Uudet kuvat ja havainto tämän sorkkaraudan ujuttautumisesta, mm. Taurun lausunnon kautta, tekovälineeksi nuin vain, saivat minutkin epäilemään näitä valmiiksi väitettyjä totuuksia. Oikeakätisyyttäkin.turumurre kirjoitti:Edellä tarjoiltu surmavälineeksi sorkkarautaa, perinteistä J-mallista. Toki mahdollista mutten tuohon usko. Omasta mielestä syy siihen miksei ikkunanrikkomisastalo heti alkujaan jo ollut pahoinpitelyvälineenä, on se ettei se yksinkertaisesti sopinut liikkuvan ja vastaanpyristelevän uhrin vahingoittamiseen. Veitsen on katsottu olevan jotenkin tehokkaampi, ja vasta kun uhri on saatu tajuttomuuden partaalle (ja veitsen mentyä kelvottomaksi), lopulliseksi välineeksi on tullut tämä ikkunanrikkomisastalo.
Olisiko astalo kuitenkin ollut jonkinlainen monitoimityökalu, jota esim eräretkeilijät/kalamiehet käyttävät. Ja jospa kuitenkin se fileerointi-veitsikin jäi vahingossa/kiireessä paikalle, ollen kyseisen 'peruskaluja'.
Sorkkarautoja on toki monenlaisia, ja niidenkin valikoimista löytynee sopivia. Mutta ikkunanrikkomisvaiheessa on tullut sekä leikkaavia että myös tylppiä vahingon jälkiä, ja näiden kaikkien pitäisi käydä yksiin uhrin vammoihin ja ikkunanrikkomisjälkiin.
Niitä uhrin ohimolla olevia 3-4 uppoamatonta jälkeä, en edelleenkään pidä sorkkaraudasta tulleina. Sillä onhan eriskummallista että vieressä on aivoihin uponnut iskujälki ja nämä ohimolla olevat vain 'pieniä pusuja', iskut aiheuttaneet vain pinnan rikkoutumisen.
Ei käy yksiin!
Olenkin sitä mieltä että pahoinpitelyssä on käytetty myös kolmatta välinettä, eli puuklapia.
Aiheesta keskusteltiin syksyllä kakkelissa, joten siinäkin mielessä on hyvä että asia siirretään tänne oikeaan osoitteeseen.
Tarkastelin ohimolla olevia iskuja kuvallisessa muodossa, ja jäljet sopivatkin hyvin puuklapista tulleeksi. Sorkkapään aiheuttamaksi nuo jäljet olisivat ylipitkiä (jopa 6cm).
(klikkaa kuva isommaksi)
Eivät vaikuta saman astalon aiheuttamilta nämä oikeassa ohimossa olevat kevyet vammat ja tappava vamma (ja suun vamma) keskenään.
Mielestäni tappava vamma on osittain vahvalla luustoalueella, varsinkin jos ajatellaan että se on leveäkärkisen sorkkaraudan aiheuttama, jossa siis se sorkkien väli juuri otsaluun ja poskiluun välissä. Tässä kevyessä vammassa poskiluun alueella on tuo alempi 'riipu'.
Tuosta kuvastani näkee että kevyempi ohimovamma sopii erittäin hyvin terävän klapin särmään. Kuvista päätelleen klapia on käytetty, sen vereentymisestä tämän näkee, toisaalta vereentymisestä voi myös päätellä ettei sitä ole käytetty lopullisten kuolemaan johtavien vammojen aiheuttamiseen, eikä mahdollistakaan klapin suht kevyen painon vuoksi.
Jos (ja kun) klapia käytetty, ei ole uskottavaa että olisi lyöty vain yksi klapi-isku, kyllähän silloin huidellaan sarjassa vähän useampi. Nuo ylenpänä hiusrajassa olevat olisi aiheutettu myös klapilla ja siinä olisi kaksi perättäistä, enempi klapin kärjellä osunutta. Kaikkineen tuossa ohimolla olisi siis 3 klapilla aiheutettua. Lisäksi klapilla on voitu aiheuttaa se uhrin takaraivoon/päähän osunut isku.
Mielestäni on ollut kolme välinettä, tekojärjestyksessä: Veitsi, klapi, lyhytvartinen astalo (klapia tehokkaampi).
Aikaisemmin kun on pohdittu sitä että surmavälinettä pitäisi etsiä raksamiehen kalupakista, niin jospa sitä pitäisikin etsiä eräretkeilijän/kalamiehen pakista. Voisi hyvin kuvitella että se veitsikin on ollut tälläisen henkilön käytössä luonnossa, 'leirinuotiolla' tulleet ne sulamisjäljetkin. Samoin astalo ei tietenkään ole ollut mikään huippuhieno, vaan eräkäyttöön sopiva, kulunutkin... Löytyihän verhostakin niitä mustan teipin suikaleita, ehkä astalon varteen on laitettu teippiä paremman otteen saamiseksi.
Tauru tarvitsi kipeästi jonkin konkreettisen esineen, jonka skenaarioihinsa sovittaa. Todistaa olemassaoloa sillä kaariselityksellä, joka päässyt hovinkin vapauttavaan ilmeisesti. Vai Nordströmmin versioon?
Sorkkis esiintyy siis Taurun lausunnossa.
Sitten kun selitteli niitä jalkapöydälle tulleita tippoja uhrin oman rintahaavan sijasta uhrin vereksi, ei enää käyttänyt mielikuvan luomisessa melkein Annelin säären pituista sorkkista, joka olisi ollut liian pitkä moisten vapaan pudotuksen tipoiksi, käytti jotakin tynkää mielikuvan luomiseen. Menestyksellisesti.
En halua esiintyä minään rutinoituneena kuvienkatselijana, mutta olin käsittävinäni niistä viimehetkillä esiintulleitten, mutta jo ensimmäisistä käräjistä ilmeisesti cd-levyllä katsottavissa olleista, ulkoseinän pisarajäljistä, että ovat lennelleet monitahoisesti. Eli erilailla kuin yhdestä pitkästä sorkkiksesta.
Eräs mielenkiintoinen vaihtoehto on mielestäni se erämaaetsivän tarjoama muurarinvasara tai sen kaltainen. Sopisi lyhytvartisena siihen, että on ollut kumartuneena uhrin ylle, jopa kyykyssä. Momentti riittäisi, tilan tarve vähäisempi. Ottanut tukea noustessaan penkkitasosta, noussut ylöspäin Annelia kohti. Eikö Anneli kertonut olleen miehensä kimpussa/kumartuneena. Ei myös keräisi huomiota moinen malli poistuttaessa ketterästi, ylhäältä kiinnipitäen, ovesta.
Ohimovammaesitystäsi puoltaisi se, ettei ohuet ohimoluut ole murskana. Muurarivasaratyyppisessä sen kiilapään pituus riittäisi syviin vammoihin. Sorkkiksessa ei ehkä niinkään.
Ja yleisesti ottaen miehet ja työkalut tulevat hyvin toimeen keskenään, poislukien maisterit ja muut epäkäytännöllisyysihmiset. Mä en ole koskaan hyväksynyt sitä, ettei se sorkkis olisi lyötäessä oikeinpäin kädessä. Jos mies laittaa sen sianruhon tai vesimelonin maahan, niin ei sitä tuhota yritä sorkkapäällä. Mutkalla suoriksi koko homma.
Mikäli oikea, todellinen verijälkitutkija olisi kutsuttu jälkiä tutkimaan, niin varmaan kuvia katsomalla selviäisi mihin suuntaan ne ohimovammat ovat vuotaneet ja millä intensiteetillä.
Siitä ei taida olla tietoa.
