TURUMURRE!

[zem]

Askelpituudesta:

ohessa osa-alue Turunmurren kuvasta:



Jos laatan koko on 20 x 20, niin nähdään, että kolmion kyljet ovat noin kuvassa
mainitut 38 sekä 60 cm (ennemmin yli).

Askelpituus kantapäästä kantapäähän saadaan "suorakulmion" lävistäjästä , mikä on kolmion kylkien neliöiden summan neliöjuuri. Eli jos suorakulmion kyljet ovat 3 cm ja 4 cm, sen lävistäjä on neliöjuuri 9 cm + 16 cm = neliöjuuri 25 cm = 5 cm.

Tässä kylkien neliöiden summa on 5044, minkä neliöjuuri on päässä laskien vähän yli 70 cm.

Askelen pituus näin mitattuna on siis muutaman sentin yli 70 cm.

[perusasiamies]

Mitenköhän askelpituus nyt tarkalleen ottaen määritellään? Voisi ajatella, että askelpituus on se matka, minkä yksi askel astujan painopistettä vie eteenpäin liikesuunnassa. Jos siis lasket peräkkäisten vasemman ja oikean jalanjäljen etäisyyden toisistaan, saat mielestäni arvioin, joka menee yläkanttiin. Jos puolestaan laskee kahden peräkkäisen saman puoleisen jalanjäljen etäisuuden ja jakaa kahdella, niin pitäisi saada oikea arvio askelpituudesta.

Mielestäni tuo zemin arvio menee tämän takia hieman yläkanttiin. Kuvaan pitäisi siis piirtää liikesuuntaan oleva suora, ja sitten katsoa kaksi sitä vastaan kohtisuoraa olevaa suoraa jolle nuo zemin valitsemat peräkkäiset oikea ja vasen jalanjälki osuvat. Näiden kahden suoran leikkaispisteiden etäisuus liikesuunnnalla olevalla suoralla olisi täten siis askelpituus.

Edellisellä sivulla linkkaamani kaavan perusteella 170 cm pitkän naisen askelpituus on keskimäärin 170cm x 0.413 = 70.2 cm.

[Xerxes]

Mitenköhän askelpituus nyt tarkalleen ottaen määritellään? Voisi ajatella, että askelpituus on se matka, minkä yksi askel astujan painopistettä vie eteenpäin liikesuunnassa. Jos siis lasket peräkkäisten vasemman ja oikean jalanjäljen etäisyyden toisistaan, saat mielestäni arvioin, joka menee yläkanttiin. Jos puolestaan laskee kahden peräkkäisen saman puoleisen jalanjäljen etäisuuden ja jakaa kahdella, niin pitäisi saada oikea arvio askelpituudesta.

Mielestäni tuo zemin arvio menee tämän takia hieman yläkanttiin. Kuvaan pitäisi siis piirtää liikesuuntaan oleva suora, ja sitten katsoa kaksi sitä vastaan kohtisuoraa olevaa suoraa jolle nuo zemin valitsemat peräkkäiset oikea ja vasen jalanjälki osuvat. Näiden kahden suoran leikkaispisteiden etäisuus liikesuunnnalla olevalla suoralla olisi täten siis askelpituus.

Tuossa "Turumurren" kaaviossa askelpituus näyttää olevan noin 73 cm.

Edellisellä sivulla linkkaamani kaavan perusteella 170 cm pitkän naisen askelpituus on keskimäärin 170cm x 0.413 = 70.2 cm.

Kyllä perusasiamies yrittää tässä halkoa hiuksia. Olen aika paljon mittaillut matkoja askelmittauksella. Hyvin ripeä kävely noin 60 askelparia 100 metrillä, hyvin rauhallinen kävely 65 askelparia 100 m. Tuo edellinen merkitsee noin 83 cm askelpituutta. Tämä jälkimmäinen merkitsee noin 77 cm askelpituutta. Olen 177 m pitkä.

Muutama askel sisätiloissa on sattumanvarainen askelpituuden osalta. En uskoi, että niistä saa luotettavaa arviota henkilön pituudesta. Yhdestä tai kahdesta askelvälistä erikoistilanteessa sisällä tuskin saa luotettavaa tietoa henkilön pituudesta. No jaa, voihan tuosta tietysti arvioida, eri asia on osuuko. Minä arvioisin, että keskikokoinen tai pienehkö mies, pituus 172 - 178 cm. Kengän numero 43, notkea, hyväkuntoinen ja urheilullinen, nuorehko mies. Mahdollisesti huumeiden vaikutuksen alainen. Rikollinen tausta. Todennäköisesti apuri ulkopuolella, joka ajoi autoa. Tietysti tämä arvio voi mennä pieleenkin. Sitä pidän melko varmana, että tekijä vei kenkänsä, veriset vaatteensa ja surma-aseen mennessään, eikä niitä suinkaan piilotettu jääkaappiin tai pakastimeen. ??? Sellainen ajatus on lapsellinen ja naurettava. Ja taistelun temmellys kyllä kuuluu uhrin voihkaisuina iskujen osuessa häneen. En usko, että hätäkeskusäänitteeltä voidaan luottavasti osoittaa, että on käytetty lisä-äänityksiä, ja jos onkin, niin on epäselvää, kuka niitä oli sinne lisäillyt. Kyllä FBI lienee oikeassa - ei lisä-äänityksiä.

Tuossa Zemin kaaviossa askelpituus on 73 cm.

[perusasiamies]

Tässä kylkien neliöiden summa on 5044, minkä neliöjuuri on päässä laskien vähän yli 70 cm.

Askelen pituus näin mitattuna on siis muutaman sentin yli 70 cm.

Jos tuosta sinun omasta kaaviosta laskee, niin neliöjuuri luvusta 5044 cm^2 on 71.0 cm (millin tarkkuudella). Mitenköhän sait muka muutaman sentin yli 70 cm?

Tuossa Zemin kaaviossa askelpituus on 73 cm.

Kerro nyt ihmeessä laskukaavasi, jolla saat Zemin kaaviosta 73 cm askelpituudeksi? Suorakulmaisen kolmion sivut ovat 38 cm ja 60 cm. Tällöin lävistäjän pituus on (38^2+60^2)^0.5 = 71.0 cm (millin tarkkuudella).

Edellä selitin vielä, minkä takia tuo Zemin kaavio antaa tuloksen, joka on mielestäni hiukan yläkanttiin. Tietysti se voi olla sattumaa, että tilastollisesti Auerin pituisen naisen askelpituus on 70.2 cm, eli hyvin lähellä tuota mittaamaamme surmaajan askelpituutta 71.0 cm.

[Caldera]

Muutama askel sisätiloissa on sattumanvarainen askelpituuden osalta. En uskoi, että niistä saa luotettavaa arviota henkilön pituudesta.

Näinpä, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Perusasiamies on lisäksi mitannut sen lyhyemmän askeleen. Eikös tuo paluuaskel ole pidempi? Mikä muutenkin tuntuu loogiselta että huppis mennessä hieman varovammin voisi kulkea. Emäntä on juuri käynyt kaksi kertaa karjumassa eikä huppis tiedä minne se juoksi. Ehkä hakemaan paistinpannua ja nurkan takaa kajahtaa.

[Xerxes]

Muutama askel sisätiloissa on sattumanvarainen askelpituuden osalta. En uskoi, että niistä saa luotettavaa arviota henkilön pituudesta.

Näinpä, varsinkin tällaisessa tilanteessa. Perusasiamies on lisäksi mitannut sen lyhyemmän askeleen. Eikös tuo paluuaskel ole pidempi? Mikä muutenkin tuntuu loogiselta että huppis mennessä hieman varovammin voisi kulkea. Emäntä on juuri käynyt kaksi kertaa karjumassa eikä huppis tiedä minne se juoksi. Ehkä hakemaan paistinpannua ja nurkan takaa kajahtaa.

---------------------------------------



Tuo askelpituuspiirros oli silminnähden epätarkka. Tarkensin sitä mahdollisimman tarkaksi.

Lyhyt kateetti = 38,4 cm
Pitkä kateetti = 63,5 cm
Hypotenuusa = 74,2 cm

Askelpituus tässä = 74 cm

[harjoittelija]

Xerxes: Muutama kuvitteellinen askel paikka sisätiloissa on aika sattumanvarainen askelpituuden osalta.
Odottelen sellaista mittatietoa, missä olisi edes pari verijälkeä, niiden välissä olemattomia jälkiä ei oikein voi käyttää laskelmissa apuna.
Samat tietty Zemillekin.

[Xerxes]

Eivät nuo jäljet ole kuvitteellisia vaan todellisia. Siinä käsityksessä. Tosin askelpituus on noissa oloissa sattumanvarainen.

[perusasiamies]

No oli pakko mitata itsekin. Mittasin A ja C jälkien välisen etäisyyden kuvankäsittelyohjelmalla ja jaoin tuloksen kahdella. Saatua tulosta vertasin kolmen laatan muodostamaan riviin, ja saumanpaksuudeksi otin 5 mm. Laattahan on 20 mm kanttiinsa. Kiintopisteeksi otin tuon kengän kannan "sydämen", joka on suht helppo löytää molemmista jäljistä. Sain itseasiassa aivan saman tuloksen kuin Xerxes, eli 74.2 cm askelpituudeksi. Tuossa Zemin kaaviossa on kyllä jokin ehkä pielessä.

Ei tällä ole oikeastaan merkitystä, mutta tuo Turumurren haamujälki B on kyllä jotenkin oudossa paikkaa. Nyt nuo jäljet A, B ja C näyttävät olevan epälyttävästi lähes samalla suoralla. Noissa jälkien A ja C sijainnissa pitää vain luottaa Turumurren piirustukseen, että ne ovat täsmälleen oikeilla paikoillaan. Tai sitten voisi piirtää itse. Helposti tulee parin sentin virhemarginaali askelpituuteen, jos niiden paikkaa alkaa hiukankin viilaamaan.

[Xerxes]

Juuri niin! Pitkä kateetti oli piirretty väärin. Sen pitäisi lähteä alemman jäljen kantapään takaa aivan jäljen keskeltä, ei sieltä vasemmalta sivulta kuin se on piirretty.

Se aiheuttaa sen muutaman sentin virheen.

[Xerxes]

TURUMURRE oli omassa piirroksessaan laskenut askelpituudeksi 75 cm. Tarkistin tuota omaa laskelmaani ja huomasin, että pitempään kateettiin pitää lisätä 2 x sauman leveys, eli 0,8 cm. Kun sitten lasketaan tästä minun apupiirroksestani askelpituus näillä korjatuilla arvoilla, saadaan 75,2 cm. Eli sama askelpituus, johon Turumurre oli päätynyt omassa piirroksessaan. Sentin tarkkuudella 75 cm. Esim. minä voisin lenkillä kävellä hyvin rauhallisessa vauhdissa juuri tuon pituisilla askelilla. Ja sisällä puuhaillessani voisin astua juuri tuon pituisilla askelilla. Hyvin reilussa lenkkikävelyssä askelpituuteni voi olla noin 83 cm. Minä sopisinkin noiden jälkien tekijäksi oikein hyvin, kengän numeroni on 43 ja askelpituus rauhallisessa lenkkivauhdissa 77 cm, ja sisällä todennäköisesti liikehtiessä voi olla juuri tuo 75 cm. Vaikuttaa siltä, että tämä jälkien jättäjä on keskikokoinen mies, ehkä 175 - 178 cm pitkä ja kengän numero on 43. Vaikuttaa todennäköiseltä, että tämä jälkien jättäjä ei ole 185-190 senttinen, mutta ei myöskään pieni mies 160 - 170 cm eivätkä Jukka Lahden kengät olisi sopineet hänen jalkaansa. Minun pituiseni ja minun kengän numeroni omaava sopisi oikein hyvin. Siis hyvin tavallisen kokoinen ja näköinen, keskimittainen, keskikokoinen jalka. Tämä on tietysti arvailua - käytännössä sekä askelpituus, että kengän numero eivät ole kaikilla samassa suhteessa henkilön pituuteen. Siinä esiintyy vaihtelua. Esimerkkinä olen maininnut tuntemani miehen, joka on noin 175 cm pitkä, mutta kengän numero on 46. Veikkaillahan tässä voi, ja esittää todennäköisyyksiä.

[Elizzza]

Kolme rekonstruktiota, kolme epäonnistumista 2/3

RIKOTUSTA OVI-IKKUNASTA KULKEMINEN

Tausta:

Keskeisin tämän tapauksen aiheista on ulkopuolisen murhaajan kulku rikotusta ikkunasta. Tästä on tehty rekonstruktioita jo vuodesta 2008 lähtien. Siitä seuraava rekonstruktio tehtiin v2009 ja nyt viimeisin vuoden lopulla 2011. Tämän rekonstruktion tulokset liitettiin syyttäjien tekemään valituslupahakemukseen, joka toimitettiin KKO:een lisänäyttönä Auerin syyllisyydestä.

Aikaisempina vuosina syyttäjien teemana on ollut, ettei rikotusta ikkuna-aukosta pääse kulkemaan siten kuin mm silminnäkijänä ollut tytär on kertonut. Vuoden 2009 tyttären kuulusteluissa hänelle jopa suoraan sanottiin, että on nähnyt olemattomia, eivätkä kuulustelijoina toimineet poliisi ja sosiaalivirkailija uskoneet häntä. Tämä kyseinen sosiaalivirkailija toimi myös syyttäjän todistajana oikeudenkäynneissä. Sanomanaan tällä sosiaalivirkailijalla oli että tytär
”pysyy kertomuksessaan, koska hän uskoo ja haluaa uskoa
siihen. Kyseessä itsesuojelu, näin selviää eteenpäin” (Käräjät 2010).

Nykyään tiedetään tästäkin paljon enemmän. Viime päivinä olemme saaneet lukea miten vakuuttavasti tytär on pysynyt näkemässään: Murhaaja poistui ikkunasta. Tytön kertomus ei ole muuttunut v2009 rankoissa itketys-kuulusteluissa, eikä myöskään silloin, kun äitinsä kertoi olettavansa että hän itse on se, joka isän surmasi. Poliisi/sosiaalityöntekijä yrittivät murtaa tytön kertomuksen kuulusteluissa ja syyttäjät tältä pohjalta yrittivät samaa oikeudenkäynneissä. Molemmat em. ryhmät, kuten tiedetään, laihoin tuloksin.

Tultiin vuoteen 2013 ja edelleen sama syyttäjien peli jatkuu uusilla rekonstruktio -’näytöillä’. ’Näytöillä’, joilla pyritään osoittamaan, ettei ulkopuolinen murhaaja ole kulkenut rikotusta ikkuna-aukosta, koska rekonstruktion koehenkilöt eivät aiheuttaneet sellaisia verijälkiä poistumisissaan kuin mitä surmatalon oven ympäristössä oli.


Rekonstruktio:

Syyttäjien tilaamassa ja poliisin toteuttamassa rekonstruktiossa oli hankittu koehenkilöiksi 10 poliisia. Verijälkitutkija Taurun mukaan lähes kaikki kyseiset koepoliisit olivat tapauksesta tietämättömiä ja siksi soveliaita rekonstruktioon. Voisi kuitenkin ihmetellä sitä, että löytyykö maastamme sellaista poliisia, joka ei tapauksesta ja sen tärkeimmästä elementistä mitään tiedä. No, todennäköisesti sellaisia henkilöitä ei löydy ylipäätään…

Rekonstruktio oli 4-osainen. Koehenkilöt tulivat ulkoa sisälle ilman apuvälinettä ja apuvälineenä olevan tuolin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 2). Näistä Tauru ei ole raportoinut mitään, voinemme siten olettaa että ne ovat menneet sujuvasti ja kokeen kannalta kelvollisesti. Tehtävät 3 ja -4 olivat ulosmenokokeita rikotusta ikkuna-aukosta.

Tehtävässä 3 mentiin lattiatasolta suoraan ja tehtävässä 4 apuvälineen kautta eli ’arkulta’ ponnistaen. Tehtävä 4 oli jo alkututkinnan (v2007) arvelema poistumistyyli. Tehtävä 3 oli poliisien suorittamana uusi, siinä mentiin suoraan lattiatasolta terassin puolelle. Tehtävissä ulkopuolella laskeutumista helpottamassa oli sama tuoli, joka surmayönäkin paikallaan oli.

Tämän 3. tehtävän mukaan ottaminen koetilanteeseen oli positiivinen seikka siksi, että viimein tunnustettiin tämäkin mahdollisuus poistumislähtökohtana. Ponnistaminen suoraan lattiatasolta on ollut täällä murhainfossa tiiviisti esillä.

Koetta varten rekoilijoiden näppylähanskojen sormet (ei peukaloa) kostutettiin vereen. Koehenkilöiksi valittiin ominaisuuksiltaan sekalainen joukko, alla luettelo näiden ominaisuuksista (et-ptk):

1. 57v, 181cm, 104kg
2. 57v, 174cm, 85kg
3. 29 v, 175cm, 83kg
4. 33v, 190cm, 110kg
5. 31v, 175cm, 83kg
6. 55v, 180cm, 90kg
7. 43v, 187cm, 97kg
8. 31v, 182cm, 90kg
9. 33v, 182cm, 85kg
10. 29v, 179cm, 78kg

Miksihän on valittu näin epäyhtenäinen joukko. Surmaajahan oli jo profiloitu aikaisemmin, ominaisuuksiltaan tietynlaiseksi: Aikaisemmista rekonstruktioista saatiin vinkkejä tähän, profiloija on tehnyt omat arvionsa ja myös silminnäkijät ovat antaneet omat lausuntonsa. Ei kai tässä enää pitänyt tutkia surmaajaprofiilia vaan sitä, miten jo tietyt ominaisuudet omaava suorittaa rekotehtävät.

Yleisesti rekonstruktion tuloksia arvioitaessa voidaan todeta, että poistuminen rikotusta ikkuna-aukosta on hyvin todennäköistä ja mahdollista (vaihtelevalla tyylillä toki). Tehtävässä 3 vain yhdeltä koehenkilöltä jäi teko suorittamatta; koehenkilö 4 ei suoriutunut (liekö epäonnistumisen syynä ollut sitten paino ja koko.…). Tehtävässä 4 epäonnistui koehenkilö nro 6 (tämän koehenkilön suoritus [tosin tehtävässä 3] on katseltavissa julkisuuteen levitetyssä videoklipissä).

Lähtökohdat rekonstruktioon pitäisi saattaa aina alkuperäisen rikospaikan mukaisiksi. Tämän ei luulisi olevan mitenkään vaikeata. Panoksena sentään tässäkin tapauksessa mahdollinen elinkautinen murhasta.

Jo aikaisemmassa ’pesuhuoneen avautumiskulma’ kirjoituksessani osoitin, että siinä oli tehty raskaita virheitä, tämäkään rekonstruktio ei tehnyt poikkeusta tässä suhteessa.

Aitoon paikkaan oli sentään tuotu aito ovi, joten kaiken piti olla kunnossa…, mutta kun ei ollut. Oleellinen virhe tehtiin, kun kyseiseen kulku-oveen kiinnitettiin sen sisäpuolelle vedin väärään asentoon. Liekö sitten syynä se, että unohdettiin ottaa matkaan toiskätinen sisäpuolen vedin ja jouduttiinko sitten asentamaan tämä ulkopuolen vedin siihen sisäpuolelle… Sisäpuolelle vedin on näemmä asennettu siten, että kun ovi oli kiinni lukittuna, oli vedin vaaka-asennossa.



Vedin silloin surmayönä oli alastaitettuna (ovi kiinni ja lukittu). Sisäpuolisen vetimen oikean asennon pystyy havainnoimaan valokuvista jotka otettu surmayönä, oven vielä ollessa kiinni:





Lisäksi olemassa on valokuvia sisäpuolelta kuvattuna, niistä näkee kun ovi avattuna, on vedin tällöin vaaka-asennossa.

Rekonstruktiosa tämä ’tyrkylle’asentaminen johti muutamissa tapauksissa siihen että vetimeen helposti tarrauduttiin, nämä Tauru raportoinnissaan myös huomioi. Ohessa näistä kuvia:



Mitä tämä sitten vaikutti sellaisissa tilanteissa joissa suoraan ei vetimeen käyty käsiksi? Voisi olettaa, ettei vaaka-asentoon asennettu vedin ainakaan helpota kulkemista rikotusta ikkuna-aukosta.. Joka tapauksessa näin tärkeässä asiassa tuollaisen virheen pitäisi mitätöidä koetuloksia yleensä.

Toinen, mielestäni oleellinen epäonnistuminen tehtiin rekojärjestelyiden suunnittelussa siinä, että rekohenkilöiden molemmat kädet olivat vapaina. On nimittäin oletettavampaa, että murhaaja poistui kädessään se toinen tappoväline. Jos astalo olisi ollut toisessa kädessä, toinen tarttumiskoura vain käytössä, olisi se pakottanut koehenkilöitä tarttumaan vapaalla kouralla ylempää kiinni.
Mahdollista toki että ulkopuolinen murhaaja on astaloaan kuljettanut vyöllään. Oletettavampaa on kuitenkin astalon pitäminen kädessä, joten tästä olisi pitänyt tehdä vähimmillään oma rekotehtävänsä.

Kaikkineen verijälkien koetulokset olivat kirjavia.
Koska koetuloksia oli paljon, ei niiden läpikäyminen ole tässä mahdollista. Poimin tähän noiden ’oven vetimeen tarttumisten’ lisäksi ’surkeimman’ tuloksen, ja se tietysti oli se, mistä julkisuuteen levitetyssä videoklipissä nähtiin otteita. Miksihän juuri tämän koehenkilön (nro 6, tehtävä 3) oli kelpuutettu julkisuuteen:
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201 ... 2_v0.shtml



Määrältään lähes puolessa tapauksista, koetulokset olivat kuitenkin lähellä sitä totuutta, mitä surmatalon verijäljetkin kertoivat:









Epäyhtenäisen joukon ollessa kyseessä, noita edellä olevia voi pitää jopa suuntaa antavina. Verijälkitutkija Taurulle nämä eivät kuitenkaan kelvanneet, koska hänen mielestään se tärkein jäi puuttumaan: Suora kosketus siihen oven karmissa ylhäällä, ulkoa katsoen vasemmalla olevan verisen hanskanjäljen kohtaan. Koetulosten pohjalta hän raportoikin että ko verisen hanskan jälki näyttää lavastetulta.

Eli tämä homma ratkesi hänen mukaansa siihen, ja sen myötä varmaan kaikki muutkin verijäljet oven seutuvilla olivat lavastettuja, vaikka suuri osa niistä on ihan ’oikeilla’ kohdin. Nämä jäljet nimittäin kertovat, että siitä ikkuna-aukosta on joku mennyt, lavastajalta vaatisi liian monimutkaista ajattelua huomioida kyseisenlaisia verijälkiä.

Lainauksesta tuli pitkä. Oliko tuossa kaikki siitä asiasta? Eli tehtiinkö sellaista rekoa, jossa olisi ollut tavoitteena luoa tahallisesti juuri samanlaiset jäljet?

[turumurre]

Taannoin lupailin vielä yhtä juttua ennen kun on aika siirtyä muihin maisemiin.
Paljon olen kirjoittanut eri rekonstruktioista joita tehtiin vuoden 2008 lopusta lähtien. Tarkoituksena näissä em. rekoissa oli Auerin syyllistäminen. Näiltä ajoilta ei ole olemassa ainuttakaan rekoa joissa ei olisi vakavia puutteita syytetyn oikeusturvan kannalta, ne sisältävät myös suoranaisia väärennöksiä kuten jo aikaisemmin olen julki tuonut.

Valaisen vielä yhtä rekonstruktiota ja lisäksi vielä kokonaisuutta mihin se liittyy.

Valaistusrekonstruktio

Yllättäen löysin vielä iltikselle vuodatetun videon (jossain vaiheessa se oli poistettunakin):

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 73188.html
Tuosta jo 2010 naureskelimme miten Tapsa heiluu huppiksena, eivätkä nämä rekoilijat yhtään ole huomioineet surmahuoneen kalustusta, tuossakin Tapsa 'veitseilee ja juoksentelee sängyssä'. Komea on viidakkokin, voisi kuvitella että filmataan jotain Tarzan elokuvaa. Eivät vaivautuneet siirtämään kaikkea rehevää kasvustoakaan...

No, tuo on tuttua ja tiedossa jo alkuvuosilta. Mutta myöhemmin törmäsin uuteen, erittäin merkittävään seikkaan mitä rekossa on tehty täysin valaistusrekonstruktion luonteen vastaisesti. VALOON!

Videolla kyllä mainostetaan että jopa lamppukin th katossa on sama kuin surmayönä, mutta sitä nämä vesselit eivät kertoneet että se on heidän rekossaan suunnattu 'päin helvettiä'.
Videolta ja videon kuvakaappauskuvan kuvasta näemme että käännettävä lamppu on suunnattu takkahuoneen peränurkkaan:


http://aijaa.com/r7sWRD

Saamistani kuvista voidaan kuitenkin nähdä se todellinen tilanne miten valo oli suunnattu (tämä sama tieto löytyy myös viimeisimmästä Hovin tuomiosta):


http://aijaa.com/cGzOBg
(olen saamani kuvat puoliksi hämärryttänyt siitäkin syystä etteivät naapuripalstan pari nikkiä pääse näitäkin manipuloimaan omiin tarpeisiinsa)

Valo oli siis suunnattuna ikkuna/ovi seinään. Tämä vaikuttaa erityisesti siihen miten tyttö on voinut tehdä havaintoja surmaajasta joka jäi ainakin osittain takan katveeseen. Valohan ei ollutkaan suunnattuna sinne kuten aikaisemmin olemme valorekon johdosta ajatelleet.
Toisaalta tämä vaikuttaa myös siihen miten Auer on tehnyt havaintoja surmaajan kasvoista: Jos valo on surmaajan takana (kts esim kuvakaappauskuva "tapsa huppiksena") , havainnon tekeminen on vaikeampaa kuin mitä siinä todellisessa tilanteessa kun valo suunnattu ikkunaseinään ja se ikkunasta heijastaa 'hyökkäävään' surmaajaan (lisäksihän saattoi jostain toisesta huoneiston pisteestä tulla valoa joka valaissut hieman th etuosaa)

Koska rekovideossakin todetaan valolähteen samaisuus, niin tietysti rekoilijat ovat kuvista valolähteen nähneet, mutta samalla nähneet myös sen miten valolähde on ollut suunnattuna. Valolähteen väärin suuntaaminen on siis tahallinen. On vaikea uskoa tahattomuuteen siksikin koska kyseessä sentään murhatutkimus ja nimenomaan valaistusrekonstruktio jonka olennaisin asia on juurikin valo.

Edellistä aitoa kuvaa kun katsoo havaitsemme että valo siinä palaa luultavasti voimakkaimmillaan. Nyt eräseen toiseen kuvaan verraten voimme myös päätellä sen miten voimakkaana se on palanut silloin kun ensipartio on saapunut.
Havaitsemme vertaillen ja ikkunaseinää tarkastellen että valo on palanut ehkä vain osalla tehostaan:


http://aijaa.com/dwkrc1

***

Sitten asiaan joka liittyy edelliseen valaistusrekonstruktioon ja rekonstruktioihin yleensä. Tämä on mielestäni näiltä rekoilijavesseleiltä jo varsinainen 'Puhallus'.

Esitutkintamateriaalin dokumenteissa kerrotaan kuvineen että valaistusrekonstruktio, kuten myös pesuhuoneesta kurkottelu-reko, olisivat tehty 26.11.2009. Tämä sama tieto sitten kertautuu oikeuskäsittelyissä ja todisteluissa.

Katsotaanpa nyt mitä Auerilta syksyllä 2009 kyseltiin:

Kuulustelu 5.10.2009, Kuulustelijana Tapio Santaoja
"Poliisi on tehnyt asunnossa 25.11.2009 rekonstruktion ja todennut, että pesuhuo­neen oven raosta ei ole pystynyt kokeilemaan uhrin olkapäätä tai kättä ilman, että uhrin päälaesta ei olisi tarttunut verta oveen."

Kuulustelu 20.9.2009, Kuulustelijana Harjunpää
"Poliisi on tehnyt rekonstruktion tapahtumapaikalla 25.11.2008. Sen mukaan on mahdoton tehdä tekijästä tarkkoja havaintoja makuuhuoneen valaistuksessa. Miten kommentoit tätä?"

Vaikka tuossa ensimmäisessä on Santaojan tahallisesti tai tahattomasti kirjaamana väärä vuosiluku, niin se ei muuta tilannetta miksikään:
Selväähän on ettei sellaisista rekoiluista voi kertoa ja niihin vedoten kysellä jotka ovat vasta tulossa kuulusteluiden jälkeen 26.11.2009.

Esitutkintamateriaalin kuvaliitteen mukaan valaistureko ja kurkottelureko on tehty samaan aikaan, mutta suoritusajaksi on kirjattu 26.11.2009.
Tämähän ei edellä esitetyn valossa voi pitää paikkaansa, vaan kyseiset rekot tehtiin 25.11.2008, eli samaan aikaan kuin tehtiin se 'kuuluisa' äänireko jonka pohjalta Niemi rustaili 'elinkautislausunnon'.
Muistanemme myös että Niemihän kertoi rekotilanteessa olleista kahdesta videokamerasta (nehän on ne kaksi valaisturekokameraa !!! kts video edellä).

Ei siis parane ihmetellä miksi nämä äänirekovideoinnit ovat yllättäen kadonneet/tuhoutuneet, niistähän olisi selvinnyt tämäkin seikka, että nämä kaikki rekot on tehty samalla päivämäärällä.
Tietysti syynä äänirekovideointien katoamiseen/tuhoutumiseen on ollut myös se ettei haluttu näyttää missä ympäristössä ja olosuhteissa äänireko on tehty.
Ajatellaan nyt sitä Niemen 'elinkautislausuntoakin' jossa vertaili rekoääniä hätäpuheluun: Niemi lausuu vertaillessaan näitä reko ja hätäpuheluääniä, että mm. 'hyppyääniä terassille ei kuulu hätäpuhelusta'...
Tiedättekö muuten miten ovat rekossaan hypänneet terassille?
Avasivat oven ja hyppäsivät .
Tälläiset kaikki seikat olisivat selvinneet videoinneista jo alkumetreillä jos videoinnit olisivat olleet liitettynä esitutkintamateriaaliin kuten kuuluu.

Nyt kuitenkin kun suurella todennäköisyydellä tiedetään että nuo kaikki em rekot ovat päivämäärältä 25.11.2008, voimme esitutkintamateriaalin kuvista ja iltiksen videosta nähdä millaista siellä on ollut äänirekojakin suoritettaessa.

Tähän ja erityisesti pesuhuoneesta kurkottelurekoon liittyy kiinteästi se kun Mäkistä pyydettiin syksyllä 2009 muuttamaan esitutkintamateriaalin kuvaluettelo. Mäkinenhän ei tähän suostunut joten se tehtiin toisen toimesta
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... yt#p641134
Siis:
-Loppuvuodesta 2008 tehdään väärä pesuhuoneesta kurkottelureko.
-Syksyllä 2009 koottaessa esitutkinta-aineistoa, älytäänkin ettei Mäkisen/Lapinniemen aito surmapaikkakuva ja heidän rekotilannekuvansa stemmaa. Mäkistä pyydetään poistamaan liittämänsä kuva...

***

No, koska olemme minfossa, jätetään sherlokeille kesäspekuloitavaa muista vaihtoehdoista noiden kahden em rekon ajankohdan suhteen. Kaikki vaihtoehdot ovat lainvastaisia, mutta halukkaat voinevat valita mieleisensä:

1. Kuten edellä kerroin: Huijattiin päivämäärillä, valaistus- ja kurkottelurekoreko olikin tehty jo 25.11.2008 ei 26.11.2009. (olen tästä vaihtoehdosta aikast varma...).

2. Tehtiin valaistus - ja kurkottelureko 2008 ja samat uudelleen 2009. Esitutkintamateriaaliin pitää lain mukaan liittää tieto/perustelu jos sieltä jätetään pois jotain tutkittua. Näin ei ole ainakaan toimittu.
Ja jos ajatellaan että suorittivat uudestaan päästäkseen vielä parempaan tavoitteeseen, niin tämä tietysti on menettelyltään erittäin tuomittavaa ja lisäksihän kun noita kuulusteluotteita syksyltä 2009 katsoo, niin niistähän jo selviää että 'pääsivät 2008 rekoillakin tavoitteeseen', miksi siis olisi ollut uusinta.
Kurkottelurekojakin olisi siis tehty kaikkiaan samasta tilanteesta kolmet...

3. Valaistus- ja kurkottelurekoa ei ole tehty ollenkaan 2008, vaan Auerille kuulusteluissa valehdeltiin, vedettiin ns hatusta. Tämän jälkeen sitten kuulusteluiden tuloksen pohjalta sorvattiin sopivat rekot... ...Aikast paksua...

[Elizzza]

Siis:
-Loppuvuodesta 2008 tehdään väärä pesuhuoneesta kurkottelureko.
-Syksyllä 2009 koottaessa esitutkinta-aineistoa, älytäänkin ettei Mäkisen/Lapinniemen aito surmapaikkakuva ja heidän rekotilannekuvansa stemmaa. Mäkistä pyydetään poistamaan liittämänsä kuva...

Mistä Mäkistä on pyydetty poistamaan kuva? Lapinniemen koostamasta liitekuvastostako? Missä Lapinniemi silloin oli, oliko hänetkin siirretty sivuun kuten Joutsenlahti, kun häneltä ei pyydetty? Kuka pyysi? Miksei pyytäjä itse tehnyt tätä?

[Ande]

PUHELIMEN VIERESTÄ EI NÄE TERASSIN OVELLE

Käräjäoikeuden 2013 enemmistö-päätöksessä, tuomarit Juntikka ja Santamaa perustelevat seuraavasti:

Tekijän poistumiseen asunnosta liittyen käräjäoikeus toteaa vielä, että asunnon keittiöstä puhelimen luota terassille johtavan oven suuntaan otetusta valokuvasta ilmenevä vahvistaa asunnon pohjapiirroksesta sekä todistaja Santaojan kertomuksesta ilmenevän, että puhelimen luota on suora näköyhteys terassin ovelle. Väitetty tekijän poistuminen terassin oven ikkuna-aukosta olisi siten ollut – vastoin kiistämistä – puhelimessa olleen Auerin nähtävissä.

Mietelmänsä tuomarit perustavat päätutkija Santaojan todisteluun ja 26.11.2009 rekonstruktion yhteydessä otettuihin valokuviin. Esitutkintamateriaaliin (2010) on kyseisestä tilanteesta liitetty 4 valokuvaa, joista et-ptk liiteluettelo kertoo seuraavasti:



Lisäksi tuomarit vetoavat viralliseen, surmatalosta tehtyyn pohjapiirrokseen, johon puhelimen paikka merkittynä (ohessa osakuva kyseisestä):



Todellisuudessa esitutkintamateriaaliin ei ole liitetty ainuttakaan kuvaa, joka olisi otettu siitä kohtaa, missä lankapuhelin sijaitsi (katso pohjapiirros).

Sen sijaan et-ptk liiteluettelon laatija väittää, että kyseisistä kuvista 1-2, jotka todellisuudessa otettu tuulikaapin nurkalta, olisivatkin otettu siitä missä lankapuhelin sijaitsi (ohessa kuva nro 1 (nro 2 on sama, valoisuus vain eri):



Kuvat 3 ja 4 ovat kuvatekstin mukaan otettu siitä kohtaa ”mihin lankapuhelimen johto kohtuudella ylettyi” (todellisuudessa kuvauslinja siirretty sivusuunnassa puolimetriä edellisiin kuviin nro 1-2 nähden, tuulikaapin oven eteen (ohessa kuva nro 3 (nro 4 on sama, valoisuus vain eri):



Tämä väite, että puhelimelta näkee terassinovelle, oli siis eräs syyllisyysperustelu enemmistö-tuomareilla. Tuomarit siis uskoivat Santaojan todisteluun ja väärin kohdennettuihin valokuviin.

Mutta kuten Auer itse Käräjillä 2013 kertoi (Santamaan ’lopputentti’), eräästä surmayönä otetusta valokuvasta näkee todellisen tilanteen.

Ohessa on valokuva, joka on otettu terassin oven läpi sisälle huoneeseen, kuvassa ei näy paikka missä puhelinkoje sijaitsi. Kaikille pitäisi olla selvää, että myös toisinpäin tilanne on sama: ’Puhelinkoje ei näe terassin ovea’, ja vielä vähemmän henkilö, joka seisoo puhelinkojeen vieressä. Oheisessa kuvassa on myös täysin samasta kohtaa 3D-malli-kuvani (vastaavuus on täydellinen). Lisäksi liitettynä pikkukuvan ominaisuudessa se todellinen tilanne, mitä Auerin oli mahdollista nähdä seisoessaan puhelinkojeen vieressä:



Tarkastellaan vielä näiden esitutkintamateriaali-valokuvien todellista kuvien ottopaikkaa 3D-mallin pohjalta.

3D-mallissa tummahiuksinen ’rekoanneli’ seisoo tuulikaapin nurkalla. Etptk-valokuvat 1-2, jotka väitetään otetun ”kohdasta jossa lankapuhelin sijaitsi”, on todellisuudessa otettu 3D-mallissa olevan ’rekoannelin’ pään oikealta puolelta. Ja etptk-valokuvat 3-4, 3D-mallissa olevan ’rekoannelin’ pään vasemmalta puolelta. Puhelinkojeen paikka on siinä missä ’tyttö’ seisoo:





Edellisen esittämän tarkistus:

Alla 3D-kuva ’rekoannelin’ pään vierestä, vasemmalta puolelta. Tähän liitetty päälle aito etptk-valokuva (osakuva nrosta 3). Täydellinen vastaavuus!



*

Todellisuudessa keskimääräinen näkemä äidillä ja tyttärellä on ollut seuraavanlainen (kuvattu tytön pään yläpuolelta, vrt. edellä olevat laajemmat 3D-mallikuvat):



Kun äiti ja tytär ovat olleet puhelimessa, siitä ei näe terassin ovelle. Tämä on fakta!

*
Kysymys kuuluu: Miksi tutkijat Santaojan johdolla halusivat osoittaa, että puhelimelta näkee terassin ovelle? Vastauksen voi lukea nyt Käräjien 2013 enemmistö-tuomareiden perusteluista…
Ja kuka kantaa vastuun tästä valehtelusta, kun ainoakaan kuvista ei ole otettu kohdasta jossa lankapuhelinta säilytettiin:
"Valokuvaliite (rekonstruktio 26.11.2009). Kuvat 1-4 otettu Tähtisentie 54 keittiöstä kohdasta, jossa lankapuhelinta säilytettiin. Puhelimen luota esteetön näkymä makuuhuoneesta terassille johtavalle ovelle".

Tähän viestiin ja kuviin viitattiin toisessa ketjussa, joten nostetaan tämä mukaan.

Rekosta kysymys:
- Oliko olohuone ja takkahuone jokseenkin samassa kunnossa, eli yhtä paljon huonekaluja, kasveja, vaatteita ym. niin valaistus- kuin puhelurekon aikaan? Tekstiilit ja kasvit nimittäin muuttavat melkoisesti sekä näkymää että ääniä.

Miksi sinä, TM uskot sinisin silmin, että sekä äiti että tytär puhuivat puhelimeen keittiössä eivätkä kurkotelleen niin pitkälle kuin puhelimen johto ylsi nähdäkseen mahdollisen kohti tulevan huppiksen mahdollisimman ajoissa?
Niin, eihän heillä tosiaan ollut mitään pelättävää ... mutta mistä he sen jo silloin tiesivät?