Huumepoliisipäällikkö Jari Aarnion lahjusjupakka

[Schumi]

loppuvuodelle menee tuomionkin anto.

Touko-kesäkuussa Trevoc hovikäsittely.

15.8 ilmoitetaan koska annetaan tuomio huumeista.

Tuomio syyslokamarraskuussa.

Trevoc tuomio samoihin aikoihin, mahdollisesti yhdistettynä tuomiona? Tai erikseen mutta yhdistetään samaan tuomioon tottakai.

Hovikäsittely huumeista alkaa piakkoin, loppuvuosi tai alkuvuosi 2017.

Trevoc tuomiosta ei tiedä, hakeeko jompikumpi valituslupaa KKO:sta? Veikkaan että hakee.

Kävi miten kävi, 13.11.2013 kiinniotto. 25.11.2015 vapaaksi. 13 vuoden maksimituomion tullessa, siitä jää 6.5 vuotta, joista kärsinyt 2v 12pv pois, joten Aarnio on täysin vapaa tallustelemaan kadulla viimeistään 14.5.2020.

Hyvällä käytöksellä ja nuhteettomalla taustalla kivitalossa olo aika tulee olemaan minimaalinen, sitten avovankilat tai avolaitokset ja lomat pyörii jo hyvissä ajoin.

Sinänsä maksimituomionkaan tullessa edessä ei ole mitään hirveän dramaattista, vaikka 4.5 vuotta menettää täysin vapaana olemisensa.

Miten toi muuten menee, kun käräjät antaa tuomion, oletetaan vaikka että tulisi se 13 vuotta.

Vapaalta vastataan ja valitus laitetaan hoviin tottakai menemään.

Niin eikös vaikka käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen niin yleensä yli 2 vuoden ehdottomista joudu lusimaan heti? Puhumattakaan 11-13 vuoden kakusta.

Puolustus vaati oikeutta hylkäämään Aarniota koskevat syytteet. Leppiniemi totesi, että jos Aarnio tuomitaan vankeuteen, on pitkä eristysaika otettava huomioon ja sen on alennettava vankeusaikaa.

- Syyttäjä Männikkö vaati täällä Aarnion pakkovangitsemista, mutta meillä ei ole sellaista Suomessa. Vaikka Aarniolle tulisi yli kahden vuoden vankeusrangaistus, häntä ei tule vangita heti, Leppiniemi päätti loppulausuntonsa.

Oon ollu käsityksessä, että ei mitään 13 vuoden käräjätuomioita voi odotella vapaana hovia odotellessa.

Leppiniemen sanahelinää vain?

[pop]

Osa Aarnion syytteistä on sattumaa

Käräjäoikeus antaa tuomionsa syksyllä, mutta totuus selviää tuskin koskaan, kirjoittaa HS:n rikos- ja oikeustoimittaja Minna Passi.
Kotimaa 3.4.2016 2:00

Jari Aarniota syytetään yhteensä noin 30 rikoksesta.

Aarnio on jo tuomittu käräjillä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Juttu liittyi seurantalaiteyhtiö Trevociin.

Trevoc-jutun jälkeen käräjillä alettiin käsitellä syytteitä muun muassa useista törkeistä huumerikoksista ja virkarikoksista.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa syksyllä. Aarniolle vaaditaan kokonaisuudessaan 13 vuoden rangaistusta.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet kaikki syytteet.

Jari Aarnion käräjämaraton päättyi vihdoin tällä viikolla. Aarnion viimeinen syyte käsiteltiin suljetuin ovin, joten varsinaista loppuhuipennusta kesäkuussa alkanut oikeudenkäynti ei saanut. Tuomiokin annetaan aikaisintaan syyskuun alussa.

Nyt on kuitenkin hyvä hetki pohtia, mitä pitkästä ja poikkeuksellisen vaiherikkaasta oikeudenkäynnistä jäi käteen.

Huumepoliisin entinen päällikkö oli syytteessä yhteensä noin 30 rikoksesta, joista vakavimmat koskevat törkeitä huumausainerikoksia.

En käsittele niinkään jutun näyttöä, koska sitä on jo aiemmissa jutuissa riittämiin vatkattu, Aarnion suosimaa termiä käyttääkseni.

Näytön vatkaaminen jäisi myös joka tapauksessa vaillinaiseksi, sillä osa oikeudenkäynnistä käytiin suljetuin ovin.

Täytyykin toivoa, että aikanaan käräjäoikeuden päätöksessä avataan myös salaisen osion asioita riittävästi ja että tuomio olisi muutenkin ansiokkaasti perusteltu. Ainakin Trevoc-jutun kohdalla sama tuomarikolmikko pystyi täsmälliseen ilmaisuun.

Näytön läpikäymisen sijaan haluan nostaa esiin muutamia asioita, joita olen näinä kuukausina miettinyt oikeussalin lehtereillä.

Ensinnäkin on aivan uskomaton sattuma, että Aarnio on ylipäätään koskaan joutunut syytteeseen törkeistä huumausainerikoksista.

Sattuma ajoittuu ensimmäisen hasistynnyrijutun tutkintaan. Keskusrikospoliisissa nimittäin keksittiin tynnyrijutun tutkinnan aikana täysin uusi tapa päästä käsiksi televalvontatietoihin prepaid-liittymien latausseteleiden avulla.

Menetelmää ei ollut koskaan aiemmin käytetty, ja asia tuli siten täysin uutena myös Aarniolle. Ennen uutta keksintöä niin kutsuttuja Pasilan miehen liittymiä oli tiedossa vain kaksi, mutta yhtäkkiä niitä löytyikin suuri joukko lisää.

Jos Pasilan miehen liittymät olisivat jääneet kahteen, Aarnio tuskin olisi syytteessä huumerikoksista.

Toinen Aarnion kannalta epäonninen sattuma oli, että krp:n tarkkailu havaitsi hänen tapaamisensa rikollispomo Keijo Vilhusen kanssa.

Ja vielä epäonnisempi sattuma oli se, että krp:n tutkija hoksasi televalvontatiedoista, että Vilhunen ja Pasilan mies olivat aiemmin tavanneet samassa paikassa.

Asia vaivasi tutkijaa siinä määrin, että hän selvitti, sattuuko Aarnio asumaan Pasilassa.

Käräjäoikeuden kuumottavin tehtävä onkin nyt setviä, olivatko Pasilan miehen puhelimet Aarnion käytössä ja tekikö hän niillä huumekauppaa.

Sen lisäksi käräjäoikeus arvioi jokainen syytekohta kerrallaan, riittääkö näyttö tuomioon.

Ilman huumesyytteitäkin Aarnio olisi toki pulassa, eikä se ole sattumaa. Monet ”hyvät veljet” ovat kompastuneet katkeroituneeseen naiseen.

Koko prosessin liikkeelle sysännyt, prostituoituna työskennellyt Saara ei ollut ainoastaan vihainen, vaan myös tarpeeksi rohkea. Eikä hän lannistunut, vaikka häntä ei aluksi haluttu kuunnella. Sisäministeriössä kuunneltiin.

Sisäministeriö siirsi asian valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa aloitettiin esitutkinta. Kun tutkintaryhmä oli päässyt käsiksi Aarnion tilitietoihin, ei Aarniolla ollut enää mitään mahdollisuuksia peittää valtavaa ylimääräistä varallisuuttaan.

Hämmästyttävän pienelle huomiolle on jäänyt se, miten pöyristyttävän selityksen Aarnio rahoilleen oikeudessa antoi.

En ole lainkaan varma, ovatko paritus- ja muut hämärähommat poliisille sen parempi vaihtoehto kuin huumekaupat.

Aarnio itse kertoi korruptoituneensa jo 1980-luvulla. Rahat hän toki kertoi ottaneensa vasta vuonna 2002 ollessaan jo huumepoliisin päällikkö. Melkein puoli miljoonaa euroa muovipussissa.

Aarnion puolustuksen mielestä Aarnion toimintaa voidaan arvioida epäeettiseksi, koska verot jäivät maksamatta. Menettelyä voi kyllä kuvata täysin laittomaksi.

Toinen kysymys sitten on, onko Aarnion selityksessä ylipäätään mitään perää, vai onko kyse sittenkin huumerahoista. Sekin on yksi olennainen seikka, jota tuomareiden pitää miettiä.

Koko prosessi on nostanut myös Helsingin poliisin silloisen johdon ja silloisen poliisiylijohdon hyvin kiusalliseen valoon. Miksi Aarnion selitykset upposivat niin pitkään? Miten pihalla poliisin johdossa voi olla?

Monissa todistajalausunnoissa vedottiin siihen, että Helsingin huumepoliisi teki kovaa tulosta. Onko tulos kuitenkaan edes ollut hirveän kova?

Huumepoliisilla on ollut hyvä volyymi takavarikoissa, mutta tutkinnat ovat pyörineet usein välitason toimijoissa.

On toki hyvä, että kamaa jää takavarikkoon ja diilereitä kiinni. Suurempi vaikuttavuus saataisiin kuitenkin keskittymällä ylätason toimijoiden ja rahoittajien nappaamiseen.

Huumepoliisin keinot ovat joka tapauksessa olleet väärät. Aarnio-oikeudenkäynnissä on paljastunut, että huumepoliisissa on toimittu monella tapaa kyseenalaisesti. Esimerkiksi telepakkokeinoja on haettu epämääräisillä perusteilla.

Myös tietolähdetoiminta ja sen valvonta ovat olleet kivikautisia. Todistajalausunnoista jäi sellainen kuva, että Helsingissä on toimittu kyläpoliisimeiningillä, jossa seriffit hääräävät mitä huvittaa, eikä mitään tarvitse dokumentoida.

Samaan aikaan esimerkiksi Vantaalla on jo vuosia noudatettu tietolähdetoiminnassa Europolin hyviä käytänteitä, joiden mukaan toiminta on tiukkaan valvottua ja dokumentoitua.

Kaikkein erikoisinta on se, että jos Aarnion ja hänen alaistensa puheet pitävät paikkansa, huumepoliisilla on ollut tietolähteinään keskeisiä alamaailman voimahahmoja.

Se on tietysti täysin nurinkurinen tilanne. Alamaailman nokkamiehillä on toki kovaa tietoa, mutta valitettavasti alamaailman johtopaikoille ei voi nousta eikä siellä voi pysyä ilman näyttöjä. Eivätkä näytöiksi riitä soveltuva korkeakoulututkinto sekä pitkä kokemus henkilöstö- ja projektijohtamisesta.

Alamaailman johtohahmojen ei kuulu olla poliisin tietolähteitä. Heidän kuuluu olla ensisijaisia rikostiedustelun ja -tutkinnan kohteita.

Jos alamaailman kovimmat tekijät ovat tietolähteitä, joita pahimmassa tapauksessa vielä suojellaan, se johtaa tilanteeseen, jossa kiinni jää lähinnä välitason diilereitä sekä tietolähteiden ja huumepoliisin vihollisia. Niin näyttäisi käyneen esimerkiksi Pihlajamäen huumejutussa.

Aarnio-oikeudenkäynnin aikana tuli myös vahvoja viitteitä siitä, että tietolähteiden rötöksiä on katsottu läpi sormien, eikä pelkästään Helsingissä. Eräs vanha espoolainen huumepoliisi täräytti sen suoraan, kun häntä kuultiin todistajana: totta kai niin tehtiin, muttei suuria juttuja.

Lisäksi oikeudessa nähtiin vakuuttavaa todistelua siitä, että Aarnio oli jopa ihan konkreettisesti avustanut kulissien takana eräitä rikollisia puolustautumaan oikeudessa, kun jokin toinen yksikkö oli saanut heidät kiinni.

Aarnio muun muassa neuvoi asianajajan välityksellä yhtä tynnyrijutun epäiltyä siinä, millaisia keksittyjä tarinoita tämä voisi oikeudessa kertoa.

Oikeuden harkintaan sitten jää, oliko kyse Aarnion tietolähteistä vai rikoskumppaneista. Niin tai näin, poliisin rooliin tuollainen toiminta ei sovi.

Poliisin roolista päästään Aarnioon kohdistuneen tutkinnan arviointiin. Selvää on, että massiivinen tutkinta ei ole sujunut virheittä. Suurin yksittäinen ongelma liittyy niin kutsutun Malmin naisen kuulusteluihin.

Poliisin tehtävä ei ole auttaa epäiltyjä taloudellisesti, eikä Irish Coffeen tarjoaminen ennen kuulustelua näytä sekään hyvälle.

Vilhusen asianajaja Markku Fredman sanoi loppulausunnossaan, että tutkintaryhmä pilasi yhden keskeisen näyttönsä käyttökelvottomaksi. Tuohon ajatukseen voi helposti yhtyä, mutta lopulta harkinta on tietysti tuomioistuimella.

Muitakin virheitä on matkan varrella tapahtunut, mutta kokonaisuutena tutkinta näyttää perinpohjaiselta. Yhtään kiveä ei ole jätetty kääntämättä, eikä tällaisessa jutussa pidäkään.

Puolustus on moittinut tutkintaryhmää ja syyttäjiä lukuisista lisätutkinnoista, joita on tehty pitkin oikeudenkäyntiä. Aarnio olisi itsekin voinut vaikuttaa asiaan esimerkiksi antamalla selityksen rahoilleen jo varsinaisen tutkinnan aikana.

Vaikka käräjäoikeudessa on nyt puitu Aarnion tekemisiä 127 päivää, on selvää, että moni asia jää selviämättä.

Käräjäoikeus, ja myöhemmin hovioikeus tai korkein oikeus, toki löytää asiassa aikanaan niin kutsutun prosessuaalisen totuuden eli sen, mihin näyttö riittää.

Tuomioistuimet eivät kuitenkaan pysty julistamaan sitä, mitä kaikkea on todellisuudessa tapahtunut. Niiden tehtävä ei ole myöskään analysoida sitä, miten tämä kaikki on ollut mahdollista.

Joitain asioita, kuten tietolähdetoiminnan valvonta, on jo poliisihallinnossa laitettu kuntoon, mutta paljon työtä on vielä edessä.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1459568893346

[Schumi]

Miksiköhön minna ja myös susanna ottavat tämän jotenkin liian henkilökohtaisesti, vaikka joutuvat toki uutisoimaan tietyllä tavalla kun tutkinta vuosi lähes reaaliaikaisesti tietoa tapahtumista heille, mutta silti. Hauskinta oli kun susanna joutui todistajaksi ja sanottiin HSltä että susanna ei osallistu enään uutisointiin. Silti ei malttanut kun hetken olla ja taas uutisoi. Jotkut tykkäävät lukea hesaria ja ymmärrän sen ku se ja sen sisältö ajaa ns. omaa agendaa.

[jaa-jaa]

Kuuluu vapaaseen tiedonvälitykseen, että on useita medioita, joilla eri näkökulmia.

[Jokuroti]

Passilla ja Reinbothilla painaa hommassa paljon se että syyttäjä on ollut heidän aktiivinen apunsa juttusarjassa ja oikein palkinnonkin ovat tuolla työllä voittaneet. Kiersivät kertomassakin journalistisesta työstään syyttäjä mukanaan... Ei kauhean vaikea nähdä polaarisen journalismin taustoja.

[Schumi]

Aarnio marraskuussa naureskeli oikeudessa kun hänelle oltiin soitettu että pitäisi tulla kuulusteluun syyskuussa prostioitu jutusta. Muutaman tunnin päästä HS soittaa Aarniolle ja kysyy kommentteja tästä syyttäjänäänitorviHS, olisi kiva tietää ketä se kuuluissa Pekka oli joka juuri hesarille kertoi kaiken paskan aarnion yksiköstä. Lähdesuoja takaa sen, että toimittajat voivat kirjoittaa vaikka etusivulle aivan mitä haluaa, valehdella ja keksiä vaikka kaiken. Mutta en sitä epäile etteikö aarnion yksikkö olisi ollut vähä omalaatuinen.

[Rescuer]

Aarnio-vyyhdissä etsintäkuulutus - syyttäjien todistaja karkuteillä vankilasta
Torstai 7.4.2016 klo 18.43
Syyttäjien kärkitodistajiin kuulunut rikollinen on etsintäkuulutettu.

Useista kymmenistä petosrikoksista sekä muun muassa isosta ja törkeästä design-huumerikoksesta tuomittu Tero Kontkanen, 44, on jäänyt palaamatta vankilomaltaan.

Miehelle oli myönnetty loma henkilökohtaisista syistä. Hänen olisi kuulunut palata Kestilän vankilaan tiistaina kello 15 mennessä. Kun vanki ei määräaikaan ilmoittautunut, hänestä tehtiin ilmoitus poliisille.

- Ohjeiden mukaan tästä toimitettiin asianmukainen etsintäkuulutus, sanoo Kestilän vankilan apulaisjohtaja Raimo Kärkkäinen.

Oudot väitteet

Tero Kontkanen on istunut kaikkiaan parikymmentä vuotta eri vankiloissa. Hänen kärsii parhaillaan lähes neljän vuoden vankeustuomiota laajasta petossarjasta. Mies on nyt istunut vankeudessa yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta. Hänen olisi määrä vapautua noin vuoden kuluttua.

Kontkanen siirrettiin viime syksynä Sörkasta Riihimäelle, mistä edelleen Vantaan vankilaan. Tänä keväänä hän sai paikan Kestilän avovankilasta Pohjois-Pohjanmaalta.

Iltalehden tietojen mukaan Kontkanen on tuloksetta yrittänyt päästä poliisin todistajansuojeluohjelmaan. Syynä on pelko johtuen siitä, mitä hän on kertonut keskusrikospoliisille Aarnio-vyyhtiin liittyen.

Helmikuun lopussa Helsingin käräjäoikeudessa todistanut Kontkanen väitti, että Aarnioon kytketystä tynnyrihuumevyyhdistä tuomittu Raine Sievälä olisi kertonut vankilassa, että hänellä oli kaksi isäntää. Toinen olisi Sievälän mukaan ollut UB-rikollisjengin silloinen johtohahmo, nyt Aarnion kanssasyytettynä oleva Keijo Vilhunen.

Kontkasen mukaan toinen Sievälän isännistä (Jari Aarnio) selvisi hänelle, kun uutisissa kerrottiin huumepoliisin päällikön kiinniotosta ja HS uutisoi tämän ja Vilhusen yhteydenpidosta.

Sievälä puolestaan kiisti jyrkästi puhuneensa mitään "isännistään". Hänen mukaansa Kontkasen väitteet olivat niin järjettömiä, että lääkärin olisi syytä tutkia tämän motiivit.

Karussa ennenkin

Kontkasen vankeushistoria on värikäs. Esimerkiksi 250 000 euroon nousseet petokset hän tehtaili alkuvuodesta 2010, jolloin hän oli jäänyt palaamatta vankilomalta.

Keväällä 2013 Kontkasen onnistui jälleen livahtaa viranomaisten käsistä. Poliisi oli noutanut hänet vankilasta huumerikokseen liittyvää kotietsintää varten. Miehen onnistui kiskaista kotiovi poliisien edestä kiinni ja livahtaa toista kautta karkuun. Hänet saatiin kuitenkin kiinni vajaan vuorokauden kuluttua.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja sanoo, että vankilan johdossa tiedettiin vangin historia.

- Näitä (luvattomia poistumisia ja karkaamisia) on historiassa, mutta aika paljon myös onnistuneita (lomia). Kyseessä oli vangin oma anomus. Näin siinä vain nyt kävi, poistumisluvan myöntänyt apulaisjohtaja sanoo.

RISTO KUNNAS
[email protected]
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040 ... 3_uu.shtml

Että sellainen kärkitodistaja

[Schumi]

Noi on noita. Lasketaan "kaikki lausunnot Aarniosta kelpaa tutkinnalle" miehiä.

Turha mies, turha todistaja. "todistaja". Kuulopuhe"todistaja".

[pop]

Lainaanpa itseäni jokunen sivu takaperin:

Suomessa kuulopuhetodistelu eli niin sanottu hearsay rule on sallittu. Kuulopuhetodistelussa todistaja
kertoo siitä, mitä hän on kuullut toisen henkilön asiasta sanovan.

http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/helsi ... u_Juho.pdf

Kai tähänkin joku syy on.

[Rescuer]

Lainaanpa itseäni jokunen sivu takaperin:

Suomessa kuulopuhetodistelu eli niin sanottu hearsay rule on sallittu. Kuulopuhetodistelussa todistaja kertoo siitä, mitä hän on kuullut toisen henkilön asiasta sanovan.

Todistaja voi todistaa siitä mitä on kuullut. Ei siitä, mitä kuulopuheiden perusteella on itse keksinyt.
Kontkanen on väittänyt Sievälän kertoneen, että hänellä on kaksi isäntää ja nimennyt niistä toisen. Tuon Kontkanen voi toki todistaa oikeudessa ja se on kuulopuhetodistelua.
Mutta siinä vaiheessa kun aletaan "todistamaan" omia keksintöjä, niin se ei ole enää edes kuulopuhetodistelua vaan satuilua.

Kontkasen mukaan toinen Sievälän isännistä (Jari Aarnio) selvisi hänelle, kun uutisissa kerrottiin huumepoliisin päällikön kiinniotosta ja HS uutisoi tämän ja Vilhusen yhteydenpidosta.

Eli pelkkää omaa satuilua, joka syyttäjän mielestä on todistamista.

[pop]

Juoksi pakoon poliiseja - Aarnio-karkuri kiinni metsästä


Kaikkiaan parikymmentä vuotta vankilassa istunut Tero Kontkanen jäi kiinni perjantai-iltana kello 18 jälkeen Helsingissä.

Iltalehden tietojen mukaan poliisipartio pysäytti Jakomäessä auton, jonka apukuskin ovesta ryntäsi ulos mies. Poliisit lähtivät juosten miehen perään metsikköön.

Lyhyen takaa-ajon jälkeen karkuri saatiin kiinni. Mies osoittautui Kestilän vankilaan palaamatta jääneeksi Kontkaseksi.

- Etsintäkuulutus on peruttu. Hänet toimitettiin suoraan Vantaan vankilaan, Helsingin poliisin johtokeskuksesta vahvistetaan.

Väitteitä vankilasta

Kontkanen oli hiljattain siirretty Vantaan suljetusta vankilasta Kestilän avovankilaan Pohjanmaalle. Hänelle oli myönnetty lomaa henkilökohtaisista syistä viime tiistaihin iltapäivään asti. Kun vanki ei määräaikaan mennessä palannut, hänestä annettiin etsintäkuulutus.

Kontkanen on yrittänyt päästä poliisin todistajansuojeluohjelmaan sen jälkeen, kun hän alkoi puhua keskusrikospoliisille Aarnio-vyyhtiin liittyvistä asioista.

Käräjäoikeudessa todistanut Kontkanen väitti, että Aarnioon kytketystä tynnyrihuumevyyhdistä tuomittu Raine Sievälä olisi kertonut vankilassa, että hänellä oli kaksi isäntää. Toinen olisi Sievälän mukaan ollut UB-rikollisjengin silloinen johtohahmo, nyt Aarnion kanssasyytettynä oleva Keijo Vilhunen.

Kontkasen mukaan toinen Sievälän isännistä (Jari Aarnio) selvisi hänelle, kun uutisissa kerrottiin huumepoliisin päällikön kiinniotosta ja HS uutisoi tämän ja Vilhusen yhteydenpidosta.

Sievälä puolestaan kiisti puheet jyrkästi ja piti niitä niin järjettöminä, että lääkärin olisi syytä tutkia puhujan motiivit.

Suljettuun vankilaan

44-vuotiaalla Tero Kontkasella on rikostaustaa lähinnä petoksista ja huumeista.

Kontkanen on aiemminkin ollut palaamatta vankilomaltaan. Hän on myös karannut poliisilta. Kontkasen on määrä vapautua vankilasta noin vuoden kuluttua. Loppuaika olisi sujunut avovankilassa, mutta uusin karkureissu johtanee loppuvankeuteen suljetussa laitoksessa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040 ... 2_uu.shtml

[On Anoi Kaa]

Kuinka tavallista lienee tiedottaa jonkun pyrkivän tai pyrkineen todistajansuojeluun maassa, missä ei etnisyyttäkään yleensä voi mainita?

Vai onko Kontkanen itse kertonut asiasta soitellessaan seiskaan?

[Schumi]

Poliisin telekuuntelumerkintää selvitetään oikeudessa

Pohjois-Savon käräjäoikeudessa käsitellään maanantaina ainoaa rikosepäilyä, joka jäi käteen Kuopion huumepoliiseihin kohdistuneessa laajassa rikostutkinnassa.

Syyttäjä vaatii Kuopion huumepoliisin rikoskomsariolle sakkoja rekisterimerkintäepäselvyydestä. Syyttäjän mukaan rikoskomisario ilmoitti telepakkokeinojen lopettamispäätöksessä väärän tiedon käräjäoikeudelle Kuopiossa 2012.

Rikoskomisario kiistää rikosepäilyn ja katsoo, ettei ole syyllistynyt asiassa edes virheeseen.

Tutkinta sai alkunsa 1,5 vuotta sitten
Asian taustana on pitkään jatkunut tutkintavyyhti, minkä vuoksi neljä Kuopion huumepoliisia on ollut sijoitettuna toisiin tehtäviin perustyöstään.

Keskusrikospoliisin niin kutsuttu Aarnio-tutkintaryhmä tutki mittavasti Kuopion huumepoliisien toimia ja muun muassa heidän kännykkänsä ja tietokoneensa syksystä 2014 alkaen.

Ryhmän syyttäjä-tutkinnanjohtajien Jukka Haaviston ja Krista Soukolan mukaan kahta huumepoliisin esimiestä epäiltiin molempia kahdesta törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä sekä virkavelvollisuuden rikkomisista.

Lisäksi kahta heidän alaistaan epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisista.

Pääosa epäilyistä osoittautui aiheettomaksi ja kaikki neljä poliisia ovat saaneet Valtakunnansyyttäjänvirastosta syyttämättäjättämispäätökset niistä epäilyistä, joiden perusteella tutkinta aloitettiin.

Telekuuntelupäätöksessä lukee "tuntematon"
Valtakunnansyyttäjänvirasto nosti syytteen ainoastaan ryhmän tutkinnanjohtajaa vastaan siitä, oliko hän ilmoittanut tietyn telekuuntelulupa-asian oikein käräjäoikeuden virallisiin tietoihin.

Kuopion huumepoliisi tutki vuoden 2012 alussa ilmitulleen hasiskauppatapauksen Kuopiossa, ja kuopiolaiset epäillyt saivat asiassa tuomiot ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa.

Huumetutkinnan yhteydessä kuopiolaismieheltä löytyi puhelinyhteyksiä prepaid-numeroihin, joiden arveltiin kuuluvan hasiksen myyjälle pääkaupunkiseudulla.

Kuopion huumepoliisi haki numeroihin telekuuntelu- ja televalvontaluvat käräjäoikeudelta ja ilmoitti, että epäilty on tuntematon, koska hänen henkilöllisyyttään ei tiedetty.

Kuopion huumepoliisi lopetti pian telekuuntelun ja -valvonnan ja välitti tutkintatiedot Helsingin huumepoliisille, jolla oli meneillään useita isompia hasisjuttututkintoja pääkaupunkiseudulla. Hasiksen myyjän epäiltiin olevan helsinkiläinen nainen, josta Helsingin huumepoliisi oli kiinnostunut.

Kuopion huumepoliisi välitti tiedot Jari Aarnion alaiselle rikosylikonstaapelille, jonka työtehtäviin kuului yhteydenpito maakuntien huumetutkintaryhmiin.

Kuopion huumepoliisin rikoskomisario ilmoitti käräjäoikeudelle lupien lopetusilmoituksessa, että epäilty oli edelleen tuntematon.

Tiedot hukkuivat Helsinkiin
Vuonna 2014 Aarnion virka- ja huumerikostutkinnassa selvisi, että Helsingin huumepoliisi oli jättänyt Kuopion välittämät tiedot tutkimatta. Puhelinten omistajaksi selvisi helsinkiläinen nainen, jota syytetään Aarnion pitkäaikaiseksi rikoskumppaniksi hasiskaupaksi.

Kuopion huumepoliisit saivat syyttämättäjättämispäätökset hasisjutun siirrosta Helsinkiin, sillä heillä ei voinut olla tiedossa, miten Helsingin huumepoliisi tutkintaa jatkaa tai jättää hoitamatta. Kuopion poliisien vanhoista viesteistä kävi pikemmiten ilmi, että he olivat innostaneet Helsingin poliisia jatkamaan pienistä alkutiedoista, jos siitä saisi tutkittua jonkin isomman hasisjutun.

Tältä osin Kuopion huumepoliiseihin kohdistuneet kovat rikosepäilyt kuivuivat täysin kasaan.

Syyttäjän mukaan käräjäoikeudelle olisi kuitenkin pitänyt ilmoittaa epäillyn naisen nimi jo Pohjois-Savon käräjäoikeuden lupailmoituksessa. Kuopion rikoskomisarion mukaan varmuutta nimestä ei ollut eikä hän voinut ilmoittaa epävarmaa tietoa viranomaisrekisteriin.

Kuuntelussa oli ollut prepaid-kolme kännykkää eikä Kuopion poliisi tiennyt silloin, olivatko ne kaikki edes samalle henkilölle. Lisäksi hasiskauppiaan henkilöllisyydestä oli epäilys, mutta ei varmuutta.

Rikoskomisarion mukaan merkintä telekuuntelusta naisen nimellä olisi voinut johtaa salassapidettävän tutkintatiedon ilmoittamiseen vahingossa väärälle henkilölle, jos nainen ei olisikaan ollut puhelinten todellinen käyttäjä.

Lisäksi rikoskomisarion mukaan väärä nimitieto olisi jäänyt käräjäoikeuden diaariin, josta tieto olisi tullut myös julkiseksi.

Syyttäjä nosti asiassa syytteen ja asiaa selvitetään nyt oikeudessa.

Valtionsyyttäjä vaatii rikoskomisariolle sakkoa. Rikoskomisario kiistää rikosepäilyn.

Käräjäoikeus käsittelee asiaa maanantain aikana.

Kallis, mittava, suuri ja huomiota herättävästä kuopion-haarasta jäi käteen sakkovaatimus yhdelle henkilölle rekisterimerkintäepäselvyydestä.

Periaatteessa tutkintaryhmä olisi voinut mennä mihinkä vain penkomaan asioita ja tavaroita koska vaikka kotietsintä tuomittaisiin laittomaksi niin ei siitä tule kuin joku 1500e sakko ja sekään ei ole henkilökohtainen kenellekkään.

Tällä tavoin saadaan sitä tietoa, vaikka sitä ei sitten suoranaisesti voitaisi käyttää todisteena.

[Rescuer]

Samat numerot olivat olleet aiemmin myös KRP:llä seurannassa. Kaipa KRP sitten oli osannut oikeat tiedot antaa, kun heille päin ei syytteitä tullut. Koska eihän KRP:n tekemisiä tietenkään tutkimatta jätetä...

[On Anoi Kaa]

Samat numerot olivat olleet aiemmin myös KRP:llä seurannassa. Kaipa KRP sitten oli osannut oikeat tiedot antaa, kun heille päin ei syytteitä tullut. Koska eihän KRP:n tekemisiä tietenkään tutkimatta jätetä...

Hyvä kommentti, KRP on lähes jumalien tasolla, mitä heidän oikeuksiinsa ja niiden toimittamisen valvontaan tulee.

Kyllä tämä Aarniogate kokonaisuudessaan osoittaa, että Suomeen olisi viimein saatava toimiva Whistleblower eli virkamiesten ilmiantojärjestelmä, missä kertojalle taattaisiin tulevaisuus. Niin röyhkeää on välillä poliisiviranomaisten toiminta.

Itse tiedän tapauksen, missä KRP soitteli erään henkilön työpaikan henkilöstöpäällikölle kyselle työntekijästä. Tämä langetti synkän varjon työntekijän niskaan ja bye bye ylenemiset yms.
Henkilöä ei koskaan tuomittu merkittävistä rikoksista. Se "minimihaitan periaate" tuppaa joskus unohtumaan innokkailta nuorilta tutkijoilta KRP:ssa?