Gustafssonin vammat

[Ihraponnari]

Ainakin vuoden 1963 Lääkärikirjasta löytyy kolme erilaista raskaushormoonia mittaavaa testiä. (Ascheim-Zondekin reaktio, Friedmanin raskausreaktio, Galli-Mainini reaktio)
Vuoden 1958 Lääkärikirjassa:Raskauden alettua tuottaa aivolisäke 1. hypofyysi gonadotrooppista hormonia. Naisen virtsaa voidaan ruiskutttaa koe-eläimeen (hiiri,kaniini, sammakko) ja nämä reagoivat tavalla, josta voidaan päätellä onko kyseessä raskaus vai ei.

OT ja osaltani aihe päättyy tämän viestin jälkeen, sillä otsikko on aivan eri.
Tuohon aikaan estrogeeni oli mitä mitattiin, jonka pitoisuuteen kyllä goriongonadotropiini vaikutti isolla korrelaatiolla. (lähde sama). Mutta tällä ei hCG määritystä saada.
On totta, että patologi olisi raskauden havainnut.
Korjaan täällä vain asiavirheitä, joita täällä on esitetty. Asenne, jolla viesteihin vastataan ei vain ole asiallinen. Jokainen voi esittää mielipiteitään, mutta asiaton viesti vaatii minusta objektiiviset perustelut, joita ei tässä yhteydessä ole esitetty.

[Loka]

***"Istukan toiminnanhäiriöiden seuraaminen tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla yleisesti määrittämällä raskaana olevan virtsasta tai seerumista estrogeenien pitoisuus, joka riippui istukan erittämästä koriongonadotropiinista. Myöhemmin tarkoitukseen on voitu käyttää istukan koriongonadotropiinin ja laktogeenisen hormonin (HPL) määrityksiä raskaana olevan seerumista."

***En kiistä sitä, etteikö muita ulkoisia merkkejä olisi voitu havaita, mutta käytetään tässä yhteydessä (goriongonadotropiini) ainakin faktaa, mikä saatavilla.

***Siinä nimenomaan puhutaan GORIONGONADOTROPIINISTA, joka on hCG. Väitinkö jotain muuta??
Tämän analysoiminen seerumista on lähteen mukaan alkanut vasta 70-luvulla.

Ymmärsitköhän itse kopioimasi tekstin?

Toisekseen, seerumi erotetaan verestä, ts. näyte otetaan verikokeesta.

Veren seerumi saadaan erotettua, kun veren annetaan hyytyä ilman antikoagulanttia ja jäljelle jäänyt neste sentrifugoidaan.

Tämä vain tiedoksi, en halua jankata asiaa koska se ei liity tapaukseen millään tavalla. :pus:

[Loka]

On totta, että patologi olisi raskauden havainnut.
Korjaan täällä vain asiavirheitä, joita täällä on esitetty. Asenne, jolla viesteihin vastataan ei vain ole asiallinen. Jokainen voi esittää mielipiteitään, mutta asiaton viesti vaatii minusta objektiiviset perustelut, joita ei tässä yhteydessä ole esitetty.

Tosi kiva, että myönnät Irmelin olleen raskausvatsasta vapaa. Jos viittaat tuolla "asenteella" erääseen Loka nimimerkkiseen henkilöitymään, voin kertoa Sinulle ettei kyseessä ollut mikään muu kuin asiavirheiden korjausyritys. Asiattomia viestejä minulta on tullut vain muutama, ja ne olen tuomioistuimessa sovittanut. Jos en ole mielestäsi kyllin objektiivinen, voit sanoa sen ihan suoraan minulle, kiertelemättä. Olen kertonut kiemurtelematta etten ole vamma tms. lääketieteen spesialisti, mutta raskausasiat tunnen kuin omat taskuni. Ja nainen joka on synnyttänyt voi olla vaikeaa voittaa asioissa joissa puhutaan kropan raskaushormonitasoista. Ne on olleet hyvinkin korkeat joskus. Mutta no hard feelings, jatketaan otsikon määräämää aihetta.

[awa]

Aivovammojen vakavuusastetta määritellään mm. sen perusteella, kuinka kauan tajuttomuus on kestänyt. Tässä tapauksessa tajuttomuus on voinut kestää useita tunteja, sillä klo 14 sairaalaan tuotaessa noin 9 tuntia hyökkäyksen jälkeen on ensiavun antanut lääkäri määritellyt potilaan olevan vielä "alentuneessa tajunnantilassa". Lääkäreistä aivovammoihin erikoistunut Tenovuo on arvioinut potilaan aivovamman keskivaikeaksi. Siis aivovamman saanut on tajuton jonkin aikaa tapahtumasta alkaen - ei suinkaan lopullisesti ja palautumattomasti. Tosin nyt 2000-luvulla lääkäriasiantuntijat olivat tästä erimielisiä, eli kuinka vakava aivovamma oli tässä tapauksessa kysymyksessä. Aikalaislääkärit eivät ole juurikaan olleet asiasta erimielisiä. Sairaalan potilaskorttiin on merkitty diagnoosiksi aivoruhje.

No - niin palaan tähän niin mielenkiintoiseen aiheeseen kuin aivoruhje ja tajuttomuus, josta nimimerkki Sariola ja neurologi Tenovuo tuntuvat olevan niin samaa mieltä.

Kerroit Sariola aiemmin esimerkin Tapio Rautavaarasta, joka sai kuolemaan johtaneen aivovamman kaatumisen seurauksena - mutta sitä ei havaittu lääkärin tutkimuksista huolimatta. Kovasti sinä Sariola aina ylistät näitä kaikkitietäviä lääkäreitä (kuten amanuenssi Hassista) - mutta kuinkas tämä toimintakykyinen - oikeasti aivovamman saanut potilas päästettiin kuolemaan kotiinsa ? Hänen tajuttomuutensa ei kestänyt tuntikausia vaan Rautavaara oli ilmeisesti jalkeilla hetimiten ?

Kuulin tässä taannoin nuorukaisesta, jonka tarinassa taitaisi riittää ihmettelemistä ihan neurologi Tenovuollakin. Nuorukainen joutui pahoinpitelyn uhriksi ja sai kavovammojen lisäksi todellisen aivoruhjeen, jonka seurauksena poika oli tajuton muutaman minuutin.

Myöhemmin sairaalassa poika kertoi, että ei muista tapahtumista mitään ja muisti on totaalisesti poissa noin viisi tuntia !

Sairaalahoitoa hänen kohdallaan tarvittiin viisi päivää !

Kovasti vakavammat olivat Gustafssonin vammat - kun oli tajuton tuntikausia ja muistamaton monta päivää - sairaalahoitoakin vammat vaativat lähes kolme viikkoa.Eikä aivoruhjeesta ollut tietoakaan.

No - ne Gustafssonin vammat on tiedossa ja niissä sitä ihmettelemistä riittääkin. Tosin Gustafsson saattoi olla vain kovakalloisempi kuin hentoisemmat muut retkiseurueesta. Sitä kiilusilmä ei huomioinut vaikka oli mitä ilmeisimmin ammattitappaja.

[konsta]

Myöhemmin sairaalassa poika kertoi, että ei muista tapahtumista mitään ja muisti on totaalisesti poissa noin viisi tuntia !

Sairaalahoitoa hänen kohdallaan tarvittiin viisi päivää !

Kovasti vakavammat olivat Gustafssonin vammat - kun oli tajuton tuntikausia ja muistamaton monta päivää - sairaalahoitoakin vammat vaativat lähes kolme viikkoa.

Tuossa Awa hyvin selvästi kertoo keskivaikean ja erittäin lievän aivoruhjeen eroja. Hyvin havainnollistettu.

Mutta se, että kannattaako tänne tuoda kaikki maailman kallovammat todisteeksi, on taas jo toinen asia. Näilläkään kahdella tapauksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, joten jää hämäräksi, miksi Awa tuo näitä sukulaistensa ja tuttaviensa sairaskertomuksia tänne koko ajan.

[Loka]

^Minusta ne havainnollistavat hyvin vammojen laatuja ja niiden eroja. Ainakin näin maallikolle.

(awa, tsätti tökkii, nakkasi minut pihalle)

[awa]

^^

Tuossa Awa hyvin selvästi kertoo keskivaikean ja erittäin lievän aivoruhjeen eroja. Hyvin havainnollistettu.

Mutta se, että kannattaako tänne tuoda kaikki maailman kallovammat todisteeksi, on taas jo toinen asia. Näilläkään kahdella tapauksella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, joten jää hämäräksi, miksi Awa tuo näitä sukulaistensa ja tuttaviensa sairaskertomuksia tänne koko ajan.

Nielaistpa syötin tosielämästä - ja Suomesta koukkuineen, leivänmuruineen ja vieläpä kymmensenttisine vavan pätkineen - konsta.

Kannattaako mielestäsi keski- Euroopasta kertoilla esimerkkejä, jotka ei liity tapaukseen millään tavalla - koska näitä esimerkkejä riittää ihan lähempääkin.

( OK Loka )

[Mariacka]

Hei! Lueskelin tätä pitkää ja hyvää ketjua Bodomista, kovasti olin aiheesta aiemmin kiinnostunut ja juttua seurannut. En ota tässä nyt kantaa mielipiteeseeni syyllisyydestä, mutta pari näkökulmaa haluaisin jonkinlaisena sairaala-asiantuntijana tähän tuoda.

Ensinnäkin, 60-luvulla kolmiviikkoinen hoito ei tarkoittanut sitä, että kyseessä oli vakava sairaus. Vuosi vuodelta hoitoajat ovat lyhentyneet, mm. koska diagnostiikka on parantunut ja koska pitkän vuodelevon riskit on tiedostettu. 60-luvulla makuuttaminen oli ihan adekvaatti hoito. Ja lisätään tuohon vielä se kivulias PEG eli ilmakallokuvaus kaikkine toimenpiteineen ja jälkioireineen.

Toisekseen en usko, että silloin - sen kummemmin kuin nykyäänkään - sairaalahenkilökunta asettaa potilaan oireet kyseenalaiseksi. Hoitajan ja lääkärin ensisijainen tehtävä on auttaa potilasta hänen kokemissaan ongelmissa. Epäilijä ja kyseenalaistaja edustaa sitten toista ammattikuntaa. Tuskinpa aikaakaan on millekään "nipistelylle" tmv. jäänyt. Ja miksi olisi pitänyt? Tehtiin työtä ja hoidettiin mies kuntoon. Eikä laitettu puolikuntoisena kotiin / tk:n vuodeosastolle kuten nykyisen tehokkuuden aikana.

Kolmanneksi. Ne röntgenkuvat, joiden epäillään hävinneen tai muuta hämärää. Arkistolaki määrää ajan, minkä verran vanhoja kuvia säilytetään. Ja se on korkeintaan 40 vuotta (en muista enää tarkkaan). Vanhoja tilaavieviä kuvia on pakkokin hävittää ihan tilaongelmien vuoksi. En tunne senaikaista röntgenkuvatekniikkaa, mutta epäilen vahvasti kuvien säilymistä teknisestikään näin kauan.

[awa]

^^Allekirjoitan kaiken Mariackan tekstistä.

Rtg - kuvista sen verran, että vanhat kuvat mikrofilmataan - ennen lopullista hävitämistä. Uskoisin, että mitään kuvia 60-luvulta ei hävitetty filmaamatta - näin ne tallentuivat - jos niitä ei oltu poistettu arkistoista ennen filmaamista. Mikrofilmillä kuvat ei paljon tilaa vaadi.

Uskoisin, että röntgen-kuvat sai sairaalasta käyttöönsä vain potilas ja/tai - poliisi - jos epäili tapaukseen liittyvän rikoksen.

Mariackan on oikeassa

[konsta]

Toisekseen en usko, että silloin - sen kummemmin kuin nykyäänkään - sairaalahenkilökunta asettaa potilaan oireet kyseenalaiseksi. Hoitajan ja lääkärin ensisijainen tehtävä on auttaa potilasta hänen kokemissaan ongelmissa. Epäilijä ja kyseenalaistaja edustaa sitten toista ammattikuntaa. Tuskinpa aikaakaan on millekään "nipistelylle" tmv. jäänyt. Ja miksi olisi pitänyt? Tehtiin työtä ja hoidettiin mies kuntoon. Eikä laitettu puolikuntoisena kotiin / tk:n vuodeosastolle kuten nykyisen tehokkuuden aikana.

Nipistely ja pistely kuuluu asiaan testattaessa tajunnan tilaa ja vasteita. Muutenkin olisi sairaalan henkilökunta melko epäammattimaista, jos potilaan oiereet eivät kiinnostaisi siinä määrin, että näkisi myös liioitellut/näytellyt oireet. Tai saisi tajuttoman potilaan kiinni ristikkojen parista. Pitkä maakutus silloinkin tiedettiin vahingolliseksi, mutta todennäköisesti se päävammojen yhteydessä on vieläkin tavallista.

[Ihraponnari]

***"Istukan toiminnanhäiriöiden seuraaminen tapahtui 1960- ja 1970-luvuilla yleisesti määrittämällä raskaana olevan virtsasta tai seerumista estrogeenien pitoisuus, joka riippui istukan erittämästä koriongonadotropiinista. Myöhemmin tarkoitukseen on voitu käyttää istukan koriongonadotropiinin ja laktogeenisen hormonin (HPL) määrityksiä raskaana olevan seerumista."

***En kiistä sitä, etteikö muita ulkoisia merkkejä olisi voitu havaita, mutta käytetään tässä yhteydessä (goriongonadotropiini) ainakin faktaa, mikä saatavilla.

***Siinä nimenomaan puhutaan GORIONGONADOTROPIINISTA, joka on hCG. Väitinkö jotain muuta??
Tämän analysoiminen seerumista on lähteen mukaan alkanut vasta 70-luvulla.

Ymmärsitköhän itse kopioimasi tekstin?

Toisekseen, seerumi erotetaan verestä, ts. näyte otetaan verikokeesta.

Veren seerumi saadaan erotettua, kun veren annetaan hyytyä ilman antikoagulanttia ja jäljelle jäänyt neste sentrifugoidaan.

Tämä vain tiedoksi, en halua jankata asiaa koska se ei liity tapaukseen millään tavalla. :pus:

Tähän en aikonut enää vastata, mutta pakko sanoa, että Loka sulla on hakusessa nämä asiat. Kommentoi alan lääketieteellistä tekstiä, kun olet siihen perehtynyt. Voit aloittaa kertomalla mikä on antikoagulantti ilman alan lähdettä.
Se, että naisten asioista saattaa tietää joku muukin, ei anna aihetta ärtymykseen.

[Mariacka]

Nipistely ja pistely kuuluu asiaan testattaessa tajunnan tilaa ja vasteita. Muutenkin olisi sairaalan henkilökunta melko epäammattimaista, jos potilaan oiereet eivät kiinnostaisi siinä määrin, että näkisi myös liioitellut/näytellyt oireet. Tai saisi tajuttoman potilaan kiinni ristikkojen parista. Pitkä maakutus silloinkin tiedettiin vahingolliseksi, mutta todennäköisesti se päävammojen yhteydessä on vieläkin tavallista.

Myönnän tietämättömyyteni, mutta onko missään dokumenttia siitä, että NG:tä olisi hoidettu nimenomaan tajuttomuuden takia? Jos on, lienee myös dokua siitä, että "pistelty" on ja näin todettu.

Jos taas hoidettiin traagisen onnettomuuden muistinsa menettäneenä uhrina, kuten kuvittelen, ristikoiden teko olisi ollut vain hyvä asia ja osoittanut potilaan toipumista. Tuskin oli kenelläkään esitietojen valossa mitään syytä epäillä feikkiä, ja jos oli, niin eipä sellaisia mennä minnekään kirjoittelemaan.

60-luvun hoitajien kirjaaminen oli minimaalista, joten tuskin mitään virallista dokumenttia potilaan kokonaisvoinnista on jäänyt. Hoitaja hoitaa 24/7, lääkäri käväisee kerran päivässä.

[awa]

Nipistely ja pistely kuuluu asiaan testattaessa tajunnan tilaa ja vasteita. Muutenkin olisi sairaalan henkilökunta melko epäammattimaista, jos potilaan oiereet eivät kiinnostaisi siinä määrin, että näkisi myös liioitellut/näytellyt oireet. Tai saisi tajuttoman potilaan kiinni ristikkojen parista. Pitkä maakutus silloinkin tiedettiin vahingolliseksi, mutta todennäköisesti se päävammojen yhteydessä on vieläkin tavallista.

Voi voi - konsta. ei nipistely tai pistely ole ollenkaan välttämätöntä, kun tajunnanan tasoa mitataan. Kivulle tajunnan tasolttan erilaiset potilaat reagoivat eri tavoin - siitäkin voidaan keskustella tarvittaessa tarkemmin.

Tajutonta näyttelevälle ja uneliaalle potilaalle riittää vai se, kun hellästi sipaisee sormella silmäripsiä - > näyttelevän tajuttoman luomirefleksi toimii - mutta todella tajuttoman ei.

Voi kokeilla kotioloissa -> pyydä ystävääsi näyttelemään tajutonta ja sitten hänelle kertomatta - hipaise sormella silmäripsejä ( vai toinen silmä riittää) - > huomaat miten luomirefleksi toimii

Toteat, että hän näyttelee tajutonta tai on muuten vai unelias

[skoone]

RASKAUS OLISI TODELLAKIN SELVITETTY.
Ja varmasti raskauden mahdollisuus otettiin huomioon ruumiinavauksessa fertiili-ikäisillä naisilla tuolloinkin.

Mutta, jos ruumiinavaaja (!) oletti, niin kuin tiedotettiin, että Irmelillä oli kuukautiset, tuskin siis mitään raskaustestiä silloin teki. Ajatelkaa hyvät ihmiset loogisesti.

[Loka]

Tähän en aikonut enää vastata, mutta pakko sanoa, että Loka sulla on hakusessa nämä asiat. Kommentoi alan lääketieteellistä tekstiä, kun olet siihen perehtynyt. Voit aloittaa kertomalla mikä on antikoagulantti ilman alan lähdettä.
Se, että naisten asioista saattaa tietää joku muukin, ei anna aihetta ärtymykseen.

Hmm joo. Ajattelin itsekin etten vastaa mitään kun tämä ei liity aiheeseen mutta jotain nyt kuitenkin. Se, että olen nainen ei tietenkään kerro mistään lääketieteellisestä pätevyydestä raskauksien tutkinnassa, seurannassa jne, kerroin vain mitä tiedän. Hakusessa ei ole mikään kirjoittamani, kommentoin myös lääketieteellisiä argumentteja jos näen siihen aihetta. En myöskään ole ärtynyt, lähinnä vähän huvittunut. En tiennyt mikä on antikoagulantti, mutta onneksi osaan etsiä tietoa siinä missä muutkin. Nyt tuonkin termin määritelmä on tiukasti tajunnassa.

Toivottavasti otat aktiivisesti kantaa muihinkin kuin lääketieteellisiin pinoihin, sinussa on varmasti ainesta siinä missä meissä muissakin. Odotan innolla antiasi palstalle, se on varmasti kattava. :pohtio: