Pysäköinnintarkastaja Levi Bellfield tuomittiin tänään opiskelijoiden Marsha McDonnellin ja Amélie Delagrangen murhista. Hänet tuomittiin myös koululaisen Kate Sheedyn murhayrityksestä.
Jury oli vielä tietämätön siitä, että surreylaiset tutkijat tulevat kuulustelemaan Bellfieldiä myös maaliskuussa 2002 kadonneen ja myöhemmin kuolleena löydetyn 13-vuotiaan koululaisen Milly Dowlerin tapauksesta, johon Bellfieldiä pidetään pääepäiltynä.
Poliista vahvistettiin, että Bellfieldiä tullaan kuulustelemaan myös muista selvittämättömistä henkirikoksista.
Milly Dowler.
Milly Dowler katosi koulumatkallaan sen jälkeen, kun hän oli saapunut Walton-on-Thamesin asemalle Surreyssa. Hänen hajonnut ruumiinsa löydettiin pellolta puoli vuotta myöhemmin.
Jury tuomitsi Bellfieldin yksimielisesti Amélie Delagrangen murhasta.
Äänet jakautuivat Marsha McDonnellin murhassa ja Kate Sheedyn murhayrityksessä 10-2.
Tuomiota ei jaettu kahdessa muussa pahoinpitelyssä, jotka kohdistuivat Anna-Maria Rennieen, 17, lokakuussa 2001 ja Irma Dragoshiin, 33, joulukuussa 2003. Molemmat naiset olivat bussipysäkeillä, kun heidän kimppuunsa käytiin.
Milly Dowlerin vanhemmat ovat pyytäneet apua todisteiden keräämiseen ja poliisi on tarjonnut 50 000 punnan palkkiota syyllisen kiinnisaamisesta.
"Anelemme kaikkia, jotka tietävät jotain ja joilla on rohkeutta puhua. Mikään ei tuo koskaan Millya takaisin, mutta se helpottaisi meidän kuuden vuoden tuskaamme, jos tietäisimme, että mitä tapahtui tyttärellemme hänen viimeisenä päivänään". Bob ja Sally Dowler sanovat.
On mahdollista, että Bellfield tunsi Millyn, koska yksi hänen tyttäristään oli peruskoulussa samalla luokalla Millyn kanssa. Se selittäisi, että miksi Milly on noussut jonkun autoon Walton-on-Thamesin asemalla, vaikka häntä oli varoitettu menemästä tuntemattomien kyytiin.
Surreyn poliisi haluaa löytää punaisen Daewoo Nexian, joka näkyy valvontakamerakuvassa pian sen jälkeen, kun Milly oli nähty viimeisen kerran elävänä. Bellfieldin tiedettiin käyttävän sellaista. Bellfield asui myös niihin aikoihin kumppaninsa kanssa Collingwood Placessa lähellä Walton-on-Thamesin asemaa.
Yli 180 cm pitkä Bellfield saalisti Lontoon lähiöiden bussipysäkeiltä nuoria naisia. Varsinkin vaaleahiuksisia. Hän houkutteli teinejä tarjoamalla heille juomia, huumeita ja seksiä. Torjutuksi tullessaan hän hyökkäsi heidän kimppuunsa väkivaltaisesti.
Bellfield ei jäänyt moneen vuoteen kiinni. Vasta Amélie Delagrangen tapaus vuonna 2004 sai poliisin vakuuttumaan siitä, että päällekarkausten takana on yksi ja sama mies. Delagrangea oli lyöty vasaralla ympäri päätä.
Bellfield havitteli vaaleahiuksisia naisia, jotka olivat nuoria ja hoikkia. Hän ei sietänyt torjutuksi tulemista.
"Hän vihasi naisia. Hän vihasi vaaleahiuksisia naisia". Syyttäjä Brian Altman totesi.
Hyökkäykset oli tehnyt joku, "joka tunsi suurta vihamielisyyttä naisia kohtaan".
"Nämä naiset olivat uhreja, joihin saalistava mies oli kiinnittänyt huomionsa bussipysäkeillä- ja -reiteillä etsiessään nuoria naisia, joiden kimppuun hyökätä". Brian Altman kertoi jurylle.
Bellfieldillä oli 11 lasta viiden eri naisen kanssa. Hänellä oli suuri ego ja hänen täytyi saada kontrolloida nuoria kumppaneitaan.
Bellfieldillä oli paketti- ja henkilöautoja, joissa oli maalatut ikkunat. Niissä hän vahtasi bussipysäkkejä Twickenhamin alueella Lontoossa.
Marsha McDonnell.
Marsha McDonnell, 19, oli bussissa, jota Bellfield seurasi autollaan helmikuussa 2003. Bellfield ajoi tien laitaan, kun McDonnell jäi bussista lähellä kotiaan Hamptonissa. McDonnell löytyi myöhemmin päävammoihin kuolleena vähän matkan päästä.
Kate Sheedy.
Kate Sheedy, 18, oli ollut juhlimassa, kun hän jäi bussista lähellä kotiaan Isleworthissa toukokuussa 2004. Bellfield seurasi häntä autostaan, mutta raivostui, kun Sheedy tuli epäileväksi ja vaihtoi toiselle puolelle tietä. Bellfield käänsi autonsa ympäri ja ajoi Sheedyn päälle hänen ollessaan ylittämässä risteystä. Sen jälkeen Bellfield peruutti ja ajoi uudelleen Sheedyn ylitse varmistaakseen, ettei hän jäisi eloon. Sheedy selviytyi vammoistaan ja todisti Bellfieldia vastaan.
Amélie Delagrange.
Amélie Delagrange, 22, oli ollut ulkona juhlimassa ystäviensä kanssa, kun hän oli ajanut bussipysäkkinsä ohi ja oli palaamassa takaisin Twickenham Greeniin elokuussa 2004. Bellfield huomasi hänet bussipysäkillä ja lähti seuraamaan. Bellfield löi häntä vasaralla päähän kaksi tai kolme kertaa, koska Delagrange ei ollut halunnut jutella hänen kanssaan tietä ylittäessään.
Tutkijat uskovat, että Bellfield on useiden selvittämättömien pahoinpitelyjen takana samalla alueella.
Hän selvisi kiinni jäämättä niin pitkään, koska hän ei jättänyt itsestään johtolankoja ja hän laittoi puhelimensa kiinni ollessaan etsimässä naisia. Hyökkäysten jälkeen hän muutti alueelta pois tai lähti perheensä kanssa lomalle.
Hänellä oli vuosien aikana yli 20 erilaista autoa, joista kaikkia ei oltu koskaan rekisteröity tai ne olivat jonkun toisen nimellä. Paketti- ja henkilöautot katosivat jokaisen rikoksen jälkeen, eikä poliisi löytänyt niitä.
Eräällä valvontakameranauhalla näkyi kuitenkin valkoinen Ford Courier, joka auttoi Bellfieldin kiinnisaamisessa. Poliisi pyysi siitä yleisöhavaintoja ja sai puhelinnumeron, joka oli Bellfieldin.
"Olen tänään erittäin tyytyväinen tuomioon". Päätutkija Colin Sutton sanoi oikeustalon ulkopuolella.
"Naisten ja tyttöjen murhasarja päättyi, kun Levi Bellfield pidätettiin marraskuussa 2004".
"Hän oli petoeläin, joka saalisti sattumanvaraisesti naisia, jotka olivat häntä pienikokoisempia ja heikompia".
"Hän kieltäytyi vastaamasta siihen, mitä hän oli tehnyt ja valehteli toistuvasti pelastaakseen nahkansa samalla halveksuen uhrejaan ja heidän perheitään".
"Olen tyytyväinen, että jury näki hänen valheidensa läpi, tulivat siihen tulokseen kuin tulivat ja tarjosivat oikeutta uhreille ja heidän perheilleen".
Andrew Hadik Crown Prosecution Servicesta kertoi, että tapaus oli poikkeuksellinen monimutkainen. Tuomioistuimelle esitetyt todisteet olivat vain jäävuoren huippu.
"Olen tänään hyvin helpottunut tuomiosta. Meidän täytyi johdatella jury hyvin valtavan ja monimutkaisen tutkimuksen läpi, joka oli täynnä ahdistavia yksityiskohtia". Andrew Hadik kertoi.
"Amélie Delagrangen ja Marsha McDonnellin kylmäveriset ja laskelmoidut murhat olivat osa hirvittävää nuorten naisten pahoinpitelysarjaa. Heidän perheensä ovat osoittaneet suurta rohkeutta".
Lähde:
The Independent
Hän on muutama vuosi sitten