^ Sama mies.
Muistan nähneeni toisen kuvan jostain Alibista, eikä tuosta naamasta voi erehtyä. Suoraselkäisen veronmaksajan näköinen mies.
Samuli Klemetti,39v., surmattu Kuhmossa 17.6.2010
-
Puoskari Catajisto
- Vähänniinkuharrastaja
- Viestit: 93
- Liittynyt: La Touko 17, 2008 2:43 pm
- Paikkakunta: Irkutsk
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Valoa on enemmän kuin ikkuna näyttää.
-
Tippalukko
- Aloitteleva Besserwisser
- Viestit: 14
- Liittynyt: To Joulu 09, 2010 4:24 pm
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Juu Maxihan tuo tosiaan on. Itselle on hyvin jäänyt mieleen, kun Maxi jo nuorena kloppina ajeli mummopyörällä tukka hulmuten nahkatakissaan, jonka selässä luki isolla "Sponsored by sossu".
Kuhmossa muuten kiertää huhu siitä, että toinen tekijöistä, Ele, olisi itseltään hengen ottanut. Mutta tosiaan huhu.
Kuhmossa muuten kiertää huhu siitä, että toinen tekijöistä, Ele, olisi itseltään hengen ottanut. Mutta tosiaan huhu.
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6831
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Elossa on.Tippalukko kirjoitti:Kuhmossa muuten kiertää huhu siitä, että toinen tekijöistä, Ele, olisi itseltään hengen ottanut. Mutta tosiaan huhu.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu ... ku.asp?L=1
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6831
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Itä-Suomen hovi sitten alensi Ele Eson rangaistusta.
Karjalainen kirjoitti:http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/U ... 44836.html
Maakunta | 29.12.2011 | 14:33 | Päivitetty 29.12.2011 | 14:37
Vasaramurhasta annettu elinkautinen nurin nopean toteutuksen vuoksi
54-vuotiaan Ele Juha Antero Eson elinkautistuomio aleni hovissa 8 vuoteen ja kolmeen kuukauteen.
Alentuneesti syyntakeisena tuomitun Eson tuomioon sisältyy rangaistus ryöstöstä.
Uhri tapettiin Nurmeksessa kesäkuussa 2010 lyömällä vasaralla päähän ja viiltämällä kurkku auki. Toinen tekijä vältti rangaistuksen syyntakeettomana.
Itä-Suomen hovioikeuden mukaan väkivalta oli raakaa, muttei täyttänyt erityisen julmuuden tunnusmerkistöä, joten tuomio tuli murhan sijaan taposta. Lisäksi hovi katsoi, että tapahtumat etenivät suhteellisen nopeasti, eikä tekoa pitkitetty tahallisesti.
Ruumis oli kaksi kuukautta kateista ennen kuin se löytyi ojasta.
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Ele Eson alkuperäinen nimi on Pertti Määttä. Hän tappoi aiemmin (90-luvulla?) mustalaisnaisen, joka ei ollut mitenkään alamaailmaan tai lain toiselle puolelle sekaantunut, mikäli tietoni pitävät paikkansa. Hän eli miehensä kanssa, joka oli myös romani, mutta eivät olleet kaupustelijoita tai manneporukoissa pyörijöitä. Käsittääkseni kaupungissa asui tuohonkin aikaan vain muutamia romaneja, ja ilmeisesti nykyaikana ovat hävinneet kokonaan kuvioista.
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18206
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Toivo Samulin pressulla peitetty ruumis löytyi...
Pressu johon ruumis käärittiin otettiin tämän surmapaikalla olleen puupinon päältä. Tästä paikasta oli kuva aiemmin ketjussa, mutta se on näemmä kadonnut jonnekin.
Paikka on metsurien käyttämä nuotioalue, jossa uhri sekä kaksi surmaajaansa ja veritöihin osallistumaton mies viettivät aikaansa, kunnes Maksimainen ja Eso ovat auton (vanha Toyota Camry, jonka Eso myi surman jälkeen) takakontilla, kun Maksimainen halusi säikyttää Toivo Samulia. Eso antaa hänelle suuren, puuvartisen timpurinvasaran. Maksimainen tarttuu siihen ja lyö Toivo Samulia päähän ainakin kaksi kertaa. "En laskenut lyöntejä, sillä mopo karkasi käsistä ensimmäisen lyönnin jälkeen".
- Maksimainen lienee joutunut jonkinlaiseen hurmostilaan...
Toivo Samuli putoaa lyöntien voimasta maahan. Myös Eso lyö häntä vasaralla, ainakin kahdesti.
Lyöntien jälkeen Eso ja Maksimainen palaavat nuotiolle, kunnes jonkin ajan kuluttua Eso ottaa puukon, kävelee Toivo Samulin luokse, puukottaa tätä kaulaan ja lopulta korina lakkaa.
"Miehet keksivät, että nuotion vieressä halkopinon päällä on harmaa pressu. He käärivät ruumiin siihen ja vetävät käärön köyden avulla vieressä olevan kuivuneen ojan pohjalle. Päälle he kasaavat risuja ja sammalta. Sen jälkeen he heittävät nuotioon Toivo Samulin vaatteet ja tavarat sekä surmavälineet."
Surmatöihin osallistumaton "Pekka" oli niin peloissaan, ettei uskaltanut kertoa edes Toivo Samulin vaimolle mitä miehelleen on käynyt, vaikka vaimo kävi useasti kyselemässä, että tiedätkö missä ukkokultani on.
- Kuten ketjussa on kerrottu, niin "Pekka" kuoli pari kuukautta käräjäoikeuden istunnon jälkeen. Poliisi ei epäillyt rikosta.
Toisen surmantekoon osallistuneen ja sittemmin syyntakeettomaksi todetun Jari Maksimaisen yllä tappotouhuissa ollut pusakka.
Kaikki kuvat poliisin esitutkintamateriaalista.
Tästä Nurmeksen taposta oli perusteellinen seitsemän sivun artikkeli syyskuun lopulla ilmestyneessä Helsingin Sanomien Teema -lehdessä. Teeman tämänkertaisen numeron aiheena oli suomalainen rikos.
Pressu johon ruumis käärittiin otettiin tämän surmapaikalla olleen puupinon päältä. Tästä paikasta oli kuva aiemmin ketjussa, mutta se on näemmä kadonnut jonnekin.
Paikka on metsurien käyttämä nuotioalue, jossa uhri sekä kaksi surmaajaansa ja veritöihin osallistumaton mies viettivät aikaansa, kunnes Maksimainen ja Eso ovat auton (vanha Toyota Camry, jonka Eso myi surman jälkeen) takakontilla, kun Maksimainen halusi säikyttää Toivo Samulia. Eso antaa hänelle suuren, puuvartisen timpurinvasaran. Maksimainen tarttuu siihen ja lyö Toivo Samulia päähän ainakin kaksi kertaa. "En laskenut lyöntejä, sillä mopo karkasi käsistä ensimmäisen lyönnin jälkeen".
- Maksimainen lienee joutunut jonkinlaiseen hurmostilaan...
Toivo Samuli putoaa lyöntien voimasta maahan. Myös Eso lyö häntä vasaralla, ainakin kahdesti.
Lyöntien jälkeen Eso ja Maksimainen palaavat nuotiolle, kunnes jonkin ajan kuluttua Eso ottaa puukon, kävelee Toivo Samulin luokse, puukottaa tätä kaulaan ja lopulta korina lakkaa.
"Miehet keksivät, että nuotion vieressä halkopinon päällä on harmaa pressu. He käärivät ruumiin siihen ja vetävät käärön köyden avulla vieressä olevan kuivuneen ojan pohjalle. Päälle he kasaavat risuja ja sammalta. Sen jälkeen he heittävät nuotioon Toivo Samulin vaatteet ja tavarat sekä surmavälineet."
Surmatöihin osallistumaton "Pekka" oli niin peloissaan, ettei uskaltanut kertoa edes Toivo Samulin vaimolle mitä miehelleen on käynyt, vaikka vaimo kävi useasti kyselemässä, että tiedätkö missä ukkokultani on.
- Kuten ketjussa on kerrottu, niin "Pekka" kuoli pari kuukautta käräjäoikeuden istunnon jälkeen. Poliisi ei epäillyt rikosta.
Toisen surmantekoon osallistuneen ja sittemmin syyntakeettomaksi todetun Jari Maksimaisen yllä tappotouhuissa ollut pusakka.
Kaikki kuvat poliisin esitutkintamateriaalista.
Tästä Nurmeksen taposta oli perusteellinen seitsemän sivun artikkeli syyskuun lopulla ilmestyneessä Helsingin Sanomien Teema -lehdessä. Teeman tämänkertaisen numeron aiheena oli suomalainen rikos.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Tästäkään tapahtumasta ei varmaan ikinä saada täyttä varmuutta, mikä asia loppujen lopuksi sai tekijät tekemään lopullisen ratkaisunsa. Tekijät itse tietävät parhaiten. Olen tätä asiaa aika paljon hunttaillut ja kuulostellut ihmisiä, jokka tunsivat uhrin. Olen kehitellyt tälläisen ajopuuteorian, että päätekijä oli varastanut uhrilta, joka taas oli uhkaillut/käyttäytynyt humalassa uhkaavasti päätekijää kohtaan varkauden vuoksi. Tekijä tästä (kyrpiintyneenä), kun aika ja paikka oli sopiva halusi kostaa tai päästä tyystin eroon äijästä. Tai sitten patoutuneena tyyppinä itse suunnitteli kaiken. Maksimainen sopi kuvioihin/suunnitelmiin erittäin hyvin. En tiedä, kuten sanoin ajopuuteoria..
-Heittämällä läpi-
-
Inhorealisti
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Puoskari Catajisto kirjoitti:^ Sama mies.
Muistan nähneeni toisen kuvan jostain Alibista, eikä tuosta naamasta voi erehtyä. Suoraselkäisen veronmaksajan näköinen mies.
-
Inhorealisti
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Ei välttämättä huono ajopuuteoria. Mutta jos lasket Toivo Samulin tässä kuviossa ajopuuksi: oliko hänen muka pakko ajautua näiden hampuusien seuraan? Eikö hän muka olisi voinut välttää heidän seuraansa, jos esim. mitään velkojakaan ei ollut? Minun mielestäni: jos haluat ajopuuteoriasi toimivan, pitäisi tietää jokin syy, miksi Toivo Samulin oli pakko mennä mukaan tuolle automatkalle? Työssäkäyvä ihminen vieläpä.rokka kirjoitti:Olen kehitellyt tälläisen ajopuuteorian, että päätekijä oli varastanut uhrilta, joka taas oli uhkaillut/käyttäytynyt humalassa uhkaavasti päätekijää kohtaan varkauden vuoksi. Tekijä tästä (kyrpiintyneenä), kun aika ja paikka oli sopiva halusi kostaa tai päästä tyystin eroon äijästä. Tai sitten patoutuneena tyyppinä itse suunnitteli kaiken. Maksimainen sopi kuvioihin/suunnitelmiin erittäin hyvin. En tiedä, kuten sanoin ajopuuteoria..
Mitä sellaista Maksimainen ja/tai Eso tarjosivat, josta Toivo Samuli ei voinut kieltäytyä?
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
No en laskenut Samulia ajopuuksi, ainakaan tietoisesti, mutta nyt kun tuon itse sanoit täytyypi alkaa miettiä
Itsekin ihmettelin aluksi, mikä oli saanut uhrin lähtemään koijareiden mukaan. Jokin juoni?! Mutta mitä niin hyvää tosiaankaan tekijöillä olisi ollut tarjota, että lähtisi mukaan, varsinkin kun aiemmin kärhämää ollut Eson kanssa?
Itsekin ihmettelin aluksi, mikä oli saanut uhrin lähtemään koijareiden mukaan. Jokin juoni?! Mutta mitä niin hyvää tosiaankaan tekijöillä olisi ollut tarjota, että lähtisi mukaan, varsinkin kun aiemmin kärhämää ollut Eson kanssa?
-Heittämällä läpi-
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18206
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Re: Samuli Klemetti,39v., surmattu Kuhmossa 17.6.2010
Skitsofreniaa sairastava Jari joutui pakkohoitoon tehtyään henkirikoksen: ”Sain uuden mahdollisuuden, mutta sillä oli kallis hinta”
ELÄMÄLLE on tullut parempi suunta. Näin kuvaa oloaan Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa asuva Jari Maksimainen, 42, yli viisi vuotta sen jälkeen, kun hänet määrättiin henkirikoksesta syytettynä mielentilatutkimukseen ja sitten tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Maksimainen sairastui skitsofreniaan ”siviilissä” kolmekymppisenä – oireita oli ollut tosin jo aiemmin. Hän sai sairauteen lääkitystä ja kävi päihdepsykologin juttusilla muutaman viikon välein. Kerran hän oli myös paikallisen sairaalan osastolla.
Ongelmana oli, ettei Maksimainen saanut nukutuksi. Välillä hänellä oli pelottavia aistiharhoja, joista ei aina tiennyt, johtuivatko ne sairaudesta vai päihteistä. Eräänä iltana hän näki pihakoivussa roikkumassa hirtettyjä ukkoja. Kerran taas taloa kohti näyttivät hiihtävän partisaanit kiväärit tanassa.
”Nyt sellainen naurattaa, mutta silloin ei naurattanut”, Maksimainen hymähtää.
Hän hoiti oireitaan alkoholilla ja huumeilla, lähinnä amfetamiinilla. ”Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta päihteet olivat varmaan suurin syy sairauden pahenemiseen”, hän sanoo.
Kesällä 2010 tutussa ryyppyporukassa Maksimainen teki toisen henkilön kanssa rikoksen, jonka seurauksena hän joutui lopulta Niuvanniemeen.
Hän sanoo, ettei tehnyt rikosta havahduttaakseen muut antamaan apua, eikä selitä sitä yksin sairaudella ja päihteillä. Toisaalta jotain kertoo mielentilatutkimuksen tulos: syyntakeeton. Se tarkoittaa, ettei hän ole ymmärtänyt tekonsa seurauksia.
VALTAOSA skitsofreniapotilaista hoidetaan avohoidossa. Useimmat eivät saa sairauteensa riittävää ja laadukasta hoitoa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.
”Hoidon tulos on tällä hetkellä huono. Sairaudesta toipumisen ennustetta on mahdollista parantaa.”
Kärkkäisen mukaan hoidon laatua pitäisi parantaa ottamalla skitsofrenian käypä hoito -suosituksen vaikuttavaksi todetut hoitomenetelmät kattavasti käyttöön. Niin on viime vuodet yritetty tehdä kriminaalipotilaita ja vaikeimmin hoidettavia potilaita hoitavassa Niuvanniemessä.
Suositusten toteuttaminen on tarkoittanut lääkehoidon lisäksi muun muassa potilaiden työtoimintaa, psykososiaalista kuntoutusta ja psykoterapiaa. Psykoedukaatio eli koulutuksellinen terapia on jokaisen oikeus: siinä potilas perehtyy sairautensa hoitoon ja opettelee, voiko vaikuttaa oireisiinsa elämäntavoillaan.
Henkilöstön ammateissa on painotettu aiempaa enemmän toimintaterapeutteja ja psykologeja. Sosiaalityöntekijät treenaavat potilaiden kanssa arjen taitoja, kuten virastojen sähköistä asiointia ja ruokaostosten hinnan arviointia.
Hoitoon panostamisen näkyvin seuraus potilaiden kannalta on ehkä se, että heihin käytetyt pakkokeinot, kuten eristäminen, ovat vähentyneet puoleen, kertoo johtava lääkäri Eila Tiihonen.
”Potilaiden tausta ei ole ’sen kauniimpi’ kuin aiemmin, päihdeongelmien lisääntymisen myötä pikemminkin päinvastoin. He eivät kuitenkaan oirehdi niin paljon, kun heillä on mielekästä tekemistä.”
MYÖS Maksimaisen mielestä hoidosta on ollut hyötyä. Niuvanniemessä saatiin kohdalleen lääkitys, joka auttaa häntä myös nukkumaan.
Arkipäivinä hän osallistuu työtoimintaan, jossa tehdään puutöitä kynttilänjaloista huonekaluihin ja laitureihin. Aivojumpissa treenataan muistia ja vertaisryhmissä jaetaan kokemuksia. Tarjolla on ollut lukuisia liikuntalajeja ”kriketteineen ja kroketteineen”.
”Olen saanut myös keskustella niin paljon kuin olen jaksanut.”
Maksimainen on edennyt suljetulta osastolta pikkuhiljaa eri osastojen kautta avo-osastolle ja saanut luvan käydä kaupassa ja kaupungilla. Edessä on ensimmäinen kahden yön kotiloma.
Päihteettömyys on ollut hänelle suuri elämänmuutos. ”Voin kävellä rauhassa kaupassa kaljahyllyn ohi, eikä edes tee mieli.”
SKITSOFRENIAA sairastavat eivät tyypillisesti ole väkivaltaisia. Tiihosen mukaan Niuvanniemessä näkyy kuitenkin, että ongelmalliset potilaat jäävät avohoidossa helposti hoitamatta. ”Jos heitä pystyttäisiin auttamaan ennen kuin rikos tapahtuu, säästyttäisiin murheellisilta tapauksilta.”
Maksimaisen mielestä tarjolla tulisi olla muutakin hoitoa kuin lääkepistos lihakseen.
”Pitäisi kuunnella, mitä on mielessä ja sydämellä – ja seurata, meneekö ihmisellä hyvin vai huonosti”, hän sanoo.
Hän kertoo oppineensa uskomaan enemmän itseensä ja sanomaan oman mielipiteensä. Tavoitteena olisi päästä asumaan omaan kotiin.
Kriminaalipotilaat viipyvät Niuvanniemessä keskimäärin kahdeksan vuotta. Tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisesta päätetään puolen vuoden välein. Maksimaisen mielestä ”tennarinkuvan voisi jo lyödä perseeseen”.
”Mutta nyt käydään töissä ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo. Kun vuoro käy, niin vuoro käy.”
Aiemmin rikos pyöri hänellä jatkuvasti mielessä.
”Nyt ajattelen, että se, mitä on tapahtunut, on tapahtunut. Sain uuden mahdollisuuden, mutta sillä oli kallis hinta.”
Väkivaltaisuus ei kuulu oirekuvaan
SKITSOFRENIAPOTILAAT eivät ole sen väkivaltaisempia kuin muutkaan ihmiset, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen. Ennemminkin oirekuvaan kuuluu arkuus, vetäytyminen ja eristäytyminen muista ihmisistä.
”Väkivaltaisuus ei kuvasta potilasjoukkoa. Joskus harvoin voi tulla tilanne, että huonossa hoitotasapainossa oleva potilas menee psykoosiin, kokee suurta uhkaa ja toimii harhamaailman aktivoituessa aggressiivisesti.”
Väkivaltaisuuteen voi vaikuttaa päihteiden käyttö.
Skitsofreniapotilaiden hoidossa on Kärkkäisen mukaan edistytty, kun vuosikymmeniä sairaalassa olleita potilaita on siirretty avohoitoon.
ONGELMANA on kuitenkin se, ettei avohoito ole kaikkialla riittävää ja tarpeeksi monipuolista. Esimerkiksi työn ja toiminnan osuutta kuntoutuksessa pitäisi kasvattaa.
”Skitsofreniapotilaiden osallisuuden tukeminen on tärkeää. Mutta kun työelämä muuttuu entistä vaativammaksi, ei ole niin paljon tehtäviä, joita voitaisiin osoittaa vajaatyökykyisille.”
Jos kuntoutus olisi parempaa, Kärkkäisen mukaan yhä useampi voisi palata työelämään.
Myös Niuvanniemen johtavan lääkärin Eila Tiihosen mukaan potilaiden työ- ja päivätoimintaa pitäisi kehittää. Hoitajat voisivat myös tehdä kotikäyntejä, joilla selviää paremmin, mitä potilaan arkeen kuuluu.
Miksi skitsofreenikoiden hoitoon pitäisi panostaa?
”He ovat ihmisiä, joihin on jo satsattu äitiysneuvolassa, koulussa ja ehkä ammattikoulutuksessa. On niin sanotusti hullun hommaa, ettei välitetä, mihin se satsaus päätyy.”[/i]
Fakta
Skitsofrenian ennuste on vaihteleva
- Skitsofrenia on mielenterveyden häiriö, johon liittyy psykoottisia oireita. Sitä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Tauti puhkeaa yleensä nuorilla aikuisilla.
- Ominaisia ovat harhaluulot ja aistiharhat, puheen ja käytöksen hajanaisuus sekä tunteiden puuttuminen tai vääristyminen.
- Skitsofrenian ennuste on vaihteleva ja riippuu myös hoidon onnistumisesta. Ajoissa aloitetun psykoosilääkityksen ja muun hoidon avulla hyvä ja itsenäinen elämä on mahdollista.
- Skitsofrenian kustannukset ovat arviolta 700–900 miljoonaa euroa vuodessa.
Helsingin Sanomat
KOTIMAA 10.6.2016 2:00 Päivitetty: 10.6.2016 6:53
ELÄMÄLLE on tullut parempi suunta. Näin kuvaa oloaan Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa asuva Jari Maksimainen, 42, yli viisi vuotta sen jälkeen, kun hänet määrättiin henkirikoksesta syytettynä mielentilatutkimukseen ja sitten tahdosta riippumattomaan hoitoon.
- Jari Maksimainen
- Maximainen.jpg (31.1 KiB) Katsottu 7640 kertaa
Ongelmana oli, ettei Maksimainen saanut nukutuksi. Välillä hänellä oli pelottavia aistiharhoja, joista ei aina tiennyt, johtuivatko ne sairaudesta vai päihteistä. Eräänä iltana hän näki pihakoivussa roikkumassa hirtettyjä ukkoja. Kerran taas taloa kohti näyttivät hiihtävän partisaanit kiväärit tanassa.
”Nyt sellainen naurattaa, mutta silloin ei naurattanut”, Maksimainen hymähtää.
Hän hoiti oireitaan alkoholilla ja huumeilla, lähinnä amfetamiinilla. ”Jälkikäteen on helppo viisastella, mutta päihteet olivat varmaan suurin syy sairauden pahenemiseen”, hän sanoo.
Kesällä 2010 tutussa ryyppyporukassa Maksimainen teki toisen henkilön kanssa rikoksen, jonka seurauksena hän joutui lopulta Niuvanniemeen.
Hän sanoo, ettei tehnyt rikosta havahduttaakseen muut antamaan apua, eikä selitä sitä yksin sairaudella ja päihteillä. Toisaalta jotain kertoo mielentilatutkimuksen tulos: syyntakeeton. Se tarkoittaa, ettei hän ole ymmärtänyt tekonsa seurauksia.
VALTAOSA skitsofreniapotilaista hoidetaan avohoidossa. Useimmat eivät saa sairauteensa riittävää ja laadukasta hoitoa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.
”Hoidon tulos on tällä hetkellä huono. Sairaudesta toipumisen ennustetta on mahdollista parantaa.”
Kärkkäisen mukaan hoidon laatua pitäisi parantaa ottamalla skitsofrenian käypä hoito -suosituksen vaikuttavaksi todetut hoitomenetelmät kattavasti käyttöön. Niin on viime vuodet yritetty tehdä kriminaalipotilaita ja vaikeimmin hoidettavia potilaita hoitavassa Niuvanniemessä.
Suositusten toteuttaminen on tarkoittanut lääkehoidon lisäksi muun muassa potilaiden työtoimintaa, psykososiaalista kuntoutusta ja psykoterapiaa. Psykoedukaatio eli koulutuksellinen terapia on jokaisen oikeus: siinä potilas perehtyy sairautensa hoitoon ja opettelee, voiko vaikuttaa oireisiinsa elämäntavoillaan.
Henkilöstön ammateissa on painotettu aiempaa enemmän toimintaterapeutteja ja psykologeja. Sosiaalityöntekijät treenaavat potilaiden kanssa arjen taitoja, kuten virastojen sähköistä asiointia ja ruokaostosten hinnan arviointia.
Hoitoon panostamisen näkyvin seuraus potilaiden kannalta on ehkä se, että heihin käytetyt pakkokeinot, kuten eristäminen, ovat vähentyneet puoleen, kertoo johtava lääkäri Eila Tiihonen.
”Potilaiden tausta ei ole ’sen kauniimpi’ kuin aiemmin, päihdeongelmien lisääntymisen myötä pikemminkin päinvastoin. He eivät kuitenkaan oirehdi niin paljon, kun heillä on mielekästä tekemistä.”
MYÖS Maksimaisen mielestä hoidosta on ollut hyötyä. Niuvanniemessä saatiin kohdalleen lääkitys, joka auttaa häntä myös nukkumaan.
Arkipäivinä hän osallistuu työtoimintaan, jossa tehdään puutöitä kynttilänjaloista huonekaluihin ja laitureihin. Aivojumpissa treenataan muistia ja vertaisryhmissä jaetaan kokemuksia. Tarjolla on ollut lukuisia liikuntalajeja ”kriketteineen ja kroketteineen”.
”Olen saanut myös keskustella niin paljon kuin olen jaksanut.”
Maksimainen on edennyt suljetulta osastolta pikkuhiljaa eri osastojen kautta avo-osastolle ja saanut luvan käydä kaupassa ja kaupungilla. Edessä on ensimmäinen kahden yön kotiloma.
Päihteettömyys on ollut hänelle suuri elämänmuutos. ”Voin kävellä rauhassa kaupassa kaljahyllyn ohi, eikä edes tee mieli.”
SKITSOFRENIAA sairastavat eivät tyypillisesti ole väkivaltaisia. Tiihosen mukaan Niuvanniemessä näkyy kuitenkin, että ongelmalliset potilaat jäävät avohoidossa helposti hoitamatta. ”Jos heitä pystyttäisiin auttamaan ennen kuin rikos tapahtuu, säästyttäisiin murheellisilta tapauksilta.”
Maksimaisen mielestä tarjolla tulisi olla muutakin hoitoa kuin lääkepistos lihakseen.
”Pitäisi kuunnella, mitä on mielessä ja sydämellä – ja seurata, meneekö ihmisellä hyvin vai huonosti”, hän sanoo.
Hän kertoo oppineensa uskomaan enemmän itseensä ja sanomaan oman mielipiteensä. Tavoitteena olisi päästä asumaan omaan kotiin.
Kriminaalipotilaat viipyvät Niuvanniemessä keskimäärin kahdeksan vuotta. Tahdosta riippumattoman hoidon jatkamisesta päätetään puolen vuoden välein. Maksimaisen mielestä ”tennarinkuvan voisi jo lyödä perseeseen”.
”Mutta nyt käydään töissä ja katsotaan, mitä tulevaisuus tuo. Kun vuoro käy, niin vuoro käy.”
Aiemmin rikos pyöri hänellä jatkuvasti mielessä.
”Nyt ajattelen, että se, mitä on tapahtunut, on tapahtunut. Sain uuden mahdollisuuden, mutta sillä oli kallis hinta.”
Väkivaltaisuus ei kuulu oirekuvaan
SKITSOFRENIAPOTILAAT eivät ole sen väkivaltaisempia kuin muutkaan ihmiset, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön ylilääkäri Jukka Kärkkäinen. Ennemminkin oirekuvaan kuuluu arkuus, vetäytyminen ja eristäytyminen muista ihmisistä.
”Väkivaltaisuus ei kuvasta potilasjoukkoa. Joskus harvoin voi tulla tilanne, että huonossa hoitotasapainossa oleva potilas menee psykoosiin, kokee suurta uhkaa ja toimii harhamaailman aktivoituessa aggressiivisesti.”
Väkivaltaisuuteen voi vaikuttaa päihteiden käyttö.
Skitsofreniapotilaiden hoidossa on Kärkkäisen mukaan edistytty, kun vuosikymmeniä sairaalassa olleita potilaita on siirretty avohoitoon.
ONGELMANA on kuitenkin se, ettei avohoito ole kaikkialla riittävää ja tarpeeksi monipuolista. Esimerkiksi työn ja toiminnan osuutta kuntoutuksessa pitäisi kasvattaa.
”Skitsofreniapotilaiden osallisuuden tukeminen on tärkeää. Mutta kun työelämä muuttuu entistä vaativammaksi, ei ole niin paljon tehtäviä, joita voitaisiin osoittaa vajaatyökykyisille.”
Jos kuntoutus olisi parempaa, Kärkkäisen mukaan yhä useampi voisi palata työelämään.
Myös Niuvanniemen johtavan lääkärin Eila Tiihosen mukaan potilaiden työ- ja päivätoimintaa pitäisi kehittää. Hoitajat voisivat myös tehdä kotikäyntejä, joilla selviää paremmin, mitä potilaan arkeen kuuluu.
Miksi skitsofreenikoiden hoitoon pitäisi panostaa?
”He ovat ihmisiä, joihin on jo satsattu äitiysneuvolassa, koulussa ja ehkä ammattikoulutuksessa. On niin sanotusti hullun hommaa, ettei välitetä, mihin se satsaus päätyy.”[/i]
Fakta
Skitsofrenian ennuste on vaihteleva
- Skitsofrenia on mielenterveyden häiriö, johon liittyy psykoottisia oireita. Sitä sairastaa noin 50 000 suomalaista. Tauti puhkeaa yleensä nuorilla aikuisilla.
- Ominaisia ovat harhaluulot ja aistiharhat, puheen ja käytöksen hajanaisuus sekä tunteiden puuttuminen tai vääristyminen.
- Skitsofrenian ennuste on vaihteleva ja riippuu myös hoidon onnistumisesta. Ajoissa aloitetun psykoosilääkityksen ja muun hoidon avulla hyvä ja itsenäinen elämä on mahdollista.
- Skitsofrenian kustannukset ovat arviolta 700–900 miljoonaa euroa vuodessa.
Helsingin Sanomat
KOTIMAA 10.6.2016 2:00 Päivitetty: 10.6.2016 6:53
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
-
kakkosurpo
- Frank Columbo
- Viestit: 9023
- Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 10:53 pm
- Paikkakunta: Jupiter
Re: Samuli Klemetti,39v., surmattu Kuhmossa 17.6.2010
Maksimainen itsekkin toteaa jutussa että sairaus ja päihteet eivät olleet yksin syyllisiä murhaan.
Noin sanoessaan voisi epäillä hyvin vahvasti että on ymmärtänyt erinomaisesti murhatessaan tekevänsä murhaa.
Tulee mieleen että taas on onnistunut kusetus mennyt läpi. Varmasti on ollut skitsofreniaa ja narkkausta sekä muita päihteitä, mutta vain ensimmäisellä pitää olla merkitystä syyntakeellisuutta mietittäessä. Ei niillä sairautta pahentavilla elintavoilla kuten erilaiset päihteet ovat.
Skitsofreniahan ei itsessään aiheuta paljon väkivaltaisuutta, kuten jutussa todetaan.
Toinen voi päästä ulos aikaisintaan vuonna 2022, Maksimainen on jo puoliksi ulkona sairaalasta.
Kannattiko filmata?
Noin sanoessaan voisi epäillä hyvin vahvasti että on ymmärtänyt erinomaisesti murhatessaan tekevänsä murhaa.
Tulee mieleen että taas on onnistunut kusetus mennyt läpi. Varmasti on ollut skitsofreniaa ja narkkausta sekä muita päihteitä, mutta vain ensimmäisellä pitää olla merkitystä syyntakeellisuutta mietittäessä. Ei niillä sairautta pahentavilla elintavoilla kuten erilaiset päihteet ovat.
Skitsofreniahan ei itsessään aiheuta paljon väkivaltaisuutta, kuten jutussa todetaan.
Toinen voi päästä ulos aikaisintaan vuonna 2022, Maksimainen on jo puoliksi ulkona sairaalasta.
Kannattiko filmata?
Odota vain, sinäkin kuolet. Ajankohta on vielä hiukan auki, mutta kuolet kuitenkin, ja tyhjyys siellä odottaa. Kukaan ei muista 10 vuoden päästä että olit edes olemassa. Reilu peli kaikille.
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6831
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Re: Samuli Klemetti,39v., surmattu Kuhmossa 17.6.2010
Tuossa muutama viesti ylempänä:kakkosurpo kirjoitti:Toinen voi päästä ulos aikaisintaan vuonna 2022,
"54-vuotiaan Ele Juha Antero Eson elinkautistuomio aleni hovissa 8 vuoteen ja kolmeen kuukauteen."
Taitaa olla jo ulkona, kun on kerran vangittu v. 2010.
-
kakkosurpo
- Frank Columbo
- Viestit: 9023
- Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 10:53 pm
- Paikkakunta: Jupiter
Re: Samuli Klemetti,39v., surmattu Kuhmossa 17.6.2010
Hitto kun olen ollut huolimaton etten huomannut hovin päätöstä.
Näillä hilppeillä Ele pääsee tai on päässyt jatkamaan yhteiskunnalle veroeurojen tuottamista.
Kait se Maksimainenkin sitten on pakosta tervehtynyt niin ei tarvitse Elen ihan itsekseen pakertaa veroeurojen eteen.
Näillä hilppeillä Ele pääsee tai on päässyt jatkamaan yhteiskunnalle veroeurojen tuottamista.
Kait se Maksimainenkin sitten on pakosta tervehtynyt niin ei tarvitse Elen ihan itsekseen pakertaa veroeurojen eteen.
Odota vain, sinäkin kuolet. Ajankohta on vielä hiukan auki, mutta kuolet kuitenkin, ja tyhjyys siellä odottaa. Kukaan ei muista 10 vuoden päästä että olit edes olemassa. Reilu peli kaikille.
-
Inhorealisti
Re: Toivo Samuli Klemetti (Kuhmo)
Realistisesti ajatellen, eiköhän Maksimainen ole laulanut totuuden julki Niuvassa. Skitso tai ei, mutta jonkin syyn on varmasti antanut teolleen. Tai päästävätkö lääkärit helposti läpi vastauksen "olin aineissa, en vaan muista"? Hehän eivät toki kuulustele sanan varsinaisessa merkityksessä. Kiireistä ainakin on Maksimaisella ollut, ei ole velvoitteiltaan edes partaansa ehtinyt höylätä...rokka kirjoitti:No en laskenut Samulia ajopuuksi, ainakaan tietoisesti, mutta nyt kun tuon itse sanoit täytyypi alkaa miettiä
Itsekin ihmettelin aluksi, mikä oli saanut uhrin lähtemään koijareiden mukaan. Jokin juoni?! Mutta mitä niin hyvää tosiaankaan tekijöillä olisi ollut tarjota, että lähtisi mukaan, varsinkin kun aiemmin kärhämää ollut Eson kanssa?
Joku viisaampi voi kertoa: ovatko Niuvan lääkärit velvollisia antamaan yksityiskohdat tiedot keskusteluistaan vankien kanssa poliisille, mikäli tiedoilla olisi jokin olennainen merkitys esim. tuomioon?