Tara Hejacissa Jemman nimeämistä "Mäkisen ykköskilvestä" ja "Mäkisen kakkoskilvestä":
Eikä muutenkaan ole kysymys mistään keksitystä myytistä, vaan ihan asiallisesta kysymyksestä, johon vastauksen tietää varmasti ainakin yksi henkilö, joka jostain haluaa olla kuin ei olisi tietääkseenkään.
Joo, Tara on lmeisesti oikeassa, kun aikaisemmassa viestissään esittää:
Tässä kuvassa 'sininen' hyttyssuojan näköinen kehikko on tuettu kahdella laudalla ikkunan päälle - plexin päällekö?
Terassin lattialla oven edessä näyttäisi olevan plexin suojana ollut aaltopahvitaitos, ja sen alla jotain mitkä tuovat mieleen.. hm.. plexin nostamiseen käytetyt imukuppikahvat??
Herrää tietysti kysymys miksi "hyttyskehikko" pleksin päälle – vähän ihmetyttää.
Toisaalta nähdään, että kun tutkijat seur. päivänä ovat tulleet paikalle, ”hyttysverkko” on asetettu sivuun ja pleksilasi on paikallaan...
Ovatko lasitusfirman miehet siis tuoneet myös "hyttysverkon"? Lasitusfirman tekoa firman aineksista? Vai paikalta haalituista aineksista koottu – eli Lahden varastosta peräisin? Jälkimmäinenvaikuttaa myös mahdolliselta.
Siinä tapauksessa jää mahdollisuus että ”hyttysverkko” olisi Mäkisen laatima ja Jemman ”ykköskilveksi” nimeämä rakennelma. ”Ryssänjiiriillä” liitetyt kulmat on ruuvattu kiinni
Mäkisen kertomalla tavalla, kun kehystä on pienennetty ikkunaan sopivaksi ja verkon taakse
on kiinnitetty varastosta löytynyt kangas.
Jos kehys on lasitusfirman tuoma tai sen kohteessa rakentama, jää mahdollisuus, että Jemman ”ykköskilpi” on poistettu ja tässä yhteydessä hävitetty - enkä nyt muista oliko Mäkinen enää paikalla, kun pleksilasi asennetiin? "Ykköskilpeen" viittaa Mäkisen lausunto
Jemman viestissä: "Kiinnitin levyn, kankaanpalan ja lautoja ruuveilla toisiinsa.
Tätä eristystä ei ole kuvattu." (Pahoittelen edellisen viestini virhettä, missä Mäkisen "ei ole kuvattu"
oli jäänyt sitaatin ulkopuolelle).
Mutta ilmeisesti Mäkisen rakentamaa "ykköskilpeä" ja "kakkoskilpeä" ei ole, mikäli "hyttysverkko" on lasitusfirman rakentama ja asentama - eivätkä kyseessä joka tapauksessa ole "kilvet", mikä on peräisin pojan sanastosta, mitä Jemma mukailee. On vain yksi Mäkisen rakentama ikkunansuoja, joka on joko a) pleksiä asennettaessa hävitetty tai b) asetettu
uudelleen pleksin päälle.
Ja myöhemmin koko ovi on poistettu, ja tilalle on asennettu siis vaneri Mäkisen mittojen mukaan.
Mutta joka tapauksessa Mäkinen olisi tottakai havainnut, mikäli hänen käyttämänsä kangas
olisi ollut veren tahraama, koska hän sen kanssa työnskenteli, jolloin kankaan ominaisuudet tulevat ”kouriintuntuviksi” - veri olisi tehnyt kuivuttuaan kankaan ”koppuraiseksi” ja
tönköksi, veri olisi erottunut yhtä lailla kuin lattialla olleesta punaisesta pussilakanasta.
”Suojakilvessä käytetty verinen pyyhe” on siis yhtä lailla kaupunkilegenda kuin pakastimessa ollut sorkkarauta tai astalo perunalastupussissa, jota konstaapeli Jyrki Tuomi ei avannut.
Tai verinen kasetti - tai pojan hiipiminen sohavan taakse kuuntelemaan kuinka sisar ja äiti puhuvat tekemästään murhasta – yhdessäkään minun tai tuntemani ihmisen asunnossa ei kymmenvuotiaan pojan hiipiminen sohvan taaksen jäisi huoneessa olijoilta huomaamatta:
”aina hiivin sinne” (vai miten se meni).
...näitä legendoja Jemma vaalii, koska hän pitäytyy lapsellisella tavalla pojan tarinassa, vaikka jutut on ajat sitten osoitettu koostuviksi sieltä täältä julkisuudessa asian tiimoilta esitetyistä spekulaatiosta. Vasaraa myöten. Motiivi pojan vaalimiseen on tietysti että pyritään säilyttämään tämän uskottavuus myös lsh-jutussa – mutta tehtävän epätoivoisuus näkyy jokaisessa esimerkissä, joiden lähempi tarkastelu vain korostaa juttujen sepitteellisyyttä.
Miksi esimerkiksi poika ei esim. mainitse kilpeä, kun hän kertoo tytön isän nukkuessa aloittamasta veriteosta? Kuullaan ”Nyt” sekä veitsen ottaminen, mutta ei kilven kolinaa (ai mutta suojapyyhehän pehmentää ääniä).
Vai onko kilpi äidillä, kun tämä hyökkää rikkomastaan ikkunasta astalon kanssa? Kysymyksiä, kysymyksiä, joihin on turha odottaa kunnollisia vastauksia, koska sellaisia ei ole.
