No eipä tuo mitään ihmeitä tarvitse. Teltassa on aukko, Nils nostaa päätään kohti teltan harjaa, isku tulee aukon kautta pään sivuun. Enpä näkisi tässä mitään yliluonnollista. Jos olisi ollut edes mahdollisuus, että Nils olisi saanut iskun tunkeutuessaan telttaan(Nils olisi vartalollaan peittänyt teltan kaitaleet, jolloin niihin ei olisi tullut roiskeita), syyttäjä olisi tarttunut tähän. Verijälkitutkijat eivä kuitenkaan esittäneet mitään analyysia tästä, vaikka kyseessä taisi olla koko tutkinnan oleellisin ykstyiskohta. Oikeus tulkitsi Nilsin olleen teltan sisällä saadessaan iskun, eikä hoviin valitettu.kukkuu kirjoitti:^^
Ylhäältä alaspäin(?) ja kun teltan sivu on n. 45 asteen kulmassa, saa olla aika akrobaattissa asennossa ollakseen teltan sisällä.
Onnettomuusteoria
Onnettomuusteoria (tai tahallinen telttaan törmäys) ansaitsee vielä uuden alun uudelle vuodelle, sillä onhan se ainoa teoria, jota on melkein yritetty savustaa ulos keskustelusta.teemu kirjoitti: .. Toisaalta, eniten panostettu Bodom-teoria meni pari vuotta sitten roskikseen tosiasioiden puutteen vuoksi, vaikka oli elegantti kuin mikä, ylhäältä alas rakennettu ja todennäköisyys haastatteluissa oli n. 50%. Nyt yritetään katsoa, voisiko tosiasioilla olla käyttöä. Se jää nähtäväksi.
Bodomin surmien jälkeen poliisi kuuli tai kuulusteli yhteensä noin 4000 henkilöä. Mikäli tarinoissa esiityi moottoripyöräonnettomuteen viittaavia yksityikohtia, niin ne ovat vieläkin kansien ja kirjojen välissä, elleivät sitten menneet Heikkilän(supon mies) silppuriin. Eli vaikka onnettomuusteoriaa olisikin vaikea tutkia näin jälkeenpäin, niin siitä olisi mielestäni mahdollista saada vielä viitteitä tarinoista, joihin silloin ei älytty kiinnittää huomiota, esim kaatuminen helluntaiyönä mp:llä/mopolla, mp:n työntelyä, korjausta, vaatteet veriset/öljyiset, pieniä vammoja ja mustelmia, jne jne.
Toivottavasti Teemu ja kumppanit vielä jaksavat aiheen parissa.
Sanasta miestä…konsta kirjoitti: ...Bodomin surmien jälkeen poliisi kuuli tai kuulusteli yhteensä noin 4000 henkilöä. Mikäli tarinoissa esiityi moottoripyöräonnettomuteen viittaavia yksityikohtia, niin ne ovat vieläkin kansien ja kirjojen välissä, elleivät sitten menneet Heikkilän(supon mies) silppuriin. Eli vaikka onnettomuusteoriaa olisikin vaikea tutkia näin jälkeenpäin, niin siitä olisi mielestäni mahdollista saada vielä viitteitä tarinoista, joihin silloin ei älytty kiinnittää huomiota, esim kaatuminen helluntaiyönä mp:llä/mopolla, mp:n työntelyä, korjausta, vaatteet veriset/öljyiset, pieniä vammoja ja mustelmia, jne jne.
....
Olen vähentänyt osallistumistani, koska tosiasiat alkavat olla loppuun käsiteltyjä. Joka ketjuun pursuileviin, asian sivuun meneviin teksteihin ei maksa vaivaa vastata. Lisäksi ne sotkevat foorumin rakenteen ja vaikeuttavat seuraamista. Olen ajatellut ottaa etäisyyttä, ja katsoa jonkin ajan kuluttua mitä hahmottuu. Ehkä Bodom-tapaukselle aukeaa jokin toinen, paremmin asiaan pitäytyvä foorumi, tai tarjoutuu mahdollisuus kirjoittaa sellaiseen joka ehkä jo on verkossa, muttei näy haulla.
Tässäkin ketjussa esitetty, moottoripyörällä teltan päälle ajaminen tuntuu täysin mahdolliselta vaihtoehdolta, eikä muita teltan jäljet yhtä hyvin selittäviä malleja oikeastaan olekaan. Samalla kuitenkin nousee esiin toisia kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia ETP:ssä. Siten voi myös ajatella, etteivät tapahtumat kenties alkaneetkaan onnettomuudesta. Vaihtoehtoisesti voi arvioida, että ne on joko huonosti tutkittu tai huolellisesti piilotettu.
Toistaiseksi julkistamattomissa kuulustelupöytäkirjoissa on varmaankin jutun kannalta merkityksellistä tietoa, mutta siihen päässee käsiksi vain erikoistapauksessa, KRP:n luvalla ja vaitiololupausta vastaan. Tutustumisen jälkeen keskustelu verkossa olisi käytännössä poissuljettua. Muuten rivien välistä karkailisi tietoa, jonka muut kirjoittajat saattaisivat tunnistaa ei-julkiseksi.
Toinen onnettomuustiedon lähde olisivat aikalaisten muistelut verkossa, mutta minkään sellaisen tiedon luottavuudesta ei ole takeita. Päinvastoin, vedätys on luultavasti sitä todennäköisempää, mitä mullistavampaa tieto on olevinaan.
Lukiessani Anja Snellmannin vuonna 2003 julkaistua teosta ”Lyhytsiipiset” tuli useaan otteeseen mieleen ajatus, että kirjailijalla olisi ollut käytössä sellaista ei-julkista tietoa, joka on sittemmin sisältynyt ETP:hen. Onkohan Snellmannilla ollut tietoa myös ETP:n ulkopuolisista tutkintamateriaalin osista? Jos niin olisi, niin kirjaa lukemalla voisi saada vinkkejä toistaiseksi salassa pidetyistä tutkimuksen osista.
Snellmannin teoksessa kerrotaan mm. punaisesta Jawa-merkkisestä moottoripyörästä, jota toinen päähenkilöistä käytti liikkumiseen vammansa vuoksi. Tuleekohan tässä henkilössä esiin kirjailijan käsitys fyysisen vamman miehestä, jota kirjan tekemisen aikoihin vielä epäiltiin vahvasti tekijäksi? Viittaukset mahdollisen onnettomuuden aineksiin jäävät moottoripyörällä paikalle tulemiseen. Kirjailijan kuvaamana silminnäkijänä ollut kettu ei havaitse mitään onnettomuuteen viittaavaa.
Kunnarlantiellä nähty musta Ford Anglia on uusi tuttavuus Bodomin ajoneuvojen joukossa. Liekö se ollut paikkaseudun ajokkeja niihin aikoihin muuten vaan, vai liikkuiko sillä joku asiasta enemmän tietävä?
Toinen mieleen jäänyt taiteellinen esitys oli Bodom-elokuva runsas vuosi sitten. Siinä lyötiin leikiksi juuri se agenttiteoria, joka oli murha-ajankohdan kuumin ulkopoliittinen kysymys: ydinaseiden rajoittamisneuvotteluihin liittyvät U2-lennot. Gustafssonin ETP:stä ei ilmene mitään tähän liittyvää. Kuitenkin mutkan kautta voi leikkiä ajatuksella verkossa olleesta, amerikkalaispoliitikon nimiin pannusta kirjauksesta, että murhat olisivat sattuneet jo edellisen vuorokauden puolella. Ellei se ole virhe, se voisi olla paljastava yksityiskohta.
Oletetaan kokeeksi, että 4.6. onkin oikea päivämäärä, joko Suomen ajan tai jonkin muun aikatarkastelun mukaan. Jälkimmäisessä tapauksessa murhat ylös kirjanneen henkilön on pitänyt käyttää sellaista aikamäärittelyä, missä tapahtuman ilmoitettu tai havaittu hetki on ollut lauantain puolella. Greenwichin keskiajan (Universal Time, Zuluaika) mukainen vuorokausi vaihtuu klo 2 aamulla Suomessa käytetyn Itä-Euroopan ajan mukaisesti. Ennen klo kahta yöllä Suomessa sattuneet tapahtumat ovat UT:ssä edellisen vuorokauden puolella. Tätä aikamäärittelyä käytetään mm. lentoliikenteessä ja globaaleiden tieteellisten havaintojen tekoon. Tuntuu järkeenkäyvältä, että esim. U2-kuvauslennot olisi tehty UT:n mukaisesti. Tästä voi sitten edelleen johtaa mielikuvitusteorioita onnettomuuden ajankohdasta ja syystä. Alkuoletuksena ollut nettilistan väärä päivämäärä on tietenkin kovin heikko peruste näin repäiseville ajatuksille. Kun lisätietoa ei ole, niin tämä linja tyssää tosiasioiden puuttumiseen.
Kun yön tapahtumista ei ole juurikaan täsmällistä tietoa, ja teoriat sopivat huonosti, niin kannattaisi ehkä katsoa retken alkupään tapahtumia, löytyisikö sieltä mitään johtolankaa. Murhien ajankohta on ratkaisevassa roolissa, ja täsmällinen hetki on pimennossa. Mihin asti heidän toimiaan voidaan seurata?
Retkeläiset ovat ETP:n mukaan lähteneet lauantaina 4 kesäkuuta 1960 kello seitsemäntoista jälkeen Viherkummusta kohti Bodomin järveä. Suoraan ajaen he olisivat tulleet etelärannan niemien väliselle uimarannalle 17:30-17:45 välisenä aikana. Tuolloin rannassa oli paikallista väkeä. Saapumisesta on Kivilahden kertomus, vaikka hänen antamansa ajankohta, varhainen iltapäivä, lienee väärin arvioitu. Ruth Koli puolestaan kertoo saapumisesta, että läsnä olleista paikallisista kioskimies olisi hermostunut vieraiden tulosta kyläläisten käyttämälle alueelle. Gustafssonin ensimmäisessä kuulustelussa kertoman mukaan he taas olisivat päättäneet lähteä hakemaan toista leiripaikkaa, koska rannalla oli paljon väkeä. Hän ei mainitse asukkaiden reaktiosta mitään, mutta on silläkin voinut olla osuutensa.
Todennäköisen ensimmäisen saapumisajan jälkeen tiedoissa on aukko n. klo 19 asti, jolloin heidät on nähty leiriytymässä Murhaniemeen. Martti Kolin kertomuksen mukaan kioskimies ei tuolloin ollut paikalla, ja muukin väki oli lähdössä pois. Otaksutaan tälle runsaan tunnin ajalle seuraavaa: Nuoret ajoivat Kunnarlantietä järven pohjoispäätä kohti, pysähtyivät jonnekin yksityiselle maalle, ottivat telttakepit maastosta, pystyttivät teltan, tekivät nuotion ja korkkasivat molemmat pullot. Paikalle tuli maanomistaja kaverinsa (NN) vahvistamana, totesi luvattoman leiriytymisen ja sen, että ilmeisen viinakortittomat nauttivat terästettyjä virvokkeita. Kaikkien humalassa olo kuultiin sittemmin Leppävaaran poliisin ja lintupoikien kautta, jos uskotaan myöhempään, Merivuokolta saatuun nettitietoon. Tieto olisi tässä tapauksessa mennyt poliisille jo edellisenä iltana, kuten seuraa:
Maanomistaja olisi käskenyt poistua ja särkenyt salmisaaripullon kiveen. Seuranneen vastalauseen johdosta NN olisi vetänyt Gustafssonia leukoihin, ja maanomistaja käskenyt häipymään heti. Juopuneista motskaristeista olisi ilmoitettu Leppävaaran poliisiin ja annettu pyörien rekisterinumerot. Nämä tiedot olisivat olleet siellä jo ennen murhien tapahtumista. Osa tavaroista olisi kiireessä jäänyt tähän ensimmäiseen leiriin, mm. siirtopihdit. Ehkä NN heitti ne järveen, ettei niillä huideltaisi. Motskarit ajettiin toiselle leiripaikalle pienessä nousuhumalassa. Perille saavuttua pyöriin ei enää koskettu, kuten Gustafssonin kertomuksesta ilmenee. Murhapaikalle pystytetyssä uudessa leirissä syntyneet mielikuvat ovat epäselviä, koska on oltu hieman hutikassa heti alusta alkaen. He ovat myös olleet nolosti siipeensä saaneen oloisia, minkä vuoksi eivät ole kiinnittäneet huomiota ympäristöön. Tältä runsaan tunnin ajalta ei ole kerätty ETP-mainintoja, koska yhteenotto ensimmäisessä leirissä ei liittynyt varhain seuraavana aamuna tehtyihin murhiin.
Edellä on otaksuttu, että ensimmäisen leiripaikan maanomistaja halusi ja sai pysyä erossa asiasta. Olisi myös ollut kohtuutonta syyllistää uhreja enempää, lestinheittäjältä ostetun alkoholin myötävaikutuksella aikaansaadusta tankojuoppoudesta. Toinen sormien läpi katsottu asia olisi ollut alkoholin antaminen vieläkin nuoremmille tytöille, varsinkin kun verikoe oli osoittanut nollaa.
Edellinen kertomus on siis fiktiota, kirjoitettu mm. hansin viestin provosoimana selittämään esim. seuraavia avoimia kysymyksiä, joita kirjoittajat ovat tuoneet esiin:
- Mitä retkeläiset tekivät klo 17:30-19:00 välillä?
- Miksi alkoholia ei tavattu kenenkään verestä, vaikka Leppävaaran poliisin mukaan kaikki olivat ottaneet? Tämä poliisin tieto on ajalta ennen verianalyysejä.
- Mistä on peräisin käsitys siitä, että humalaiset olivat tapelleet?
- Miten Gustafssonin rekisteri- ja henkilötiedot olivat joutuneet Leppävaaran poliisille?
- Minne salmisaaripullo joutui?
- Minne kikkapihdit katosivat?
- Entä Sepon isän puukko?
- Minne muita kadonneita tavaroita on joutunut?
- Miksi Gustafsson epäili kioskimiestä tekijäksi?
- Miksi Gustafsson arveli nähneensä HA:n näköisen miehen illan mittaan (NN?)
- Miksi RK muisti nähneensä kioskimiehen rannassa, mutta MK ei?
- Miksi Gustafsson halusi ottaa uusinnan, ja katsoa kuka sitten kaatuu?
- Miksi jutun tiimoilla väitetään, että kyläläiset tietävät enemmän kuin puhuvat?
- Miksi osaa paikallisista (mm. ruotsinkielisiä) ei kuulusteltu alkuvuosina lainkaan?
Ulkopuolisten havaintojen mukaan nukkumaan on menty kello 21 jälkeen tai sitten he ovat olleet jossain muualla. Jossain vaiheessa iltaa kaksi heistä on nähty teltan edessä, poika mahdollisesti juovuksissa tai sitten ei. Tähän voisi sovittaa väitteet siitä, että Gustafssonia hoivattiin teltassa: Ulkona olisivat olleet Boisman ja Mäki, kun samanaikaisesti Gustafsson ja Björklund ovat olleet sisällä.
Gustafssonilla ei ole tietoa siitä, että hän olisi nähnyt aamuauringon, mikä ilmenee sekä 1960 että 2004 tehdyistä kuulustelupöytäkirjoista. Siten he eivät ilmeisesti ole olleet hereillä auringonnousun jälkeen. Työmaan varastomies-vahti Timperin mukaan yö on ollut rauhallinen klo 24 alkaen, jolloin hän tuli työpaikalleen Helsingistä. Hän majoittui n. 200 metrin päässä murhapaikalta työmaaparakissa, ja epäilemättä on vahtitehtävänsä huomioon ottaen asiantunteva todistaja. Tosin hän on käynyt ulkona saapumisensa jälkeen vain kerran, klo 3, ja nukkunut sen jälkeen. Koska Timperi ei ole havainnut mitään, on murhien tai onnettomuuden täytynyt sattua auringonlaskun ja puolenyön välillä. Toisaalta puoleen yöhön asti oli ollut rauhallista, kuten Miettinen ja Simonsen kertoivat. Oittaan kartanon pehtori Karjalainen meni nukkumaan klo 23 ja kertoi sitä ennen kuuluneen normaaleja ehtooiltaan kuuluvia ääniä, muttei mitään murhiin viittaavaa. Tavallisiin ehtooillan ääniin voidaan väljästi lukea mm. huuto, hoilaus, kikatus ja ajoneuvojen äänet, mukaan lukien moottoripyörän äänet.
Auringon laskiessa uimarit kaikkosivat ja niemen (romanttinen) iltavuoro saapui paikalle. Miehityksen vaihtuessa joku on voinut ajaa teltan päälle motskarilla, joko vahingossa tai harmissaan. Björklund olisi saanut kohtalokkaat päävammat, Gustafsson mennyt tajuttomaksi ohimon sivuun osuneesta öljypohjan iskusta ja seisontatuki lävistänyt posken, Boisman olisi saanut päävamman ja Mäki muita pienempänä selvinnyt vähäisemmillä kolhulla tai pelkästään säikähdyksellä. Teltta olisi ollut kumossa n. 22:30, jolloin Kesseli ja Happonen soutivat niemestä ohi, mutteivät kiinnittäneet telttaan huomiota. Teltta olisi tämän jälkeen sisältöä tarkemmin tutkimatta pystytetty uudelleen siihen paikkaan, mihin se oli raahautunut pyörän mukana. Pystyttäjät olisivat lähteneet pois klo 23:n maissa, jolloin niemestä käsin poistui metsäalueelle kaksi tuntemattomaksi jäänyttä henkilöä. Björklund olisi ollut tällöin jo kuollut, mutta muut hengissä vaikka tajuttomina. Telttaa olisi tämän jälkeen käyty sohimassa puukolla, lapsellista kyllä.
Tämä kertomus selittäisi sen, miksi lämpömittari ei noussut seuraavana päivänä klo 13:30, ja miksi teltassa oli verettömiä reikiä. Se selittäisi myös sitkeän nettitiedon teltan toisesta asemasta. Jos päälleajoa seuraamassa olisi ollut joku ulkomaalainen, hän olisi voinut raportoida asian edelleen, mutta oikealla päivämäärällä varustettuna. Se selittäisi netissä olleen toisen päivämäärän. Päivämäärää ei kuitenkaan tarvitse selittää erikseen. Se voi olla virhe, tai sitten joku on amerikoissa ollut aloitteellinen ja muokannut tietotoimiston antaman klo 4-6 Suomen aikaa johonkin USA:n aikavyöhykkeeseen sopivaksi. Esim. Washingtonissa noudatettava Itärannikon aika on seitsemän tuntia jäljessä Suomen aikaa, ja sen mukaan virallinenkin murha-aika olisi ollut lauantai-illan puolella USA:sta katsottaessa.
Teltasta tulkittavien yksityiskohtien osalta viittaan aikaisempiin viesteihini. Niitä voisi vielä täydentää havainnollistavin kuvituksin, mutta riittänee näinkin tässä vaiheessa.
Onnettomuusteorian tämän version mukaisesti tapahtumat olisivat siis kehittyneet siten, että
....Kioskimiehen suuttumuksen vuoksi olisi haettu toinen leiripaikka
....Maanomistajan ja hänen kaverinsa Hans Assmannin vuoksi olisi jouduttu palaamaan takaisin, ja lähtiessä menetetty poikien pullo ja osa tavaroista.
....Teltalle ajaneen kolmannen motskaristin erehdyksen vuoksi Björklund olisi saanut surmansa, ja pojat pahoja vammoja.
....Onnettomuuden aiheuttaneet henkilöt olisivat pystyttäneet teltan siihen mihin se oli raahautunut, sisältöineen, ja annettu olla siinä.
....Kakarat olisivat uhitellen pistelleet sitä puukolla.
....Paikalle olisi tullut aikuisia, ja teltta olisi vedetty alkuperäiselle paikalleen, edelleen sisältöineen.
....Avun antamiseksi olisi leikattu II-1 aukko, johon Tuulikki Mäki olisi tapettu, joko todistajan eliminoimiseksi tai hätäännyksissä.
....Tämän jälkeen myös Boisman olisi tapettu, koska paluuta ei enää ollut.
....Björklundin saamat puukonpistot olisivat olleet lavastusta.
....Gustafssonia olisi pidetty kuolleena.
....Sitten paikalta olisi yksinkertaisesti paettu.
....Teltta olisi romahtanut uudelleen joskus aamuyöllä, kun Gustafsson olisi käyty vetämässä esiin.
....Kello kuuden mies ei ollut murhatöissä, mutta saattoi olla katsomassa mitä oli kylillä kuullut sattuneen.
Tässä nämä Konstan viestin johdosta, toisessa elämässäni, erään junamatkan aikana kirjatut vapaat assosiaatiot olivat.
Toivotan hyvää ja vieläkin parempaa Uutta Vuotta!
Retkeläiset ovat ETP:n mukaan lähteneet lauantaina 4 kesäkuuta 1960 kello seitsemäntoista jälkeen Viherkummusta kohti Bodomin järveä. Suoraan ajaen he olisivat tulleet etelärannan niemien väliselle uimarannalle 17:30-17:45 välisenä aikana. Tuolloin rannassa oli paikallista väkeä. Saapumisesta on Kivilahden kertomus, vaikka hänen antamansa ajankohta, varhainen iltapäivä, lienee väärin arvioitu. Ruth Koli puolestaan kertoo saapumisesta, että läsnä olleista paikallisista kioskimies olisi hermostunut vieraiden tulosta kyläläisten käyttämälle alueelle. Gustafssonin ensimmäisessä kuulustelussa kertoman mukaan he taas olisivat päättäneet lähteä hakemaan toista leiripaikkaa, koska rannalla oli paljon väkeä. Hän ei mainitse asukkaiden reaktiosta mitään, mutta on silläkin voinut olla osuutensa.
Todennäköisen ensimmäisen saapumisajan jälkeen tiedoissa on aukko n. klo 19 asti, jolloin heidät on nähty leiriytymässä Murhaniemeen. Martti Kolin kertomuksen mukaan kioskimies ei tuolloin ollut paikalla, ja muukin väki oli lähdössä pois. Otaksutaan tälle runsaan tunnin ajalle seuraavaa: Nuoret ajoivat Kunnarlantietä järven pohjoispäätä kohti, pysähtyivät jonnekin yksityiselle maalle, ottivat telttakepit maastosta, pystyttivät teltan, tekivät nuotion ja korkkasivat molemmat pullot. Paikalle tuli maanomistaja kaverinsa (NN) vahvistamana, totesi luvattoman leiriytymisen ja sen, että ilmeisen viinakortittomat nauttivat terästettyjä virvokkeita. Kaikkien humalassa olo kuultiin sittemmin Leppävaaran poliisin ja lintupoikien kautta, jos uskotaan myöhempään, Merivuokolta saatuun nettitietoon. Tieto olisi tässä tapauksessa mennyt poliisille jo edellisenä iltana, kuten seuraa:
Maanomistaja olisi käskenyt poistua ja särkenyt salmisaaripullon kiveen. Seuranneen vastalauseen johdosta NN olisi vetänyt Gustafssonia leukoihin, ja maanomistaja käskenyt häipymään heti. Juopuneista motskaristeista olisi ilmoitettu Leppävaaran poliisiin ja annettu pyörien rekisterinumerot. Nämä tiedot olisivat olleet siellä jo ennen murhien tapahtumista. Osa tavaroista olisi kiireessä jäänyt tähän ensimmäiseen leiriin, mm. siirtopihdit. Ehkä NN heitti ne järveen, ettei niillä huideltaisi. Motskarit ajettiin toiselle leiripaikalle pienessä nousuhumalassa. Perille saavuttua pyöriin ei enää koskettu, kuten Gustafssonin kertomuksesta ilmenee. Murhapaikalle pystytetyssä uudessa leirissä syntyneet mielikuvat ovat epäselviä, koska on oltu hieman hutikassa heti alusta alkaen. He ovat myös olleet nolosti siipeensä saaneen oloisia, minkä vuoksi eivät ole kiinnittäneet huomiota ympäristöön. Tältä runsaan tunnin ajalta ei ole kerätty ETP-mainintoja, koska yhteenotto ensimmäisessä leirissä ei liittynyt varhain seuraavana aamuna tehtyihin murhiin.
Edellä on otaksuttu, että ensimmäisen leiripaikan maanomistaja halusi ja sai pysyä erossa asiasta. Olisi myös ollut kohtuutonta syyllistää uhreja enempää, lestinheittäjältä ostetun alkoholin myötävaikutuksella aikaansaadusta tankojuoppoudesta. Toinen sormien läpi katsottu asia olisi ollut alkoholin antaminen vieläkin nuoremmille tytöille, varsinkin kun verikoe oli osoittanut nollaa.
Edellinen kertomus on siis fiktiota, kirjoitettu mm. hansin viestin provosoimana selittämään esim. seuraavia avoimia kysymyksiä, joita kirjoittajat ovat tuoneet esiin:
- Mitä retkeläiset tekivät klo 17:30-19:00 välillä?
- Miksi alkoholia ei tavattu kenenkään verestä, vaikka Leppävaaran poliisin mukaan kaikki olivat ottaneet? Tämä poliisin tieto on ajalta ennen verianalyysejä.
- Mistä on peräisin käsitys siitä, että humalaiset olivat tapelleet?
- Miten Gustafssonin rekisteri- ja henkilötiedot olivat joutuneet Leppävaaran poliisille?
- Minne salmisaaripullo joutui?
- Minne kikkapihdit katosivat?
- Entä Sepon isän puukko?
- Minne muita kadonneita tavaroita on joutunut?
- Miksi Gustafsson epäili kioskimiestä tekijäksi?
- Miksi Gustafsson arveli nähneensä HA:n näköisen miehen illan mittaan (NN?)
- Miksi RK muisti nähneensä kioskimiehen rannassa, mutta MK ei?
- Miksi Gustafsson halusi ottaa uusinnan, ja katsoa kuka sitten kaatuu?
- Miksi jutun tiimoilla väitetään, että kyläläiset tietävät enemmän kuin puhuvat?
- Miksi osaa paikallisista (mm. ruotsinkielisiä) ei kuulusteltu alkuvuosina lainkaan?
Ulkopuolisten havaintojen mukaan nukkumaan on menty kello 21 jälkeen tai sitten he ovat olleet jossain muualla. Jossain vaiheessa iltaa kaksi heistä on nähty teltan edessä, poika mahdollisesti juovuksissa tai sitten ei. Tähän voisi sovittaa väitteet siitä, että Gustafssonia hoivattiin teltassa: Ulkona olisivat olleet Boisman ja Mäki, kun samanaikaisesti Gustafsson ja Björklund ovat olleet sisällä.
Gustafssonilla ei ole tietoa siitä, että hän olisi nähnyt aamuauringon, mikä ilmenee sekä 1960 että 2004 tehdyistä kuulustelupöytäkirjoista. Siten he eivät ilmeisesti ole olleet hereillä auringonnousun jälkeen. Työmaan varastomies-vahti Timperin mukaan yö on ollut rauhallinen klo 24 alkaen, jolloin hän tuli työpaikalleen Helsingistä. Hän majoittui n. 200 metrin päässä murhapaikalta työmaaparakissa, ja epäilemättä on vahtitehtävänsä huomioon ottaen asiantunteva todistaja. Tosin hän on käynyt ulkona saapumisensa jälkeen vain kerran, klo 3, ja nukkunut sen jälkeen. Koska Timperi ei ole havainnut mitään, on murhien tai onnettomuuden täytynyt sattua auringonlaskun ja puolenyön välillä. Toisaalta puoleen yöhön asti oli ollut rauhallista, kuten Miettinen ja Simonsen kertoivat. Oittaan kartanon pehtori Karjalainen meni nukkumaan klo 23 ja kertoi sitä ennen kuuluneen normaaleja ehtooiltaan kuuluvia ääniä, muttei mitään murhiin viittaavaa. Tavallisiin ehtooillan ääniin voidaan väljästi lukea mm. huuto, hoilaus, kikatus ja ajoneuvojen äänet, mukaan lukien moottoripyörän äänet.
Auringon laskiessa uimarit kaikkosivat ja niemen (romanttinen) iltavuoro saapui paikalle. Miehityksen vaihtuessa joku on voinut ajaa teltan päälle motskarilla, joko vahingossa tai harmissaan. Björklund olisi saanut kohtalokkaat päävammat, Gustafsson mennyt tajuttomaksi ohimon sivuun osuneesta öljypohjan iskusta ja seisontatuki lävistänyt posken, Boisman olisi saanut päävamman ja Mäki muita pienempänä selvinnyt vähäisemmillä kolhulla tai pelkästään säikähdyksellä. Teltta olisi ollut kumossa n. 22:30, jolloin Kesseli ja Happonen soutivat niemestä ohi, mutteivät kiinnittäneet telttaan huomiota. Teltta olisi tämän jälkeen sisältöä tarkemmin tutkimatta pystytetty uudelleen siihen paikkaan, mihin se oli raahautunut pyörän mukana. Pystyttäjät olisivat lähteneet pois klo 23:n maissa, jolloin niemestä käsin poistui metsäalueelle kaksi tuntemattomaksi jäänyttä henkilöä. Björklund olisi ollut tällöin jo kuollut, mutta muut hengissä vaikka tajuttomina. Telttaa olisi tämän jälkeen käyty sohimassa puukolla, lapsellista kyllä.
Tämä kertomus selittäisi sen, miksi lämpömittari ei noussut seuraavana päivänä klo 13:30, ja miksi teltassa oli verettömiä reikiä. Se selittäisi myös sitkeän nettitiedon teltan toisesta asemasta. Jos päälleajoa seuraamassa olisi ollut joku ulkomaalainen, hän olisi voinut raportoida asian edelleen, mutta oikealla päivämäärällä varustettuna. Se selittäisi netissä olleen toisen päivämäärän. Päivämäärää ei kuitenkaan tarvitse selittää erikseen. Se voi olla virhe, tai sitten joku on amerikoissa ollut aloitteellinen ja muokannut tietotoimiston antaman klo 4-6 Suomen aikaa johonkin USA:n aikavyöhykkeeseen sopivaksi. Esim. Washingtonissa noudatettava Itärannikon aika on seitsemän tuntia jäljessä Suomen aikaa, ja sen mukaan virallinenkin murha-aika olisi ollut lauantai-illan puolella USA:sta katsottaessa.
Teltasta tulkittavien yksityiskohtien osalta viittaan aikaisempiin viesteihini. Niitä voisi vielä täydentää havainnollistavin kuvituksin, mutta riittänee näinkin tässä vaiheessa.
Onnettomuusteorian tämän version mukaisesti tapahtumat olisivat siis kehittyneet siten, että
....Kioskimiehen suuttumuksen vuoksi olisi haettu toinen leiripaikka
....Maanomistajan ja hänen kaverinsa Hans Assmannin vuoksi olisi jouduttu palaamaan takaisin, ja lähtiessä menetetty poikien pullo ja osa tavaroista.
....Teltalle ajaneen kolmannen motskaristin erehdyksen vuoksi Björklund olisi saanut surmansa, ja pojat pahoja vammoja.
....Onnettomuuden aiheuttaneet henkilöt olisivat pystyttäneet teltan siihen mihin se oli raahautunut, sisältöineen, ja annettu olla siinä.
....Kakarat olisivat uhitellen pistelleet sitä puukolla.
....Paikalle olisi tullut aikuisia, ja teltta olisi vedetty alkuperäiselle paikalleen, edelleen sisältöineen.
....Avun antamiseksi olisi leikattu II-1 aukko, johon Tuulikki Mäki olisi tapettu, joko todistajan eliminoimiseksi tai hätäännyksissä.
....Tämän jälkeen myös Boisman olisi tapettu, koska paluuta ei enää ollut.
....Björklundin saamat puukonpistot olisivat olleet lavastusta.
....Gustafssonia olisi pidetty kuolleena.
....Sitten paikalta olisi yksinkertaisesti paettu.
....Teltta olisi romahtanut uudelleen joskus aamuyöllä, kun Gustafsson olisi käyty vetämässä esiin.
....Kello kuuden mies ei ollut murhatöissä, mutta saattoi olla katsomassa mitä oli kylillä kuullut sattuneen.
Tässä nämä Konstan viestin johdosta, toisessa elämässäni, erään junamatkan aikana kirjatut vapaat assosiaatiot olivat.
Toivotan hyvää ja vieläkin parempaa Uutta Vuotta!
^^
Bodomin varjo-kirjassa Nils kertoo paikalle tulemisesta seuraavanlaisesti:
"Se Bodominjärven niemi, jonka pojat olivat aiemmalla retkellään havainneet hyväksi leiripaikaksi, oli varattu muille. Ajettiin siis väkeä kuhisevan yleisen uimarannan ohi viereiselle samannäköiselle niemekkeelle, joka oli vielä vailla asukkaita. Sieltä näkyivät hyvin sekä vastarannalla kohoava Oittaan kartano että lahdenohjassa kauempana kohoava Dahlbyn kartano..."
Eikö tuo nyt aika selvästi ilmaise seurueen käyneen ns. vastarannalla. joka oli varattu.
Selittäisi myös seurueen oudohkon reittivalinnan niemekkeelle.
Bodomin varjo-kirjassa Nils kertoo paikalle tulemisesta seuraavanlaisesti:
"Se Bodominjärven niemi, jonka pojat olivat aiemmalla retkellään havainneet hyväksi leiripaikaksi, oli varattu muille. Ajettiin siis väkeä kuhisevan yleisen uimarannan ohi viereiselle samannäköiselle niemekkeelle, joka oli vielä vailla asukkaita. Sieltä näkyivät hyvin sekä vastarannalla kohoava Oittaan kartano että lahdenohjassa kauempana kohoava Dahlbyn kartano..."
Eikö tuo nyt aika selvästi ilmaise seurueen käyneen ns. vastarannalla. joka oli varattu.
Selittäisi myös seurueen oudohkon reittivalinnan niemekkeelle.
"Ajettiin siis väkeä kuhisevan yleisen uimarannan ohi viereiselle samannäköiselle niemekkeelle"konsta kirjoitti:Tuossa voisi ajatella niin, että viereinen niemi oli juuri keskiniemi? Eli oliko siellä teltta?
Ainakaan tuon kartan mukaan ei ole tulkintaepäselvyyttä uimarannan sijainnista.
Viimeksi muokannut kukkuu, Ke Tammi 02, 2008 12:27 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Konsta on oikeassa tuon uimarannan suhteen.
Kyllähän siellä uimaranta edelleenkin on ja muistaakseni uimakopitkin, mutta mitä kautta pojat olisivat sitten ajaneet sinne keskiniemeen?
Gusse kertoo heidän ajaneen suoraan leiripaikalle ja Sepin jääneen kiskalle ostamaan jäätelöä.
Onhan se saattanut olla niin, että niemessä on ollut enemmän väkeä rannalla ottamassa aurinkoa tai kalassa, mutta en muista lukeneeni mistään, että keskiniemellä olisi ollut telttaa pystyssä.
Ehkäpä olisi pitänyt olla, jos nämä Gussen "kalapojat" olivatkin sitä etsimässä ja erehtyivät teltasta?
Keitäs ne kalapojat sitten olisivat olleet, kenties herra A ja herra G. mielenkiintoista.
Kyllähän siellä uimaranta edelleenkin on ja muistaakseni uimakopitkin, mutta mitä kautta pojat olisivat sitten ajaneet sinne keskiniemeen?
Gusse kertoo heidän ajaneen suoraan leiripaikalle ja Sepin jääneen kiskalle ostamaan jäätelöä.
Onhan se saattanut olla niin, että niemessä on ollut enemmän väkeä rannalla ottamassa aurinkoa tai kalassa, mutta en muista lukeneeni mistään, että keskiniemellä olisi ollut telttaa pystyssä.
Ehkäpä olisi pitänyt olla, jos nämä Gussen "kalapojat" olivatkin sitä etsimässä ja erehtyivät teltasta?
Keitäs ne kalapojat sitten olisivat olleet, kenties herra A ja herra G. mielenkiintoista.
Tuo on uusi versio kulkemisista, enkä ole ymmärtänyt sitä. Villa Dahlby on kalliolla Rackaruddenin keskiosissa ja Oittaan kartano Oittaan lahden pohjukassa. Molemmat ovat näkyneet kummastakin niemestä, eli murhaniemestä ja keskiniemestä. Tämä näkyy mm. oheisen linkin mukaisesta kuvasta: http://i214.photobucket.com/albums/cc10 ... m_live.jpgkukkuu kirjoitti:...
Bodomin varjo-kirjassa Nils kertoo paikalle tulemisesta seuraavanlaisesti:
"Se Bodominjärven niemi, jonka pojat olivat aiemmalla retkellään havainneet hyväksi leiripaikaksi, oli varattu muille. Ajettiin siis väkeä kuhisevan yleisen uimarannan ohi viereiselle samannäköiselle niemekkeelle, joka oli vielä vailla asukkaita. Sieltä näkyivät hyvin sekä vastarannalla kohoava Oittaan kartano että lahdenohjassa kauempana kohoava Dahlbyn kartano..."
Eikö tuo nyt aika selvästi ilmaise seurueen käyneen ns. vastarannalla. joka oli varattu.
Selittäisi myös seurueen oudohkon reittivalinnan niemekkeelle.
Voitko, Kukkuu, vaihtaa tämän kuvan näyttökuvaksi viestissäsi? Palsta on nyt kovin leveä. Alkuperäisen, leveän kuvan voisi jättää hypertekstin linkiksi jonkun sanan alle.
Konstan maininta keskiniemestä on mielestäni kohdallaan. Tietämättä mihin he olivat edellisellä kerralla leiriytyneet näyttäisi Palon teksti viittaavan parhaiten juuri keskiniemeen. On siellä koivussa ristikin jonkilaisen teltanpaikan läheisyydessä. Ehkä joku paikallinen tietotraditio on olemassa keskiniemen suhteen.
Gustafssonin ensimmäinen kuulustelupöytäkirja ja Lönnbergin muistiinpanot molemmat kertovat heidän ajaneen pois ja tulleen takaisin. Tiedot alkuillasta ovat niin vaihtelevia, ettei eteenpäin pääse muuten kuin ottamalla jotain varmaksi ja kehittelemällä siitä edelleen. Jos ei sittenkään sovi, niin oletus on ollut väärä. Jos sopii, niin oletus ei kuitenkaan tule sillä todistetuksi. Tässä otin varmaksi muualla käynnin, ja onnettommusteoriassa olen vakavissaan katsonut sitä mahdollisuutta, että moottoripyörä olisi ollut astalona. Ehkä Gustafsson ei ollut kokonaan väärässä aluksi luullessaan olleensa moottoripyöräonnettomuudessa.
Gustafsson arveli jossain yhteydessä, että pullo olisi poliisilla. Aikaisemmin kirjoittamani asemesta voisikin olettaa, että pullo otettiin takavarikkoon eikä särjetty. Mutta fiktiota se on, kuten sanottu. Se ei liity oikeiden henkilöiden tekemisiin, vaan siihen miten tarinat saisi jotenkin yhdistettyä samaan historiaan. Todistamattomat ja epäselvät jutut voidaan eristää tunnetuista asioista paketoimalla ne fiktiopuolelle. Iltapäivässä näyttäisi olevan aikaa siihen.
Pari muuta fiktiolisäystä: Ensimmäiseen leiriin jääneet tavarat olisi seuraavana päivänä haudattu esim. kassissa jonnekin kuoppaan tai tulvapellon saviseen rantavyöhykkeeseen. Jos pullo olisi otettu pois, niin sekin voisi olla siellä. Hautaaminen olisi tehty, ettei ensimmäistä leiriä sotkettaisi murhajuttuun. Korjauksena: Lääkärin käynti tapahtui toki 13:20, eikä 13:30 kuten sormi oli lipettänyt.
Satuja ja tarinoita nämä ovat. Oikeudenkäynnin jälkeen olen käytännössä luopunut pitkään taustalla pitämästäni hypoteesistä, että tekijä olisi ollut Gustafsson. Saattaa olla, että ajan kanssa minulle vakiintuu käsitys siitä, että moottoripyörälläkin on ollut asiaan osuutta, vaikkakaan tapahtumat eivät olisi menneet aivan yksinkertaisen kaavan mukaisesti. Mutta mitä väliä sillä on, mitä yksityinen kansalainen kuvittelee tuntemattomien tapahtumien kulusta? Tapahtunutta ei saa tekemättömäksi eikä uhreja henkiin, ei tekijä, eivät muut mahdollisesti osallistuneet, eikä asiassa hössöttävä yleisö. Keskustella toki voi. Oikeudenmukaisuus on luonnollisesti tärkeä asia, ja voi toivoa, että se toteutuu varsinkin silloin, kun joku on kärsinyt suurta vääryyyttä. Lainkuuliaisuuden kannalta olisi tärkeää, että tekijät vastaisivat tekemisistään. Mutta eivät taida sellaiset asiat ratketa täällä.
Kuka se KRP:n poliisi olikaan, joka rikospaikalle päästyään, huomattuaan teltankin jo viedyn pois, mietti, mitä tässä oikein pitäisi alkaa tutkimaan?teemu kirjoitti: Tässäkin ketjussa esitetty, moottoripyörällä teltan päälle ajaminen tuntuu täysin mahdolliselta vaihtoehdolta, eikä muita teltan jäljet yhtä hyvin selittäviä malleja oikeastaan olekaan. Samalla kuitenkin nousee esiin toisia kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia ETP:ssä. Siten voi myös ajatella, etteivät tapahtumat kenties alkaneetkaan onnettomuudesta. Vaihtoehtoisesti voi arvioida, että ne on joko huonosti tutkittu tai huolellisesti piilotettu.
Tutkimukset eivät siis oikein hyvin alkaneet.
Käsittääkseni teltta joka oli vielä märkänä verestä oli viety varastoon, josta se tuotiin takaisin ja pystytettiin uudelleen. Voidaankin kysyä, kuinka paljon ylimääräisiä verijälkiä telttaan muodostui tuon lyhenkin varastoinnin aikana?