrin ryhmän loppupäätelmiä vääristää se, että on lähdetty hakemaan
nimenomaan syyttäjän ja Niemen kantaa mukailevia tulkintoja?

Kaikkiaan on arveltu, että jos osat olisivat olleet toisin päin eli nainen olisi löydetty
yöllä hengettömänä miehen hätäpuhelun jälkeen, tekijä olisi heti selvitetty mieheksi.
Tuskin kuitenkaan näin järjettömään ja lapselliseen ja tarkoitushakuiseen vääntämiseen
oltaisiin puolustautumiskykyä ja resursseja omaavaa miestä vastaan päädytty.

[Oppenheimer]

Caldera --

Riittävää ei ole myöskään, että tuomari itse vakuuttuu syytetyn syyllisyydestä, jos todistusaineiston perusteella ei voida riittävällä varmuudella poissulkea syytteeseen nähden vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja ja jos nämä vaihtoehtoiset tapahtumainkulut riittävät muodostamaan varteenotettavan epäilyn syytetyn syyllisyydestä.

Ulkosuomalainen, kuka tuollaista sontaa on kehdannut kirjoittaa? Onko tässä siteerattu tuomiota vai jotakin oikeusoppinutta? Pitäisi varmaan tietää, mutta kun en tiedä.

Nyt on kuitenkin niin, että tuomari on ainoa, jonka mielipide asiassa ratkaisee. Kun hän vakuuttuu syytetyn syyllisyydestä, niin se pitää sisällään jo sen, että hän on riittävällä varmuudella poissulkenut syytteeseen nähden vaihtoehtoiset tapahtumainkulut. Toisin sanoen, jos hän ei ole voinut poissulkea niitä, niin silloin hän ei ole myöskään vakuuttunut syytetyn syyllisyydestä. Nämä asiat menevät käsi kädessä. Ei ole mahdollista, että tuomari vakuuttuisi syytetyn syyllisyydestä ja sitten joku torikokous pitäisi vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja mahdollisina niin, että ne muodostaisivat varteenotettavan epäilyksen syytetyn syyllisyydestä.

[pystykorvat]

Ei sitä tuomarin mielipide ratkaise. Näyttö se ratkaisee.

[Tara]

Caldera --

Riittävää ei ole myöskään, että tuomari itse vakuuttuu syytetyn syyllisyydestä, jos todistusaineiston perusteella ei voida riittävällä varmuudella poissulkea syytteeseen nähden vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja ja jos nämä vaihtoehtoiset tapahtumainkulut riittävät muodostamaan varteenotettavan epäilyn syytetyn syyllisyydestä.

Ulkosuomalainen, kuka tuollaista sontaa on kehdannut kirjoittaa? Onko tässä siteerattu tuomiota vai jotakin oikeusoppinutta? Pitäisi varmaan tietää, mutta kun en tiedä.

Nyt on kuitenkin niin, että tuomari on ainoa, jonka mielipide asiassa ratkaisee. Kun hän vakuuttuu syytetyn syyllisyydestä, niin se pitää sisällään jo sen, että hän on riittävällä varmuudella poissulkenut syytteeseen nähden vaihtoehtoiset tapahtumainkulut. Toisin sanoen, jos hän ei ole voinut poissulkea niitä, niin silloin hän ei ole myöskään vakuuttunut syytetyn syyllisyydestä. Nämä asiat menevät käsi kädessä. Ei ole mahdollista, että tuomari vakuuttuisi syytetyn syyllisyydestä ja sitten joku torikokous pitäisi vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja mahdollisina niin, että ne muodostaisivat varteenotettavan epäilyksen syytetyn syyllisyydestä.

Kyseiset rivit (sinisellä fontilla) löytyvät täältä:

http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2015 ... 4171656873
Jyrki Virolainen, professori (emeritus)
torstai 19. helmikuuta 2015
916. Vaasan hovioikeus: Anneli Auer on syytön
--------------
Anonyymi kirjoitti...
Hovioikeuden tuomion perustelujen alkuosassa on viitattu asianmukaisella tavalla oikeuskirjallisuuteen:

"Syyksi lukemisen edellyttämä näyttökynnys rikosasiassa

9. Syyttäjän tai asianomistajan on näytettävä toteen ne seikat, joihin hänen esittämänsä rangaistusvaatimus perustuu (oikeudenkäymiskaari 17 luku 1 § 2 momentti). Oikeuskäytännössä (ks. esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2009:43, 2013:27, 2013:77, 2013:96 ja 2014:48) ja oikeuskirjallisuudessa (ks. esim. Virolainen – Martikainen, Tuomion perusteleminen (Helsinki 2010), s. 290–310, Virolainen – Pölönen, Rikosprosessin perusteet. Rikosprosessioikeus I (Helsinki 2003), s. 426–431, Frände, Finsk straffprocessrätt (Helsinki 2009), s. 363–370 ja Pölönen, Henkilötodistelu rikosprosessissa (Helsinki 2003), s. 99–179, erityisesti s. 158–179) vakiintuneella tavalla syytteen hyväksyminen edellyttää, että sitä tukeva näyttö on niin vakuuttavaa, ettei asiassa jää varteenotettavaa epäilyä (utom rimligt tvivel; beyond reasonable doubt) syytetyn syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Tämän mukaisesti syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. Riittävää ei siten ole se, että syytteessä kuvattu tapahtumainkulku ja syytetyn syyllisyys on todennäköisempi kuin jokin muu vaihtoehtoinen syytetyn syyttömyyteen viittaava tapahtumainkulku. Riittävää ei ole myöskään, että tuomari itse vakuuttuu syytetyn syyllisyydestä, jos todistusaineiston perusteella ei voida riittävällä varmuudella poissulkea syytteeseen nähden vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja ja jos nämä vaihtoehtoiset tapahtumainkulut riittävät muodostamaan varteenotettavan epäilyn syytetyn syyllisyydestä. Arvioitaessa näytön laatua ja riittävyyttä on huomiota kiinnitettävä myös näytön kattavuuteen. Syytteen tueksi esitetyn selvityksen tulee olla kattavinta erityisesti vakavissa rikosasioissa ja rikoksen objektiivisten tunnusmerkistötekijöiden, kuten tekijän ja teon suoritusajan ja -tavan, osalta. "
torstaina, helmikuuta 19, 2015

[ulkosuomalainen]

Oppenheimer,

Sori, luin Calderan postit huolimattomasti ja oletin että Caldera oli jo linkittänyt lähteeseen eli Vaasan hovin päätökseen.

Linkki tässä

http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasa ... 35081.html

[Nikolajevits]

Huppumiesteoriassa alkaa nyt olla liikaa aukkoja:

Ikkunasta ei löydy viitteitä että siitä olisi ainakaan lasinläpi kulkenut ketään

Kamppailusta ei ole mitään uskottavia merkkejä

Hyökkääjästä ei ole merkkejä

Häkenauha on täynnä epäilyttävää toimintaa kuten lapsen suggerointia, puhelimesta poistumista, mystisiä (k)uole sanoja ja mm. Hiljaisuuskohtaus. Kengönklopinat eivät tue rekonstruktiota mitenkään, ja Auer on täydellä varmuudella poistuneena puhelimesta niiden sattuessa. monien todisteiden valossa hän käy juoksuäänien välissä huutamassa puhelimeen "tuleeksielt kettää?" poistuen välittömästi takaisin makuuhuoneelle.

Huppumies on vielä huumoriveikko kun riisuu ja jättää hanskankin sängylle
rikospaikalle.. Vai olisiko Auer ymmärtänyt ettei voikaan lyödä itseään veitsellä ilman hanskaa häkepuhelun jälkeen ja ottanut toisen hanskan piilopaikastaan viedessään sinne kasetteja?

Ei uskaltautunut enää piilopaikalle kun Poliisi oli tulossa.

Pojan kertomuksien mukaan huppumiestä ei ole, ja vanhimman tyttären käsitystä tapahtuneesta on syytä olettaa suggeroitaneen..

Jukan vammat ja verijäljet viittaavat muuhun kuin miesten väliseen ankaraan kamppailuun

Tosin on totta että vammoista päätellen puukkomies on kyllä ollut äärimmäisen voimaton heppu eikä tunne kovin paljoa anatomiaa kun alkaa hinkkaamaan tappotarkoituksessa olkapäätä puukolla.

Lisäksi hän ottaa *tadaa* toisen aseen jolla antaa kuoliniskun, ehkä hän huomasi puukolla pistelemisen aika veriseksi hommaksi. Noh.. jokatapauksessa, se ei haittaa:

Sillä Jukka oli vielä huonompi tappelemaan.

Jukka oli ainakin lyönyt tätä ennen itseään kahdella halolla päähän tai vastaavaa, eikä muutenkaan oikein ymmärtänyt tilannetta kun ensimmäinen möngerrys pääsi suusta kun puukkoa oli tullut yli 30 sekuntia.

Olisiko mahdollista että Jukalla olisi ollut jonkinlaiset liitokengät jalassaan, jolla olisi liidellyt pitkin huonetta kamppailun aikana? Vai väistelikö hän iskuja pelkällä ylävartalollaan seisten muuten paikoillaan?

Puolitoistaminuuttisen tappelun päätteeksi he päättivät pitää hiljaisen hetken. He tervehtivät toisiaan ja jatkoivat sitten kamppailua, josta todisteena meillä on.. ei mitään.

Anneli lähti sankarina kohtaamaan hyökkääjän lapsen ihaillessa Annelin rohkeutta, toisessa huoneessa, vaikka Anneli olikin aiemmin pyytänyt häntä katsomaan, onko hyökkääjä siellä vielä.

No asia selvisi pian kun Anneli meni tapahtumaan väliin ja tämä iski Aueriin puukolla, voimilleen tyypillisen, 3 senttiä syvän iskun.


.. Annelin kylpytakin alla saattoi oli Aladdinin taikamatto josta Auerin poika varmaan kertoili niitä höpöhöpöjuttujaan, ja se lensi sillä jonnekin, josta sitä ei koskaan löytynyt.

[Oppenheimer]

Oppenheimer,

Sori, luin Calderan postit huolimattomasti ja oletin että Caldera oli jo linkittänyt lähteeseen eli Vaasan hovin päätökseen.

Linkki tässä

http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/vaasa ... 35081.html

Kiitos, kiitos myös Taralle. Ilmankos Jyrki Virolainen (professori emeritus) niin vuolaasti kehuu blogissaan hovioikeuden tuomiota, kun siinä on siteerattu hänen ja Pasi Pölösen kirjoittamaa opusta. Tohtorismiehiä molemmat, mutta ainakin tuo lainaus on nonsensea vailla sisältöä. Ilmeisesti syytteen hylänneet neuvokset löysivät kuitenkin tuosta jotakin tukea ajatuskululleen.

Pystykorvat totesi, että tuomarin mielipide ei ratkaise juttua, vaan näyttö. Väärin! Näyttö vaikuttaa tuomarin mielipiteeseen ja ainoastaan sillä on merkitystä jutun lopputuloksen kannalta. Nyt ei liikuta luonnontieteiden alueella.

[pystykorvat]

Älä sinä Oppenheimer aliarvioi näytön merkitystä. Ratkaisut annetaan vain ja ainoastaan näytön perusteella. Oli tuomareiden mielipide mikä tahansa.

[Oppenheimer]

Älä sinä Oppenheimer aliarvioi näytön merkitystä. Ratkaisut annetaan vain ja ainoastaan näytön perusteella. Oli tuomareiden mielipide mikä tahansa.

Nyt et tainnut lukea kommenttiani ajatuksella. Minkä pohjalta tuomarit mielestäsi muodostavat mielipiteensä?

[sisotalo]

Alpo Holisti on tukenut Niemen tulkintaa tallenteen ajassa 1:48: "Uhri: No vähä voit auttaakii".
Alpon mukaan kohdassa kuullaan "NO VÄHÄ HEI VOI AUTTAA (-kki)".

Alpon Animaatiossa on kirjoitettu: Vähä voit auttaakii

Tämän Auerin syyllistävän tulkinnan käsittelemisestä syntyi farssi, missä kukaan ei ollut
Alpon ja Niemen kannalla - kaikki kuulivat toisin eli lähellä omaa tulkintaani
"No lähe Annu auttaa!"
.

Alpo on käyttänyt pohjana animaatiossaan Niemen litterointia, mikä on aivan oikein. Ei tässä tilanteessa ole mitään asia eroa silä mitä ZEM kuulee ja mitä Alpo käyttää. Se että Alpo ottaa tekstn Niemen virallisesta litteroinnista on aivan oikein. Kun itse kuuntelen tämän paikan on selvää, että tässä Jukka kutsuu Annelia apuun. Kakki kuulemiset ovat vahvasti Annelin syyttömyyttä puolustavaa.

[Pieni liekki]

Auerilta on kysytty oliko riitaa, ei väitetty niin ennen kuin Auer itse alkoi riitelystä kertoa.

21.9.2009 poliisi oli kysynyt oliko hänellä ollut riitaa Jukan kanssa ennen surmaa, ja Auer oli vastannut, että mitään riitaa ei ollut, eikä poliisi jatkanut asiasta tässä vaiheessa. Se siitä painostuksesta ja johdattelusta.

24.9.2009 Auer muutti kertomustaan, riitelyä olikin ollut. Lasten 'kuulemasta riitelystä' ei poliisi kuitenkaan ollut tässä vaiheessa vieläkään puhunut mitään. Vasta kuulustelujen edetessä, kun Auer oli kertonut riidasta useaan kertaan + yhä uusia yksityiskohtia, poliisi sanoi jossakin vaiheessa että tytär on kuullut riitelyn jne..

Taralta jäi todennäköisesti kiireessä ja epähuomiossa pari tarkentavaa seikkaa pois edellä olevasta, joten riennän avuksi selventämään edellä olevaa.

21.9.2009 klo 12 Auer vapautettiin poliisin "hellästä" huomasta rikosylikomisario Pauli Kuusirannan päätöksellä. (Peiteseppo oli tehnyt oharit, lapset viety sijaishoitoon, Auer oli ollut pidätettynä miehensä murhasta eikä hän ollut pystynyt nukkumaan ahdistavassa tilanteessa). Auerille todettiin, että poliisi antaa armon käydä oikeudesta ja päästää hänet kotiin miettimään tarkemmin surmayön tapahtumia. Lisäksi Auerin annettiin ymmärtää, että kun hänellä on poliiseille kerrottavaa, niin vastavuoroisesti hän pääsee sitten näkemään huostaanotetut lapsensa. Myös Auerin veljen vaimo on todistanut oikeudessa, että Anneli oli kertonut, että poliisit päästivät hänet sillä edellytyksellä kotiin, että hän tekee yhteistyötä poliisin kanssa ja miettii miten hän on teon tehnyt.

Anneli Auer on oikeudessa myöhemmin todennut, että sirpaleinen kertomus oli lähtenyt liikkeelle matkalaukuista, joiden olohuoneessa olemisen syytä olivat poliisit tiedustelleet. Auerin mukaan riitakertomus syntyi vain ja ainoastaan sen takia, että hänelle kerrottiin heillä olleesta riitatilanteesta. Auerille oli annettu pätkiä, joita hän on itse täydentänyt, kun poliisit olivat väittäneet Auerilla olleen muistinmenetyksen. Anneli Auer ei ollut missään vaiheessa muistanut, että olisi Jukalle mitään väkivaltaa tehnyt. Valitettavasti hän oli ottanut todesta poliisien valheelliset väitteet kuulustelujen aikana.

Palataan kuitenkin vielä takaisin syyskuuhun 2009, jolloin tapahtui 23.9.2009 klo 14:55 KRP:n Turun yksikössä Auerin kuulustelu rikoksesta epäiltynä. (Auer ei katsonut tarvitsevansa kuulusteluun todistajaa, läsnä kuulustelutodistaja XX). Auer halusi avustajan, mutta sopi Juha Mannerin kanssa, ettei tämä osallistunut tähän kuulusteluun. Manner suostui siihen, että Auer oli kuulusteltavana. Kuulustelijana rikosylikomisario Tapio Santaoja. Auerin mukaan poliisi oli oikeassa väitteissään, mutta hänen oli vaikea saada asiaa ulos. Hän ei ollut enää varma, ettei ollut surmannut Lahtea ja halusi vilpittömästi auttaa poliisia selvittämään asian.

Seuraavana päivänä 24.9.2009 (tauko 11:45–12:17) Aueria kuulusteltiin jälleen rikoksesta epäiltynä. Auer ei tarvinnut kuulusteluun todistajaa, läsnä oli lähes kylmiltään asianajaja Manner sekä kuulustelutodistaja XX ja muu läsnäolija XX. Kuulustelijana samainen Tapio Santaoja kuin aiemmin. Manner kysyi Auerilta, oliko tämä hakeutunut tai hakeutumassa johonkin terapiaan tai kriisiapuun? Auer selvitti, että oli edellispäivänä käynyt terveyskeskuksessa ja saanut nukahtamislääkkeitä ja oli aikeissa mennä kriisikeskukseen, josta saisi apua tämän hetken henkiseen tilanteeseen.

24.9.2009 klo 16 Auer pidätettiin rikosylikomisario Pauli Kuusirannan määräyksestä.

Auerin veli on lausunut oikeudessa, että Anneli tuntui olevan todella sekaisin ja väsynyt vuoden 2009 kuulusteluista.