Tämä on mullakin tullut mieleen. Ammattilainen, joka tiesi, mitä on tekemässä. Hämäyksen vuoksi tikkauksia sillä fileerausveitsellä ... Nehän johtivat epäilykset Anneliin, jota ei mitenkään saa todistettua syylliseksi.Nicht schuldig kirjoitti: Toinen vaihtoehto on palkkasurma. Sen puolesta puhuu myös melko paljon. Ajankohta esimerkiksi on sopivasti juuri hetkenä, jona ihminen on syvässä unessa ja missään ei näy liikettä. Teko on vaatinut kärsivällisyyttä. Jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta puhuu se, että ikkunan rikkomista ei ole katsottu ongelmaksi. Se kielii siitä, että asiasta on kokemusta ja mahdollisesti ikkunaan on jo aiemmin porattu pieni reikä, jolloin tiedetään, että ongelmia rikkomishetkellä ei tule.
...
Jos kyseessä on palkkasurmaaja, hän poistuu paikalta. Ja se on siinä sitten, jos hän ei myöhemmin halua tunnustaa. Toisaalta liki kymmenen vuotta palkkasurmaajan elämässä on niin pitkä aika, että mitä tahansa on voinut tapahtua. Toimeksiantaja ei puhu missään tilanteessa, mutta suojelijoita on varmasti aseman ja rahan vuoksi riittävästä muutenkin.
Jotenkin Anneli oli tietoinen siitä, mitä on tekeillä, kun missään vaiheessa ei katsonut aiheelliseksi suojautua eikä suojata lapsiaan. Peräti merkillistä on se, että tappaja pääsee sisään rikkomalla ikkunan niin nopeasti, että väki ei herää , eikä ehdi millään tavalla puolustautua. Kaksi yhtä vastaan pimeässä asunnossa olisi ollut aika ylivoimainen vastus sellaiselle, joka ei olisi edes tiennyt, mitä siellä pimeydessä on. Lamppua tulijalla ei tainnut olla, kun ilmankin oli kädet täynnä tavaraa. Vaan oliskohan ollut otsalamppu? Tuohon aikaan ei nämä ledit olleet niin yleisiä kuin nyt, mutta olisivathan sisällä olijat osanneet tähdätä puolustusiskun vaikka klapilla kohdistamalla sen otsalamppuun.